Ota väkivalta puheeksi seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Naapuri ry, Perheväkivaltaklinikka, VÄLITÄ!-hanke, Rikosuhripäivystys, Pro-tukipiste ry, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Pirkanmaan sovittelutoimisto, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys Sirpa Määttä, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys Katariina Westman, aluejohtaja, Rikosuhripäivystys www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta
Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta lyhyesti Aiheeseen syventyminen (parikeskustelu) Väkivallan riskiä lisääviä tekijöitä Eräs kohtaaminen Tauko Työntekijän haasteita Tänään Työntekijän mahdollisuuksia
VÄKIVALTA Eristäminen Pelotteleminen Taloudellinen alistaminen Valta-aseman hyväksikäyttäminen valta ja kontrolli Henkinen väkivalta Uhkaaminen Lasten käyttäminen väkivallan välineenä Aliarviointi, kieltäminen ja syyttäminen VÄKIVALTA Lähde: Pence & Paymar 1993 mukaillen
Omia kokemuksiamme Keskustele vierustoverisi kanssa omista kokemuksistasi: Milloin koet epäonnistuneesi väkivallan puheeksi ottamisessa ja miksi? Milloin koet onnistuneesi puheeksi ottamisessa ja miksi? Jokin tilanne, jonka ajattelet olevan tyypillinen?
Väkivalta elämänhistoriassa lisää väkivallan riskiä. Lapsuudessa nähty tai koettu väkivalta Nuoruudessa altistuminen väkivallalle Kouluväkivalta Seurustelusuhteen väkivalta Parisuhteen väkivalta Kuritusväkivalta Väkivalta elämänhistoriassa
Väkivalta erotilanteessa Väkivallan riski lisääntyy erotilanteessa. Eron puheeksi ottaminen Erosta keskusteleminen Eron valmisteleminen Lasten asioista keskusteleminen Eron vireille pano Asumisjärjestelyt Yhteisestä asunnosta muuttaminen Eron jälkeinen aika Erokriisi
Ylikorostunut vastuuntunto Ylikorostunut vastuuntunto lisää väkivallan riskiä. Vastuu vallankäyttönä Tois(t)en alistaminen Epäluottamus tois(t)en kykyihin Pelko tilanteen hallinnan menetyksestä Pelko epäonnistumisesta
Kulttuurierot lisäävät väkivallan riskiä. Erilaiset tavat toimia Erilaiset tavat ajatella Erilaiset asiat hyväksyttyjä Erilainen käsitys oikeasta ja väärästä Väärinkäsitykset Kielivaikeudet Arjenhallinta Lastenkasvatus Kulttuurierot
Elämäntilanteen kriisit lisäävät väkivallan riskiä. Masennus Työuupumus Stressi Vakava sairaus Työttömäksi jääminen Ylivelkaantuminen Kriisit
Alkoholi ja päihteet Alkoholi ja päihteet lisäävät väkivallan riskiä. Tilanteiden hallinta Tunteiden hallinta Päihtyneet seuralaiset Ylimielisyys Uhkarohkeus Velkasuhteet Elämänhallinta puutteellista ylipäätään
Tilannesidonnaisuus Jotkin tilanteet lisäävät väkivallan riskiä. Tilanteiden hallinta Tunteiden hallinta Joukkokäyttäytyminen Väliin meno Väärässä paikassa väärään aikaan
Parisuhdeongelmat Parisuhdeongelmat lisäävät väkivallan riskiä. Mustasukkaisuus Väsymys Tiukat aikataulut Erilaiset päivärytmit Erimielisyydet rahasta Erimielisyydet lasten kasvatuksesta Sukulaiset Erilaiset arvot
Lapsen riskejä Lapsen riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Lapsen ikä ja sukupuoli Perheen elämäntilanteen epävakaus Ihmissuhteiden epävakaus Sosiaalinen eristyneisyys Vanhemman päihde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmat Lapsen tarpeisiin vastaamisen ongelmat (Krug et al. 2005, 86-89, Lapsiin kohdistuva väkivalta tutkimus)
Ikääntyvän riskejä Ikääntyvän henkilön riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat Kognitiiviset ja fyysiset vajavuudet Uupumus, stressikokemukset Parisuhteen laatu ja valta-asetelma Parisuhteen/perheen historia Riippuvuus (Perttu et al. 2002, 67)
Eräs kohtaaminen Esimerkki keskustelutilanteesta Kahvitauko 30 min: yläkerran kahviossa omakustanteisesti Tauon jälkeen kommentteja tai ajatuksia esimerkkitapauksesta
Ei kokijaa ilman tekijää Kokee väkivaltaa Käyttää väkivaltaa Sekä kokee että käyttää väkivaltaa Näkee, kuulee väkivaltaa Saa viitteitä väkivallasta Kaikki tarvitsevat apua
Keskusteluun valmistautuminen Keskusteluun valmistautuessa huomioitavaa: Myönteinen ilmapiiri on tärkeä. Itse riittävän kunnioittava ja ystävällinen Tuki >< kontrolli; voivat vaihtua toisikseen Huolen puheeksi ottaminen ja kipeistä asioista puhuminen vaatii luottamusta. Omien rajojen tunnistaminen ja tiedostaminen Valmistautuminen tapaamiseen ylipäätään (Soisalo 2014)
Keskustelun avaus Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Kysy väkivallasta suoraan. Kuuntele myötätuntoisesti ja avoimesta. Kerro väkivallan monimuotoisuudesta ja yleisyydestä. Varmista, ettei mahdollinen väkivallan tekijä ole paikalla.
Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Varmista, että voitte keskustella luottamuksellisesti kenenkään muun kuulematta. Ole aina avoin, rehellinen ja myötätuntoinen. Sinulla on lupa kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Varmista, että henkilö ymmärtää sinua ja sinä häntä. Kuuntele äläkä oleta. Keskustelu
Väkivaltaa kokeneelle ei ole hyötyä: Syyttelystä tai syyllistämisestä eikä syiden selvittelystä Vähättelystä, lohduttelusta, väkivallan mitätöinnistä Arvostelusta, vaikka ei pystyisikään irtautumaan Painostamisesta Ei kannata Väkivallan tekijän kritisoinnista (mutta väkivallan) Suorista neuvoista ja ohjeista (vaan tiedosta) Nopeista ratkaisuista (vaan vaihtoehdoista)
Kannanotto Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Ota kantaa väkivaltaan kertomalla, että se on aina väärin. Kerro, että väkivalta ja riita eivät ole sama asia. Kerro myös, että lähisuhdeväkivaltakin on rikos ja että sinulla on tietynlaisista rikoksista ilmoitusvelvollisuus. Kerro, ettei väkivalta yleensä lopu, ellei siihen puututa.
Yksittäinen tilanne Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Kartoita henkilön omia kokemuksia ja käsityksiä väkivallasta. Kerro, että apua on saatavilla. Ohjaa tarjolla oleviin palveluihin. Arvioi henkilön ja mahdollisten lasten välitön turvan tarve: onko turvallista palata kotiin? Auta/ kehota laatimaan turvasuunnitelma.
Turvasuunnitelma Pohdi, mistä tunnistaa vaaran, miten valmistautua mahdolliseen vaaratilanteeseen. Hätänumero 112 pikavalintaan; soitto hätänumeroon; opeta lapset soittamaan hätänumeroon Jonkun naapurin numero pikavalintaan tai edes keskustelu naapurin kanssa Voiko mennä naapuriin, ystävien tai sukulaisten luo? Missä lähin turvakoti; puhelinnumero? Miten voi lähteä ja mitä mukaan kiireessä? Turvalaukku helposti saatavilla; puhelin, avaimet, pankkikortti, lääkkeet, lasten tavaroita tms. Älä pakene tilaan, josta ei ole toista ulospääsytietä! Vältä perääntymistä keittiöön! Keskustelu lasten kanssa Lapset mukaan, jos mahdollista Arvioi väkivallan hengenvaarallisuutta. Hakeudu lääkäriin
Tilannekohtaisesti Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tilanteet ovat aina erilaisia. Henkilö ei ehkä ole valmis tai halukas kertomaan väkivallasta. Hän ei ehkä uskalla kertoa väkivallasta. Hän ei ehkä miellä kokemaansa/tekemäänsä väkivallaksi. Sovi uudesta tapaamisesta tai yhteydenotosta.
Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tiedosta omat kokemuksesi. Tiedosta omat asenteesi. Tiedosta omat ennakko-odotuksesi. Hallitse ilmeesi. Huomioi äänensävysi. Sanoitta Muista kehonkielesi merkitys.
Tilanteet kehittyvät Väkivaltaa kokenut etenee tilanteessaan: Havahtuu väkivaltaan ja sen raaistumiseen Uskaltaa puhua tilanteestaan Vakuuttuu, ettei kumppani muutu Uskoo eron olevan parempi ratkaisu Saa rohkeutta, itseluottamusta, uskoo selviytyvänsä Pääsee omasta syyllisyydentunteestaan Ymmärtää oman historiansa taakan Saa riittävästi voimia ja tukea sekä konkreettista apua Kaikki eivät koskaan lähde väkivaltaisesta suhteesta!
