OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P3 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 26.10.2015 1
Opetus II periodilla, 27.10.-13.11, Athena, sali 302 tiistaisin ja perjantaisin seuraavasti: 27.10.-10.11.15 (3 kertaa) ti 10.00-12.00 30.10.-13.11.15 (3 kertaa) pe 10.00-12.00 Tentti: 26.11.15 to 09.00-12.00 18.02.16 to 09.00-12.00 11.05.16 ke 14.00-18.0 Rästitentit on tarkoitettu varsinaisessa tentissä hylätyille. 26.10.2015 2
Opetussuoritukseen kuuluu seuraava kirjallisuus: Biggs, J., & Tan, C. (2007 / 2011, saatavilla myös e-kirjana). Teaching for quality learning at university. Open University Press. (luvut 2 ja 3) https://helka.linneanet.fi/cgibin/pwebrecon.cgi?bbid=2365476 Hakkarainen, K. (2003). Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 38(6), 384 401. http://elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/38/6/kollekti.pdf Säljö, R. (2004). Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY. (luvut 1-6) 26.10.2015 3
Moodle käytössä https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=18493 Kurssiavain: P3Käyt Sinne viedään suoritukset. Siellä saa myös keskustella. 26.10.2015 4
Kurssin tavoitteet Ymmärtää, miten opetusta ja oppimista voidaan määritellä eri teorioiden valossa Osaa arvioida, mitä seurauksia on erilaisista opetuksen ja oppimisen käsitteistä Osaa soveltaa käsitteitä käytäntöön ja perustella omia valintojaan 26.10.2015 5
Opetuksen teemat Opetus II periodilla. Opetuksen keskeisiä käsitteitä Oppimisen keskeisiä käsitteitä Mistä oppiminen ohjautuu? Oppiminen eri elämänkaaren vaiheissa oppimisesta voimaa elämään 26.10.2015 6
Kurssin toimintatavat ja suoritukset Luennot 6 x 2 h = 12 t 1) Luentopäiväkirja Tällä kurssilla luentopäiväkirja korvaa luentotentin. Luentopäiväkirjassa joudut itse kokoamaan ja tiivistämään luennoilla käsitellyt asiat ja niistä käydyt keskustelut 2) Soveltava tehtävä (opetuksen suunnittelu) 3) Essee 26.10.2015 7
Päiväkirjan tavoitteena Tehdä oma oppiminen näkyväksi Jäsentää omaa oppimistasi ja rohkaista pohdintaan. omakohtaiseen Jossain määrin julkinen dokumentti; se on tarkoitettu myös muiden luettavaksi. Kirjoitettava jokaisen luennon jälkeen. Kirjaa siis jokaisen 1,5 hluennon jälkeen pohdintojasi liittyen luentopäiväkirjan rungossa oleviin kysymyksiin. Oleellista on, että kirjaat ajatuksesi mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, jotta et unohda niitä. ARVOSTELU: HYLÄTTY/HYVÄKSYTTY 26.10.2015 8
Luentokohtaiset sivut 1/2 1 A4 x 2 tunnin luentokerta, puoli tai (max) yksi A4 koneella kertaa kohti Mikä mielestäsi oli keskeistä tällä luentokerralla? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä sinulla heräsi tällä luentokerralla? Pohdintaa (esim. mitä uutta opit, mikä jäi askarruttamaan mieltäsi, mitä yhtymäkohtia opittavalla asialla oli aikaisemmin oppimaasi, miten opittu liittyy omiin havaintoihisi ja kokemuksiisi opetuksesta ja oppimisesta, omat reaktiosi käsiteltyihin asioihin) Luennoitsija voi lisäksi pyytää liittämään luentopäiväkirjaan jotain, josta hän ilmoittaa erikseen. 26.10.2015 9
Soveltava tehtävä, jossa käytät luennoilla (2-3 sivua): Tehtäväsi on suunnitella opetuskokonaisuus (esim. 1-28 op = 28-56 t oppijan työtä): 1) Valitse/määrittele opetusryhmä (ikä, koulu-aste tai aikuiskoulutus, oppijoiden muita ominaisuuksia) 2) Valitse aihe, jonka haluaisit opettaa 3) Aseta jaksolle tavoitteet oppijoiden osaamisena 4) Valitse opetuksen menetelmät 5) Kuvaa, minkälaista oppimista toivot oppijoissa tapahtuvan 6) Suunnittele arviointimenetelmät Perustele kaikki valintasi opetusta ja oppimista koskevien teorioiden valossa TÄMÄ JAETAAN KAIKILLE NÄHTÄVÄKSI ARVOSTELU: HYLÄTTY/HYVÄKSYTTY 26.10.2015 10
Essee Esseen aihe: Miten opetus ja oppiminen tulisi järjestää, jotta jokaisella oppijalla olisi valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja tulevaisuuden muuttuvien olosuhteiden kohtaamiseen? Perustele vastauksesi oppimista, koulutusta ja opetusta koskevien teorioiden valossa? Käytä vastauksissa kaikkia opintosuoritukseen kuuluvia teoksia. Perustele esittämäsi näkökohdat viitaten kurssikirjallisuuteen. 26.10.2015 11
Essee - essee yksilötyönä, perustuu kirjallisuuteen Biggs & Tang (2007) Teaching for Quality learning at University. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen K. (2003). Kollektiivinen älykkyys, Psykologia 38 (6), 384-401) Säljö R. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. 2004. WSOY. (luvut 1-6) (Jensen, M. (Red.) (2011). Lärandets grunder: teorier och perspektiv. Studentlitteratur. (luvut 1, 3 ja 13) Esseen laajuus: 3-5 s, teksti koneella (Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1). Arvosana-asteikko:5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä, 0 = hylätty 26.10.2015 12
Varhaiskasvatus Kasvatussosiologia Aikuiskasvatus Kasvastusfilosofia Erityispeda gogiikka Kasvatuksen historia Koulutuspolitiikka Kasvatustieteet Kasvatus psykologia Didaktiikka Ainedidaktiikka Verataileva Kasvatus tiede 26.10.2015 13
Didaktiikka Saksalaisen kasvatustieteen vaikutus, käsite liittyy yhteiskuntaan ja kulttuuriin, jossa se on syntynyt Dialektiikka + Retoriikka -> miten hankkia ja kommunikoida tietoa Kreikankieli-> latina -> saksa: Die Didaktik Alunperin vahva normatiivinen luonne: mitä ja miten opetetaan - Opetussuunnitelma Myöhemmin opetuksen teorian ja opetusta ja opetussuunnitelmaa koskevan tutkimuksen perusta-> opettajan pedagoginen ajattelu 26.10.2015 14
OPETUKSEN PERUSTEET keskeisiä käsitteitä Tavoitteisuus Vuorovaikutus Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelma järjestelmä Didaktiikka Opetuksen ja oppimisen suhde Opetus oppiminen opiskelu Opetuksen erilaisia muotoja Opetus koulutus 26.10.2015 15
Life without learning Could it be possible? Evans et al (2007) 1. Oppiminen on luonnollinen prosessi ihmiselle 2. Oppiminen on paljon muutakin kuin tiedon hankintaa ja kognitiivisia kykyjä 16
Miksi opetusta? Yksilöiden ja ryhmien fyysisten ja kognitiivisten välineiden omaksuminen ja hyväksikäyttö (Säljö, 2004, 16) Biologisesti ei paljoakaan kehitystä, mutta älyllisissä ja fyysisissä valmiuksissa, tiedoissa ja taidoissa mullistavia muutoksia Välineet ja työkalut (Vygotsky): kielelliset, älylliset ja fyysiset Taidot ja valmiudet syntyvät tiedoista ja taidoista, joita on yhteiskunnassa aikaa myöten syntynyt ja joista tulemme osalliseksi vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa 26.10.2015 17
Mieli ja osaaminen rakentuu vuorovaikutuksen kautta (Säljö): 3 vuorovaikutuksessa olevaa ilmiötä: 1. Älylliset (psykologiset, kielelliset) välineet ja niiden käyttö -> mielen rakentuminen 2. Fyysisten välineiden (tai työkalujen) kehittäminen ja käyttö -> artefaktit/välineet joita luotu kulttuurisissa yhteyksissä (mm. oppimisen apuvälineet ja ympäristöt: kirjat, teknologia, 3. Viestintä ja yhteistyömuodot erilaisissa yhteisöllisissä toiminnoissa (koulu, oppilaitokset, työ, vapaa-aika jne) 26.10.2015 18
