qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm VARKAUDEN KAUPUNGIN SIVISTYS- TOIMEN TILA- JA PALVELUSUUNNI- TELMA Koulu- ja päiväkotiverkko 08/2014 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrty- uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty- uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty- 1
TAUSTAT JA TEHTÄVÄNANTO Varkauden kaupunginhallitus nimesi työryhmän, jonka tarkoituksena on tuoda ratkaisumalli oppilasmäärän vähenemiseen Varkauden kaupungissa. Työryhmään puheenjohtajana toimii sivistysjohtaja Timo Tuunainen. Sivistyslautakunnan edustajina toimivat lautakunnan puheenjohtaja Kaisa Hartikainen-Herranen sekä varapuheenjohtaja Tuula Savolainen. Viranhaltijoista työryhmässä ovat mukana kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Kimmo Kainulainen, sivistystoimen talouspäällikkö Sirpa Paloranta, Soisalo-opiston rehtori Jorma Pesonen, varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulainen. Henkilöstöjärjestöjen edustajana ovat olleet Kirsi Nykänen ja Mari Teittinen. Asiantuntijoina työryhmässä ovat rehtorit Paavo Tervonen ja Merja Laitinen. Työryhmän työskentelyyn on lisäksi osallistunut tilapalvelusta Ari Kupiainen ja Markku Miettinen. Kaupunginhallitus on nimennyt työryhmän jäsenet, jonka lisäksi työryhmä voi käyttää apunaan tarvittavia asiantuntijoita. Käytännön asioiden valmisteluista vastaa työryhmän ohjeistuksen perusteella sivistysjohtaja. Tavoitteena on, että muutokset kouluverkkoon toteutetaan vuonna 2016, jolloin on suunniteltu yhden yläkoulun malliin siirtymistä. Päätöksenteossa tulee päästä pitkäaikaisiin ratkaisuihin ja niiden tulee tuoda taloudellista ja toiminnallista säästöä sekä parantaa toiminnan laatua. Selvitystyössä huomioidaan tilaratkaisut, kouluverkon laajuus, esiopetusjärjestelyt sekä hallinnolliset ratkaisut. Päätös tulee valtuuskäsittelyyn syyskuussa 2014. Kaupungin talouden tasapainottamistarve on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Talous on tarkoitus tasapainottaa vuoden 2016 loppuun menneessä. Talouden tasapainottamisen näkökulmasta tarvitaan toimenpiteitä sekä tulojen lisäämiseen että menojen vähentämiseen. Sivistystoimen talousarvion raami vuodelle 2014 on noin miljoona euroa pienempi kuin kuluvan vuoden talousarvio. Menojen vähentäminen edellyttää sivistystoimessa palvelurakenteisiin liittyviä ratkaisuja. Kaupungin valtuusto vuoden 2014 talousarviota hyväksyessään otti tavoitteeksi yhteen yläkouluun siirtymisen lv. 2016-17 alusta lukien. Toinen työhön liittyvä tavoite oli yhteisen kampuksen mahdollistaminen Osmajoentie 75:een. Tässä kokonaisuudessa SAKKY, Savonia ja LUT muodostaisivat vetovoimaisen oppimisympäristön, jolla turvattaisiin ammattikorkeakouluasteen, toisen asteen ja elinkeinoelämän tutkimuspalveluiden säilyminen Varkaudessa. (Kolmas talousarvion tavoite oli Svenska skolan i Varkauden lakkauttaminen, jonka valtuusto kuitenkin päätti säilyttää tietyillä reunaehdoilla.) Työryhmässä on tarkasteltu myös kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden sekä Soisaloopiston tilatarpeita. Nämä etenevät päätöksentekoon omana prosessinaan, joskin niillä on yhtymäkohtia yhden yläkoulun mallissa. 2
KOULUVERKON JA PÄIVÄKOTIVERKON NYKYTILANNE Varkauden kaupungissa toimii tällä hetkellä kaksi yläkoulua, Kuoppakankaalla ja Päiviönsaaressa. Alakouluja (luokat 1-6) toimii Puurtilassa, Luttilassa, Könönpellossa, Kuoppakankaalla, Repokankaalla, Lehtoniemessä ja Kangaslammilla ja Svenska skolan i Varkaus. Esiopetusta järjestetään Luttilaa lukuun ottamatta kaikissa edellä mainituissa alakouluissa ns. pienten koulun mallin mukaisesti, jossa esi- ja alkuopetusta toteutetaan joustavasti eri oppimistyylit huomioiden. Esiopetusta järjestetään edelleen neljässä päiväkotiyksikössä. Kouluverkkoa on yhdistetty vuonna 2006, jolloin valtuuston päätöksellä päätettiin lakkauttaa Tehtaankoulun ja Joutenlahden ala-aste. Vuonna 2007 lakkautettiin Harjurannan koulu ja vuonna 2010 siirryttiin kahden yläkoulun malliin, jolloin Könönpellon yläkoulu yhdistettiin