|
|
- Marika Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ota väkivalta puheeksi seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Naapuri ry, Perheväkivaltaklinikka, VÄLITÄ!-seksuaaliväkivaltatyö, Rikosuhripäivystys, Pro-tukipiste ry, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Pirkanmaan sovittelutoimisto, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys Taru Herranen, johtaja, Tampereen kaupunki avopalvelut Antti Kiviniemi, kriisityöntekijä ja psykoterapeutti, Perheväkivaltaklinikka
2 Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta lyhyesti Aiheeseen syventyminen (parikeskustelu) Väkivallan riskiä lisääviä tekijöitä Tauko Kohtaamisia Työntekijän haasteita Tänään Työntekijän mahdollisuuksia Keskustelua ja kysymyksiä
3 Perheväkivallan muodot Fyysinen väkivalta: töniminen, kiinnikäyminen, puristelu, pureminen, potkiminen, lyöminen, kuristaminen, ravistaminen, tavaroiden heittäminen, esineiden/omaisuuden tuhoaminen Henkinen väkivalta: uhkailu, pelottelu, nimittely, syyllistäminen, mitätöinti, nöyryyttäminen, alistaminen, rajoittaminen, eristäminen, mustasukkaisuus, kontrollointi, määrääminen, manipulointi, hallinta, vastuuttomuus, välinpitämättömyys, tunnekylmyys (tunneilmapiiri) Taloudellinen väkivalta: toisen omaisuuden luvaton/tahallinen käyttö ja/tai käytön estäminen ja kontrollointi, menojen/kustannusten epätasainen jakautuminen Seksuaalinen väkivalta: seksuaalinen ahdistelu/koskettelu, tekoihin pakottaminen, pornografian katseluun, matkimiseen tai siihen osallistumiseen pakottaminen, raiskaus tai sen yritys (alistaminen, pelko, uhkailu osana pahoinpitelyä/osana sovintoa ) Hengellinen väkivalta: uskonnollisiin instituutioihin (rakenteet, normit, säännöt) perustuvaa pelottelua, uhkailua, pakottamista, painostamista Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti (kaltoinkohtelu) 3 (Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002)
4 Omia kokemuksiamme Keskustele vierustoverisi kanssa omista kokemuksistasi: Milloin koet epäonnistuneesi väkivallan puheeksi ottamisessa ja miksi? Milloin koet onnistuneesi puheeksi ottamisessa ja miksi? Minkä koet haastavaksi tai hankalaksi puheeksi ottamisessa?
5 Väkivalta elämänhistoriassa lisää väkivallan riskiä. Lapsuudessa nähty tai koettu väkivalta Nuoruudessa altistuminen väkivallalle Kouluväkivalta Seurustelusuhteen väkivalta Parisuhteen väkivalta Kuritusväkivalta Väkivalta elämänhistoriassa
6 Väkivalta erotilanteessa Väkivallan riski lisääntyy erotilanteessa. Eron puheeksi ottaminen Erosta keskusteleminen Eron valmisteleminen Lasten asioista keskusteleminen Eron vireille pano Asumisjärjestelyt Yhteisestä asunnosta muuttaminen Eron jälkeinen aika Erokriisi
7 Ylikorostunut vastuuntunto Ylikorostunut vastuuntunto lisää väkivallan riskiä. Vastuu vallankäyttönä Tois(t)en alistaminen Epäluottamus tois(t)en kykyihin Pelko tilanteen hallinnan menetyksestä Pelko epäonnistumisesta
8 Kulttuurierot lisäävät väkivallan riskiä. Erilaiset tavat toimia Erilaiset tavat ajatella Erilaiset asiat hyväksyttyjä Erilainen käsitys oikeasta ja väärästä Väärinkäsitykset Kielivaikeudet Arjenhallinta Lastenkasvatus Kulttuurierot
9 Elämäntilanteen kriisit lisäävät väkivallan riskiä. Masennus Työuupumus Stressi Vakava sairaus Työttömäksi jääminen Ylivelkaantuminen Kriisit
10 Ylivireystila Vireystilaikkuna Ylivireystila emotionaalisesti reagoiva, raivo, paniikki, ylivalppaus, ylisuojeleva, tunkeutuvia mielikuvia En ole turvassa, On tehtävä jotain Jäätyminen korkea vireystila, ahdistunut, liikkumaton, ylijännittynyt On vaarallista liikkua, Jos sanon jotain, niin päälleni hyökätään Optimaali vireystila Vireystilaikkuna Alivireystila pam murr Alivireystila romahtanut, alistunut, turta, ei kosketusta tunteisiin 10 Ogden, Minton 2006 Olen arvoton, Ei ole toivoa
