Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen laatu ammoniakkitypen haihtuminen levityksessä
Koepaikka sijaitsi Kiteen Puhoksessa, Kiteen Kartano Oy:n pellolla Koelohko apilapitoinen, pellon pinnanmuoto tasainen Kesän 2011 olosuhteet: Lannoitteen levityspäivänä 1.7. oli hellettä (+34 C) Korjuupäivänä 16.8. oli pilvistä ja tihkusateista (+15 C)
Käytännön koejärjestelyistä vastasivat Pohjois-Karjalan AMK:n 3 agrologiopiskelijaa ja 1 ympäristöteknologian opiskelija Kokeen suunnittelu 1.5. Koeruutujen perustaminen ja lannoitteiden levitys 1.7. Lehtivihreämittaukset 0, 2 ja 4 vk kuluttua lannoituksesta Sadon korjuu 16.8 Sr-näytteiden otto paaleista 4.11.
18 kpl 10m x100m koeruutuja Koeruutukerroin oli 3, eli jokaista koemenetelmää kohti oli 3 ruutua Ruutujen levitysmenetelmät arvottiin
Slootsmid- veitsilevitin Livakka- kiekkomultain Palmu- hajalevitin
Nollaruutu Veitsilevitin 27 tn/ha (tavoite 25 tn/ha) Veitsilevitin 44 tn/ha (40 tn/ha) Kiekkolevitin 26 tn/ha (25 tn/ha) Hajalevitin 37 tn/ha (25 tn/ha) Veitsilevitin karjanlanta 28 tn/ha (27 tn/ha)
Lehtivihreämittaukset 1.7.,14.7. ja 29.7. Lanta-analyysit 1.7. Säilörehun raaka-aineanalyysit, paalien punnitseminen ja merkitseminen 16.8. Säilörehunäytteiden otto 4.11.
Suurin paali painoi 1 225 kg
Mädäte: Kokonaistyppi 2,8 kg/tn Liukoinen typpi 2,2 kg/tn Fosfori 0,32 kg/tn Kalium 1,4 kg/tn Karjanlanta: Kokonaistyppi 3,7 kg/tn Liukoinen typpi 2,0 kg/tn Fosfori 0,66 kg/tn Kalium 4,2 kg/tn
60 50 40 30 Spad -mittaus 1.7 20 Spad -mittaus 14.7 Spad -mittaus 29.7 10 0 Kok.N 75 kg/ha (Veitsi) Kok.N 124 kg/ha (Veitsi) Kok.N 72 kg/ha (Kiekko) Kok.N 104 kg/ha (Haja) Kok. N 104 kg/ha karjanlanta Nollaruutu
53000 48000 43000 Sato MJ/ha 38000 33000 28000 23000 18000 13000 8000 0 20 40 60 80 100 120 Liukoisen typen lannoitus kg/ha Veitsilevitin Kiekkolevitin Hajalevitin Naudan liete (verrokki)
D-arvoissa ei havaittu tilastollista eroa.
Mädätelannos lisäsi satoa noin 350 MJ/tn ( 30 ry/tn) veitsimultaimella levitettynä Kiekkomultaimella saatiin n. 7% parempi sato veitsimultaimeen verrattuna Hajalevityksellä sato oli n.17% veitsimultausta pienempi Mädätteellä nurmen rehuarvot olivat hieman alempia kuin nollaruudussa, mutta tulos johtunee väärästä korjuuajasta
Tutkittiin Artturi-rehuanalyysillä Näytteet otettiin noin 3 kk varastoinnin jälkeen Kaikkien 18 näytteen laatuarvosana 8, = rehun aiheuttama riski maidon laadulle on erittäin pieni Kaikki näytteet saavuttivat hyvän sr:n laaturajat ph:n, ammoniakkitypen osuuden, maitohapon ja haihtuvien rasvahappojen osalta Sokeriraja alittui yhdessä nollaruudussa Liukoisen typen raja-arvo ylittyi 7 satunnaisessa näytteessä ylityksiä yhtälailla nolla-, karjanlantakuin mädäteruuduissakin
ph Ammo niakki N Haihtuvat rasvahapot Sokeri Maito-ja muurahaishappo LiukoinenN Arvosana g/kgn g/kgka g/kgka g/kgn g/kgka Veitsi 44 tn/ha 3,98 47 67 18 508 61 8 Veitsi 27 tn/ha 4,02 42 69 18 497 67 8 Kiekko 26 tn/ha 4,01 45 68 19 493 62 8 Haja 37 tn/ha 3,95 41 63 16 491 73 8 Lanta 28 tn/ha 4,03 38 66 17 496 61 8 Nollaruutu 4,08 35 68 17 481 69 8 Tavoite <4,14 <70 35-80 <20 <500 50-150
Näytteet otettiin niitetystä ja karhotetusta karheesta ennen paalausta Tutkitettiin UEF:n Kuopion yksikössä Määritettiin suolistoperäiset Escherichia coli bakteerit ja voihappoa tuottavat clostrididium tyrobuturicumbakteereiden itiöt
Klostridit pty/g 700 600 500 400 300 200 100 0 veitsimultain 44 tn/ha, Eisele veitsimultain 27 tn/ha, Eisele kiekkomultain 26 tn/ha, Livakka hajalevitys 37 tn/ha, Palmu veitsimultain 28 tn/ha naudanliete, Eisele nollaruutu
Koliformiset bakteerit pty/g 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 veitsimultain 44 tn/ha, Eisele veitsimultain 27 tn/ha, Eisele kiekkomultain 26 tn/ha, Livakka hajalevitys 37 tn/ha, Palmu veitsimultain 28 tn/ha naudanliete, Eisele nollaruutu
Säilörehun laatu kaikissa ruuduissa hyvä, vaikka mitään säilöntäaineita ei käytetty Nurmen mikrobiologisissa tuloksissa oli suuri vaihtelu, joten tilastollisesti merkitseviä tuloksia ei saatu Mädätteellä lannoitetuissa ruuduissa hygieeninen laatu oli parempi kuin naudan lietteellä lannoitetuissa Kiekkomultauksessa hygieeninen laatu oli lähes nollaruudun tasoa
Määritettiin kammiomenetelmällä Kammio upotettiin maahan ja kammioon kaasuuntunut ammoniakki määritettiin 20 min kuluttua Drägerputkella Pääasiallinen tavoite mittausmenetelmän testaaminen Mitattiin heti levityksen jälkeen, noin 4½ h levityksestä ja 29 h levityksestä
120 100 80 60 40 20 0 hajalevitys 37 tn/ha, Palmu kiekkomultain 26 tn/ha, Livakka veitsimultain 28 tn/ha naudanliete, Eisele nollaruutu veitsimultain 27 tn/ha, Eisele veitsimultain 44 tn/ha, Eisele
Mädätteen korkeasta ph:sta johtuen haihdunta oli voimakkaampaa kuin naudan lietteestä Multauksella oli suuri vaikutus ammoniakin haihtumiseen Haihdunta on alussa voimakasta, mutta putoaa noin 12 osaan alle viidessä tunnissa
Biokaasulaitoksen mädäte oli kokeen mukaan kelpo lannoite Tuotettu säilörehu oli laadultaan vähintään yhtä laadukasta kuin naudan lietteellä kasvatettu rehu Mädätteen järeä multaus nurmeen näytti parantavan niin satoa, laatua, hygieniaa kuin päästöjäkin