Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Miten turvataan monipuolinen kielivaranto? Markku Koponen 2
Muuttuva toimintaympäristö haaste osaamisen kehittämiselle ja työvoiman saatavuudelle Kansainvälistyvä talous Ikääntyvä väestö ja vähenevä työvoima Tieto- ja viestintäteknologian vallankumous Verkostoituminen yli toimialarajojen ja kansallisten rajojen Maahanmuuton kasvu ja monikulttuurisuuden lisäys Nopeutunut teknologian, työelämän ja työtehtävien muutos Eettisyyden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden korostuminen Pk-yritysten merkityksen kasvu Markku Koponen Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu? Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Kielitaito Suvaitsevaisuus Eri kulttuurien tuntemus Pystyvyysuskomus Verkostot Kansainvälinen verkostoituminen Markku Koponen 4
Yritysesimerkki: Globaali yritys Yrityksessämme virallinen työskentelykieli on englanti, mutta eri maiden tytäryhtiöiden sisällä puhutaan yleensä paikallista kieltä. Niinpä meillä puhutaan suomen ja englannin lisäksi mm. ruotsia, norjaa, saksaa, ranskaa, portugalia, espanjaa, venäjää ja kiinaa. Yrityksen pitäisi pystyä takaamaan, että avainmarkkina-alueiden paikallista kieltä osataan riittävästi myös Suomessa, joka on konsernin kotipaikka. Paikallisen kielen käyttäminen kommunikoinnissa tiivistää yhteistyötä. Kaikilla markkina-alueilla englannin kielen taitotaso ei myöskään ole kovin korkea, mikä korostaa paikallisen kielen osaamisen tärkeyttä. Ponsse Oyj Yritysesimerkki: Lokaali yritys Yli 900 henkilöä työllistävän yrityksen työkieli on suomi. Englannin kieltä tarvitaan sekä toimihenkilötehtävissä että asiakas-palvelussa melko vähän. Ruotsia ei tarvita juuri lainkaan. Sen sijan venäjän taidon tarve on erittäin suuri asiakaspalvelutehtävissä ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Venäjän kielen taito onkin noussut tärkeimpien rekrytointikriteerien joukkoon heti ammattitaidon ja työkokemuksen jälkeen. Yrityksellä on jatkuvasti rekrytointivaikeuksia, koska venäjää osaavia kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan ammattilaisia ei ole tarjolla riittävästi. Venäjää taitavan henkilöstön puute on jo uhka yrityksen kilpailukyvylle. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa 6
Työelämän kriteerit hyvälle kielitaidolle Eri työtehtävissä tarvitaan eritasoista ja erilaista kielitaitoa. Hyvä kielitaito tarkoittaa, että henkilö kykenee ottamaan sujuvasti osaa keskusteluun, ilmaisemaan asioita ymmärrettävästi ja vakuuttavasti sekä rakentamaan luottamusta. Kyse on laajemmasta viestintäosaamisesta, joka käsittää kielitaidon lisäksi kulttuuriosaamisen sekä kyvyn käydä dialogia, argumentoida ja väitellä. Markku Koponen 7 Jokaisen työntekijän työympäristö ja työtehtävät kansainvälistyvät Suvaitsevaisuus Eri kulttuurien tunteminen Kielitaito Aktiivinen kansainvälisyys Tieto ja hyväksyminen Markku Koponen 8
Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, %*) Englanti 88 Ruotsi 0 Venäjä 29 Saksa 1 Ranska Viro Espanja Kiina Italia 2 1 0 10 20 0 40 0 60 70 80 90 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä 9 Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä sektoreittain 2009, % *) Englanti Ruotsi Venäjä Saksa Ranska Kiina Espanja Italia Norja Viro Puola 6 8 1 2 1 1 1 29 28 0 27 8 46 74 8 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 9 0 10 20 0 40 0 60 70 80 90 100 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä 10
Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Venäjä 0 Portugali 6 Kiina 29 Espanja 24 Englanti 19 Ranska 16 Viro Saksa 1 1 Italia 10 Ruotsi 9 % 0 10 1 20 2 0 40 4 0 *) Niiden yritysten osuus, jotka ennakoivat kielitaitotarpeen kasvavan tulevaisuudessa 11 Työelämä haluaa diversiteettiä, järjestelmä tuottaa yksipuolisuutta Kieliparlamentti 7.4.2011 12
Ensimmäistä pitkää kieltä opiskelleet. vuosiluokalla vuonna 2008 (perusopetuksen A1-kieli) 2008 A1-kieli Oppilaita (%) Englanti 2 27 91 Ruotsi 62 1,1 Suomi 04, Ranska 42 0,8 Saksa 710 1,2 Venäjä 101 0,2 Saame 0 0 Muu kieli 1 0 A1-kielet yhteensä 7 280 99,6 Lähde: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2009, OPH 1 Toista pitkää kieltä (A2) opiskelleiden osuudet. luokkalaisista 1994 2008, % 20 englanti ruotsi ranska saksa venäjä muut 1 10 0 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 200 2004 200 2006 2007 2008 Lähde: Opetushallitus 14
Toista lyhyttä vierasta kieltä (B2) opiskelleiden osuudet 8. 9. luokkalaisista 1994 2008, % 0 ranska saksa venäjä latina muut 2 20 1 10 0 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 200 2004 200 2006 2007 2008 Lähde: Opetushallitus 1 Lyhyen kielen yo-kokeeseen ilmoittautuneet 1984 2008 18000 16000 14000 12000 saksa ranska venäjä kokelaita 10000 8000 6000 4000 2000 0 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Opetushallitus 16
Kielivarannon vahvistamiseksi perusopetuksessa tulee lisätä monipuolista kielitarjontaa ja valinnaisuutta Vieraan kielen opiskelu aloitetaan mahdollisimman nuorena. Opetuksen järjestäjällä velvollisuus tarjota alaluokilla 1-6 vähintään kolmea kieltä, joista yksi on toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi). Valinnanmahdollisuuksia laajennetaan luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta. Kaksikielisiä kouluja ja opetusta lisätään. Jokainen oppilas valitsee ainakin kaksi kieltä, joita hän opiskelee perusopetuksessa. Hyödynnetään verkostoja, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kielikoulutusta tarjoavia palveluntuottajia kielitarjonnan monipuolistamiseksi. Lisätään vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja opettajien valmiuksia opettaa vieraalla kielellä. Koulujen kansainvälistyminen on koko kouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen tehtävä. Markku Koponen 17