11 Alkoholi ja päihteet Alkoholi ja päihteet lisäävät väkivallan riskiä. Tilanteiden hallinta Tunteiden hallinta Päihtyneet seuralaiset Ylimielisyys Uhkarohkeus Velkasuhteet Elämänhallinta puutteellista ylipäätään
12 Tilannesidonnaisuus Jotkin tilanteet lisäävät väkivallan riskiä. Tilanteiden hallinta Tunteiden hallinta Joukkokäyttäytyminen Väliin meno Väärässä paikassa väärään aikaan
13 Parisuhdeongelmat Parisuhdeongelmat lisäävät väkivallan riskiä. Mustasukkaisuus Väsymys Tiukat aikataulut Erilaiset päivärytmit Erimielisyydet rahasta Erimielisyydet lasten kasvatuksesta Sukulaiset Erilaiset arvot
14 Lapsen riskejä Lapsen riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Lapsen ikä ja sukupuoli Perheen elämäntilanteen epävakaus Ihmissuhteiden epävakaus Sosiaalinen eristyneisyys Vanhemman päihde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmat Lapsen tarpeisiin vastaamisen ongelmat (Krug et al. 2005, 86-89, Lapsiin kohdistuva väkivalta tutkimus)
15 Ikääntyvän riskejä Ikääntyvän henkilön riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat Kognitiiviset ja fyysiset vajavuudet Uupumus, stressikokemukset Parisuhteen laatu ja valta-asetelma Parisuhteen/perheen historia Riippuvuus (Perttu et al. 2002, 67)
16
17 Kahvitauko 30 min: viereisessä kahviossa omakustanteisesti
18 Kohtaamisia 8fO0pMk Ol-XZw Kommentteja ja/tai ajatuksia esimerkkitapauksista
19 Ei kokijaa ilman tekijää Kokee väkivaltaa Käyttää väkivaltaa Sekä kokee että käyttää väkivaltaa Näkee, kuulee väkivaltaa Saa viitteitä väkivallasta Kaikki tarvitsevat apua
20 Jos työntekijä on liikaa muutoksen puolella, silloin hän on asiakasta vastaan. (Taiju Eerikäinen)
21 Keskusteluun valmistautuminen Keskusteluun valmistautuessa huomioitavaa: Myönteinen ilmapiiri on tärkeä. Itse riittävän kunnioittava ja ystävällinen Tuki >< kontrolli; voivat vaihtua toisikseen Huolen puheeksi ottaminen ja kipeistä asioista puhuminen vaatii luottamusta. Omien rajojen tunnistaminen ja tiedostaminen Valmistautuminen tapaamiseen ylipäätään (Soisalo 2014)
22 Keskustelun avaus Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Kysy väkivallasta suoraan. Kuuntele myötätuntoisesti ja avoimesta. Kerro väkivallan monimuotoisuudesta ja yleisyydestä. Varmista, ettei mahdollinen väkivallan tekijä ole paikalla.
23 Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Varmista, että voitte keskustella luottamuksellisesti kenenkään muun kuulematta. Ole aina avoin, rehellinen ja myötätuntoinen. Sinulla on lupa kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Varmista, että henkilö ymmärtää sinua ja sinä häntä. Kuuntele äläkä oleta. Keskustelu
24 Väkivaltaa kokeneelle ei ole hyötyä: Syyttelystä tai syyllistämisestä eikä syiden selvittelystä Vähättelystä, lohduttelusta, väkivallan mitätöinnistä Arvostelusta, vaikka ei pystyisikään irtautumaan Painostamisesta Ei kannata Väkivallan tekijän kritisoinnista (mutta väkivallan) Suorista neuvoista ja ohjeista (vaan tiedosta) Nopeista ratkaisuista (vaan vaihtoehdoista)
25 Kannanotto Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Ota kantaa väkivaltaan kertomalla, että se on aina väärin. Kerro, että väkivalta ja riita eivät ole sama asia. Kerro myös, että lähisuhdeväkivaltakin on rikos ja että sinulla on tietynlaisista rikoksista ilmoitusvelvollisuus. Kerro, ettei väkivalta yleensä lopu, ellei siihen puututa.
26 Yksittäinen tilanne Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Kartoita henkilön omia kokemuksia ja käsityksiä väkivallasta. Kerro, että apua on saatavilla. Ohjaa tarjolla oleviin palveluihin. Arvioi henkilön ja mahdollisten lasten välitön turvan tarve: onko turvallista palata kotiin? Auta/ kehota laatimaan turvasuunnitelma.
