MUISTIO 1 (7) 23.11.2011 FINNOON OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS Aika: 1.11.2011, klo 17.30-19.30 Paikka: Läsnä: Espoon valtuustotalo Os. Espoonkatu 5, 02770 ESPOO Markku Markkula, pj. (kaupunkisuunnittelulautakunnan pj.) Kaupunkisuunnittelukeskuksesta: apulaisyleiskaavapäällikkö Vuokko Rouhiainen arkkitehti Seppo Suntio liikenneinsinööri Aulis Palola erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen maisema-arkkitehti Mervi Hokkanen arkkitehti Annina Stadius ts. yleiskaavainsinööri Martti Vehmas suunnitteluavustaja Tuija Siren sihteerinä yleiskaavateknikko Anne Pitkänen Teknisestä ja ympäristötoimialalta: projektinjohtaja Torsti Hokkanen Länsimetro Oy:stä: toimitusjohtaja Matti Kokkinen 1. Tilaisuuden avaus ja esittäytyminen Puheenjohtaja Markku Markkula avasi tilaisuuden ja esitteli tilaisuudessa esiintyvät henkilöt. Finnoon osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 24.10.- 22.11.2011. Tänä aikana on mahdollista antaa mielipiteensä kaavasta. Kirjallisen mielipiteen voi lähettää kaupungin kirjaamoon, postiosoite PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostilla, os. kirjaamo@espoo.fi. Suunnittelu käynnistyi visiotyöstä, josta saatiin periaatteet Finnoon alueen jatkosuunnittelulle. Käsitellessään Finnoon osayleiskaavaluonnosta kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi, että visiotyön keskeiset periaatteet - merellinen kaupunginosa, julkiset ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B, PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B, PB 43 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
2 (7) kaupunkitilat, kanava, venepaikat (n. 2000 venepaikkaa), virkistysarvojen turvaaminen - otetaan suunnittelussa huomioon ja korosti, että Ryssjeholmenin, meritäyttöjen ja korkean rakentamisen osalta selvitetään useita erilaisia vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksi. 2. Taustaa alueen suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio Lähtökohtana alueen suunnittelulle: KV:n päätös v. 2009 jäteveden puhdistamon siirrosta Blominmäkeen aiempi päätös metronjatkon suunnittelusta KH:n linjaus, että tutkitaan Finnoo - Kaitaa -alueelle n. 20 000 uuden asukkaan asuinaluetta, josta n. 14 000-15 000 sijoittuisi Finnoon alueelle ja työpaikkoja olisi yhteensä n. 6000. Vaiheittainen rakentaminen ajoittuisi v. 2013-2030. KH:n päätös visiotyön käynnistämisestä. Fortumin voimalaitos tulee säilymään alueella - tähän liittyvä riskikartoitus on tehty Tarkoituksena on tiivistää kaupunkirakennetta ja selvittää metroasemien ympäristön maankäytön kehittämismahdollisuudet. Vuoden 2012 aikana saadaan päätös metrolinjan rakentamisesta Matinkylästä länteen. Finnoon keskeiset asemakaavat (Suomenlahdentie Finnoonkartanonkaarre, metron maanalainen asemakaava sekä Finnoo-Hannus) ovat käynnissä. Samoin Länsiväylän perusparantaminen ja pääväylien perusparannushankkeet. Myös Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaava on vireillä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 6.6.2011 Finnoo- Kaitaa -alueen visiotyön keskeisistä tuloksista ja jatkosuunnittelun periaatteista. Tavoitteena on mm., että : -alue on ilmastomuutoksen torjunnan esimerkkialue -korkeiden rakennusten kaupunginosa, jolla on merellinen identiteetti -uusien asukkaiden määrätavoite on 20000 (laajennettuna Kaitaan alueella) ja lisäksi kaavoitetaan lisää työpaikkarakentamista -lintukosteikon suojelu turvataan ja alueen vetovoimatekijäksi rakennetaan korkeatasoinen luontokeskus -alueella on vapaa-ajan ja virkistäytymisen keskus sekä hyvät alueelliset palvelut -venesatamaa ja veneiden talvisäilytystä kehitetään -rantavyöhykkeiden, täyttöjen, tulvasuojauksen ja maaston muotoilun suunnittelussa otetaan huomioon maisemalliset, toiminnalliset sekä virkistys- ja suojelunäkökohdat -Finnoon eteläosasta järjestetään asemakaavoituksen pohjaksi arkkitehtuurikilpailu
3 (7) Finnoo-Hannus -asemakaavan asukastilaisuus pidetään 28.11. Metron hankesuunnitelmaan liittyvät asukastilaisuudet ovat 29.11. ja 1.12. Finnoo-Kaitaa -alueen visioon voi tutustua myös verkossa osoitteessa: www.finnoovisio.info 3. Liikenne Nykyisen liikenneverkon rungon muodostavat Länsiväylä, Finnoonsilta, Kaitaantie-Hannuksentie, Hyljeluodontie ja Hylkeenpyytäjäntie. Metron jatkeen (Matinkylä-Kivenlahti) alustava yleissuunnitelma on valmis ja hankesuunnitelma aloitettu. Uusia teitä ja katuja on suunnitteilla: - yhteys Länsiväylältä Suomenojalle Finnoonsilta -yhteys Suomenojalta Kaitaalle Kaitaantie -Suomenlahdentie Suomenojalta itään -yhteys Martinsillantieltä Kielotielle -yhteys Hyljeluodontieltä Kuitinmäentielle -uusi Hylkeenpyytäjäntie Ajankohtaisia liikennehankkeita ovat Suomenlahdentien pohjoisen linjauksen yleissuunnitelma sekä Länsiväylän joukkoliikennekaistat välille Espoonlahdensolmu-Piispansolmu. Myös lisäkaistoja Länsiväylän yli ja rampeille sekä Finnoon kiertoliittymään suunnitellaan. Lisäksi tarkistetaan Kaitaantien ja Finnoonsillan yleissuunnitelma ja laaditaan katusuunnitelmia. Finnoo-Kaitaa -alueen ennustettu joukkoliikenneosuus ajoneuvomatkoista v. 2035 on 63 % aamuruuhkassa ja 47 % koko vuorokauden aikana. Finnoon metroaseman ennustettu matkustajamäärä v. 2035 on yli 11000 matkustajaa vuorokaudessa. 4. Osayleiskaavaluonnoksen esittely Finnoon alueella on vireillä monia kaavahankkeita : - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (maakuntakaavan uudistaminen) - Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (koskee Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa) - ko. Finnoon osayleiskaava - Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaava - Matinkylä-Kaitaa -metrotunneli (maanalainen asemakaava) - Finnoonkartanonkaarre (Suomenlahdentien pohjoinen linjaus) - Finnoo-Hannus -asemakaava Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta nyt nähtävillä oloaikana saadut mielipiteet ja lausunnot otetaan huomioon osayleiskaavaehdotuksen valmistelussa. Lisäksi tehdään mahdolliset lisäselvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tavoitteena on laatia osayleiskaavaehdotus vuoden 2012 aikana.
4 (7) Kaupunginhallituksen 29.11.2010 päättämiä tavoitteita Finnoon osayleiskaavalle on : - metron käyttöön perustuva maisemallisesti erottuva korkeiden kerrostalojen kaupunginosa, jolla on omaleimainen merellinen identiteetti osana pääkaupunkiseutua - alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko sekä monipuoliset ja riittävät palvelut. Metroaseman vaikutusalueelle sijoitetaan laadukasta asuntorakentamista ja koko alue suunnitellaan korkeatasoiseksi, kaupunkimaiseksi, tehokkaaksi, ekologisesti kestäväksi ja energiatehokkaaksi. Alueelle sijoitetaan korkeaa rakentamista merinäköaloja hyödyntäen Kaupunkirakenne muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta: - metroaseman ympärille, sekä metroaseman ja Länsiväylän väliin kehitetään tehokkaasti rakennettava keskusta - keskustan ja rantakortteleiden välissä on keskeinen pohjoiseteläsuuntainen akseli-asuinrakennukset on erotettu voimalasta varasto- tms. rakentamisella - nykyisen venesataman eteläpuolelle toteutettavalle täyttömaalle kehitetään merelliset rantakorttelit Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi PY -aluevarausta perusasteen kouluja varten. Päiväkoteja on osoitettu eri asuinkortteleiden yhteyteen yhteensä kuusi kappaletta. Niiden tarkempi sijainti ja mitoitus korttelirakenteessa suunnitellaan asemakaavoituksessa. Myös keskustatoimintojen alueelle (C) on mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluja. Lisäksi Matinkylän ja Kivenlahden palvelut täydentävät Finnoon asukkaiden palvelutarjontaa. Kaupalliset palvelut sijoittuvat keskustatoimintojen