Päiviönsaaren yläkouluun. Svenska skolan i Varkaus siirtyi Könöpellon koulun yhteyteen lv. 2014 15 alussa. Joutenlahden päiväkotiyksikkö lakkautettiin rakennuksen huonon kunnon vuoksi vuonna 2010. Sitä ennen vuorohoitoa keskitettiin Taulumäen yksikköön vuonna 2008, jolloin Kinnulan yksikkö poistui varhaiskasvatuksen käytöstä. Ryhmäperhepäivähoitoyksiköt lakkautettiin Kangaslammin yksikköä lukuun ottamatta vuonna 2013. Tämän lisäksi kaupungissa on toiminut vuodesta 2012 palvelurahalla toimiva yksityinen päiväkoti Aarrearkku sekä ostopalvelu päiväkoti Nappula, joka muuttui 1.8.2014 myös palvelurahalla toimivaksi. Päiväkoti Nappulan (54 paikkaa) ja Käpykankaan (80 paikkaa) päiväkotirakennusten huonokuntoisuus pakottaa katsomaan päiväkotiyksiköiden kokonaistilanneratkaisuja vuodelle 2016 kouluverkkotarkastelun yhteydessä. 3
KOULUT, KUSTANNUKSET, OPPILASENNUSTEET JA INVESTOINTITARPEET Kokonaisoppilasmääräennuste kouluittain ja lukuvuosittain Alakoulut lk 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 Kangaslampi 43 33 31 29 30 27 28 Kuoppakangas 241 219 201 199 181 182 181 Könönpelto 254 260 256 263 261 254 251 Lehtoniemi 191 195 210 213 218 237 244 Luttila 163 169 169 181 190 185 181 Puurtila 83 89 89 89 88 89 86 Repokangas/yl 145 147 147 142 133 127 116 Repokangas/erlo 70 66 65 57 45 37 30 Svenska 13 13 11 9 4 3 0 yht. 1203 1191 1179 1182 1150 1141 1117 Yläkoulut lk 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 Kuoppakanags 339 327 304 308 297 290 269 Päiviönsaari 315 301 294 269 268 269 287 Yht. 654 628 598 577 565 559 556 lk 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-19 Kuoppakangas yht. 580 546 505 507 478 472 450 lk 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-19 Oppilasmäärä yht. 1857 1819 1777 1759 1715 1700 1673 Yllä olevassa oppilasennusteessa ei ole otettu huomioon lv:sta 2015-16 alkaen: - Kuoppakankaan koulun muista kouluista siirtyviä musiikkiluokan oppilaita (3. vuosiluokka) - Könönpellon koulun englantipainotteisella luokalla aloittavia (1. vuosiluokka) - ruotsinkielisessä koulunsa aloittavia - Repokankaan koulun erityisluokille siirtyviä oppilaita LUTTILAN KOULU Luttilan koulu on vuonna 1951rakennettu koulu, joka on pääosin kivikoulu. Koulussa ei ole tehty mittavaa remonttia, koulussa toimii painovoimainen ilmastointi. Koulu sijoittuu Varkauden pohjoisosaan, josta on n. viisi kilometriä keskustaan. Lähin alakoulu on Puurtilassa, jonne on matkaa 4 km. Luttila on asuinalueena pääosin omakotitaloaluetta. Koulun tiloihin sopii enimmillään n. 220 oppilasta. Koulu toimii ns. yksisarjaisena alakouluna antaen opetusta vuosiluokille 1-6. Päätoimisia opettajia koululla on 12. Työsuojelupiirin kehotuksesta koulun teknisten töiden purunpoistoyksikkö tulisi saada kuntoon. Sen kustannusarvio on 60. 000 euroa. Lisäksi koulussa on tulevina vuosina laaja peruskorjaustarve rakennuksen elinkaaresta aiheutuen, joiden kokonaiskustannukset ovat 3,5 miljoonaa euroa. Oppilaskohtaiseksi tilakustannus vuonna 2013 oli 555,75 /oppilas. 4
PUURTILAN KOULU Puurtilan koulu on vuonna 1937 rakennettu koulu, joka on pääosin kivikoulu. Koulussa ei ole tehty mittavaa remonttia, koulussa toimii painovoimainen ilmastointi. Koulu sijoittuu Puurtilan kaupunginosaan, josta on n. viisi kilometriä keskustaan. Lähin alakoulu on Luttilassa, jonne on 4 km matkaa. Puurtila on asuinalueena pääosin omakotitaloaluetta. Koulu toimii ns. yksisarjaisena alakouluna antaen opetusta vuosiluokkien 1-6 oppilaille ja lisäksi esiopetusta ns. pienten koulussa. Päätoimisia opettajia koululla on 7, joiden lisäksi esiopetuksesta vastaa yksi opettaja. Työsuojelupiirin kehotuksesta koulun teknisten töiden purunpoistoyksikkö tulisi saada kuntoon. Sen kustannusarvio on 60. 