Häistä hautajaisiin, kokouksista kerhoihin. Papin työviikkoon mahtuu elämän koko kirjo.

Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 4/2014 www.turunseurakunnat.fi Sirkkalan päiväkeskuksen ovella ei puhalluteta Sivu 6 Jaakko Haavio sanoitti keskiaikaisen sävelmän teollisuusvirreksi Sivu 20 Församlingsvalet mindre komplicerat än man kan tro Sidan 8 Häistä hautajaisiin, kokouksista kerhoihin. Papin työviikkoon mahtuu elämän koko kirjo. Keskiaukeama

2 Kirkkovene vesille Rakenteet ovat muutoksessa seurakunnissakin. Seurakuntien yhdistymisiä pelätään. Pelot aiheuttavat puolesta ja vastaan -poteroita seurakuntien ja yhtymän kesken. Arvellaan, että isommissa yksiköissä päätösvalta siirtyy kauas ja vanha yhteisö hajoaa. Toisaalta kaupunkialueella liikutaan jo nyt sujuvasti seurakunnasta toiseen. Kirkkohallitus on esittänyt kirkolliskokoukselle uutta seurakuntayhtymämallia. Mallin kanssa on odoteltu kuntasektorin ratkaisuja. Puitelaki lienee valmis vuoden kuluttua ja uudet seurakuntayhtymät voisivat ehkä aloittaa viiden vuoden kuluttua. Uudessa mallissa kaikki työntekijät olisivat yhtymärovastin johtaman seurakuntayhtymän työntekijöitä. Yhtymä 24.4. 28.5.2014 olisi edelleen palveluorganisaatio, joka hoitaisi yhteiset asiat. Esityksessä ei määritellä seurakuntien kokoa. Kuten aina muutoksessa, kirkkoveneessäkin on niitä, jotka kiikaroivat ulapalle ja näkevät siellä ihanan, uuden maan. Osa soutaa, jotta päästäisiin pian perille keittämään nokipannukahvit. Keskituhdolla joku jupisee itsekseen ja huopaa. Kokassa pesii Suomen yleisin lintu, muutosvastarinta. Kirkossa on luotu monia yhteistyörakenteita, joiden avulla uskotaan saatavan tehoa ja säästöjä. (Ja jos ei synny, eihän kerrota kenellekään?) On perustettu Kirkon palvelukeskus Kipa, it-alueet ja jäsentietojärjestelmä Kirjuri. Tampereella mustamakkarat ehtivät jäähtyä ennen kuin seurakuntien yhdistämiselle myönteinen päätös putkahti korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Koko prosessi vei liki kymmenen vuotta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä perustettiin rakennetoimikunta, jonka raportti on toiminut keskustelun avaajana. Kirkkoneuvosto on kuluvan talven aikana kuullut useita asiantuntijoita. Hyvä niin. Nyt olisi kuitenkin aika ottaa keskusteluun mukaan myös työntekijät ja seurakuntien jäsenet. Arkkipiispa Kari Mäkinen ja hiippakuntadekaani Timo Kokassa pesii Suomen yleisin lintu, muutos vastarinta. Tavast olivat kirkkoneuvoston vieraina kaksi viikkoa sitten. Arkkipiispa raamitti yhtymän kehityshankkeen kuntarakenteen muutokseen, koko kirkon seurakuntarakenteen uudistukseen, talouskehitykseen ja avoimeen viestintään. Hän toivoo hankkeelle laajaa kuulemista, niin seurakuntalaisten kuin henkilökunnankin mukaan ottamista. Hankkeelle päätettiin perustaa ohjausryhmä, johon tulee yhtymän johtoryhmän, kirkkoherrojen, henkilöstön ja kirkkoneuvoston edustus. Tuomiokapituli tukee hanketta antamalla työhön kaksi koordinaattoria. Tarvitaan myös ulkopuolinen selvitystyön tekijä. Hanke- ja viestintäsuunnitelma tehdään syksyllä ja ne ovat valmiit ensi vuoden alussa. Kirkkovene on työnnetty Aurajoen töyräältä vesille. On tärkeää, että Turussa ja ALUKSI Kaarinassa hengellisestä hyvinvoinnista huolehditaan jatkossakin, Jumalan sana on elävää ja seurakunnat kulkevat jäsentensä vierellä. Veneeseen kannattaa varata lauluvihko, särvintä ja hyvää seuraa, sillä kirkon muutosmatka se on jatkunut parituhatta vuotta. Peräsimessä on edelleen sama heppu, joka saarnaa taivasten valtakunnasta. Ei heitetä häntä yli laidan. Paula Heino SATTUVAT SANAT Kirkon tehtävä olisi kai pehmentää niitä kulmia, joita valtio suoristaa. Että jos valtio on faija, niin kirkko olisi mutsi. Ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että äidit antaa anteeksi ja isät kurittaa. Tollaisessa yhden sortin dualismissa on aina ollut puolensa. Kirkon pyrkimys nousta siitä statuskuopasta, jonne se on itsensä ajanut, on mun mielestä hyvä. Ei ne niin toopeja ole kuin miltä ne saattaa hetkittäin yksittäisten ihmisten kautta vaikuttaa. Muusikko Samuli Putro Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä 28.3.2014 1600-luvun lopulla, erityisesti kesinä 1696 ja 1697, ankara halla ja sateet tuhosivat sadon. Nälänhätä ja kerjäläislaumojen mukana kulkeneet taudit veivät hautaan uskomattoman määrän ihmisiä: lähes kolmasosa kansasta menehtyi. Ruumiita löytyi taloista ja teiden varsilta ja niitä haudattiin joukkohautoihin. Suvivirsi tuli virsikirjan vuonna 1701. Kirjansa Jumalan vihan ruoska loppusivulla historiantutkija Mirkka Lappalainen kytkee toisiinsa 1600-luvun lopun nälkävuodet ja suvivirren ilmestymisen virsikirjaan. Kesä oli kahtena vuotena peräkkäin jäänyt tulematta ja muuttunut likipitäen talveksi. Suvivirren sanat tietäen voi vain kuvitella, millä antaumuksella sitä pohjattomien menetysten jälkeen laulettiin. Eläkkeellä oleva rehtori Jukka O. Mattila, Helsingin Sanomat 8.4.2014 KUUKAUDEN SANA Pelastusalalla töissä Ystävättäreni on menossa naimisiin. Polttareita vietettiin Helsingissä pari viikkoa sitten. Eräs naisista oli saanut sovittua palomiesystävänsä kanssa, että morsian seurueineen pääsee tutustumaan paloasemaan. Kiipesimme vanhanajan palotorniin ja uudenajan paloautoihin. Morsian pääsi kokeilemaan savusukellusvarusteita ja ruiskuttamaan vettä paloletkulla. Minulle oli yllätys, että palomiesten työnkuvaan kuuluu tällainen työnsä esittely yleisölle. Mutta niinhän se on, että pelastuslaitoksen työ on mahdollista vain, kun kansalaiset ovat valppaita, osaavat toimia hätätilanteissa ja luottavat pelastuslaitoksiin. Palomiehet ja ambulanssinkuljettajat tekevät työtään meidän kansalaisten kanssa yhteistyössä. Polttariseuruustammekin valtaosa oli pelastusalan töissä. Naisporukkaan kuului seurakuntien vapaaehtoisia, työntekijöitä useammastakin kirkon lähetysjärjestöstä ja pari pappia. Myös meidän työmme on yhteistyötä kaikkien kansalaisten kanssa. Kirkon työtä on ainakin jumalanpalvelusten järjestäminen, kirkonkirjojen hallinnointi ja organisoitu diakoniatyö. Jumalan valtakunnan rakentamiseen, lähimmäisen rakkauteen ja toisen puolesta rukoilemiseen kirkolla ja sen palkkatyöntekijöillä puolestaan ei ole yksinoikeutta. Ilman koulujen opettajia, koti-isiä, telakan duunareita, sairaanhoitajia, arkkitehtejä, ohjelmoijia, pesulan väkeä, myyjiä, kuntosaliohjaajia, konserttimuusikoita ynnä muita ammattilaisia, eläkeläisiä, lapsia, opiskelijoita ja elämäntaiteilijoita jäisi Kristuksen kirkon oikea työ tekemättä. Kirkon työ ei ole mitään ilman sitä jokahetkistä rukousta, joka nousee korkeuksiin tämän maailman kansalaisten huokauksista. Kirkon työllä ei ole mitään arvoa, jolleivät taivaan kansalaiset kanna huolta toisistaan. Kirkon työ on kuin kumiseva vaski tai helisevä symbaali, jos vanhemmat eivät opeta lapsilleen iltarukousta ja lapset eivät käy katsomassa iäkkäitä vanhempiaan yksiöissään. Ehkä huomenna jonkun henki on kiinni meidän tarkkaavaisista silmistämme, nopeasta reaktiostamme tai neuvokkaasta toiminnastamme onnettomuuspaikalla. Mutta jo tänään meidän rukouksemme ja lähimmäisen rakkautemme ovat rakentamassa Jumalan valtakuntaa. Me olemme kaikki pelastusalalla töissä. Saara Palmunen Katariinanseurakunnan pappi KANNEN KUVAT Pappien työviikko noudattaa omaa aikatauluaan. Leena Kairavuon vapaapäivät sijoittuvat yleensä maanantaille ja tiistaille. Viikonloppuvapaasta hän pääsee nauttimaan kerran kuukaudessa. Kuva Timo Jakonen 24.4.2014 46. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 28.5.2014 Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman, Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Henri Kirkanen, Leena Koski ja Vivi Wihanto Seurakuntien ilmoitukset turku.tiedotus@evl.fi Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Minna Zilliacus, puh. 020 754 2361, 040 774 7777, minna.zilliacus@kotimaa.fi Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000 Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi

3 Kirkkovaltuusto kutistuu Paikkamäärä laskee jäsenmäärän vähetessä Ensi vuoden alusta Eerikinkadun toimitalon vahtimestarilla on hitusen helpompaa. 61 tuolin sijasta hänen täytyy kalustaa juhlasali kirkkovaltuuston kokouksiin vain 51:llä tuolilla. Syksyllä pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään uudet luottamushenkilöt yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kaikkien kymmenen seurakunnan seurakuntaneuvostoihin. Ennakkoäänestys on lokakuun viimeisellä viikolla ja seurakuntien pääkirkkojen vaaliuurnille voi jättää äänensä isänpäivänä, 9. marraskuuta. Vaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Seurakuntayhtymän vähentynyt jäsenmäärä johtaa siihen, että yhtymän yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako muuttuu vaalien jälkeisellä toimikaudella, vuosina 2015 2018. Jako menee niin, että ensin kukin Turun ja Kaarinan kymmenestä seurakunnasta saa paikkajaossa kaksi paikkaa. Loput valtuustopaikoista jaetaan suhteessa seurakuntien väkilukuun. Koska seurakuntayhtymän väkiluku oli tämän vuoden alussa 148 684 eli alle 150 000, valtuustopaikkojen määrä laskee 61:stä 51:een. Jäsenmäärän ja valtuutettujen määrän suhde määritellään kirkkojärjestyksessä. Maaria ja Mikael menettävät kaksi paikkaa Yhteisen kirkkovaltuuston tulevan kauden paikat ovat seuraavat (suluissa meneillään olevan kauden paikat): Tuomiokirkkoseurakunta 5 (6), Mikaelinseurakunta 6 (8), Martinseurakunta 6 (7), Katariinanseurakunta 6 (7), Maarian seurakunta 8 (10), Åbo svenska församling 4 (4), Henrikinseurakunta 5 (6), Paattisten seurakunta 2 (2), Kaarinan seurakunta 6 (7) ja Piikkiön seurakunta 3 (4). Maarian seurakunta ja Mikaelinseurakunta menettävät siis molemmat kaksi paikkaa ja muut yhden paikan. Vain Turun ruotsalainen seurakunta ja Paattisten seurakunta säilyttävät paikkalukunsa. Vaali-info 5. toukokuuta Seurakuntavaalien ehdokkaiden etsiminen on parhaillaan käynnissä. Ehdokkaille tai ehdokkuutta miettiville, ryhmien edustajille ja kaikille kiinnostuneille järjestetään seurakuntavaalien infotilaisuus maanantaina 5. toukokuuta klo 17 Mikaelin seurakuntakodilla, Puistokatu 13. (Edellisessä lehdessä päiväksi mainittiin virheellisesti 15.5.) Paikalla seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen ja seurakuntayhtymän ja seurakuntien väkeä. Tule kuulemaan, miten voit asettua ehdolle, miten ehdokaslistan voi perustaa ja millainen vaalikampanjasta tulee. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Mikaelin seurakuntakodille pääsee torilta bussilla numero 4. Tilaisuuden jälkeen Bar Rennossa on kiinnostuneille samana iltana yleinen vaali-ilta klo 19. Siellä puhutaan seurakuntavaaleista, mutta myös toukokuussa pidettävistä EUparlamentin vaaleista. Kampanja on täydessä vauhdissa Kirkko ja me -lehti kysyi vaalien projektipäällikkö Mari Leppäseltä, miten Projektipäällikkö Mari Leppäsen näkee ensi kesänä useissa yleisötapahtumissa. - Uudet päättäjät tekevät tulevaisuuden kirkkoa. Kannattaa lähteä ehdokkaaksi, hän kannustaa. vaalikampanja on lähtenyt liikkeelle. Vaalivuosi on jo hyvin vauhdissa. Parhaillaan on käynnissä seurakuntavaalien ehdokasrekrytoinnin kampanja-aika. Vaalit näkyvät seurakuntien tiloissa ja toiminnoissa, lehdissä ja verkossa. Kampanjassa kerromme siitä kirkon tekemästä hyvästä työstä, jota joka viikko ja joka päivä seurakunnissa eri puolilla Suomea tehdään. Ehdokasrekrytointi on yksi vaalien painopisteistä. Se on myös haastavin osuus vaalikampanjassa. Jos meillä on hyviä ehdokkaita, ihmiset myös Aarne Ormio äänestävät. Valitut päättäjät tekevät tulevaisuuden kirkkoa ja siksi on tärkeää, että meillä olisi eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia luottamushenkilöitä. Jos haluamme olla tulevaisuudessakin yli neljän miljoonan suomalaisen kirkko, meidän on saatava päättäjiksi myös sellaisia kirkon jäseniä, jotka eivät ole aktiiveja. Erilaiset odotukset kirkkoa kohtaan on tärkeää kuulla! Myös seurakuntarakenteen muutokset ja monien seurakuntien tiukkeneva talous muuttavat seurakuntien toimintaa. Kaikkeen hyvään ei ole enää tulevaisuudessa varaa. Entä miksi kannattaa asettua ehdolle seurakuntavaaleissa? Päätöksenteossa tarvitaan erilaisia näkökulmia. Lapsiperheiden elämän paras asiantuntija on pikkulapsivaihetta elävä vanhempi. Nuorten toiveista ja tarpeista tietävät parhaiten nuoret itse. Siksi päättäjinä olisi hyvä olla tässä elämänvaiheessa eläviä ihmisiä. Seurakuntavaaleissa vaadittavat äänimäärät eivät ole useinkaan kovin suuria. Jos esimerkiksi perhekerhosta yksi vanhempi lähtee ehdokkaaksi ja muut innostuvat häntä äänestämään, on melko todennäköistä, että lapsiperheiden ääni kuuluu siinä seurakunnassa. Luottamushenkilönä pystyy vaikuttamaan esimerkiksi seurakuntien tilojen käyttöön ja toimintaan, siihen, miten yhteisiä varoja käytetään, Mari Leppänen toteaa. Verkostoituminen kannattaa Pystyykö yksi ihminen vaikuttamaan kirkossa mitenkään? Kyllä pystyy, mutta parhaiten onnistuu verkostoitumalla. Kerro, miten kampanja tästä etenee? Keväällä ja kesällä kierrämme erilaisissa isoissa valtakunnallisissa tapahtumissa ja pidämme esillä ehdokasrekrytointia. Olemme mukana esimerkiksi isoimmilla hengellisillä kesäjuhlilla ja puoluekokouksissa. Monet seurakunnat taas ovat mukana isoissa paikallisissa kesätapahtumissa. Tärkein ehdokasrekrytointityö tehdään seurakunnissa. Kysy rohkeasti vaaleista ja vaikuttamisesta työntekijöiltä, joita kohtaat. Toivon myös, että työntekijät kutsuvat rohkeasti ihmisiä mukaan vaikuttamaan kirkon tulevaisuuteen. Voi myös helposti ilmoittautua mukaan Seurakuntavaalit.fi -sivustolla. Sivuston lomake, joka toimii yhteydenottopyyntönä, lähetetään kotiseurakuntaasi, missä se välitetään nykyisille seurakunnassa toimivien ryhmien puheenjohtajille ja mahdollisille uusille ryhmille. Lomakkeessa voit kertoa, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja minkä hyvän puolesta sinä haluat kirkossa toimia. PH Hautausmaat suurin kesätyöllistäjä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä palkkaa taas tulevaksi kesäksi lukuisia kesätyöntekijöitä. Suurin osa heistä, noin 130 henkilöä, tekee kesän ajan töitä hautausmailla puutarha- ja puistotyön merkeissä. Diakonialeirien ja -retkien avustajina työskentelee kesällä lähes 60 kiinnostunutta. Kesätyöntekijöitä leirityöhön palkataan 18 työntekijän verran ja leirikeskuksen keittiöissä puurtaa 15 työntekijää. Hautausmaiden hoitokausi alkaa taas toukokuun alussa. Silloin työntekijät aloittavat nurmikoiden leikkaukset ja hautojen istutukset. Hautausmaalta muistutetaan, että jokaiselta haudalta tulisi poistaa talvesta jääneet lyhdyt äitienpäivään Hautausmaiden hoitokausi alkaa Yhtymä palkkaa myös neljä 16 18-vuotiasta nuorta töihin Turun kaupungin myöntämän kesätyösetelin avulla. Työpaikat sijaitsevat kiinteistötoimiston hautatoimessa ja Diakoniakeskuksen Karderoopissa. Kesätyöseteleiden avulla palkkaaminen on meillä ihan uusi juttu. On hienoa, että voimme sen avulla työllistää myös alle 18-vuotiaita kesätöihin. Nykyisin alle 18-vuotiaan on todella haastavaa löytää kesätyöpaikka, Kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri Tiina Karppinen kertoo. Myös Tuomiokirkon kahvila Domcafé työllistää kesällä kaksi työntekijää. Myös osa seurakunnista palkkaa kesätyöntekijöitä, muun muassa kirkon kesäoppaan tehtäviä hoitamaan. mennessä, mielellään jo aiemmin. On iso ongelma, että lyhdyt jäävät pyörimään haudoille kesän ajaksi. Ne ovat vaaratekijöitä ja jatkuvasti tiellä, kun nurmikoita ja istutuksia hoidetaan. Lyhdyt houkuttelevat myös mehiläisiä, jotka tekevät niihin pesiään, hautausmaiden työnjohtaja Anne Salo kertoo. Omaisten tulee poistaa lyhdyt jokaiselta hautausmaalta itsenäisesti. Ainoastaan veteraanilehdon lyhdyt henkilökunta poistaa, mikäli niitä ei ole itse haettu äitienpäivään mennessä. The Girl King-elokuvan kuvaukset sulkivat Tuomiokirkon TS/Jori Liimatainen Mika Kaurismäen The Girl King -elokuvan kuvaukset sulkivat maaliskuussa neljän päivän ajaksi kansallispyhäkön ovet yleisöltä. Elokuva on kansainvälinen suurtuotanto ja se kertoo Ruotsin kuningatar Kristiinasta. Elokuvaa kuvattiin usealla paikalla Turussa. Tuomiokirkko on yksi suosituimpia nähtävyyksiä Suomessa. Vilkkaimpina päivinä kansallispyhäkköön tutustuu toistatuhatta kävijää. Maaliskuu ei kuitenkaan ole kaikkein suosituinta aikaa turisteille. Normaalisti silloin kävijöitä olisi joitain satoja päivässä. Kovin yleistä kirkon sulkeminen yleisöltä ei ole Turussakaan. Onhan tätä tapahtunut esimerkiksi suurien korjaustöiden aikana. Viimeinen seisokki taisi olla kirkon pääurkujen remontti, joka tuolloin sulki kirkon kävijöiltä joksikin aikaa, kertoo Tuomiokirkon opas ja vahtimestari Marja Routi. The Girl King -elokuvan kuvaukset sulkivat Tuomiokirkon neljäksi päiväksi.

4 Luottamus on merkki vastuusta Timo Jakonen Turun ja Kaarinan seurakunnissa on jälleen tulevana syksynä avoinna satoja mahdollisuuksia vaikuttaa. Marraskuussa käytävissä seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä kymmeneen seurakuntaneuvostoon. Kirkon luottamustehtävissä aktiivisesti toimivat Harri Lukander, Sari Silvo ja Niko Aaltonen tietävät, että yhteisten asioiden hoitaminen vaatii aikaa, mielenkiintoa ja usein myös kärsivällisyyttä. Vastapainoksi se antaa uusia ystäviä, laajoja verkostoja, syvempää ymmärrystä seurakuntien toiminnasta sekä hyvää mieltä onnistuneista päätöksistä. Vastuunkantoa yhteisistä asioista Kun Harri Lukanderia 24 vuotta sitten kysyttiin ehdolle seurakuntavaaleihin, hän ei empinyt pitkään. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon ja halu kantaa vastuuta seurakuntien toiminnasta saivat piikkiöläisen varatuomarin asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa. Partiolaisten yhteiseltä sitoutumattomalta listalta luottamushenkilöksi ponnistanut Lukander istuu nyt kuudetta kauttaan kirkkovaltuustossa sekä Piikkiön seurakuntaneuvostossa. Turussa ja Kaarinassa seurakuntavaaleissa mukana oleva Partiotyön ystävät on ainutlaatuinen lista, sillä vastaavia ei ole muualla Suomessa. Vasta nyt partioliike on valtakunnallisesti herännyt vaalityöhön, Lukander kertoo. Hänestä partiolaiset ovat luontevia vaikuttajia seurakuntien luottamuselimissä, sillä onhan lähes kaikilla partiolippukunnilla taustayhteisönään seurakunta. Lisäksi yhteisen vastuun kantaminen on partioaatteen kulmakiviä. Partion ohella Lukanderia yhdistää seurakuntien toimintaan musiikki. Henrikinseurakunnan kuorossa laulava ja eri orkestereissa soittava Lukander onkin tuttu kasvo ja ääni niin kotiseurakuntansa Piikkiön kuin Henrikinseurakunnankin tilaisuuksissa. Mutta miten musiikkia ja partiota aktiivisesti harrastavalla juristilla riittää paukkuja istua iltoja seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston kokouksissa? Eikö tekemistä ja menoja riittäisi muutenkin ihan tarpeeksi? Kyllähän nämä luottamustoimet työllistävät, totta kai. Erilaisia kokouksia on viikoittain, ja asioiden valmistelu ja perehtyminen vaativat myös oman aikansa. Mutta jonkunhan se vastuu on kannettava. Samalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioihin - sekä mieluisiin että myös haastaviin ja ikäviin päätöksiin. Lukander kehuu Piikkiön seurakuntaneuvostoa rakentavaksi yhteisöksi, jossa yhteisymmärrys eri näkemysten välillä löytyy helposti. Seurakuntaneuvoston kokouksista lähtee aina hyvillä mielin kotiinpäin. Keskustelua siellä kyllä piisaa, mutta päätöksenteko on yleensä varsin yksimielistä. Kirkkovaltuuston päätöksentekoa hän luonnehtii haastavammaksi ja byrokraattisemmaksi. Seurakuntayhtymän rakenne on raskas ja monikerroksinen, ja päätöksenteko etääntyy tämän vuoksi helposti. Olisikin mielenkiintoista selvittää, voisiko hallinnon ja byrokratian määrää yhtymässä karsia yhdistämällä erilaisia toimintoja ja toimintamuotoja, Lukander heittää. Hän toivoo, että seurakunnat lähentyisivät toisiaan ja lisäisivät omaehtoisesti yhteistyön tekemistä toistensa kanssa. Merkkejä yhteistyön lisääntymisestä näkyy jo nyt. Taloudellisesti tiukkoina aikoina se voisi tuoda säästöjä ja uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Seurakuntarajat sekä seurakuntien perustoiminnot pitäisi kuitenkin mielestäni säilyttää sellaisinaan. Niistä ei ole varaa höylätä enää senttiäkään. Uskoa ja halua yhteiseen hyvään Turkulainen lähihoitaja Sari Silvo lähti ehdolle seurakuntavaaleihin neljä vuotta sitten ensi kertaa. Ehdokkuus sosialidemokraattien listalla poiki paikan Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa. Lisäksi Silvo pääsi vaikuttamaan seurakuntayhtymän vammaisneuvostossa ja yhteisen diakoniatyön johtokunnassa. Työ luottamushenkilönä on opettanut minua ymmärtämään, kuinka laajaa ja monipuolista yhteiskunnalle hyödyllistä työtä seurakunnat tekevät. Samalla arvostukseni tätä työtä kohtaan on kasvanut runsaasti. Seurakuntien työntekijät tekevät arvokasta ja raskasta työtä suurella sydämellä ja usein aivan liian pienellä palkalla, Silvo pohtii. Myös seurakuntien luottamushenkilönä toimiminen vaatii aikaa, sitoutumista ja oikeanlaista asennetta. Jokaiselta luottamustehtäviin pyrkivältä pitäisikin Silvon mielestä löytyä riittävästi mahdollisuuksia perehtyä tehtäviin sekä aitoa halua tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. Ajankäyttö luottamustehtävissä on oikeastaan pitkälti itsestä kiinni. On itse valittava kuinka hyvin perehtyy kokouspapereihin ja asioiden taustoihin ennen kokouksia. Se on omantunnon kysymys, mutta toisaalta samalla myös velvollisuus, Silvo pohtii. Häntä itseään on luottamustehtävissä motivoinut halu vaikuttaa ja kantaa vastuuta. Kuudetta kauttaan seura kuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa istuva Harri Lukander on melkoinen konkari luottamus tehtävissä. Kirkosta eroamalla ei voi muuttaa kirkon toimintaa. Niko Aaltonen toivoo luottamustehtäviin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Seurakuntayhtymän rakenne on raskas ja monikerroksinen. On ilo saada olla mukana kehittämässä tätä seurakuntien arvokasta toimintaa. Luottamustehtävät ovat antaneet itselleni palkaksi hyvää mieltä sekä monia uusia ystäviä. Mitä enemmän tässä työssä antaa, sitä enemmän myös itselleen saa. Kulunutta ensimmäistä valtuustokauttaan Silvo luonnehtii raskaaksi, sillä sitä ovat leimanneet jatkuvan säästämisen tuoma paine ja monet ikävät päätökset. Budjetin tekeminen tässä tilanteessa ei ole helppoa, koska jaettavana on vain niukkuutta. Jokaisen olisikin nyt tehtävä kompromisseja ja osallistuttava säästötalkoisiin. Yhteistä uskoa hyvän tekemiseen täytyy löytyä silloinkin, kun ollaan vaikeiden kysymysten ja valintojen äärellä. Perehtymistä, vaikuttamista ja verkostoja Kun Niko Aaltonen aloitti 1990-luvun lopulla luottamushenkilönä Martinseurakunnan seurakuntaneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa, häntä kiehtoi vaikuttamisen mahdollisuuksien ohella kirkon vahva perinne ja tarina. Minulle on tärkeää se, että koko historiamme, kulttuurimme ja yhteiskuntamallimme pohjautuu kirkkoon. Arvostan suuresti seurakuntien tekemää monipuolista ja hyvää työtä, joka usein jää ihmisiltä huomaamatta. Erityisen lähellä sydäntäni ovat lapsi- ja nuorisotyö, kolmen pienen lapsen isä kertoo. Pitkään kunnallispolitiikassa kokoomuksen riveissä mukana ollut Aaltonen kertoo oppineensa kirkkovaltuustovuosiensa aikana paljon uutta seurakuntien toiminnasta ja päätöksenteosta. Seurakuntayhtymän rakenteesta johtuen vaikuttaminen on usein hidasta, työlästä ja aikaa vievää. Se vaatii perehtymistä, taustavaikuttamista ja hyviä verkostoja. Parhaimmillaan se tarjoaa kuitenkin vahvoja onnistumisen elämyksiä ja hyvää mieltä, Aaltonen luonnehtii. Kirkkovaltuustoon, kirkkoneuvostoon ja seurakuntaneuvostoihin hän toivoisi enemmän suvaitsevaisuutta ja erilaisten mielipiteiden arvostusta. Muiden luottamustehtävieni kautta olen oppinut, että kaikkien mielipiteet ovat yhtä tärkeitä ja yhtä arvokkaita. Ei meistä yksikään ole toista parempi. Haluaisin, että seurakuntien päätöksenteko koostuisi meistä ihan tavallisista, eri elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Sitä moniarvoisempia, modernimpia ja muutosvalmiimpia seurakuntamme ovat ja sitä valmiimpia olemme vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Aaltonen toivoo, että erityisesti seurakuntien nykytilanteeseen tyytymättömät ihmiset hakeutuisivat mukaan yhteiseen päätöksentekoon. Kirkosta eroamalla ei voi muuttaa kirkon toimintaa. Asettumalla itse ehdokkaaksi sen sijaan voi. Katsomossa on turha valittaa, vaan pitää hypätä itse rohkeasti mukaan pelikentälle. Mikäli luottamustehtävät tuntuvat vierailta tai etäisiltä, on olemassa vieläkin helpompi tapa vaikuttaa. Seurakuntavaaleissa äänestäminen vie aikaa vain minuutin, mutta sen avulla oman äänen saa kuuluviin seurakunnissa koko seuraavan neljän vuoden ajan. Äänestäminen on ikään kuin vakuutus. Kun olet äänestänyt, voit tarpeen tullen soittaa omalle ehdokkaallesi ja pyytää häntä vaikuttamaan tärkeinä pitämiisi asioihin, Aaltonen vinkkaa. Hän painottaa, että haastavasta taloustilanteesta johtuen seurakunnissa tehdään tulevina vuosina monia tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä. Sellaisia, jotka vaativat tekijöiltään rohkeutta ja kykyä uudenlaiseen ajatteluun. Tarvitsemme nyt nopeita ratkaisuja, muutoksia ja rohkeutta. On etsittävä uusia rakenteita sekä uudenlaisia tapoja tehdä asioita: mietittävä uudelleen seurakuntien työmuotoja ja jopa seurakuntarajoja. Vain näin voimme turvata seurakuntien arvokkaan ja moninaisen toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. Löytyykö sinulta kykyä ja halua uudenlaiseen ajatteluun? Rita Suhonen

5 Mobiilikierros vie suljettuihin hautoihin Timo Jakonen Tuomiokirkosta on moneksi. Kansallispyhäkkö on myös mittava hautausmaa, sillä kirkon lattian alle ja holveihin on vuosisatojen ajan haudattu lukematon määrä vainajia. Varakkaimmat ostivat sukuhautoja kirkon sivukappeleiden alla olevista holveista, osa vainajista haudattiin kirkon lattian alle kaivettuihin multahautoihin. Suurin osa kaupunkilaisista haudattiin kuitenkin kirkon pihamaalle Unikankareen kummulle. Ellei sukuhautaan haudattu suvun jäseniä kolmeenkymmeneen vuoteen, hauta palautui kirkolle. Hautaoikeus myytiin uudelleen sillä edellytyksellä, että holvissa jo lepäävät vainajat saivat jäädä sinne. Jottei tila hautaholveissa olisi loppunut kesken, holvin uudet haltijat saattoivat siirtää vanhoissa arkuissa olevat luut yhteen arkkuun. Loput arkuista hävitettiin ja näin tehtiin tilaa uusille vainajille. Tuomiokirkon sisälle hautaaminen kiellettiin kuninkaan määräyksellä vuonna 1784. Syynä kieltoon olivat hygienia ja pelko tarttuvista taudeista. Hautaholvit toimivat edelleenkin niiden henkilöiden hautoina, jotka sinne on aikoinaan haudattu. Hautarauhan vuoksi yleisöllä ei pääsyä niihin. Koska sekä holvit että erittäin rikkaasti koristellut 1600-luvun arkut ovat kulttuurihistoriallisesti huomattavan mielenkiintoisia, niihin on nyt mahdollista tutustua virtuaalisella hautakierroksella. Suurmiehiä ja pikkuvauvoja Yhteiskunnallinen asema ja varallisuus saivat näkyä myös hautajaisissa. Rikkaat suvut eivät säästelleet varojaan ylellisissä hautajaisjärjestelyissä. Hautajaissaattoihin, upeisiin arkkuihin ja kalliisiin hautaholveihin sijoitettiin niin paljon rahaa, että 30-vuotisen sodan aikana köyhtynyt valtiovaltakin yritti oikein kuninkaan suulla hillitä luksushautajaisia. Tottien kappelin holviin haudattu Pohjolan lumiaurana tunnettu sotapäällikkö Åke Tott haudattiin Tuomiokirkkoon suureellisin menoin vuonna 1640. Hautauskulkueen kärjessä marssi neljä 120 miehen komppaniaa, teinit, ylioppilaat, 52 pappia, Akatemian professorit ja piispa Rothovius. Heidän jäljessään tuli ratsastava marsalkka, mustiin verhottu suruhevonen ja haarniskoitu miekkaa kantava mies. Vainajan vierellä kulkivat kahdeksan aatelismiestä ja heidän perässään 32 ylioppilasta, 16 nuorta porvaria, 12 hovioikeuden asessoria, mustiin verhottu suruhevonen, 20 aatelisherraa, pormestari, raati, porvaristoa, neljä komppaniaa, vaunuissa vainajan lanko, käskynhaltija, kreivi Pietari Brahe ja lopuksi naisia vaunuissaan. Tämän hautajaissaattueen rinnalla vainajan tinasta valmistettu arkku vaikuttaa jo melko vaatimattomalta. Monien hautaholveihin haudattujen vainajien henkilöllisyys on tiedossa, mutta osa on jäänyt jälkipolville tuntemattomiksi. Stålhandsken kappelin liikuttavan pienet vauvoille tehdyt vaatimattomat puuarkut kertovat omaa tarinaansa ajan lapsikuolleisuudesta, vaikka niissä lepäävien pienokaisten henkilöllisyyttä ei tiedetäkään. Virtuaalikierroksella on mahdollista kurkistaa myös Kijkin ja Kankaisten hautaholveihin. Älypuhelin ja netti avaavat hautaholvit Kierroksia varten sinulla tulee olla internet-yhteydellä varustettu älypuhelin tai tabletti. Kierrokset voit tehdä joko lataamalla Nomadi-sovelluksen tai skannaamalla QR-koodilukijalla kirkossa olevat QR-koodit. Kierrosta varten tulee ladata ilmainen Nomadi-sovellus osoitteesta citynomadi.com tai mobiililaitteesi kaupasta (App Store, Google Play, Windows Marketplace). Opastuskierros löytyy hakusanoilla Turun tuomiokirkko tai Turun tuomiokirkon hautakierros. Kierrokseen voi tutustua seuraamalla pohjakartan pisteitä. Holveihin voi tutustua myös QRkoodien avulla. Kappelien aitoihin on kiinnitetty QR-koodit, joita skannaamalla pääset tutustumaan holveihin. Puhelimen tai tabletin internetyhteysasetukset vaikuttavat sivujen latautumiseen ja kierroksen toimivuuteen. Holveihin on mahdollista kurkistaa myös vaikka kotoa käsin, sillä kierros avautuu myös internetissä osoitteessa turunseurakunnat.fi -> ajankohtaista ->mobiilikierrokset Mervi Sipilä-Koski Alarivissä äärimmäisenä oikealla on Åke Tottin tinasta valmistettu arkku, jonka vieressä on hänen äitinsä Sigrid Vaasan arkku. Aatelissukujen hautajaissaatoissa käytettiin hautajaisvaakunoita. Von Hoch Rosen Wetterstedt -suvun vaakuna 1600-luvulta säilyi Turun palossa ja on nykyisin esillä Tuomiokirkkomuseossa. Jöns Kurckin kupariseen arkkuun on maalattu hänen esi-isiensä sukuvaakunoita. TEEMAMATKALLE RANTALOMALLE KARIBIALLE KYLPYLÄLOMALLE Türin kukkamarkkinat RISTEILYMATKA 15.5., 16.5. hlö/a4 51 HOTELLIMATKA 15.5., 16.5., 17.5., 1 yö Tallinnassa 109 Kangas ja nappi -ostosmatka 9.5., 1 yö Tallinnassa 99 Tuhkimo-balettimatka 4.6., 14.6., 19.6., 1 yö Tallinnassa 99 Tannhäuser-matka 31.5., 6.5. 1 yö Tallinnassa 109 Evita-musikaalimatka 31.5., 1 yö Tallinnassa 139 Hinnat alk/hlö sis. risteilyn/laivamatkat, majoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. RANTALOMA ESPANJASSA 1 vko, lähdöt joka torstai. Useita hotellivaihtoehtoja! Myös all inclusive! KYSY LISÄÄ! Esim. majoitus Benidormissa 473 alk./hlö 4 hlön huoneistossa Huoneistohotelli Paraiso 10 Apartments Marvill Esim. majoitus Alicantessa 647 alk./hlö Hotelli Maya Alicante 2 hlön huoneessa aamiaisin Hinta alk./hlö sisältää SUORAT LENNOT TURUSTA ALICANTEEN sekä 7 yön majoituksen (torstai-torstai). Hinnat laskettu ajalle 1.-8.5. Varaukset vain toimistostamme tai puhelinmyynnistä! KARIBIAN RISTEILY MIAMISTA 12 pv, lähdöt 16.1., 26.1., 15.2., 25.2.2015 Miami - Cozumel - Honduras - Caymansaaret - Jamaika - Turks- ja Caicossaaret - Bahamasaaret - Miami 2395 alk./hlö ALL INCLUSIVE! Hinta sis. meno-paluulennot Miamiin, 10 yön all inclusive (sis. kaikki ateriat ja juomat) -loistoristeily Costa Luminosa -laivalla. SUOMENKIELI- NEN MATKAN- JOHTAJA. Lisämaksusta suomenkieliset retket! TALLINNA, Pirita Spa Hotell 204 to-su, 4 pv, ph (29.5.) 239 su-to, 5 pv, th (4.-25.5.) 369 su-su, 8 pv, th (4.5., 18.5., 25.5.) LAULASMAA, Laulasmaa Spa, ph 144 su-ti, 3 pv (4.5.) 159 ti-to, 3 pv (6.5.) PÜHAJÄRVE, Pühajärve Spa, ph 254 to-su, 4 pv (1.-22.5.) 279 su-to, 5 pv (4.-18.5.) sis. laivamatkat, majoitus 2hh aamiaisin (+puolihoito/täysihoito) matkapojat.fi/kylpylalomat Edulliset kuljetukset Baltian teemamatkoille ja kylpylälomille to-su! Bussiin myös Raisiosta ja Kaarinasta! VARAA matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA! TURKU, Kristiinankatu 10 avoinna ma-pe 9-17 turku@matkapojat.fi Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0 /netistä varattaessa, muutoin 10. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Korkein luottoluokitus Soliditet 2013

6 Päiväkeskuksessa ollaan ihmisenä ihmiselle Tuulia Karjalainen ei pientä örinää hätkähdä Sirkkalankadun ja Uudenmaantien risteyksessä on pieni huomaamaton puutalo. Sen ovi ei ole auki, mutta ovikelloa soittamalla pääsee sisään tai aukioloaikoina pääsee, eli arkena päivisin. Ihmiset, jotka ovikelloa soittavat, ovat asunnottomia, narkomaaneja, alkoholisteja, mielenterveysongelmaisia sekä kaikkien näiden sekoituksia. Paikka on nimeltään Sirkkalan päiväkeskus ja se on eräänlainen laitapuolenkulkijoiden päiväkerho. Sinne pääsee lämmittelemään, sieltä saa kahvia tai ruokaa, siellä voi pelata biljardia, katsella televisiota tai käydä vaikka suihkussa. Ja saa sieltä kaikenlaista muutakin apua: Täältä käsin voi hoitaa erilaisia viranomaisasioita. Me autamme lomakkeiden täytössä ja olemme tarvittaessa yhteydessä vaikkapa sosiaalityöntekijöihin, kertoo Tuulia Karjalainen, joka on työskennellyt keskuksessa nyt pari vuotta. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja ja kävi päiväkeskuksessa ensin harjoittelussa ja huomasi, että viihtyi. Alun perin tarkoitukseni oli työskennellä mielenterveyspotilaiden kanssa vaikka toki meidänkin asiakkaissamme niitä on. Mutta kun tulin tänne tiesin heti, että tämä on minun paikkani. Jonkun päivän kahden ja puolen vuoden ajalta voisin vaihtaakin, mutta kaikkiaan koen saavani tästä paljon. Asiakkaat ovat se mikä tekee tästä työstä raskasta, mutta he ovat myös ne, joilta saa voimaa. Paljon tulee kuraa niskaan, mutta myös hyvää ja se jälkimmäinen auttaa jaksamaan. Haittojen vähentämistä Äkkiseltään voisi ajatella, ettei ole aivan unelmatöiden kärkipäässä olla jatkuvasti tekemissä juoppojen ja narkomaanien kanssa. Karjalainen ei kuitenkaan koe asiaa niin, päinvastoin: Tykkään, kun voi tehdä työtä lähellä ihmisiä. Olla ihminen ihmiselle, kuten sanotaan. Tämä on sellainen paikka, että täällä jokainen on ihan oma itsensä. Täällä ei tarvitse filmata, koska tämä ei ole mikään hoitola. Ihmiset ovat aitoja, ei paljon imarrella, mutta toisaalta jos joku sanoo, että olet hyvä tyyppi, niin sitä myös tarkoitetaan. Meillä on myös kiva työyhteisö, homma toimii, yksin ei tarvitse tehdä. Meitä on neljä ihmistä palkattuna ja sitten opiskelijoita jonkin verran. Sirkkalan päiväkeskus on kaupungin ylläpitämä ja seurakuntien diakoniatyön tukema niin sanottu matalan kynnyksen paikka. Sinne ovat kaikki tervetulleita: Meiltä saavat apua nekin, jotka ovat päihtyneitä kunhan vain osaavat käyttäytyä. Se on tärkeä asia. Jos olisimme nollatoleranssin paikka, se rajoittaisi toimintaamme ja asiakaskuntamme olisi hyvin toisenlaista. Alkoholia tai huumeita ei meidän tiloissamme tietenkään saa käyttää. Karjalaisen mukaan heidän pääasiallinen työnsä on haittojen vähentämistä: Teemme esimerkiksi vaatehuoltoa, pesemme pyykkiä ja meillä on pieni vaatevarasto, josta tarvittaessa saa vaikka uudet housut. Autamme myös erilaisissa asumiseen liittyvissä ongelmissa, ohjaamme esimerkiksi oikean palvelun luo. Monilla meidän asiakkaillamme kun ei ole välttämättä edes tietoa mihin he ovat oikeutettuja. Muualle riehumaan Päiväkeskuksen asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Pari vuotta sitten päivässä kävi 35 40 henkeä, mutta nykyään luku voi olla 70. Joku voi käydä täällä vain syömässä, mutta kaikki pyrimme kohtaamaan. Ja jos sitten on muutaman kerran käynyt syömässä, niin aika usein siinä käy niin, että ihminen pian ottaa puheeksi, että kun minä kuulin että voisit auttaa siinä ja siinä Karjalainen kertoo. Vaan kuinkas se on - jos saman katon alla on puolen sataa päihdeongelmaista, niin eikö siinä meno äidy koskaan hurjaksi? Harvemmin. Jos tulee konfliktitilanteita, minä käytän ääntäni. Se yleensä riittää. Meillä on hyvä kontakti kaikkiin asiakkaisiimme ja pyrimme sen kontaktin heti luomaan, kun tänne tulee joku uusi. Tämä on myös ympäristönä kodinomainen, niin ettei täällä kukaan halua riehua. Jos riitaa on, ne selvitetään muualla. Sosiaalista kontrolliakin täällä on: tullaan helposti vinkkaamaan, jos joku vaikka juo viinaa sisällä. Usein myös jos joku korottaa ääntään, niin toiset sanovat, että älä täällä viitti. Jos tulee konflikti - tilanteita, minä käytän ääntäni. Sirkkalan päiväkeskuksen ovet avoinna kaikille. Tuulia Karjalainen ja muut työntekijät auttavat asiakkaita monella tapaa. Joku tarvitsee apua pyykkiensä kanssa, toinen lomakkeiden täyttämisessä. Monilla on tarve myös keskustelukumppanille. Kun viimeksi tuli pieni tappelunpoikanen Karjalainen sai riitapukarit ääntä korottamalla lähtemään pihalle: Siinä on myös sellainen puoli, että tämä on heille tärkeä paikka. Omatunto alkaa kolkuttaa, jos täällä riehutaan. Tuossakin tappelutapauksessa toinen osapuoli soitti pian sen jälkeen ja pyysi käytöstään anteeksi. Tuetaan arkea Karjalaisen ja hänen kollegoidensa työ on paitsi konkreettista auttamista pyykin tai hakulomakkeen kanssa, myös henkistä sorttia: Me tuemme näiden ihmisten arkea. Täällä he voivat tuntea itsensä hyväksytyksi. Me olemme usein ne ainoat selväpäiset ihmiset, joita he kohtaavat päivän aikana. Monelle olemme ylipäänsä ainoat luotettavat ihmiset heidän elämässään. Siksi meillä on myös suuri vastuu siitä, että olemme läsnä. Tämä onkin sellaista työtä, ettei tässä mitään taukoja tai vastaavia ole. Kun ollaan täällä, ollaan koko ajan tavoitettavissa. Asiakkaat myös tietävät sen ja arvostavat sitä. Keskustelut ja kohtaamiset ihmisten kanssa ovatkin keskeinen osa työtä: Juttelu on usein sellaista ihan tavallisista asioista puhumista. Puhutaan vaikka meikeistä ja hiuslisäkkeistä sellaisista asioista, jotka vaikka näiden naisten elämästä puuttuvat. Yleensähän ne puheenaiheet kiertävät lähes pelkästään päihteiden ympärillä. Sitten on tietenkin myös paljon sen kaltaisia ongelmia ja asioita, joihin eivät kyvyt, taidot ja tiedot riitä, mutta silloin pystyy sitten ainakin kuuntelemaan, ellei muuta. Asiakkaissa siis on naisiakin, ja nuorissa yhä enenevässä määrin. Silti edelleen valtaosa kävijöistä on miehiä. Ikähaarukka on suuri, paristakymmenestä 75-vuotiaisiin. Myös päihteet menevät jonkin verran ikäluokittain: vanhemmat miehet ovat alkoholisteja, nuoremmat yleensä sekakäyttäjiä. Tosin raja-aidat kaatuvat tässäkin suhteessa: vanhempi väkikin on löytänyt lääkkeet. Tukea asumiseen Asunnottomuus on yksi päiväkeskuksen asiakkaita yhdistävä tekijä. On meillä muutama sellainenkin, jolla on asunto. Mutta kun pelkät seinät eivät riitä. Nämä ihmiset tarvitsevat myös muunlaista tukea: apua arjen hallintaan, tavallisen elämän opetteluun, päihteettömyyteen. Eikä tuki saa loppua siihen, jos ihminen saa asunnon: Etenkin jos on ollut kodittomana pitkään, monet käytännön asiat ovat vaikeita, siivous tai vaikka vuokranmaksu. Asunnottomuus ei myöskään ole vain sitä, ettei olisi asuntoja, vaan sitä, ettei osata asua. Ei pystytä pitämään kiinni asunnosta. On tärkeää, että jos sen asunnon saa, ei päästä sinne ryyppyremmiä rellestämään. Se taas on vaikeaa: Näistä porukoista on vaikea päästä pois. Siksi tärkeä kysymys onkin, mistä saisi uusia ystäviä, sellaisia jotka eivät olisi jatkuvasti sekaisin. Turussa on toisaalta kyllä aika toimiva AA ja NA ja onhan täällä myös sellaisia paikkoja, joihin asunnoton voi päästä ja joissa pitää olla selvin päin. Ja sitten toisinaan näilläkin tarinoilla on onnellinen loppu, asuminen ja arki lähtevät liikkeelle. Totta kai joskus käy kivastikin. Joku pääsee eroon näistä kuvioista, saa asunnon ja työn ja pärjää. Me emme niitä useinkaan näe, koska he eivät sitten enää käy täällä, mutta kautta rantain voi niistä kuulla. Ja on joskus joku käynyt kertomassakin, kuinka on löytänyt työtä, saanut tyttöystävän tai jotain vastaavaa. Ne ovat hienoja hetkiä. Roope Lipasti Timo Jakonen

7 Työ- Jussi Vierimaa hyvin- vointi on suuri palapeli Voiko töissä voida hyvin? Työhyvinvointia on katsottu pitkään vain työntekijän näkökulmasta: työntekijän voimavarat on saatava riittämään työelämän vaatimuksiin. Asia on tutkijoiden mukaan kuitenkin paljon monisyisempi. Perinteisesti on ajateltu, että yksilön pitää sopeutua työn vaatimuksiin ja kohentaa voimiaan huolehtimalla oman työnsä suunnittelusta sekä henkisestä ja fyysisestä kunnostaan. Työhyvinvoinnista viime vuoden lopulla Turun yliopistosta väitellyt Pertti Laine tarkastelee aihetta laajemmasta näkökulmasta. Aiemmin on tutkittu lähinnä oikeastaan työpahoinvointia kuten stressiä ja työuupumusta. Hän katsoo, että myös työpaikkoja pitää kehittää, koska työssä jaksamiseen vaikuttavat työyhteisön ilmapiiri sekä työuraan ja työhön liittyvät epävarmuustekijät kuten pätkätyöt tai kuormitusta aiheuttavat muutokset työpaikalla. Yhtä lailla merkitystä on työn johtamisella ja työympäristön puitteilla kuten melulla tai sisäilmalla sekä tietysti itse työn kuormittavuudella, samoin kuin työntekijän terveydellä, elämäntavoilla, persoonalla ja yksityiselämällä sekä läheisillä ihmissuhteilla. Kuka on vastuussa? Työhyvinvointi on suuri palapeli asioita, joiden painotukset vaihtelevat työpaikan ja tilanteen mukaan. Teollinen vaihetyö tai vaikka tuotekehitykseen tähtäävä asiantuntijatyö ovat olosuhteiltaan ja vaatimuksiltaan varsin erilaisia sekä henkisesti että fyysisesti. Vastuu palapelin toimivuudesta on Laineen mukaan kaikilla niin työntekijällä, työyhteisöllä kuin työpaikalla. Työnantaja vaikuttaa työnteon olosuhteisiin, kuten työkuormitukseen ja henkilöstön mitoitukseen. Esimies taas havainnoi käytännön tilanteita päivittäin ja on vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Hän katsoo, että kaikki työyhteisön jäsenet ovat vastuussa yhteisestä hengestä. Oman työporukan ei pidä olla negatiivisten tunteiden kaatopaikka. Toisaalta yhteisö voi tukea, jos jollain eivät ole asiat kunnossa. Turun kaupungin työterveysjohtaja Marjo Sinokki muistuttaa, et- Pertti Laineen mielestä hyvä harrastus katkaisee työhön liittyvät ajatukset ja pakottaa keskittymään johonkin ihan muuhun. Hän soittaa kitaraa näppäilyn ja rämpyttämisen ilosta, mutta on rumpalina mukana useissa eri esiintyvissä kokoonpanoissa, jotka soittavat musiikkia swingistä ja ikivihreistä aina negrospirituaaleihin. tä työyhteisössä voi syntyä hankalia tilanteita, jos työtä tehdään hyvin eri tyyleillä. Joku voi sinnitellä töissä uupumuksesta tai fyysisestä vammasta huolimatta, jotta työkaverit eivät jää pulaan. Työntekijöiden arvot, motivaatio ja jaksaminen vaihtelevat myös, hän sanoo. Vastuu työhyvinvoinnista on Laineen mukaan viime kädessä työntekijällä itsellään, vaikka siitä kiinni pitäminen ei aina ole helppoa etenkään, jos työpaikalla on vaikka yt-neuvottelut käynnissä. Kasvot halutaan säilyttää, vaikka ongelmia olisi. Muiden on silti vaikea nähdä ihmisen oman jaksamisen rajoja. Omien voimien arviointi voi olla hankalaa silloinkin, kun hommat ovat raiteillaan ja työn imu on kova. Palkitsevasta työstä saattaa tulla työnarkomaanille pakopaikka arjen murheista tai se voi muodostua ainoaksi palkitsevaksi asiaksi elämässä. Menestyjät ovat tässä vaaravyöhykkeessä. Työkeskeisyys ja kapea elämänpiiri voivat aiheuttaa itseään ruokkivan kierteen. Sekin vaikuttaa, jos työssä on paljon ihmissuhdekuormitusta ja se sisältää toisten murheiden kuuntelemista, Sinokki lisää. Hän arvioi, että omaa kutsumustyötään tekevillä työntekijöillä voi olla tavallista hankalampaa ottaa etäisyyttä työhön. Jos työaikojen noudattaminen on vaikeaa, on syytä miettiä, mistä on kyse. Myös erilaiset tunteenpurkaukset ja unen laadun heikkeneminen voivat kertoa siitä, että työ kuormittaa liikaa. Työn ilo kertoo paljon, kyynistyminen voi olla yksi merkki. Ei hokkuspokkus temppuja Työhyvinvointia on Laineen mukaan katsottava kokonaisuutena. Sen kohentamiseen eivät riitä yksittäiset gurujen pitämät luennot työpaikoilla tai kerran vuodessa järjestettävät sauvakävelytempaukset. Yllättävän usein työpaikkojen kehittämishankkeissa ei puhuta itse työstä ja työprosesseista mitään. Tarvitaan jatkuvaa kehittämistä ja arviointia. Siihen nähden, kuinka paljon työhyvinvoinnista puhutaan, sitä on kehitetty varsin vähän. Ratkaisuja pitäisi ajatella työn tekemisestä ja työyhteisöstä käsin nähdä asiat meidän toimintana, eikä etsiä syntipukkeja, Sinokki toteaa. Jotta työhyvinvointia voitaisiin viedä eteenpäin, huomioon pitää ottaa työn kuormittavuus ja työnjako Kiire ei sinänsä ole vaarallista, paitsi jos se jatkuu pitkään, Laine pohtii. Työpaikan sosiaaliset asetelmatkin ovat tärkeitä. Sinokki on tutkinut työpaikan sosiaalisen tuen merkitystä työhyvinvointiin ja työilmapiirin vaikutusta mielenterveyteen. Esimies on paljon vartijana. Hän vastaa työn mitoituksesta ja innostavuudesta sekä osaltaan myös työpaikan tunneilmastosta. Pienikin tuki työntekijälle voi olla ratkaisevaa, hän sanoo. Muutokset ovat usein koettelemus työhyvinvoinnille. Tehostamistarpeet ja kehittämishankkeet tavallisten töiden lisänä kasvattavat väistämättä työn kokonaiskuormittavuutta. Sinokki painottaa, että työn kehittäminen vaatii aikaa. Kiireessä tehtävät hoidetaan niin kuin aina ennenkin, hän toteaa. Työn tekemisen tapa säilyy joskus samanlaisena pitkään, vaikka moni tekijä työssä muuttuisi. Muutoksia pitäisi osata priorisoida, tehdä vähemmän, mutta kunnolla. Suurissa organisaatioissakin jonkun pitäisi olla perillä kokonaiskuormittavuuden hallinnasta, Laine muistuttaa. Aiemmin on tutkittu lähinnä työpahoin - vointia. Hän tietää, että Suomessa on tehty paljon näennäisiä työpaikkojen kehittämishankkeita, jotka ovat jääneet puolitiehen. Ne turhauttavat työntekijöitä. Silloin uusiin kehitysideoihin on hankala löytää motivaatiota. Muutoksiin sopeutuminenkin askarruttaa. Helpointa on pienparantaminen eli työntekijöiden välittömien työkalujen laittaminen kuntoon. Työprosessien innovatiivinen uudistaminen on vaikeampaa. Työntekijät eivät näe tai osaa ajatella, miten toimintatapoja voisi uudistaa ja mitä siitä seuraisi. Sinokki katsoo, että olennaista muutostilanteissa on tiedottaa siitä, miksi uudistetaan ja mitä muutoksella saavutetaan. Asioita pitää tehdä yhdessä. Myös mennyttä pitää arvostaa, nykyhetkelläkään töitä ei tehdä huonosti. Joustoja ja kevennyksiä tarvittaessa Vaikka työelämä on nykyisin täynnä muutoksia, osa niistä on työhyvinvoinnin kannalta positiivisia. Erilaiset työaikajoustot ja etätyöt helpottavat esimerkiksi lapsiperheen tai omaishoitajan elämää. Etätyö vaatii silti uudenlaista asennetta ja luottamusta sekä työpaikan johdolta että alaisilta. Fyysinen kontrolli työntekijään pienenee, mutta esimerkiksi erilaisten raporttien avulla työt tulevat läpinäkyvämmiksi eli nähdään, mitä työntekijät oikeasti saavat aikaiseksi, Laine sanoo. Työssä jaksamiseen on vaikuttanut myös toissa vuonna voimaan tullut lakimuutos, joka velvoittaa työnantajan ja työterveyshuollon entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Uudessa mallissa työntekijän sairauspoissaolojen taustaa aletaan selvittää, kun poissaolopäiviä on kertynyt kuukauden verran. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto pohtivat yhdessä työhon paluun mahdollisuuksia esimerkiksi työtehtäviä muuttamalla. Turussa uusi toimintatapa on testivaiheessa vähentänyt sairauspoissaoloja. Lakimuutos näkyy esimiesten työssä. Nyt he voivat tarttua sairauspoissaoloihin nopeasti ja siitä on selvät sopimukset, se tuo tasapuolista kohtelua. Nämä ovat hienovaraisia asioita, Sinokki kertoo. Työkyky ei ole vain on tai off. Moni kroonisesti sairaskin voi tehdä työtä, Laine lisää. Minna Uusivirta

8 Församlingsvalet så fungerar det I höst är det församlingsval och församlingarna i hela Finland väljer förtroendevalda. Men vad innebär det egentligen att bli invald i kyrkofullmäktige eller församlingsrådet? För en oinsatt ter sig kyrkans förvaltning som en byråkratisk djungel. Makten är uppdelad i en mängd organ som verkar på olika nivåer av beslutsfattande: från kyrkofullmäktige, församlingsråd och kyrkoråd, till stiftsfullmäktige, domkapitlet, kyrkomötet och så vidare. Den gedigna byråkratin är något som kyrkan är medveten om och som bland annat stiftfullmäktige anmärkt på. I församlingsvalet röstar församlingsmedlemmarna trots allt bara på förtroendevalda till kyrkofullmäktige och församlingsrådet, det vill säga på de organ som påverkar den egna församlingens ärenden. Siv Sandberg är en av fyra representanter för Åbo svenska församling i Åbo och St:Karins samfällighets gemensamma kyrkofullmäktige. Hon är också forskare i offentlig förvaltning vid Åbo Akademi. Som stadsvetaren anser hon att den komplicerade förvaltningsstrukturen kan vara en av orsakerna till att valdeltagande i församlingsvalet är relativt lågt. I senaste valet låg det på 17 % av de röstberättigade församlingsmedlemmarna (bland unga endast 15 %). Jag tycker ändå inte man kan avgöra om det är allt för lågt eller inte. I Åbo där kyrkotillhörigheten är omkring 68,9 procent har valdeltagandet varit relativt bra, säger Sandberg. Vem bestämmer vad? En utmaning för församlingsvalet är att arbetsfördelningen mellan fullmäktige och församlingsrådet inte är helt entydig och det finns många församlingsmedlemmar som inte vet vad de egentligen röstar på då de röstar i församlingsvalet. I gemensamma kyrkofullmäktige gäller det att ha ett helhetsperspektiv på alla de församlingar som hör till samfälligheten. I det ingår att hantera spänningarna mellan de enskilda församlingarna och samfällighetens gemensamma intressen. Konkret bestämmer fullmäktige främst om budgeten och kyrkans fastigheter, hur mycket pengar de enskilda församlingarna i samfälligheten får och om kyrkoskatten. I frågan om byggnaderna handlar det numera främst om vilka byggnader som ska säljas, inte nybyggen som var fallet tidigare. I församlingsrådet bestäms i sin tur om sådant som har med de enskilda församlingarna att göra, till exempel om anställningar, berättar Sandberg. En ny församlingsstruktur Församlingstillhörigheten bygger på geografiska gränser eller språktillhörighet. Åbo svenska församling verkar på hela samfällighetens område, medan de nio finskspråkiga församlingarna verkar inom ett bestämt geografiskt område. Varje år flyttar omkring 15 000 personer i Åbo. Den som till exempel flyttar från östra till västra sidan av Humlegårdsgatan flyttar samtidigt från Domkyrkoförsamlingen till Mikaelsförsamlingen. Det är många finskspråkiga som inte nödvändigtvis vet vilken församling de hör till. Det kan påverka intresset för att rösta i församlingsvalet, anser Sandberg. Församlingsstrukturerna är just nu under lupp. Trots att ekonomin blivit sämre, församlingsmedlemmarna färre och lönerna stigit har personalstyrkan och antalet församlingar hållits relativt konstanta. Sandberg anser att det inte är hållbart i längden, men påpekar att för att ändringar i församlingsindelningen ska kunna genomföras måste antingen en församling eller domkapitlet ta formellt initiativ. Redan nu utreds alternativa församlingsstrukturer. Under 2013 och 2014 har Sandberg varit medlem i Siv Sandberg, forskare i offentlig förvaltning, reder ut kyrkans byråkratiska djungel inför församlingsvalet. Johanna Bruun en arbetsgrupp med uppdrag att se över strukturerna och resursfördelningen inom samfälligheten. I strukturarbetsgruppen har vi skissat upp olika modeller för hur församlingsstrukturerna kunde se ut i framtiden. Det mest drastiska skulle var att minska antalet församlingar i Åbo från tio till endast två- en finskspråkig och en svenskspråkig. Avsikten med den rapport vi nu publicerat är främst att få igång en framtidsdebatt, säger Sandberg. Att tro på det goda Devisen för årets församlingsval är Tro på det goda. Hur mycket kan man då påverka kyrkans moraliska linje genom församlingsvalet? -Kyrkofullmäktige och församlingsrådet är främst administrativa organ, men visst kan de också påverka kyrkans etik, i första hand genom ekonomin. Då församlingsrådet bestämmer om anställningar och ger utlåtande till domkapitlet om prästtjänsterna, bestämmer de samtidigt hurudan person de vill att ska forma kyrkan. I fullmäktige och gemensamma kyrkorådet kommer kyrkopolitiska skiljelinjer fram till exempel när det gäller bidrag till Så fördelas makten i församlingen missionssamfund och samarbetsparter, beskriver Sandberg. Trygghet i traditionerna Församlingen är kyrkans grundenhet och borde spegla sina medlemmar. Sandberg hoppas att kandidater i alla åldrar och livssituationer, också sådana som inte är aktiva inom kyrkan, ska ställa upp i valet. Kyrkan med sina grundläggande traditioner innebär en stor trygghet. Samtidigt måste vi akta oss för att bli en allt för sluten organisation som det är svårt att komma in i. Det ska inte handla om personal och byggnader-utan gemenskap. Och vi behöver också representanter för den sorts församlingsmedlem som kanske inte varit aktiv inom kyrkan tidigare. Johanna Bruun Församlingsval ordnas vart fjärde år. Det är det enda nationella valet där 16-åringar får rösta. Om församlingen är ekonomiskt självständig väljs bara medlemmarna till kyrkofullmäktige. Kyrkofullmäktige leder verksamheten i en självständig församling och utser medlemmar till kyrkorådet som fungera som kyrkofullmäktiges beredande och verkställande organ. Om församlingen hör till en samfällighet (då det finns flera församlingar inom en och samma kommun) hålls två val. Då väljs medlemmar till: församlingsrådet, som leder församlingens verksamhet, och till gemensamma kyrkofullmäktige, som leder samfälligheten. Skilda kandidatlistor görs upp för respektive val. En person kan samtidigt kandidera i båda valen. Gemensamma kyrkofullmäktige väljer sedan ett gemensamt kyrkoråd som fungerar som fullmäktiges beredande och verkställande organ. Gemensamma kyrkofullmäktige beslutar om huvudlinjerna i församlingens verksamhet och ekonomi, kyrkoskattens storlek, byggprojekt och inrättande av tjänster. Församlingsrådet beslutar om de medel som kyrkofullmäktige har budgeterat och om församlingsverksamheten. I många fall beslutar församlingsrådet också om församlingens fasta egendom samt inrättandet och indragningen av tjänster. I regel väljs 11 39 medlemmar till kyrkofullmäktige eller gemensamma kyrkofullmäktige, beroende på församlingens eller samfällighetens storlek. Till församlingsrådet väljs 8 16 förtroendevalda beroende på församlingens folkmängd. I hela Finland ställer omkring 21 000 personer upp i församlingsvalet av dem väljs omkring 9000 till förtroendevalda. I regel sammanträder gemensamma fullmäktige sex gånger om året, medan kyrkorådet sammanträder två gånger i måndaden. Årets församlingsval ordnas den 9 november, mer information finns på www.forsamlingsvalet.fi Tankar vid radion På morgnarna brukar jag ofta lyssna på radio. Just nu under helgerna, i repris från 1989, läser Lasse Pöysti ur Tove Janssons bok om Mumindalen. Jag har aldrig hört eller läst Muminberättelserna förr så för mig är det en ny bekantskap. Har du tänkt på att varje gång du hör eller läser själv ur en berättelse så reser du i ditt inre med hjälp av din fantasi. Du är med i händelsen. Ju mer gripande en berättelse är desto mer in i den färdas du. Det sägs att man ska läsa mycket för barn för att utveckla deras fantasi. En god fantasi gör livet mycket mera intressant och rikt. Har du hört berättelsen om Sisyfos? Han lurar gudarna men blir upptäckt och får ett straff. Gudarna dömer honom till det värsta straff de kan komma på; att vältra en stor, hal sten upp ur en avgrund över en bergskam. Ett tufft och oändligt meningslöst arbete. Om han lyckas ska han bli fri. Sisyfos är en kämpe. Flera gånger kommer han väldigt nära bergskammen men pga tröttheten och stenens tyngd brakar den tillbaka ner i avgrunden. Hela tiden får han börja om från början. Så fortsätter berättelsen om och om igen med samma resultat. Sisyfos arbete med stenen är en liknelse för det meningslösa i människans liv och strävan, hennes oändliga och tunga slit. Sisyfos arbete skulle kunna bli mindre meningslöst om han fick göra något meningsfullt med stenen. Skulle något eller någon kunna få Sisyfos att se den meningslösa uppgiften som en meningsfull sådan? Kan straffet förvandlas till en belöning? Sisyfos fortsätter sitt meningslösa arbete som aldrig verkar ta slut. Men under tidens gång händer något på vägen. Sisyfos omformulerar sitt straff så att det istället för straff blir en belöning. Han intalar sig själv att han vill göra arbetet. Han börjar se på det som fysisk träning bra för hälsan och som något som kan ge honom nya erfarenheter. Han vill inte längre nå toppen. Straffet i sig självt ger honom uppgiften för hans liv. Vårt förhållningssätt till det som vi gör med vårt liv innehåller vår styrka. Vi kan välja hur vi ställer oss inför de utmaningar som för oss kan verka meningslösa. Livet är ett tillfälligt lån sett ur ett världshistoriskt perspektiv. De flesta av oss tänker inte på det utan ägnar alltför mycket tid till att må dåligt. Är vårt liv inte förtjänt av något mera än att må uselt? Spill inte bort tiden på att fastna i det du inte kan påverka utan gör som Sisyfos. Omformulera ditt sämre till något bättre. Se möjligheten i det du får vara med om och uppleva. Det omöjliga kan bli till det möjliga. Vi lever i påsktid. Vi kan se hotet från den stora meningslösheten i ett nytt perspektiv. Vårt liv idag, kampen ovanför avgrunden kan vändas till en mening. Vi får göra resan i Guds stora berättelse både med fantasi och med stort allvar. Livet är för stort för att bara slösas bort. Ge Gud tillåtelse att ta dig med in i den stora berättelsen, den som handlar om Kristus som segrar. Han är uppstånden för dig. Lev livet. Johan Mullo Kaplan

9 Jumalanpalvelusta varten Leena Kairavuo pukee Martinkirkon sakastissa päälleen alban ja stolan. Timo Jakonen Papin työviikko vie elämän laidalta toiselle Ei toimistotyöaikoja, vaan vaihtelevia viikkoja ja ihmiselämän kohtaamista kaikissa tilanteissa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä työskentelee noin kahdeksankymmentä pappia. Heidän työhönsä kuuluu kasteiden, häiden ja hautajaisten lisäksi laaja kirjo muitakin tehtäviä. Martinseurakunnan vs. kappalainen Leena Kairavuo hoiti yhden työviikon aikana toistakymmentä erilaista työtehtävää, mutta yhteen viikkoon eivät mahtuneet edes kaikki tavallisimmat toimet. Monessa työtehtävässä papit ovat näkyvässä osassa seurakunnan toimintaa. Kairavuon työhön kuuluu muun muassa päiväkotitapaamisia, päivänavauksia kouluissa sekä hartauksien pitämistä vanhainkodeissa, rippikoulutapaamisia ja -leirejä, myyjäisiä sekä onnittelukäyntejä. Hän käy lisäksi toimituskeskusteluja ennen kasteita, häitä ja hautajaisia sekä pitää iltakirkkoja ja seuroja ja osallistuu monenlaisiin tapahtumiin, joihin pappia on pyydetty. Unohtaa ei sovi myöskään erilaisia yllättäviä tilanteita, joissa seurakuntalaiset tarvitsevat papin apua. Näiden toimien lisäksi papin työtä tehdään myös kulisseissa. Erilaiset seurakunnan työntekijöiden keskinäiset palaverit ovat tästä hyvä esimerkki, samoin tulevien toimitusten valmisteleminen. Päiviin kuuluu niin ikään paljon siirtymisiä paikasta toiseen seurakunnan sisällä. Kaikki tilanteet vaativat valmistautumista ennakkoon. Erilaisia puheita voi olla viikossa monta, joten valmistelujen määrä vaihtelee. Toiset messut tai juhlat ovat työläämpiä kuin toiset, Kairavuo kertoo. Suurin osa papin työssä tarvittavista varusteista on kirjoja, joista tärkeimpiä ovat eri toimitusten kaavat sisältävä Kirkollisten toimitusten kirja, kirkkovuoden mukaan etenevä Evankeliumikirja, jumalanpalveluskirjat, virsi- ja laulukirjat sekä tietysti Raamattu. Muutakin taustamateriaalia tarvitaan. Vaihtelevat työt vaativat myös sopivaa pukeutumista. Välillä Kairavuo konttaa lasten kanssa päiväkerhon lattialla, ja toisinaan töissä tarvitaan juhlavaatteita. Pääsääntöisesti pidän papin paitaa aina, kun olen töissä. Se kertoo, että olen käytettävissä kirkon edustajana ja toisaalta siitä, että papitkin liikkuvat kaupungilla muiden ihmisten tapaan. Kalenteri työkaluna Papeilla on viikossa kaksi vapaapäivää, jotka yleensä osuvat maanantaihin ja tiistaihin. Kairavuo kertoo, että hänellä on kerran kuukaudessa vapaa viikonloppu, jota edeltää kymmenen päivän työputki. Työaikaa ei ole, eli työtunteja ei periaatteessa lasketa. Työ painottuu usein iltoihin ja viikonloppuihin eikä niistä esimerkiksi makseta lisiä. Papin työ on myös kausiluonteista. Rippileirillä hän on koko viikon töissä kellon ympäri. Töiden aikataulua voi kuitenkin itse rakentaa. Seurakuntasihteeri kirjaa pappien kalentereihin tietyt tehtävät valmiiksi ja lopuista papit sopivat itse. Paljon riippuu papin omasta aktiivisuudesta. Omaa kalenteria ja työtä on osattava johtaa sekä priorisoida. Esimerkiksi puheiden valmistelu vaatii luovuutta ja ajan seuraamista, joten aikatauluissa on oltava tiettyä väljyyttä, Kairavuo pohtii. Työala vaikuttaa sekin papin tehtäviin. Kairavuon työalana on tällä hetkellä hallinto. Se tarkoittaa, että papin yleisten tehtävien lisäksi hän toimii

10 seurakuntaneuvoston kokousten sihteerinä, laatii työlistoja, sijaistaa tarvittaessa kirkkoherraa ja on mukana seurakunnan johtoryhmässä. Muita mahdollisia työaloja ovat esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyö, diakonia, lähetystyö ja aikuistyö. Ihmisten kanssa kaikissa tilanteissa Papin työviikko sisältää monenlaisten tehtävän lisäksi laajan kirjon eri tunnelmia. Saman päivän aikana voi olla sekä kastetilaisuus, hautajaiset että häät. On iloittava iloitsevien ja surtava surevien kanssa, mutta suhtauduttava tilanteeseen ammattilaisena. Jokaista tapahtumaa ei voi ottaa ihon alle, mutta silti on oltava läsnä. Tilaisuuksien välillä orientoidun seuraavaan tehtävään. Kertaan mistä aion puhua, ja missä järjestyksessä seuraava tilaisuus etenee. Koska tapahtumat työssä vaihtelevat laidasta laitaan, Kairavuo pitää tilannetajua ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa luovimista papeille tärkeinä taitoina. Ihmisiä on jaksettava kohdata kaikissa olosuhteissa. Tuntosarvien on oltava höröllä. Lämmin ja ystävällinen kohtaaminen ja toisten arvostaminen ovat aina eduksi. Ryhmässä toimimiseen ja ilmaisuun liittyvät taidot korostuvat monissa papin tehtävissä. Kairavuo arvelee, että jos hän ei olisi pappi, hän haluaisi joka tapauksessa tehdä työtä, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Työtehtävistä irtautumiseen Kairavuolla ei ole patenttiratkaisua. Joskus aivan muihin askareisiin siirtyminen auttaa ja toisinaan tarvitaan lempeämpää irtautu- Koen, että työlläni on merkitystä. mista. Arkiset asiat, lepo ja ulkoilu ovat hyvää vastapainoa töille. Ihana työ Kairavuo työskentelee toiveammatissaan. Ajatus teologian opinnoista kypsyi hänen mielessään lukion aikana. Parin ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa Kairavuo teki työharjoitteluja seurakunnissa ja tuli siihen tulokseen, että haluaa työskennellä nimenomaan pappina. Tämä on kutsumukseni. Koen, että työlläni on merkitystä. Se on ihanaa, monipuolista ja luovaa. Hän kertoo olevansa tekemisissä tärkeiden ja olennaisten asioiden kanssa. Perusjuttu on ihmisten kohtaaminen ja toivon sekä lohdun tuominen. Pidän jumalanpalveluksista ja tilaisuuksista, jossa ihmisiä voi tavata. Mielekästä työstä tekee myös sen monipuolisuus. En koskaan olisi päässyt yhtä monenlaisiin tilanteisiin, esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisiin juhliin, jos en olisi pappi. Työhön kuuluvaa hallintopuoltakin Kairavuo pitää arvossa. Kun hallinto ja organisaatio ovat hyvässä kunnossa, se mahdollistaa papin perustyön toimivuuden. Hienoa tässä työssä on myös luovuus. Voin valmistella ja kehitellä asioita ja olla innovatiivinen. On mukavaa kehittää seurakuntatyötä niin, että siihen on helppoa tulla mukaan. Yhtenä haasteena työssään hän näkee ihmisten pappiin kohdistamat toiveet ja