27 Turvasuunnitelma Pohdi, mistä tunnistaa vaaran, miten valmistautua mahdolliseen vaaratilanteeseen. Hätänumero 112 pikavalintaan; soitto hätänumeroon; opeta lapset soittamaan hätänumeroon Jonkun naapurin numero pikavalintaan tai edes keskustelu naapurin kanssa Voiko mennä naapuriin, ystävien tai sukulaisten luo? Missä lähin turvakoti; puhelinnumero? Miten voi lähteä ja mitä mukaan kiireessä? Turvalaukku helposti saatavilla; puhelin, avaimet, pankkikortti, lääkkeet, lasten tavaroita tms. Älä pakene tilaan, josta ei ole toista ulospääsytietä! Vältä perääntymistä keittiöön! Keskustelu lasten kanssa Lapset mukaan, jos mahdollista Arvioi väkivallan hengenvaarallisuutta. Hakeudu lääkäriin
28 Tilannekohtaisesti Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tilanteet ovat aina erilaisia. Henkilö ei ehkä ole valmis tai halukas kertomaan väkivallasta. Hän ei ehkä uskalla kertoa väkivallasta. Hän ei ehkä miellä kokemaansa/tekemäänsä väkivallaksi. Sovi uudesta tapaamisesta tai yhteydenotosta.
29 Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tiedosta omat kokemuksesi. Tiedosta omat asenteesi. Tiedosta omat ennakko-odotuksesi. Hallitse ilmeesi. Huomioi äänensävysi. Sanoitta Muista kehonkielesi merkitys.
30 Tilanteet kehittyvät Väkivaltaa kokenut etenee tilanteessaan: Havahtuu väkivaltaan ja sen raaistumiseen Uskaltaa puhua tilanteestaan Vakuuttuu, ettei kumppani muutu Uskoo eron olevan parempi ratkaisu Saa rohkeutta, itseluottamusta, uskoo selviytyvänsä Pääsee omasta syyllisyydentunteestaan Ymmärtää oman historiansa taakan Saa riittävästi voimia ja tukea sekä konkreettista apua Kaikki eivät koskaan lähde väkivaltaisesta suhteesta!
31 Väkivalta taustalla? Hyvä pohtia, voisiko taustalla olla väkivaltaa, jos: Fyysisiä vammoja tai oireita Psyykkisiä oireita, mielenterveysongelmia Päihde- tai alkoholiongelmia Sosiaalisia ongelmia Taloudellisia ongelmia Itsetuhoisuutta Joskus menneisyyden väkivalta voi vaikuttaa ja tarvita purkamista vaikkei akuuttia väkivaltaa enää olisikaan.
32 Mitä laki sanoo? Väkivallan käyttäminen lähisuhteessa on virallisen syytteen alainen rikos lähtien myös lievä pahoinpitely Vakaan tahdon pykälä poistettu Seksuaalirikosnimikkeet koskevat myös parisuhteita raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994 Vainoaminen on rikollista alkaen Oikeus hakea lähestymiskieltoa Lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia lastenvalvojalla.
33 Uhrin oikeudet Lähisuhdeväkivallan kohteella on oikeus saada asianajaja ja tukihenkilö valtion varoista riippumatta varallisuudestaan, jos kyseessä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos (esim. pahoinpitely, kunnianloukkaus, vapaudenriisto) tai seksuaalirikos kohteella on vaatimuksia (rangaistus, korvaus) ja syyttäjä ajaa syytettä Väkivaltainen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan pois yhteisestä kodista perheen sisäinen lähestymiskielto avioerossa mahdollista myös avioliittolain nojalla
34 MISTÄ APUA? Akuutti apu: Soita kiireellisessä tilanteessa hätänumeroon 112 ( 24h) TAYS Ensiapu Acuta (24h) puh Auttavat tahot Tampereella: Älä jätä uhria yksin!
35 Apua ja konsultaatiota Tampereen ensi- ja turvakoti Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua perheväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville perheille. puh (24 h) Sosiaalipäivystys toimii Tampereen kaupungin päivystävänä sosiaaliasemana ja antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa. puh (24h) Kriisikeskus Osviitta matalan kynnyksen tukipaikka kenelle tahansa, joka tarvitsee ulkopuolista keskustelutukea. Voit halutessasi varata ajan puh Rikosuhripäivystys RIKU auttaa rikoksen (esim. väkivallan) uhreja, läheisiä ja todistajia selviytymään kokemuksestaan. lisäksi RIKUsta saa tukea ja neuvoja rikosasian etenemiseen. Perheväkivaltaklinikka/Setlementti Naapuri Apua miehille, naisille ja pareille, jotka ovat perheessä tapahtuvan väkivallan tekijänä ja/tai kohteena. VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke/ Setlementti Naapuri Kriisiapua seksuaalisen väkivallan uhreille ja läheisille heti tapahtuneen jälkeen. Pirkanmaan sovittelutoimisto Lähisuhteissa tapahtuneen lähisuhdeväkivaltarikoksen sovittelupalvelu. Ohjaus palveluun poliisin tai syyttäjän toimesta. Terveyspalvelujen neuvonta , joka päivä klo 7-22: ajanvaraus omalääkärille ja sairaanhoitajalle - Akuuttipsykiatrian poliklinikka puh , päivystys arkisin ma - pe klo 8 15 yhteydenotot vakavissa kriisitilanteissa
36 Ollaan rohkeita Kuka tahansa voi kokea väkivaltaa mutta myös auttaa väkivaltaa kokenutta: Mitä aiemmin väkivaltaan puututaan, sitä enemmän saavutetaan ja vähemmän menetetään. Kaikkeen ei ole valmista ratkaisua. Kuunteleminen ja keskusteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Parempi yrittää jotakin kuin vaieta ja jättää huomiotta. Myös väkivaltaa käyttävä tarvitsee apua.