alueelle (C). Lisäksi kahviloita, ravintoloita ja kauppoja voi sijoittua myös muille alueille. Osayleiskaavan pohjoisosat Länsiväylän varrella on osoitettu työpaikka-alueiksi. Alueelle on mahdollista kehittää merkittävä työpaikkamäärä. Joukkoliikenteen pääyhteytenä toimii metro. Metron liityntäliikenne toteutuu metroaseman kautta kulkevien bussilinjojen varassa. Alueen pääkatuverkolle toteutetaan kattava jalankulku- ja pyörätieverkosto. Osayleiskaavassa ulkoilureittiverkosto on kattava ja sijoittuu virkistysalueiden yhteyteen. Maakunnallinen ekologinen yhteys turvataan osoittamalla lähivirkistysalue Nuottalahdesta pohjoiseen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-alue) on osoitettu alueen linnuston kannalta merkittävä Finnobäckenin ojan suistoalue, Finnoon altaan alue ja sitä ympäröivät linnustolle tärkeät alueet. Kulttuuriympäristönä paikallisesti merkittävä kohde on Mårtensbyn alue. Finnoon alueen suunnittelussa huomioon otettavat ympäristöriskit: -voimalaitos (riskikartoitus valmis) -tulvariskit (rakennusten alin lattiakorkeus väh. + 3m, purojen purkauskohtiin tulvapenger) -päästöt (liikenne ja voimalaitos) -melu (liikenne ja voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva)
5 (7) -pilaantuneet maat (lisätutkimukset alueen pilaantuneiden maiden selvittämiseksi) 5. Keskustelu ja kysymykset Voisiko lintukosteikkoalueen rajata omaksi kaava-alueekseen? Asemakaavoitusvaiheessa voidaan rajaus tehdä. Oliko asukastavoite määrätty, ennen kuin suojelualueen laajuudesta lintukosteikkoalueella tiedettiin? Kyllä. Miten lintukosteikon luo -merkintä tarkoittaa alueen suojelun kannalta? Lintukosteikko ei ole luonnonvarainen, joten sitä ei voitane suojella lailla? Kaupunkisuunnittelulautakunta sekä kaupunginhallitus ovat ottaneet kantaa, että lintukosteikon suojelu turvataan. Asiaan liittyvää juridiikkaa tutkitaan ja myös Uudenmaan ELY-keskuksen odotetaan ottavan kantaa asiaan lausunnossaan oyk-luonnoksesta. Alue voidaan suojella asemakaavalla. Miksi metro on linjattu lintulammen viereen tulvariskialueella? Kallio-olosuhteet ohjaavat metron linjausta sekä aseman paikkaa. Padotuskorkeus on 3, 5 m. Mårtensbyn alue on osayleiskaavaluonnoksessa merkitty P -aluemerkinnällä. Mitä se tarkoittaa? Se on ns. palvelujen ja hallinnon aluetta, johon on mahdollista sijoittaa myös uutta toimintaa huomioon ottaen kulttuuriympäristön arvot. Mikä on laajan kan -merkinnän tarkoitus kaavassa? Kaavassa on kanavamerkintä ohjeellisena ja laajana kattaen käytännössä koko eteläisen osan metroasemalta merenrantaan. Syynä on se, että yleiskaavassa ei haluta osoittaa sitovasti tarkkaa sijaintia kanavalle. Se vaatii vielä tarkempia selvityksiä ja vasta asemakaavassa osoitetaan tarkempi sijainti. Mitä tarkoittaa LS -merkintä? Onko satama-alue varattu Fortumille? Se tarkoittaa satama-aluetta viranomaiskäyttöä varten sekä aluevarausta veneiden korkeavarastointiin. Alueen pinta-ala ei riitä tavanomaiseen veneiden talvisäilytysalueeseen. Osayleiskaavan satama-aluevaraus pitäisi olla huviveneilijöitä varten. Kaavassa kerrostalovaltaisella länsirannalla pitäisi olla komea promenadi ravintoloineen sekä vierasvenesatamineen. Miksi länsirannan venesatama-aluetta ei ole ulotettu lahden pohjaan asti? Myös kaupungintalo pitää alueelle saada. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma. Siinä ei ole osoitettu yksityiskohtaisesti maankäyttöä. Länsirannallekin on tarkoitus toteuttaa julkista katutilaa ja palveluita. Yleiskaavan AK-merkintä osoittaa pääkäyttötarkoituksen, mutta sen sisällä voi olla muun muassa katuja, julkista puistoa, julkisia ja yksityisiä palveluja yms., mitä vaaditaan viihtyisän ympäristön luomiseksi. Laaja-alaisempaa laiturialuetta ei ole osoitettu lahden pohjaan asti, koska lahti on suhteellisen kapea. Asemakaavassa osoitetaan toimintojen sijainti tarkemmin.