Lähikehityksen vyöhyke Mitä yksilö saa aikaan yksinään ja ilman tukea ja mitä hän saa aikaan aikuisten johdolla tai yhteistyössä osaavampien tovereittensa kanssa. NYKYISET TAITOT >LÄHIKEHITYKSEN YÖHYKE >TULEVAT TAIDOT 26.10.2015 19
Tavoitteisuus opetuksessa Tavoitteet ohjaavat: Lähitavoitteet Etätavoitteet Ikäkausitavoitteet Tavoitteet ovat myös arvoja: toivottu kasvu ja kehitys 26.10.2015 20
Tavoitteiden asettaminen Etätavoitteet/päämäärät Mitkä ovat pitkäaikavälin tavoitteet Osatavoitteet Mihin laajempaan kokonaisuuteen opetus kuuluu? Lähitavoitteet - Mikä yksittäisen tapahtuman tavoitteet Tavoitteiden ilmaisun muotoja - Sisältöinä - Oppijan toimintana: prosessina tai lopputilana, kompetensseina, geneerisinä taitoina 26.10.2015 21
21 century skills in Finland Tulevaisuustaidot tavoitteena Change, Learning & Knowledge Sociality & Cooperation Sustainabili ty & Humanity Internationality & Multiculturalism Substances Creativity & Innovativeness Individual Skills
Koulukohtainen opetussuunnitelma Kunnan opetussuunnitelma l Opetussuunnitelman perusteet Asetus kansallisista tavoitteista ja tuntijaosta Laki, esim. Perusopetuslakit Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä
OPETUSTA Paljon Vähän OPPIMISTA Paljon Vähän 26.10.2015 26
OPETUKSEN Laatu + OPPIMISEN Laatu - OPPIMISEN Laatu OPETUKSEN Laatu - 26.10.2015 27
Mitä on opetuksen ja oppimisen laatu? 28
Minkälaista tietoa? - Structure of Observed Learning Outcomes (Biggs& Collis) Pre-structural Unistructural Multistructural Relational Extended abstract ATHERTON J S (2009) Learning and Teaching; SOLO taxonomy [On-line] UK: Available: http://www.learningandteaching.inf o/learning/solo.htm Accessed: 14 February 2010 29
Erilaisia jaotteluja Arviointi säätelee oppimista Pintasuuntautunut oppiminen Syväsuuntautunut oppiminen Oppilaskeskeinen Opettajakeskeinen 26.10.2015 30
Opetuksen muotoja Opettajajohtoinen: esim. luennointi Ryhmissä tapahtuva: Pariryhmät, Pienryhmät Suurryhmät Yksilöllinen: Henkilökohtainen opetus ja ohjaus Etänä tapahtuva: Verkossa, erilaiset oppimisympäristöt, sosiaalinen media Missä painopiste? - Oppilaan oma aktiivisuus: Oppilaan omaehtoinen tiedonhankinta - Tiedon yhteinen rakentaminen 26.10.2015 31
Hyvä luento Tavoittaa kuulijan Antaa uutta tietoa Innostaa 26.10.2015 32
Erilaisia jaotteluja Arviointi säätelee oppimista Pintasuuntautunut oppiminen Syväsuuntautunut oppiminen Oppilaskeskeinen Opettajakeskeinen 26.10.2015 33
Pintasuuntautunut Opettajakeskeinen Oppijakeskeinen Syväsuuntautunut 26.10.2015 34
Teaching Strategies - LearningStyles https://www.youtube.com/watch?v=onxcporoofo http://www.youtube.com/watch?v=onxcporoofo&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=0vo6xcjr248&feature=related 26.10.2015 35
Arvioinnin muodot Mitä halutaan arvioida ja milloin: Diagnostinen Mitä oppilaat tietävät jo ennestään ja missä tarvitaan erityistä tukea ja ohjausta Formatiivinen Opetuksen aikana, miten opitaan ja missä tarvitaan tukea Summatiivinen Päättöarviointi mitä on opittu, usein myös arvosanan anto 26.10.2015 36
Opetuksen linjakkuus Tavoitteet Opetuksen menetelmät Arviointi 26.10.2015 37