000 euroa. Lisäksi koulussa on tulevina vuosina laaja peruskorjaustarve rakennuksen elinkaaresta aiheutuen, jonka kokonaisarvo on 3,5 miljoonaa euroa. Oppilaskohtaiseksi tilakustannus vuonna 2013 oli 888,06 /oppilas. LEHTONIEMEN KOULU Lehtoniemen koulu on vuonna 1951rakennettu koulu, joka on pääosin kivikoulu. Koulussa ei ole tehty mittavaa remonttia, koulussa toimii painovoimainen ilmastointi. Koulu sijoittuu Häyrilän kaupunginosaan, josta on n. viisi kilometriä keskustaan. Lähin alakoulu on Kuoppakankaalla, jonne on neljä kilometriä matkaa. Lehtoniemi on asuinalueena pääosin omakotitaloaluetta. Alueelle on rakennettu runsaasti vielä 2000- luvulla, mutta tällä hetkellä uusien tonttien tarjontaa alueella ei merkittävästi ole. Koulun mahtuu enimmillään n. 280 oppilasta. Koululla annetaan opetusta vuosiluokilla 1-6 sekä esiopetusta ns. pienten koulussa. Päätoimisia opettajia koululla on 13, joiden lisäksi yksi opettaja vastaa esiopetuksesta. Koululla on lähivuosina peruskorjaustarve ikkunoiden uusimisen sekä WC-tilojen osalta. Kustannusarvio kohteen osalta on 230.000 euroa. Lisäksi koulun elinkaaresta aiheutuva peruskorjaustarpeen suuruus on 5 miljoona euroa. Oppilaskohtaiseksi tilakustannus vuonna 2013 oli 610,23 /oppilas. KÖNÖNPELLON KOULU Könönpellon koulurakennuksessa toimii tällä hetkellä luokat 1-6 sekä esiopetusta ns. pienten koulussa (suomenkielinen ja englanninkielinen esiopetus). Koulu järjestää myös englantipainotteista perusopetusta vuosiluokilla 1-6. Koululla toimii 1.8.2014 alkaen Svenska Skolan vuosiluokilla 1-6, jossa myös annetaan esiopetusta ruotsinkielellä. Koulu on rakennettu vuosina 1953 ja 1984. Koulussa ei ole tehty mittavia kunnostuksia. Könönpellon koulu vaatii täyden remontin, jonka kustannusarvio on 7 miljoonaa euroa. Päätoimisia opettajia koulussa on 16. Oppilaskohtainen tilakustannus vuonna 2013 oli 732,08 /oppilas (luvuissa ei ole huomioitu ruotsinkielisen koulun oppilaita). 5
KANGASLAMMIN KOULU Kangaslammin koulu on kaupungin pienin koulu, joka on myös ainoa kuntaliitoksen jälkeen jäljelle Kangaslammilla. Koululla annetaan vuosiluokkien 1-6 opetusta sekä esiopetusta ns. pienten koulussa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Koululla on kolme luokanopettajaa. Koulun tiloihin sopii enimmillään noin 70 oppilasta. Lähivuosina koulun peruskorjaustarve vaatii 400 000 euron investoinnit. Päätoimisia opettajia koululla on 3. Koulu vastaa myös vastaa esiopetuksen toteuttamisesta. Oppilaskohtaiset tilakustannukset vuonna 2013 olivat 1248,27 /oppilas. KUOPPAKANKAAN KOULU Kuoppakankaan koulu on saneerattu vuonna 2002. Rakennus on valmistunut vuosina 1961 ja 1963. Koulu on tiloiltaan nykyaikainen. Kuoppakankaalla on rivi-, kerros- ja omakotitaloja. Asuinalueena lapsiperheiden osuus on vähenemässä, eikä alueelle ole suunnitteilla uusia rakennusalueita. Viimeisimpänä on valmistunut Kalastajankadun alue, johon on rakennettu tai rakenteilla viitisentoista omakotitaloa. Kuoppakankaan yhtenäiskoulussa on päätoimisia opettajia 49. Kuoppakankaan alakoululla alkaa esiopetustoiminta ns. pienten koulun mallissa 1.8.2014 alkaen. Korjaustarvetta koululla on lähivuosina 600 000 euron edestä. Kuoppakankaan koulun oppilasennusteista puuttuvat musiikkiluokkien vaikutukset, valinta tehdään 3 luokalla. Oppilaskohtaiset tilakustannukset vuosiluokilla 1-6 olivat 401,37 /oppilas ja vuosiluokilla 7-9 631,53 /oppilas. REPOKANKAAN KOULU Repokankaan koulu sijaitsee kaupungin länsi-osassa. Koulurakennus on uusin koulu, se on rakennettu 1985. Kouluun on tehty merkittäviä saneerauksia siellä olleiden kosteusvaurioiden vuoksi. Repokankaan kouluun on keskitetty erityisopetusta, mutta yleisopetus on tiiviisti integroitu sen yhteyteen. Esiopetusta järjestetään ns. pienten koulun mallissa integroidussa erityisryhmässä. Päätoimisia opettajia koululla on 20. Erityisoppilaiden osalta päätökset tehdään vuosittain ja tämä tulee huomioida taulukkoa tulkittaessa. Repokankaan koulun oppilaskohtaiset tilakustannukset olivat 840,58 /oppilas. 6
PÄIVIÖSAAREN KOULU Päiviösaaren koulu on yläkoulu, joka antaa opetusta vuosiluokilla 7-9. Koulurakennus on suunniteltu nykyiseen käyttötarkoitukseensa ja se sijaitsee kaupungin keskustassa ja on rakennettu vuosina 1956 ja 1979. Koululla joudutaan uusimaan lähivuosina vanhemman osa lämpö- vesi- ja viemäriverkosto, joiden kustannusarvio 500.000 euroa. Peruskorjauksen kustannusarvio on 10,1 miljoonaa euroa. Päätoimisia opettajia koululla on 31. Päiviönsaaren koulun oppilaskohtaiset tilakustannukset olivat 822,44 /oppilas. SVENSKA SKOLAN I VARKAUS Koulu toimii 1.8.2014 alkaen Könönpellon alakoulun yhteydessä antaen esiopetusta ja perusopetusta vuosiluokille 1-6 ruotsin kielellä. Koulussa on kaksi päätoimista opettajaa, joista toinen toimii koulun luottamustoimisena johtajaopettajana. Merkittävä osa koulun rahoituksesta tulee ruotsinkielisiltä säätiöiltä (n. 35 000 ). Kaupunginvaltuuston päätöksen (28.4.2014 27) mukaan koulun toiminta lakkautetaan, jos oppilasmäärä laskee alle 12 oppilaan erikoululaiset mukaan lukien. Oppilasmäärä tarkistetaan kunkin vuoden helmikuussa siten, että ensimmäisen kerran tarkistus tehdään helmikuun lopussa 2015. Mikäli tehtävissä tarkistuksissa todetaan, että koulun oppilasmäärä jää alle 12 seuraavan lukuvuoden alkaessa, koko koulun toiminta loppuu sen lukuvuoden päättyessä, jona tarkistus on tehty. Koulun jatkamisen ehtona on lisäksi, että sen saama yksityinen ulkopuolinen rahoitus säilyy nykyisentasoisena. VARHAISKASVATUSTOIMINTA JA YKSIKÖT Varkauden kaupungilla on kuusi kunnallista päiväkotia (Taulumäen, Könönpellon, Käpykankaan, Päiviönsaaren, Repokankaan ja Kankunharjun päiväkodit) ja yksi ryhmäperhepäivähoitokoti (Kangaslammilla). Kangaslammin ryhmäperhepäivähoitokoti on Kangaslammin terveystoimen kanssa samassa rakennuksessa. Päivähoidossa toimii lisäksi 25 kunnallista perhepäivähoitajaa. Varkauden kaupungissa on kaksi yksityistä päiväkotia (Nappulan ja Aarrearkun päiväkoti) ja 8 yksityistä perhepäivähoitajaa, joiden palvelut toimivat palvelurahalla. Esiopetusta järjestetään neljässä päiväkotiyksikössä ja kuudella alakoululla (ns. pienten koulu malli). Ruotsinkielinen esiopetus on Svenska Skolan i Varkaus yhteydessä. Koululla esiopetuksessa oleville esioppilaille on järjestetty leikkitoimintaa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Leikkitoimintaa ja koululaisten iltapäivätoimintaa on integroitu yhteen mm. tila- ja toimintaratkaisuissa. Avoin varhaiskasvatuspalvelu (perhekerhot, leikkikoulutoiminta ja vertaistukiryhmät) toimii Repokankaan päiväkodin viereisessä rakennuksessa, Revonhännässä (entinen nuorisotila), jossa toimii myös kunnallisen perhepäivähoidon varahoitoryhmä. Päiväkotirakennuksilla ei ole suojelumerkintää. 7
Varkauden kaupungin päiväkodit, lapsilukumäärät, perustamisvuosi ja tilakustannukset v. 2013 Päiväkoti hoitopaik- perutamisv./ Hoito- Pääoma- Yht. / kojen lkm peruskorj.v vuokra vuokra hoitopaikka TAULUMÄEN PÄIVÄKOTI 94 1983/2008 76 718 41 700 1259,77 KÖNÖNPELLON PÄIVÄKOTI 67 1979 84 840 24 100 1625,97 KÄPYKANKAAN PÄIVÄKOTI 80 1975/1993 60 964 7 300 853,30 PÄIVIÖNSAAREN PÄIVÄKOTI 88 1981/1999 89 537 36 300 1429,97 REPOKANKAAN PÄIVÄKOTI 94 1982 96 641 37 818 1430,41 KANKUNHARJUN PÄIVÄKOTI 87 1991 62 159 19 000 932,86 KANGASLAMMIN RYHMÄPPH 12 14 947 3 290 1519,75 PIENTEN KOULUT 92 20 361 8 007 308,35 Varkaudessa on päivähoidon ja esiopetuksen piirissä n. 850 lasta. Heistä noin 200 lasta on esiopetuksessa. Yksityinen päivähoito ja avoin varhaiskasvatus mukaan lukien päivähoidon piirissä on kaiken kaikkiaan reilut 900 lasta. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin 63 % ikäisistään on varhaiskasvatuksen piirissä. Varhaiskasvatus on ollut vuodesta 2009 lähtein OKM/sivistyslautakunnan alaista toimintaa. Varhaiskasvatuksen palvelualueesta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö. Päiväkotiyksiköiden johtajilla (6) on lähijohdettavanaan päiväkotiyksikön lisäksi alueensa perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito Kangaslammilla. Perhepäivähoidossa ei ole omaa perhepäivähoidonohjaajaa. Yksityisestä palvelutuotannosta sekä kuntayhteistyöstä (yhteinen päivähoidon palvelualue 5 kunnan kanssa) vastaa varhaiskasvatuspäällikkö. Päivähoidon lisäksi esiopetusta on järjestetty neljässä kunnallisessa päiväkotiyksikössä ja yhdessä yksityisessä päiväkodissa (Aarrearkku). Kuudella koululla toimivista kahdeksan esiopetusryhmän toiminnasta vastaa henkilöstöhallinnon osalta yhden koululla toimivan esiopetusryhmän lastentarhanopettaja (puolikas virka). Myös kouluilla toimiva esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Toiminnan arjen sujuvuudesta vastaa koulun rehtori. Vastuujako on kirjattu ylös ja käsitelty sivistyslautakunnassa. Koulu vastaa Kangaslammin ja Svenska Skolanin esiopetuksesta, joka on integroitu perusopetuksen kanssa. Esiopetuksen ja pienten koulun pääsääntöinen keskittäminen kouluille edesauttaa sitä, että pienemmille lapsille vapautuu päiväkodeista hoitopaikkoja. Erityisvarhaiskasvatuksesta toteuttaa kaksi alueellista erityislastentarhanopettajaa, joille päivähoidon kenttä on jaettu kahteen alueeseen. Päiviönsaaren päiväkodissa toimii kaksi integroitua erityisryhmää erityistä tukea tarvitseville lapsille. Kouluilla esioppilaiden erityisvarhaiskasvatuksesta vastaa koulun erityisopettaja. Taulumäen päiväkodissa kaikki hoitopaikat on tarkoitettu vuorohoitoon (vuorohoitoa on päivähoito klo 6.30 17 ulkopuolella, myös viikonloppuisin) Avointa varhaiskasvatustoimintaa, perhekerho- ja leikkikoulutoimintaa, järjestetään Repokankaan päiväkodin viereisessä yksikössä. 8
Päiväkoti Nappulassa on 54 hoitopaikkaa ja päiväkoti Aarrearkussa on 66 hoitopaikkaa. Päiväkodit toimivat palvelurahalla. Palvelurahalla toimiminen tarkoittaa sitä, että yhdelle hoitopaikalle on sovittu kattohinta, josta vähennetään huoltajien tulojen mukaan laskettu, kunnallinen asiakasmaksu. Loppuosa on palvelurahaa, jonka kaupunki maksaa palveluntuottajalle, jotta yksityinen palveluntuottaja voi tuottaa päivähoitopalvelua. Yksityinen palveluntuottaja perii asiakkaalta päivähoitomaksun. Myös yksityinen perhepäivähoito toimii palvelurahalla. Palvelurahalla toimivan yksityisen palveluntuottajan hyväksyy lautakunta. KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT SEKÄ SOISALO-OPISTO Nuorisopalvelut integroituu yhteisen asiakaspohjansa vuoksi kiinteästi perusopetukseen ja koulukiinteistöjä tulevaisuudessa peruskorjattaessa nuorisotoimella on paremmin mahdollista hyödyntää koulujen tiloja omassa alueellisessa toiminnassaan. Erillisenä nuorisotilana ollut Savontien yksikkö lopetetaan kuluvan vuoden loppuun. Tällä hetkellä kaupungissa on nuorisolle tarkoitettuja tiloja Könönpellon koululla sekä kaupungin kirjaston alakerrassa toimiva nuorisokahvila. Savontien nuorisotilat ovat käytössä ainakin vuoden 2014 loppuun saakka. Nykyisten nuorisotilojen tilakustannukset ovat yht. 52 901 / vuosi. Liikuntapalveluiden tekninen henkilöstö siirtyi teknisen toimeen tilapalveluyksikkö Vaaterin alaisuuteen 1.5.2014 alkaen. Liikuntapalveluilla on liikuntatalo kaupungissa ja Kangaslammin taajamassa. Kämärillä toimivat varsinainen jäähalli sekä harjoitushalli ja tekojäärata. Liikuntapalveluilla on hallinnassaan Kisapuiston urheilukenttä ja jalkapallokenttiä ympäri kaupunki. Kaupungissa on myös uimahalli, joka on lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjauksen suuruus on vähintään 5 miljoonaa euroa. Museo toimii kahdessa tilassa, entisellä Tehtaan koululla sekä taidemuseo Wredenkadulla. Tehtaankoululle on keskittynyt museon varastot ja arkisto sekä henkilöstö. Näyttelytoiminta tapahtuu Wredenkadulla. Kaupunki on mukana myös Taipaleen kanavamuseon toiminnassa. Ennen kaikkea Tehtaankoulun kiinteistö vaati usean miljoonan suuruisen peruskorjauksen. Kaupungin kirjasto toimii kahdessa toimipisteessä: kaupungilla Osmajoentiellä sekä Kangaslammilla koulun yhteydessä. Kaupungin kirjasto vaatii tulevina vuosina peruskorjauksen. Peruskorjauksen suuruus on noin 4 miljoonaa euroa. Kulttuuripalvelut toimii verkostomaisesti kaupungintalolta käsin tehden yhteistyötä Navitas kehityksen ja kolmannen sektorin sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Soisalo-opisto toimii viiden kunnan alueella vapaan sivistystyön sekä musiikkiopiston osalta. Naapurikunnissa toiminta tapahtuu kuntien omistamissa tiloissa tai vuokralla yksityisissä tiloissa. Varkauden kaupungissa toiminta on pääosin omissa tiloissa. Soisalo opisto on osa Varkauden kaupungin sivistystoimea, jossa se toimii omana palvelualueenaan. Opistolla on oma seutujaosto, jonka jäsenet on valittu kaikista jäsenkunnista. 9