37 Kiitos mielenkiinnosta! Osallistumistodistuksen saa ovella lähtiessä Koulutukset lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta jatkuvat samansisältöisinä: Osa 1: Tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta seminaari: klo Tipotien sosiaali- ja terveysaseman luentosalissa Osa 2: Ota lähisuhdeväkivalta puheeksi seminaari: klo Tipotien sosiaali- ja terveysaseman luentosalissa Koulutusinfot, materiaalit ja tietoa auttavista tahoista löytyvät sivuilta
www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta
Ota väkivalta puheeksi seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Naapuri ry, Perheväkivaltaklinikka,
Lisätiedotlahisuhdevakivalta
Ota väkivalta puheeksi seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka,
Lisätiedotlahisuhdevakivalta
Ota väkivalta puheeksi seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Tampere ry Kriisija väkivaltatyön
LisätiedotTietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta Tietoisuustapahtuma Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali
Tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta Tietoisuustapahtuma 10.4.2018 Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali Karolina Bechinsky, kriisityöntekijä, pari- ja perhepsykoterapeutti (Valvira,Kela), seksuaaliterapeutti
LisätiedotVÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake
VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotTunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka,
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotPerhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto
LisätiedotÄlä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys
Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta 2 Paikalliset auttajat ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys.
LisätiedotKartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille
Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ
LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ Asumissosiaalisen työn päivät 22.1.2019 Laura Keisanen Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Sosiaalipäivystys Lähisuhdeväkivaltatyön työpari Pilottina 2016 Vakituista toimintaa
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotKunnes väkivalta meidät erottaa?
Kunnes väkivalta meidät erottaa? Opaslehtinen parisuhdeväkivallan uhrille Tämän opaslehtisen tarkoituksena on saada sinut pohtimaan parisuhdettasi. Väkivalta ei kuulu parisuhteeseen. Jos sinulle tulee
LisätiedotÄlä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut
Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Älä vaikene väkivallasta 2 PAIKALLISET AUTTAJAT ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Perusterveydenhuoltoon
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
LisätiedotMARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET
MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia
LisätiedotP Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O
P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA
LisätiedotMARAK 24.10.2013 THL 1
MARAK 24.10.2013 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy:
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotA P U A VÄ K I VA LTA A N
Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotVammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:
Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ? Suomen laki määrittelee rikoksen tunnusmerkistöt tapahtuvat ne missä tahansa tai minkä ikäiselle
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
Lisätiedotwww.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö
www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotKUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotJuristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)
Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN
ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että
LisätiedotTerve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa
Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
LisätiedotKIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?
KIUSAAMINEN Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on sitä, kun samalle ihmiselle aiheutetaan TAHALLAAN
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotIkäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma
Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotKuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!
Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein
LisätiedotVäliinputoamisia vai välittävä verkosto?
Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä
LisätiedotYlläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys SEKSUAALIRIKOKSEN MÄÄRITTELY Suomen lainsäädäntö määrittelee, mitkä seksuaalista itsemääräämisoikeutta
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotYliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi
Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.
LisätiedotPerheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?
Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotParisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja
Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotVakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen
Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012 Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson
LisätiedotTrappan-modellen Portaat-malli
Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotVARAVOIMAA FARMARILLE
VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotIkääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio. Copyright Suvanto ry 2015
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio VANHUSTYÖN ASIANTUNTIJUUS Ensi- ja turvakotien liitto ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
Lisätiedoteteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste
Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille
Lisätiedot6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)
VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,
LisätiedotPirkanmaan väkivaltaverkosto
Pirkanmaan väkivaltaverkosto Älä vaikene väkivallasta. Hae apua. P A I K A L L I S E T A U T T A J A T ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Perusterveydenhuoltoon
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:
SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille Lähisuhdeväkivalta ja ero; vaikutus lapsiin ja vanhemmuuteen ROVANIEMI 22.5.2014 Marjatta Karhuvaara
LisätiedotEROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO
VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
Lisätiedot