6 (7) Miten on ajateltu toteuttaa yhteys mantereelta Ryssjeholmen saarelle? Kuinka tarkasti osayleiskaava määrittelee Ryssjeholmenin asuntoalueen laajuuden? Yhteys voi olla joko silta tai maapenger. Osayleiskaavassa ei ole otettu toteutukseen kantaa. Osayleiskaava on yleispiirteinen ja sallii jonkin verran tarkennuksia asemakaavoitusvaiheessa myös alueen sijainnissa ja laajuudessa. Osayleiskaavan V - merkintä mahdollistaa nykyisten asuinrakennusten säilymisen. Mahdollisessa asemakaavoitusvaiheessa tämä pitää kaavamääräyksissä osoittaa erillisellä merkinnällä. Osayleiskaavan eteläisimmät rakennusalueet ovat meren päällä. Mistä on tullut ajatus maantäytöistä? Alueelle asetettu suuri väestötavoite on ollut osa syynä tähän. Toisaalta myös yhtenä tavoitteena ollut merellisyys ja merinäköalat ovat vaikuttaneet asiaan. Tulevasta arkkitehtikilpailusta saadaan erilaisia vaihtoehtoja tarkempaa suunnittelua varten. Sitten kun eri vaihtoehdoista jatkosuunnittelun pohjaksi on päätetty, tehdään kaikki tarvittavat vaikutusselvitykset. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetut täyttöalueet ovat vain yksi vaihtoehto. Asukkaat ovat päässeet olemaan hyvin mukana Finnoon alueen suunnittelussa, mistä kiitos! Emme ymmärrä tätä suurta asukastavoitetta Finnoossa. 8500 uutta asukasta olisi sopiva määrä. Päättäjät ovat vetäneet hatusta nämä luvut. Osayleiskaavan lähtökohtana on ollut 20 000 uutta asukasta koko Finnoo-Kaitaa - alueelle. Espoon toimenpideohjelmassa pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 toteuttamiseksi on päätetty, että vähintään 60 % uudesta asuinkerrosalasta pitää olla joukkoliikenteen läheisyydessä. Rakentamisella saadaan tarvittavia tuloja metrolle ja muille alueen investoinneille. Finnoon rakentaminen tulee kaupungille kalliiksi, vaikka tonttien myynnistä tuloja tuleekin. Tämä on tulvariskialuetta, joten kaavassa on otettava kantaa, miten tulvariskit hallitaan. Lähtökohtaisesti tulvariskien hallinta perustuu siihen, että rakennusten ja rakenteiden korkeusasema määritellään ottaen huomioon tulvariskit. Rakennusjärjestyksessä rakennusten alin lattiakorkeus ranta-alueella määrätään vähintään + 3,0 m keskivedenpintaa korkeammaksi. Alustavasti on osayleiskaavaluonnoksessa ajateltu rakennusjärjestyksen mukaista määrittelyä. Asemakaavassa voidaan tarvittaessa tarkistaa näitä määräyksiä. Vielä ei ole tehty laskelmia rakennuskustannuksista, koska ei ole tarkkoja suunnitelmia rakentamisen sijoittumisesta alueella. Tulvariski ja pilaantuneet maat tullaan kyllä ottamaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Kuinka korkeita asuinrakennuksia aiotaan rakentaa, kun otetaan huomioon väestötavoite? Suunnittelun tässä vaiheessa ei tämä ole vielä selvillä. Merinäköaloja tavoitellaan. Arkkitehtikilpailu tuo tähänkin asiaan näkemystä.
7 (7) Mikä on Finnoon alueen rakentamisaikataulu? Milloin uusi satama on valmis? Alue rakentuu vaiheittain. Puhdistamo poistuu Blominmäkeen v. 2017-2018 ja sen jälkeen tämä alue tulee kunnostaa. 1. vaiheessa rakennetaan alueen pohjoisosa ja metron ympäristö. Satamasta laaditaan ensin yleissuunnitelma, jonka pohjalta tehdään asemakaava. 6. Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja Markkula totesi, että Finnoon alueen rakentaminen on keskeinen asia suhteessa koko kaupungin tavoitteisiin: erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta, asuntotuotanto, metro, merellisyys, monipuolinen toiminnallisuus, talous. Asukas- sekä työpaikkamäärät täsmentyvät suunnittelun edetessä. Puheenjohtaja kiitti yleisöä aktiivisuudesta ja päätti tilaisuuden klo 19.30.