TOINEN ASTE, KORKEAKOULUASTE, SAKKY, SAVONIA JA LAPPEENRANNAN TEKNINEN YLIOPISTO Koulutusjärjestelmä on murroksessa Varkaudessa ja koko Suomessa myös toisen asteen sekä korkea-asteen osalta. Rahoitusjärjestelmää on uudistettu ja opetuksen aloituspaikkoja vähennetty. Ammattikorkeakoulujen osalta tämä on merkinnyt niiden yhtiöittämistä sekä rahoitusperusteiden muuttumista suoritusperusteisiksi. Samalla aloituspaikkoja on vähennetty sekä ohjattu uudelleen valtakunnan tasolla. Savonia ammattikorkeakoulussa tämä on ilmentynyt siten, että Varkaudessa ainoa nuorisoasteen koulutusmuoto on energiatekniikan opetus, jolloin ammattikorkeakoulun tilantarve kaupungissa on vähentynyt. Savonia tullaan yhtiöittämään vuoden 2015 alusta ja Varkauden kaupunki on tässä mukana. Toisen asteen opetuksesta mukaan lukien lukio-opetus vastaa Varkaudessa SAKKY. Kaupunki on mukana kuntayhtymässä 22,97 % ääniosuudella. Ikäluokkien pieneneminen sekä aloituspaikkojen väheneminen tarkoittavat sitä, että myös koulutuskuntayhtymän tilantarve kaupungissa vähenee. Tulevaisuudessa myös toisen asteen koulutuksen rahoitusperusteet muuttuvat yhä enemmän suoritusperusteisiksi. On myös odotettavissa, että toisen asteen koulutuksenjärjestäjien määrä tulee vähentymään. Lukio-opetuksen osalta on tulossa myös muutoksia. Lakiluonnoksessa esitetään, että oppilasmäärä koulutuksen järjestäjällä olisi 500 opiskelijaa. Varkauden kaupunki, Savonia ja Lappeenrannan tekninen yliopisto ovat solmineet keskenään sopimuksen ns. innovaatioalustasta, jonka tarkoituksena on tiivistää toimijoiden yhteistyötä alueellisen tutkimuksen kehittämiseksi sekä alueen yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Innovaatioalusta toimii Osmajoentie 75:ssä, nykyisissä Savonian tiloissa. Tällä toimintamallilla pyritään myös lisäämään opiskelijoiden mielenkiintoa energiatekniikan opiskeluun sekä turvaamaan alueen yritysten työvoimatarvetta. Osapuolet ovat käyneet keskenään neuvotteluita tilaratkaisuista ja ne ovat päättymässä. Ratkaisussa SAKKY siirtäisi koko toimintansa Osmajoentie 75:een joko omistajaksi tai vuokralaiseksi. Näillä ratkaisuilla Osmajoentie 28 kävisi SAKKY:lle tarpeettomaksi. Kaupungin ja SAKKY:n välisissä neuvotteluissa kaupunki lunastaisi ns. vihreän rakennuksen kirjanpitoarvolla (n. 400 000 ), joka vähentäisi kaupungin äänimäärää n. 21 %:iin. Tämä ratkaisu mahdollistaa yhteisen kampuksen syntymisen Osmajoentie 75:een. Erityisesti lukio-opetuksen siirtyminen pois nykyisistä tiloista on edellytys yhden yläkoulun syntymiselle. VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Varkauden kaupungin valtuusto vahvisti kaupunkistrategian vuoden 2013 kesäkuussa. Kouluverkkotyöryhmän työskentelyssä on linjattu, että kouluverkkotyöryhmän selvityksen tulee tukea kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategiassa ei määritellä tarkemmin, mitkä palvelut tuotetaan lähipalveluina ja mitkä palvelut voidaan hakea kauempaakin. Varkaudessa kaupunkialueella palvelut ovat lähellä ja ihmisten helposti saatavissa. Strategiassa korostetaan palveluiden laatua, taloudellisuutta sekä vaikuttavuutta. Syr- 10
jäytymisen ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota ja toiminta tulee järjestää prosessinomaisesti yli hallintokuntarajojen. KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖ- JA KAAVOITUSSUUNNITELMAT Varkauden kaupungin omistuksessa on vapaita rakennustontteja joka puolella kaupunkia, luovutuskelpoisia tontteja n. 100 kpl, suurimman tarjonnan painottuessa Taipaleeseen, Lehtoniemeen, Luttilaan ja Puurtilaan. Tonttien kysyntä on viime vuosina hiipunut ja tulevaisuuskaan ei näytä tonttikysynnän kannalta lupaavalta. Maankäyttöstrategiana onkin laadukkaan tonttitarjonnan lisääminen määrällisen tarjonnan sijasta, tämä tarkoittaa ranta- tai rannanläheisten