Väkivalta taustalla? Hyvä pohtia, voisiko taustalla olla väkivaltaa, jos: Fyysisiä vammoja tai oireita Psyykkisiä oireita, mielenterveysongelmia Päihde- tai alkoholiongelmia Sosiaalisia ongelmia Taloudellisia ongelmia Itsetuhoisuutta Joskus menneisyyden väkivalta voi vaikuttaa ja tarvita purkamista vaikkei akuuttia väkivaltaa enää olisikaan.
Mitä laki sanoo? Väkivallan käyttäminen lähisuhteessa on virallisen syytteen alainen rikos 1.1.2011 lähtien myös lievä pahoinpitely Vakaan tahdon pykälä poistettu Seksuaalirikosnimikkeet koskevat myös parisuhteita raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994 Vainoaminen on rikollista 1.1.2014 alkaen Oikeus hakea lähestymiskieltoa Lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia lastenvalvojalla.
Uhrin oikeudet Lähisuhdeväkivallan kohteella on oikeus saada asianajaja ja tukihenkilö valtion varoista riippumatta varallisuudestaan, jos kyseessä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos (esim. pahoinpitely, kunnianloukkaus, vapaudenriisto) tai seksuaalirikos kohteella on vaatimuksia (rangaistus, korvaus) ja syyttäjä ajaa syytettä Väkivaltainen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan pois yhteisestä kodista perheen sisäinen lähestymiskielto avioerossa mahdollista myös avioliittolain nojalla
MISTÄ APUA? Akuutti apu: Soita kiireellisessä tilanteessa hätänumeroon 112 ( 24h) TAYS Ensiapu Acuta (24h) puh. 03 311 611 www.pshp.fi/acuta Auttavat tahot Tampereella: www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta Älä jätä uhria yksin!
Apua ja konsultaatiota Tampereen ensi- ja turvakoti www.tetuko.fi Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua perheväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville perheille. puh. 03 3143 4840 (24 h) Sosiaalipäivystys www.tampere.fi/sosiaalipaivystys toimii Tampereen kaupungin päivystävänä sosiaaliasemana ja antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa. puh. 0500 625 990 (24h) Kriisikeskus Osviitta www.osviitta.fi matalan kynnyksen tukipaikka kenelle tahansa, joka tarvitsee ulkopuolista keskustelutukea. Voit halutessasi varata ajan puh. 0400 734 793. Rikosuhripäivystys www.riku.fi RIKU auttaa rikoksen (esim. väkivallan) uhreja, läheisiä ja todistajia selviytymään kokemuksestaan. lisäksi RIKUsta saa tukea ja neuvoja rikosasian etenemiseen. Perheväkivaltaklinikka/Setlementti Naapuri www.naapuri.fi/tyomuodot/perhevakivaltayksikko/ Apua miehille, naisille ja pareille, jotka ovat perheessä tapahtuvan väkivallan tekijänä ja/tai kohteena. VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke/ Setlementti Naapuri www.seksuaalivakivalta.fi Kriisiapua seksuaalisen väkivallan uhreille ja läheisille heti tapahtuneen jälkeen. Pirkanmaan sovittelutoimisto www.tampere.fi/sovittelupalvelut Lähisuhteissa tapahtuneen lähisuhdeväkivaltarikoksen sovittelupalvelu. Ohjaus palveluun poliisin tai syyttäjän toimesta. Terveyspalvelujen neuvonta 03 10023, joka päivä klo 7-22: ajanvaraus omalääkärille ja sairaanhoitajalle - www.tampere.fi/terveyspalvelut.html Akuuttipsykiatrian poliklinikka puh. 040 806 2606, päivystys arkisin ma - pe klo 8 15 yhteydenotot vakavissa kriisitilanteissa www.tampere.fi/terveyspalvelut/mielenterveys/hoitoon.html
Ollaan rohkeita Kuka tahansa voi kokea väkivaltaa mutta myös auttaa väkivaltaa kokenutta: Mitä aiemmin väkivaltaan puututaan, sitä enemmän saavutetaan ja vähemmän menetetään. Kaikkeen ei ole valmista ratkaisua. Kuunteleminen ja keskusteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Parempi yrittää jotakin kuin vaieta ja jättää huomiotta. Myös väkivaltaa käyttävä tarvitsee apua.
Kiitos mielenkiinnosta! Osallistumistodistuksen saa ovella lähtiessä Koulutukset lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta jatkuvat samanlaisina; seuraava 11.3.2015 klo 12.30-15.30 Tampereen valtuustosali, Aleksin Kiven katu 14-16 Lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta koulutus 29.10.2014 klo 12:30-15:30 Tampereen valtuustosalissa, Aleksis Kiven katu 14-16 Koulutusinfot, materiaalit ja tietoa auttavista tahoista löytyvät sivuilta www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta