Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio 14.4.2010
Kuvio 1. Tuottavuuden ulottuvuudet Tuottavuus Allokatiivinen tehokkuus (preferenssit) Kustannustehokkuus Tekninen tehokkuus Panosten käytön allokatiivinen tehokkuus (hinnat) 2
Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa taloudessa vallitsee kestävyysvaje: Säädetyin julkisin hoito- ja hoivavelvoittein sekä annetuin veroastein julkisen talouden alijäämä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti seuraavien vuosikymmenien kuluessa. Tuore VM:n arvio on, että vaaditun ja vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5, 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd euroon Kestävyysvajeen taustalla on väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhushuoltosuhde (yli 65v/työikäinen väestö) kohoaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 25 prosentista liki 43 prosenttiin. Ikäsidonnaisten hoito- ja hoivamenojen BKT-osuuden arvioidaan kohoavan meillä vuoden 2007 tasosta noin 6 prosenttiyksiköllä 2035 mennessä Työikäisen väestön supistumisen ja kansantuotteen kasvun hidastumisen seurauksena verotulojen kasvu heikkenee. 3
Millä keinoin kestävyysvajeesta eroon? Työuria pidentämällä. Elinaikaodotteen kasvu lisää terveitä elinvuosia. Niiden kaikkien ei tarvitse olla eläkevuosia Kansantalouden tuottavuuden kasvun edistämisellä Julkisen sektorin erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden tuottavuuden parantamisella. Tehokkaampi kestävyysvajeen ehkäisemisessä kuin yleinen tuottavuuden nousu. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kohottaminen 0,25 prosenttiyksiköllä pienentäisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaavansuuruinen vaikutus edellyttäisi yleisen tuottavuuden 1,25 prosenttiyksikön nousua. 4
Parkkinen P: Riittääkö työvoima terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin. VATT-keskustelualoitteita 433. 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työlliset Tilastokeskuksen mukaaan vuosina 1975-2006 ja vaihtoehtolaskelmien mukaan vuoteen 2040, 1000 työllistä 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 0 Tilastokeskus NYKY-laskelma Työn tuottavuus 0%/v NYKY +0,5%/v MYÖHENN 0%/v MYÖHENNYS-laskelma Työn tuottavuus +0,5%/v 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 575 550 525 500 475 450 425 400 375 350 325 300 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 5
6
Terveyskeskusten tuottavuuskehitys v. 2001-2006 1,02 1,00 0,98 Tuottavuusindeksi 0,96 0,94 0,92 0,90 0,88 0,86 0,84 0,82 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kaikki terveyskeskukset Otoksen terveyskeskukset (perusmalli) DRG-painotetut hoitojaksot (otos) 7
Terveyskeskusten tuottavuuskehitys 1980-2003 (1980=100) 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 8
Kustannustehokkuuden arvioinnissa käytetyt muuttujat Selitettävä muuttuja: Menot/asukas (deflatoitu) Suoritemuuttujat: Neuvolakäynnit/as (neuvola-, äitiys-, perheneuvonta) Opiskelijakäynnit/as (opiskelija-, kouluterveys) Työterveydenhuollon käynnit/as Kotisairaanhoidon käynnit/as Mielenterveydenhuollon käynnit/as Fysioterapiakäynnit/as Muut lääkärissä käynnit/as Muut muun henkilökunnan luona käynnit/as Hammashuoltokäynnit/as Hoitopäivät/as (pitkäaikaishoito) Hoitojaksot/as -akuutti hoito (* otokselle DRG-painotetut hoitojaksot) Dummy erikoissairaanhoito Panoshinnat: Työntekijöiden palkkataso Olosuhdetekijät: Väkiluku Asukastiheys Lääkärikäynneistä 65+ -vuotiaiden osuus Hoitopäivistä 75+ -vuotiaiden osuus Hoitojaksoista 75+ -vuotiaiden osuus 9
Menetelmä Kustannustehokkuuden laskemiseen käytetään stokastista rintamaanalyysia (Stochastic Frontier Analysis). Virhetermi jaetaan satunnaisvaihtelua kuvaavaan symmetriseen komponenttiin ja teknistä tehottomuutta kuvaavaan ei-negatiiviseen komponenttiin. Kustannusfunktion avulla estimoidaan kullekin terveyskeskukselle odotetut kustannukset. Ne kertovat kustannustason, millä tehokkaasti toimivan terveyskeskuksen pitäisi saada aikaan tuottamansa palvelusuoritteiden määrät ottaen huomioon olosuhteet, joissa se toimii. Kustannustehottomuusluku ilmaisee, kuinka paljon terveyskeskuksen toteutuneet kustannukset suhteellisesti ylittävät odotetut kustannukset. Menetelmä tarkemmin ks. Aaltonen J: Terveyskeskusten tehokkuuseroja selittävät tekijät. VATTkeskustelualoitteita 441. 10
Terveyskeskusten kustannustehottomuus v. 2007 20 18 16 Kustannustehottomuus 14 12 10 8 6 4 2 0 0 50 100 150 200 2007 11
Neuvola- ja opiskelija- sekä kouluterveydenhuollon käynnit per työntekijä terveyskeskuksissa Neuvolatoiminnassa käyntejä per työntekijä Opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa käyntejä per työntekijä 1800 3000 1600 1400 2500 Käynnit/työntekijä 1200 1000 800 600 Käynnit/työntekijä 2000 1500 1000 400 200 500 0 0 5 10 15 20 25 30 0 0 5 10 15 20 25 30 Terveyskeskusten lkm Terveyskeskusten lkm 12
Kustannusten ja väestöpohjan välinen yhteys 850 800 Menot per asukas 750 700 650 600 550 1000 10000 100000 1000000 Väkiluku (logaritminen asteikko) 13
Kustannustehokkuutta laadun kustannuksella? 20,00 18,00 Kustannustehottomuus % 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Tyytyväisyysindeksi Tyytyväisyysindeksin lähde:fcg Efeko Oy: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 14
Kustannustehottomuus vs. hoidon hyödyllisyys 20 18 16 Kustannustehottomuus 14 12 10 8 6 4 2 0 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5 Hoidon hyödyllisyys 15
Kustannustehottomuus vs. jonotusaika 20 18 16 Kustannustehottomuus 14 12 10 8 6 4 2 0 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5 Jonotusaika 16
Miten perusterveydenhuollon tuottavuutta voitaisiin nostaa? Pienten terveyskeskusten väestöpohjaa kasvattamalla (25000-40000 optimiväestöpohja) Keskittämällä laboratorio- ja röntgenpalveluita Tehostamalla hallintoa Työoloja kehittämällä niin, että turvattaisiin lääkärien ja hoitohenkilöstön saatavuus, vähennettäisiin sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta, Tietojärjestelmien nykyistä paremmalla yhteensovittamisella Työvoiman kohdentamisella ruuhkatilanteiden mukaan 17
Johtopäätöksiä Hyvinvointipalveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää tuottavuuden kohottamista Tarvitaan tuottavuustalkoita, kaikilla tasoilla toimintayksiköistä koko järjestelmän kehittämisen tasolle Teknologisen kehityksen suomat mahdollisuudet on käytettävä täysimääräisesti hyväksi Resurssien suuntaamisessa on löydettävä uutta joustavuutta. Kaikkea entistä ei voida säilyttää, jos halutaan että uusiin kustannusvaikuttaviin hoitomahdollisuuksiin löytyy resursseja Terveydenhuollon rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä on kehitettävä niin, että taloudelliset kannustimet tukevat tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden edistämistä 18