tonttien tarjontaa. Tällä hetkellä tarjontaa näistä on käytännössä vain Luttilassa ja Taipaleessa. Tulevaisuudessa tarjonta painottuu Luttilaan (Saviniemi, Ranta-Luttila) ja Puurtilaan (useampi alue). ESITYKSET TILA- JA PALVELURATKAISUT: VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Varkauden kaupungissa oppilasmäärät vähenevät ennusteen mukaisesti n. 180 oppilaalla. Kuluvana vuonna toukokuun loppuun mennessä kaupunkiin on syntynyt 57 lasta ja ikäluokat näyttävät pienentyneen pysyvästi alle 200 lapsen. Investointitarpeet nykyisellä kouluverkolla ovat lähivuosien aikana 30,8 miljoonaa euroa. Päivähoidon akuutit investointitarpeet nykyisellä päiväkotiverkolla ovat vuosikymmenen puoliväliin mennessä noin 5 miljoonaa euroa. Kaupungissa siirrytään yhden yläkoulun malliin lv. 2016 17 alusta lukien. Kuoppakankaalle syntyy noin 860 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa on myös kaksi esiopetusryhmää. Kouluratkaisu perustuu ns. uudisrakennusmalliin, jonka alustava kustannusarvio on n. 5, 5 miljoonaa euroa. Käyttötalouteen saadaan noin 100 000 vuosittainen nettosäästö. Investoinneissa säästetään n. 4,6 miljoonaa euroa. Ratkaisu mahdollistaa myös kahden heikkokuntoisen päiväkodin (Nappula ja Käpykangas) sulkemisen. Toiminta voi olla joko yksityistä palvelurahalla tapahtuvaa toimintaa tai kaupungin omaa toimintaa. Päiväkodissa olisi noin 100 paikkaa. Yksityinen päivähoitoratkaisu säästää käyttötaloudessa vuosittain n. 400 000 ja kunnallinen päivähoitoratkaisu n. 200 000. Päiväkodin rakentaminen maksaa noin 3 miljoonaa euroa ja siitä tulee tehdä päätös vuoden 2015 talousarviota hyväksyttäessä. Kahden nykyisen päiväkodin (Käpykangas, Nappula) uudelleen rakentamiseen verrattuna investoinneissa säästetään n. 2 000 000. Ehdotuksen toteutuminen edellyttää sitä, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluntuotantoratkaisuja katsotaan yhtenä kokonaisuutena. Edelleen SAKKY:n ja Savonian on päästävä keskinäiseen sopimukseen omista keskinäisistä tilaratkaisuistaan. Kaupungin ja SAKKY:n on tehtävä keskenään erillinen sopimus tilaratkaisuista ja peruspääoman sekä äänimäärän muutoksista, jonka molempien osapuolien päättävät elimet hyväksyvät. 11
Tulevaisuudessa oppilasmäärän lasku mahdollistaa esi- ja perusopetuksen keskittämisen neljälle koululle, jotka olisivat Kuoppakangas, Könönpelto, Repokangas sekä uusi perustettava Kankun koulu, johon yhdistyisivät Luttilan ja Puurtilan koulut. Lehtoniemen koulu yhdistyisi Repokankaan kouluun, jonne rakennettaisiin tarvittavat lisätilat. Kangaslammin koulu yhdistyisi Könönpellon kouluun, joka tulee peruskorjata. Järjestelyillä säästettäisiin investoinneissa n. 3 miljoonaa euroa. Edellä mainittu järjestely edellyttää erillistä päätöksentekoa, kaupungilta kykyä riittäviin investointeihin sekä sitä, että kuntarakenteessa ei tapahdu olennaisia muutoksia. TILA- JA PALVELURATKAISUT: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT SEKÄ SOISALO-OPISTO Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden tilaratkaisujen osalta tehdään erilliset päätökset. Ns. vihreän rakennuksen osalta jatketaan selvitystä sen muuttamista Nuorten taloksi, johon kootaan toimijoita eri palvelualueilta, kolmannelta sektorilta sekä valtionhallinnosta. Varkauden kaupunki on saanut tämän vaihtoehtoon hankerahoituksen ELYkeskukselta. Hankkeen tarkoitus on luoda kaupunkiin toimintamalli, jolla pystytään vähentämään nuorten syrjäytymistä sekä kehittämään prosessinomaista toimintaa yli hallintokuntarajojen. Rakennuksen kunnostamiseen joudutaan varaamaan 700 000 määräraha, riippumatta siitä, mihin käyttöön se otetaan. UUDEN YHTENÄISKOULUN HALLINNOINTI Kaupungissa on tehty periaatepäätöksiä prosessinomaiseen toimintaan siirtymisestä. Laajemmassa mittakaavassa tämä on mahdollista seuraavalla valtuustokaudella, sillä tämä edellyttää muutoksia myös luottamushenkilöorganisaatiossa. Tähän tuo oman paineensa myös SOTE-uudistus, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen keskittynee viidelle SOTE-alueelle. Esityksessä lähdetään liikkeelle siitä, että uusi koulu on yhtenäiskoulu. Tällöin koululla on yksi toiminnasta vastaava rehtori ja koulun koko huomioiden se tarvitsee myös apulaisrehtorin. Kaupungin kouluille on muodostettu johtoryhmiä tukemaan rehtoria sekä kehittämään koulujen toimintaa. Järjestelyt eivät ole aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia, sillä niissä on käytetty virkaehtosopimukseen käytettävää TVA-rahaa. Uuden yhtenäiskoulun hallintojärjestelyihin on käytettävä koulun koon vuoksi erityistä huomiota. Rehtorin paikka tultaneen laittamaan julkiseen hakuun vuoden 2016 aikana. PEDAGOGISET JA STRATEGISET PERUSTEET Yhteen isoon yhtenäiskouluun siirtyminen luo haasteita toiminnan järjestämiseen niin tilaratkaisujen, pedagogiikan kuin hallinnonkin osalta. Ratkaisulla saadaan aikaan säästöjä niin investointien kuin käyttötaloudenkin osalta. Ratkaisu lisää yläkoulun oppilaiden tasa-arvoa tilojen käytön osalta, oppilashuollon palveluiden osalta sekä valinnaisuuden osalta. Haasteen luo koulun koko sekä tilojen hajanaisuus koulun osalta, koska toimintaa joudutaan järjestämään useammassa eri rakennuksessa. Tämän vuoksi päätös asiasta tulee tehdä jo nyt. 12
LIITTEET 1. Käyttökustannusmuutokset Päiviönsaaren koulun yhdistämisestä Kuoppakankaan kouluun ( /vuosi) 2. Varhaiskasvatuksen kahden päiväkodin (Käpykangas ja Nappula) purkaminen ja yhden uuden päiväkodin rakentaminen. Uusi päiväkoti / käyttökustannusten vertailu oman toiminnan ja yksityisen päiväkodin välillä 3. Rakennusinvestointitarpeet nykyisessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen verkossa 2020 luvun loppuun 13
Liite 1. Varkauden kaupungin sivistystoimen palvelusuunnitelmaan/koulu- ja päiväkotiverkko Käyttökustannusmuutokset, yksi yläkoulu Kuoppakankaalle ( /vuosi) Kustannussäästö Kustannuslisäys Opetuksen palkkakulusäästö - 185 000 (= tuntikehyssäästö) Päiviönsaaren koulun tilavuokrat - 220 000 Nykyisen lukion tilavuokrat 150 000 Uudisrakennuksen tilavuokrat 150 000 Oppilasruokailukulut - 15 000 Koulukuljetuskustannusten 15 000 nousu Päiviönsaaren koulun tilojen 3 000 ulkopuolisen käytön tulot Yht. - 420 000 318 000 Kokonaissäästö - 102 000 14
Liite 2. Varkauden kaupungin sivistystoimen palvelusuunnitelmaan/koulu- ja päiväkotiverkko Varhaiskasvatuksen kahden päiväkodin (Käpykangas ja Nappula) purkaminen ja yhden uuden päiväkodin rakentaminen. Uusi päiväkoti / käyttökustannusten vertailu oman toiminnan ja yksityisen päiväkodin välillä Toimenpide Kustannussäästö / vuosi Yhden esiopetusryhmän siirto päiväkodista Kuoppakankaan - 15 000 koululle (Pienten koulu) Päiväkoti Nappulan lakkautus - 440 000 Kustannukset omana toimintana Kustannukset yksityisenä päiväkotina Käpykankaan päiväkodin lakkautus - 790 000 Uuden 100-paikkaisen päiväkodin käyttökustannukset/vuosi 1 040 000 825 000 Yhteensä - 1 245 000 1 040 000 825 000 Kokonaissäästö (ilman rakennusinvestointeja) -205 000-420 000 15
Liite 3. Varkauden kaupungin sivistystoimen palvelusuunnitelmaan/koulu- ja päiväkotiverkko Rakennusinvestointitarpeet nykyisessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen verkossa 2020 luvun loppuun Perusopetus, nykyinen palveluverkko Koulu rakennusinvestointi milj. (noin). Könönpellon koulu 7 Lehtoniemen koulu 5 Luttilan koulu 3,5 Puurtilan koulu 3,5 Kangaslammin koulu 0,7 Päiviönsaaren koulu 10,1 Repokankaan koulu 1 Yhteensä 30,8 milj. Investointivaihtoehdot Kuoppakankaalle A. Uudisrakennusvaihto (vuosiluokat 0-6) Alustava kustannusarvio n. 5,5 miljoonaa euroa. Lukio saneerataan, tekniseen opetukseen lisätiloja, Osmajoentie 28 B (vihreä rakennus) Nuorten taloksi tai muuhun käyttöön. B. Ns. Vihreä rakennus opetuskäyttöön Alustava kustannusarvio 3,3 3,7 miljoonaa euroa. Lukio saneerataan, tekniseen opetukseen lisätiloja, Osmajoentie 28 B (vihreä rakennus), lisäluokkien rakentaminen. Varhaiskasvatuksessa rakennusinvestoinnit lähivuosina n. 5 miljoonaa euroa (Käpykankaan päiväkoti ja päiväkoti Nappula). Uusi n. 100-paikkainen päiväkoti, investoinnin suuruus n. 3 miljoonaa euroa 16