odotukset, joita voi olla vaikeaa täyttää. Usein oletetaan, että pappi osaa aina ottaa yleisönsä. Joka kerta tilaisuuksiin ei silti voi valmistautua niin hyvin kuin haluaisi. Tässä työssä on aina ensi-ilta. On toimittava fiksusti ja järkevästi ja oltava oma itsensä, mutta aina ei voi olla kaikille mieliksi. Toisaalta Kairavuo muistuttaa, ettei pappeja tarvitse kursailla työssään he kuulevat kaikkia mahdollisia ihmiselämään liittyviä asioita. Ammatti elämäntapana Leena Kairavuo on ollut pappina 13 vuotta. Hän työskenteli ensin pitkään Helsingissä. Kun hänen miehensä Jani Kairavuo sai töitä Tuomiokirkkoseurakunnasta, perhe muutti Turkuun. Martinseurakunnassa Leena aloitti kahden vuoden pestin syksyllä 2012. Tein Helsingissä muun muassa lapsija nuorisotyötä ja olin välillä Pornaisissa vt. kirkkoherrana. Olen myös suunnitellut ja vetänyt kursseja kansanopistossa. Kahden papin perhe-elämässä on omat haasteensa. Kun vanhemmat ovat töissä, heidän kolmevuotias tyttärensä on hoidossa vuoropäiväkodissa. Viikolla 11 Jani oli jokaisena työpäivänä illat töissä, joten hakuvuorot iltaisin osuivat kaikki Leenalle. Hoitoon on ilmoitettava etukäteen aikatauluista ja sumplittava niin, etteivät hoitopäivät veny liikaa. Työpäivä ei aina lopu tasan jollain kellonlyömällä, joten Leena Kairavuon työt viikolla 11: Maanantai ja tiistai: vapaapäivät Keskiviikko: Kello 9 pappien ja kanttorien kokous. Kello 11 tulevan sunnuntain messupalaveri. Iltapäivällä tulevien töiden valmistelua, sähköposteihin ja puheluihin vastaamista sekä juoksevien asioiden hoitamista. Torstai: Kello 9 Martinseurakunnan päiväkerho, lapsille puhumista ja leikkejä kolmisen tuntia. Lounasaikaan tauko, käynti kotona ja lapsen vieminen päiväkotiin. Iltapäivällä kastekeskustelu ja kotikäynti. Kello 18 sihteerinä seurakuntaneuvoston kokouksessa, joka päättyi kello 20. Perjantai: Aamulla Viron tukiryhmän jäsenen tapaaminen, ystävyysseurakuntamatkan suunnittelua. Puolilta päivin kiirastorstain messuun liittyvä palaveri. Iltapäivällä seurakuntaneuvoston kokouksen pöytäkirjan kirjoittamista, tulevien hautajaisten valmisteluja ja juoksevien asioiden hoitamista. Lauantaina: Kello 12 hautajaiset ja muistotilaisuus. Suunnittelu ja omaisten tapaaminen on jo aiemmin hoidettu. Muistotilaisuus loppui noin kello 16. Sunnuntai: Kello 9 Martinkirkolle jumalanpalvelusta valmistelemaan. Kello 10 jumalanpalvelus ja kirkkokahvit. Kello 13 kaste ja kastejuhlat, jotka kestivät neljään saakka. tilaisuuksien loppumista pitää osata arvioida etukäteen. Pappisperheessä työ ja elämäntapa limittyvät väistämättä. Työajat vaikuttavat koko perheen ajankäyttöön, mutta vanhempien vapaapäivät ovat yleensä samat vaikka muiden ihmisten kanssa ne menevätkin sitten usein ristiin. Joulu, juhannus ja pääsiäinen ovat meille normaaleja työpäiviä. Isoissa seurakunnissa työt vaihtelevat vuosittain pappien kesken, mutta pienissä seurakunnissa voi olla niin, että papilla on joka vuosi vaikka jokaisena pääsiäisen päivänä messu tai jokin muu tilaisuus hoidettavana. Perhe voi kuitenkin joskus tulla mukaan töihin. Välillä osallistumme toistemme messuihin ja muihin tilaisuuksiin. Silloin tyttäremme kulkee mukanamme. Näin kävi myös viikolla 11. Jani piti sunnuntai-iltana Tuomiokirkossa Isä meidan -iltaa, jota Leena lähti katsomaan yhdessä Aino-tyttären kanssa. Joskus tytär on mukana myös äitinsä kuoroharjoituksissa. Muita säännöllisiä harrastuksia Leenalla ei vaihtelevaan aikatauluun ainakaan nyt istu. Vapaa-ajalla tapaan mielelläni sukua ja ystäviä, vaikka työnikin on sosiaalista. Syksyllä Kairavuon tämänhetkinen pesti päättyy. Hän kertoo olevansa avoin eri työaloille ja -tehtäville pappina. Katson, että papin on oltava käytettävissä siihen tehtävään, mihin tarvetta on. Kaikissa töissä, joita olen tehnyt, on ollut omat hyvät puolensa. Minna Uusivirta Messupala Keskiviikkona Kairavuo pitää messupalaverin sunnuntain jumalanpalveluksesta, jossa hän on avustavana pappina. Mukana sopimassa päivän yksityiskohdista ovat sunnuntain liturgi, seurakuntapastori Jukka Hildén sekä johtava kanttori Mikko Salakari. Liturgi ohjaa messun kulkua, pitää saarnan ja asettaa ehtoollisen. Avustavan papin tehtävänä on hoitaa rippi ja esirukous sekä ja auttaa ehtoollisen jakamisessa. Sunnuntain jumalanpalveluksen aiheena on kirkkovuoden vaiheen mukaan Rukous ja usko. Papit ja kanttori miettivät palaverissa, mitä virsiä messussa lauletaan. Niiden on muodostettava kokonaisuus yhdessä tekstien ja rukousten kanssa. Kirkkokäsikirjassa on ehdotuksia kunkin sunnuntain messun virsiksi. Usealla virrellä voi olla sama melodia, Kairavuo kertoo. Virsikirjan uusia virsiä nostetaan harvoin esille. Tuttuja sävelmiä on lopulta paljon. Pyrin siihen, että messussa on joka kerta sekä joku uusi, että joku entuudestaan tuttu virsi. Myös virsien teksti on tärkeä, Hildén sanoo. Päiväkerh Torstaiaamuna Kairavuo on mukana Martinseurakunnan päiväkerhossa. Parisenkymmentä 3 6-vuotiasta lasta istuu huoneessa, kun hän laulattaa lapsia ja lukee heille kerhorukouksen. Laulun aikana apulaiseksi valittu tyttö soittaa triangelia. Vieressä on pöytä, johon on levitetty paastonajan liturgisen värin mukaan violetti liina. Sen päällä on risti ja kynttilä. Rukouksen jälkeen lapset istuvat lattialle viltin päälle ja leikkivät Kairavuon kanssa olevansa veneessä, joka keikkuu laineilla. Mahtuisiko tähän veneeseen vielä yksi? Tiivistetään, niin Jeesus mahtuu mukaan, Kairavuo ehdottaa lapsille. Hän kertoo heille Jeesuksesta Genesaretinjärvellä ja jakaa pienet marakassit kaikil- Rukouksen jälkeen lapset ja Leena-pappi

11 veri Virret luovat kummankin papin mielestä messun tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä. Messut ovat keskenään erilaisia, koska kirkkovuoden teemat vaihtelevat. Paaston aikana messussa ei lauleta kolminaisuusvirttä, Kairavuo muistaa kerratessaan virsilistaa. Nyt messua kootaan rukousteeman ympärille. Vaikka kyse on juhlavasta tilaisuudesta, saa pappien persoonakin näkyä ja omia ideoita voi kehitellä mukaan. Seurakuntalaisilta voisi kerätä esirukousaiheita messun aluksi, laput voisi kerätä päivän virren aikana, Kairavuo ehdottaa. Alkutervehdyksessä siitä voisi vielä mainita. Lappuja voisimme lukea vuorotellen, Hildén miettii. Seurakuntapappi Jukka Hildén ja Leena Kairavuo sopivat palaverissa seuraavan sunnuntain jumalanpalvelukseen liittyvistä yksityiskohdista. Palaverissa käydään läpi myös muut käytännön asiat, kuten mahdollisten vapaaehtoisten osallistuminen messun kulkuun. Seurakuntaneuvosto Torstai-iltana Kairavuon työpäivän päättää seurakuntaneuvoston kokous, jossa hän on sihteerinä. Kokouksen puheenjohtajana on kirkkoherra Tuomo Norvasuo ja paikalla on 13 neuvoston jäsentä. Ilta alkaa Norvasuon vetämällä hartaudella ja nimenhuudolla. Sen jälkeen siirrytään esityslistan käsittelyyn. Listalla on muun muassa tulevien seurakuntavaalien vaalilautakunnan valinta, toimintasuunnitelman ja Martinkirkon muutostöiden käsittelyä, seurakunnan kuoron asioita sekä strategiatyötä. Papit eivät päätä esimerkiksi seurakunnan rahoista tai virkojen täytöistä, vaan sen tekevät seurakuntaneuvoston jäsenet. Luottamushenkilöt hoitavat tärkeää tehtävää. Kairavuolla on kokouksessa puheoikeus, mutta äänestää hän ei voi. Kokouksen aikana hän kirjaa päätökset ylös ja myöhemmin kirjoittaa pöytäkirjan puhtaaksi. o le. Sitten lauletaan lisää ja lopuksi lapset uivat lattiaa pitkin takaisin omille paikoilleen. Ennen eväshetkeä on yhteisten leikkien aika ja Kairavuolle opetetaan uusi leikki. Siinä vanha kissa nukkuu huoneen keskellä ja pienet hiiret hiipivät sen ympärillä. Hänestä tulee maton päällä nukkuva kissa. Nyt vanha kissa nukkuu, nukkuu, nukkuu. Nyt vanha kissa nukkuu huoneessaan, laulavat kaikki. Laulun aikana kissa herää ja Kairavuo konttaa ottamaan hiiriä kiinni. Seuraavassa leikissä hän saa olla peikko. Kun leikit taukoavat, Kairavuo lukee lapsille ruokarukouksen ja nämä menevät syömään eväitään. Käyn täällä päiväkerhossa silloin tällöin. Minulle on myös nimetty kaupungin päiväkoti Moikoisissa, jossa käyn muutamia kertoja lukukausien aikana ja pidän heille muun muassa joulu- ja kevätkirkon. Jumalanpalvelus Sunnuntaiaamuna Kairavuo saapuu Martinkirkkoon hyvissä ajoin ennen jumalanpalveluksen alkua. Hän käy Jukka Hildénin kanssa vielä messun kulkua läpi kirkon sakastissa. Martinseurakunnassa on seitsemän pappia, joten tehtävät ja työparit messuissa vaihtelevat. Seurakunnan nuorin ja kokemattomin pappikin voi olla liturgina ja häntä voi avustaa kirkkoherra, Kairavuo kertoo. Ennen messun alkua papit, kanttori, suntiot ja pyhäkoulunpitäjät hiljentyvät yhdessä sakastissa. Paikalle tulee myös vapaaehtoiseksi tekstinlukijaksi pyydetty Heikki Pohjanvirta, jonka kanssa Kairavuo käy tarvittavat yksityiskohdat läpi. Suntio auttaa pappeja pukeutumaan albaan ja stolaan. Hildénille puetaan vielä messukasukka, ja kannettava mikrofoni asetetaan paikalleen. Kun ihmiset saapuvat messuun, he saavat Kairavuon suunnitelmien mukaan rukouslaput, joihin voivat halutessaan kirjoittaa esirukouspyyntöjä. Kirkkoon kokoontuu muutamia kymmeniä ihmisiä. Keskimäärin Martinkirkon messuissa on noin 80 kävijää, mutta määrään vaikuttaa moni asia. Rippikoulujumalanpalveluksissa voi olla 300 400 ihmistä, mutta uuden vuoden päivänä tulijoita ei juuri ole. Kauneimpia joululauluja tulee kuuntelemaan kuutisensataa ihmistä. Kirkkoon mahtuu yhteensä 800 kävijää, kertoo suntio Mia Koskinen. Kun messu alkaa, Hildén lausuu johdantosanat. Kairavuo lukee synnintunnustuksen ja kerää päivän virren aikana esirukouspyynnöt. Hildén pitää saarnan, joka käsittelee rukousta ja uskon puutetta. Papit lukevat yhdessä esirukouspyyntöjä, joiden jättäminen oli nyt tavallistakin helpompaa. Moni rukoilee terveyttä itselleen ja lähimmäisilleen, joku työn puolesta ja toinen pysyäkseen raittiina. Joku haluaa päästä eroon ahdistuksesta tai katkeruudesta, joku muu taas toivoo rauhaa Syyriaan. Esirukouspyynnöt olivat koskettavia ja niissä tuli esiin hyvin monenlaisia aiheita, Hildén pohtii messun jälkeen. Rukousten jälkeen vuorossa on kolehdin kerääminen ja sen jälkeen ehtoollinen. Kun seurakuntalaiset ovat saaneet ehtoollisen, papit jakavat sen vielä toisilleenkin. Messun lopuksi kirkon eteisessä on tarjolla kahvia. Tämä oli rauhallinen paastonajan messu, Kairavuo sanoo. Seurakunnan hallintoasiat nappaavat osan Leena Kairavuon työajasta. Hän toimii seurakuntaneuvoston sihteerinä, laatii työlistoja, sijaistaa tarvittaessa kirkkoherraa ja on mukana seurakunnan johtoryhmässä. leikkivät olevansa aalloilla keikkuvassa veneessä. Leena Kairavuo avusti ehtoollisen jakamisessa Martinkirkon sunnuntaisessa messussa.

12 Luottamuksen rakentaja Eurooppaan Parempi Eurooppa perustuu oikeudenmukaisuuden, luottamuksen ja sivistyksen varaan. Tavoitteenani jatkossa on rakentaa vahvempaa ja vakaampaa yhteisöä Euroopan parlamentin jäsenenä. Ilkka Kantola EU-vaaliehdokas, kansanedustaja, teol.tri www.ilkkakantola.fi Kaikkea maan ja taivaan väliltä. maksaja: Turun sos.dem. yhdistys Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. www.sacrum.fi Turussa 9.4.2014 Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat! Kiinteistönvälitys Jari Viherlampi Oy LKV palveluksessanne! Tehtyäni vuosien ajan laadukasta ja pidettyä kiinteistönvälitystä Turun talousalueella, on tämä oma yritys nyt tuonut uutta virtaa kinttaisiin. Onnistunut kiinteistönvälitys ei ole sattuman kauppaa. Teen työni huolella, vastuullisesti ja rehellisesti, ja jälki on ollut hyvää. On kyse sitten taustaselvityksistä, valokuvauksesta tai itse myyntityöstä, laitan peliin kaiken ammattitaitoni. Kiinteistönvälitys on luottamusta vaativaa työtä, johon pestattava ammattilainen kannattaa valita harkiten. Kun haluat luotettavaa ja tuloksellista palvelua, soita jo tänään. Anna osaamisen puhua Perus-välityspalkkio on 3,9 % velattomasta kauppahinnasta (sis. ALV 24 %) + 150, tai sopimuksen mukaan. Minimipalkkio on 2 300 (sis. ALV 24 %). 045 860 2454 jari.viherlampi@viherlampi.fi www.viherlampi.fi Kustavintie 4, 20320 Turku Vain kivipatsas ei muutu Huhtikuisena lauantai-iltana nelikymppinen pääsani tajusin, että suurin muutos tai- Toista kukkaa multaan tunkiesministeri Jyrki Katainen taa olla vasta edessä. Jos kaikki menee hyvin, minusta tulee syksyllä äi- ilmoitti luopuvansa tehtävästään hallituksen ja puolueensa ti. Sitä muutosta ei osaa kuulemma johdossa. Liki kaiken kokenut mies edes kuvitella. muisteli menneitä vuosia ja totesi, että Elämän jättämiin jälkiin, iloihin ne ovat muuttaneet häntä. Hän ei ole ja suruihin sekä niiden mukanaan enää sama Jyrki kuin valintansa hetkellä kymmenen vuotta sitten. taan hyvin ristiriitaisesti. Naistenleh- tuomaan muutoksen suhtaudu- Jäin miettimään pääministerin det pursuavat kertomuksia onnistuneista elämänmuutoksista, monesta sanoja. Oli äärimmäisen rohkeaa myöntää, että politiikka - ja elämä uudesta minästä ja kyvystä päästää irti vanhasta. Tällöin muutos on olivat muokaneet häntä. Varsinkin kun lauseesta kuuli, etteivät aina jotakin aiempaa parempaa. kaikki vuosien tuomat muutokset Samaan aikaan arkielämässä on välttämättä olleet hänelle itselleen käsittämättömän vaikea myöntää mieluisia. Niin vain elämässä kellekään ainakaan päin naamaa, silti käy. Kuonaa ja kuraa kertyy että huono ihmissuhde on muuttanut entisen positiivarin hapannaa- koneeseen. Istuttaessani kevätnarsisseja piharuukkuun mietin, miten itse olen tehnyt leppoisasta tyypistä pisteliään maksi tai uuvuttava työelämä on muuttunut viimeisen kymmenen paskiaisen. vuoden aikana. Äkkiseltään ajattelin, että enpä paljoakaan varmaan. kaikki itselleen. Että ihan kaikki elä- Erityisen vaikeaa on sanoa tämä Että pohjimmiltaanhan ihminen on mässä ei rakennakaan meitä onnellisemmaksi ja upeimmiksi yksilöik- aina sama. Sitten havahduin: melkein kaikki on muuttunut ympärillä. On tapahtunut älyttömän paljon. taan. Se tekee minusta minän, sisi. Ja silti se kaikki pitää ottaa vas- Näinä vuosina olen kasvanut aikuiseksi. Pakko siis on minunkin ollut Vaikeinta muutosasiaa taitaa olnusta sinän. muuttua vuosien mukana. la myöntää muutokset ihmissuh- Nuoren polven kansanedustaja kolumnistiksi Annika Saarikko on kolmekymppinen kansanedustaja ja filosofian maisteri. Hän istuu Arkadianmäellä ensimmäistä kauttaan ja toimii myös puolueensa Keskustan varapuheenjohtajana. Annika on naimisissa ja odottaa ensimmäistä lastaan. Koti on Turun Pohjolassa. Hän on Mikaelinseurakunnan jäsen. Ennen politiikan työsarkaa Annika teki opintojensa ohessa töitä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotuksessa ja muun muassa kirjoitti juttuja Kirkko ja me -lehteen. Grace & Peace Breeze I have spent the better part of my forties (I am now 45) at first working towards one goal and then towards two goals; one in my professional life and one in my private life. And guess what, neither one worked out the way I wanted. I would like to say like I thought I wanted but at the moment, well, with the first goal yes, the second, hopefully. You read these quotes from successful people saying that if you want something you have to work for it and it isn t the amount of times you fall that is relevant it is the amount of times you bounce back but, well, truthfully, it does not always work like that. Everything is fine, though. It is just that you have a dream. You have a vision. You have a desire. You think you know that it is something you should pursue. You know God is with you, because that is what the Bible tells you and you believe it with all your heart. Annika pitää aidoista kohtaamisista, oikeudenmukaisuudesta, rohkeista ihmisistä, puutaloista, uimisesta, kotimaisten naiskirjailijoiden teoksista, ruotsalaisista dekkarisarjoista ja kirkkaista väreistä. Koska politiikka on elämäntapa, rajapinta arjen ja työn välillä on hämärä. Siksi elämässä parhaimpia hetkiä ovat sunnuntait, kuppi teetä ja hidas hetki aamun lehden kanssa. So you pursue it, and time after time after time hit a wall. If you re me you don t get the message but keep pushing because giving up never helped anyone, right? Except that if you are hitting a wall time after time should that not tell you that there is a problem? If you re me the answer is yes of course, but it just means that you should try more, do more, be more. And this, I think is one of the major problems we have in modern day Western societies. We are taught to strive for excellence which in itself is not necessarily a problem. What the problem is that excellence for each human being and for each human endeavour cannot be pinned down as something clear and specific. Sometimes the journey, in fact most times, the journey is more important than the goal itself. What is even more important is that we do not necessarily even think through just what it is we at the end of the day regard as worthwhile. So we strive for excellence in things that are not necessarily even important to us. Opitusta roolista voi päästää irti. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Now, in my case both things were and are important to me. So I cannot really just say ok I was wrong and go about my business. What I see now is that there was a time and a place for the other goal to be reached and pretty much everything I did to try to get it to happen faster just exhausted me and did very little, if anything, to help. Hence I went through burnout two years ago. I claim that I learnt my lesson but only time will tell. With the other goal, well, I got burned badly with desperately wanting something and pushing my entire family to go for it. But you can t do that! Well, you can, but it isn t fair. Either you have a common dream together as a family or then you re on your own and exhaust yourself pushing and shoving others who love you and are coming with you just to make you happy. At the end no one is particularly happy. Now, the question is where was God in all this? I did, you know, pray and KOLUMNI Annika Saarikko Turkulainen kansanedustaja teissa. Erilleen kasvaminen on kamala klisee, mutta katsoo muutosta silmiin reilusti. Eläkeikäinen pari ei välttämättä ole samasta puusta kuin se kaksikko, joka lavatansseissa 60-luvulla rakastui. Yhtäkkiä sitä uskaltautuessaan havahtuu, ettei enää mitään muuta yhteistä olekaan kuin tottumus. Pahinta on nähdä, jos eletty on tehnyt jonkun katkeraksi. Se on hiipivä muutos, jota ei kellekään toivoisi. Silti juuri se pitäisi uskaltaa sanoa lähimmäiselle ääneen ja lujaa. Katkeruus on energian tuhlausta ja elämänkokemuksen hukkaan heittämistä. Melkein yhtä pahaa kuin upottaa itsensä pelkoon ja sieltä poterosta säikkyä muutosta. Yläasteajoilta ajoilta rinnallani kulkenut ystäväni totesi joku aika sitten, miten vapauttavaa on antaa itselleen lupa olla jotakin muuta kuin oli 15-vuotiaana. Että kaikki se, jonka olen opettanut olemaan osaksi minua, ei välttämättä olekaan pysyvää ja totta. Draamakuningatar voi oppia säyseäksi ja kärsivälliseksi. Vaikenija voi oppia ajattelemaan ääneen. Sivustakatsoja voikin haluta päärooliin. Kiusatusta voi tulla kiusaaja. Opitusta roolista voi päästää irti. Sama mahdollisuus pitäisi älytä antaa toisille. Ala-asteen välitunneilta muodostetulle vankkumattomalle ihmiskäsitykselle siitä tietystä ärsyttävästä tyypistä voi olla vaihtoehto kun kaverin tapaa kolmekymppisenä. Niin ikään ensimmäisenä työpäivänä kahvihuoneessa kuultu idioottimainen tokaisu jonkun kollegan suusta ei sittenkään ehkä tarkoita, että ihminen on läpeensä typerä. Horjumaton usko ensivaikutelmiin estää mahdollisuuden uskoa muutokseen ihmisessä. Luojan luomina Jumalan kuvina emme ole kivipatsaita, jotka olisi tarkoitettuja jähmettymään paikoilleen. Iankaikkisuutta ja elämää suurempaa pysyvyyttä vain korostaa se, jos uskaltaa nähdä itsensä vierivänä kivenä. Sellaisista syntyy aitoja ihmisiä, joiden tarinat kiinnostavat. Heiltä pitää aina kysyä: Mitkä hetket muuttivat sinut sellaiseksi kuin nyt olet? everything. Well, I think He did His best to make me listen. I think He did His best to get me to calm down and accept His timing and His plans. So I cannot but blame myself. And I do. But I learnt something, too. If it is impossible, it is impossible. Don t try to force it. If it isn t working out, let it be. If you want something and it is God s will that you get it, it will happen. Don t give up but don t force either. Listen. Stay still and listen and then act. The Old Testament has this beautiful description of what God is like. First, a strong wind shakes the mountain and shatters the rocks. But God is not in the wind. Next, there is an earthquake, but God is not in the earthquake. Then there is a fire, but God is not in the fire. Finally, there is a gentle breeze, and that is where God is. Always! Mia Pusa University Chaplain and pastor of the Turku Cathedral International Congregation

13 Vapputapahtuma Tuomiokirkkotorilla Seurakunnat tarjoavat vapunpäivänä 1.5. klo 14.30 Tuomiokirkkotorilla iloista meininkiä koko perheelle. Vastapaistetut letut, trampoliinit ja musiikki juhlistavat kevään virallista avausta. Luvassa on monenlaisia toimintapisteitä, joissa lapset pääsevät liikkumaan, puuhailemaan ja kisailemaan. Tarkoituksena on innostaa lapset ja vanhemmat tekemään asioita myös yhdessä. Iloista tunnelmaa pitää yllä Katariinanseurakunnan Pelastustie-bändi. Puuhapäivän päätteeksi klo 16 väki eri seurakunnista kokoontuu rukoilemaan teemalla Perheet ykkösenä. Sään salliessa tilaisuus pidetään ulkosalla. Rukousaiheiksi nostetaan Vappulounas Cafe Mikaelista Vappu kannattaa aloittaa tänä vuonna herkullisella seisovalla pöydällä, joka on katettuna Pansioon Cafe Mikaeliin 30.4 kello 11 14. Hövelin palvelutalossa (Hyrköistentie 26) sijaitsevan kahvilan vappupöydästä löytyy niin wrappeja, erilaisia dippejä, lihaisia vartaita, patonkia tuorejuustolla kuin erilaisia salaattejakin. Herkut huuhdotaan alas itse tehdyllä simalla ja jälkiruoaksi tarjoillaan jäätelöä, munkkeja ja kahvia. Menun ideoimisesta ja ruokien valmistamisesta vastaavat Mikaelinseurakunnan vapaaehtoiset Cissi Dahlströmin ja Veija Hedmanin johdolla. Ruoat on tehty laktoosittomista raaka-aineista ja kasvisruokavaliota noudattaville löytyy omia vaihtoehtoja. Gluteenittomasta ruokavaliosta kannattaa kuitenkin ilmoittaa etukäteen. Menu maksaa kahdeksan euroa henkilöltä ja syömään voi tulla oman aikataulun mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista. Simaa ja munkkeja lähetystyölle Maaliskuinen Kirkonmäki-tapahtuma täytti Mikaelinkirkon ympäristön, joten tapahtuma saa kesäisen jatkon. Sunnuntaina 18.5. klo 15 17 luvassa on kaikenikäisten Piknik Mikael -tapahtuma. Seurakunta avaa sen myötä grillikauden ja tarjoaa makkaraa, mutta myös omia piknikherkkuja saa tuoda mukanaan. Vauhdikkaassa ohjelmassa on luvassa muun muassa tanssikoiria, taitoshow, pallopelejä ja lasten rastirata. Äitienpäivälounaita Mikaelissa Mikaelinseurakunta kattaa kaksi ruokaisaa juhlalounasta tulevan äitienpäivän kunniaksi. Toinen lounaista järjestetään jo perjantaina 9.5. kello 11 14 Cafe Mikaelissa (Hyrköistentie 26). Tarjolla on herkullisia lohimedaljonkeja, uusia perunoita, parsaa, hollandaisekastiketta sekä mansikkakakkua, kahvia ja talon limonadia. Odotamme paikalle ainakin 50 ruokailijaa. Ennakkoilmoittautumista ei ole, vaan paikalle voi saapua oman aikataulun mukaan, diakoniatyöntekijä Mertsi Ärling kertoo. erityisesti perheitä koskettavia ajankohtaisia asioita. Musiikista vastaa lasten Jippii-kuoro, joka on koottu Turun alueen seurakuntien lapsikuoroista. Puheenvuoron käyttävät Anna-Liisa ja Pekka Heikkilä, ja rukousta johdattavat seurakuntien johtajat tuomiorovasti Heimo Rinteen johdolla Piknik Mikael kirkonmäelle Juhlalounaalla annokset tarjoillaan suoraan pöytiin ja hinta on kahdeksan euroa. Lounaan ideoimisesta, ruokien tekemisestä ja tarjoilusta vastaavat Mikaelinseurakunnan vapaaehtoiset. Tuotto käytetään lyhentämättömänä diakoniatyöhön. Seurakunnan toinen äitienpäivän juhlalounas katetaan sunnuntaina 11.5. kello 12 Mikaelin seurakuntakodille (Puistokatu 13). Lounas on tarkoitettu vähävaraisille perheille, joten mukaan kannattaa ottaa myös isovanhemmat. Juhlallinen seisova pöytä sisältää kylmiä alkuruokia, lihaisan pääruoan kermaperunoilla sekä kermakakun. Lapsille on oma kattauksensa nakkien, lihapullavartaiden ja ufokiisselin kera. Lisäksi tarjolla on talon omaa limonadia, joista olemme tehneet äideille ihan oman version. Ruokailun lomassa pääsee kuuntelemaan romanipoikien lauluesitystä Kotitekoinen sima ja vastapaistetut munkit kuuluvat ehdottomasti vappuun. Martinseurakuntalon, Temppelikatu 1, lähetysmyyjäisissä 29.4. klo 16 18 kotisimaa voi ostaa litroittain irtomyynnistä omiin astioihin. Noh lähinnä kai pulloihin, sillä ämpärikaupalla simaa ei myydä. Tämä siitä syystä, että tätä vapun suosikkijuomaa riittäisi mahdollisimman monelle, naurahtaa Martin lähetyssihteeri Mirja Metso. Simaa tehdään noin 100 litraa ja meheviä reikämunkkeja paistetaan toinen mokoma. Kotisima on nyt ensimmäistä kertaa litratavarana kaupan munkkien kera. Koska tuotteita on rajoitetusti, kannattaa olla hyvissä ajoin paikalla. Martinseurakunnan lähetystyön vapaaehtoiset hääräilevät myyjäisissä yhdessä lähetyssihteerin kanssa. Kysytäänpä vielä tämä ikuisuuskysymys: Kuuluuko kunnon kotisimassa sitten olla rusinoita vai ei? Hyvässä simassa on aina rusinoita, ne tuovat simaan makua. Rusinat voidaan kyllä siivilöidä niiden annoksesta pois, jotka eivät rusinoista simassaan pidä, lupaa Mirja Metso. Ohjeena siman hakijoille on ottaa omat puhtaat astiat ja pullot mukaan. Simaa näet myydään vain omiin astioihin. Myyjäisten tuotto menee kokonaan Martin nimikkolähettien ja -kohteiden työn hyväksi Etiopiassa, Intiassa, Mongoliassa ja Venäjällä. Sima maksaa 2 / litra, isot munkit 1 / kpl. Tapahtuma jatkuu klo 17 vapaamuotoisella Gospel-messulla. Sen musiikista vastaa 40-henkinen Aboa Gospel -kuoro bändeineen ja luvassa on mustan gospelin helmiä Silvia Kosken johdolla. Lapsille on tarjolla messussa myös omaa ohjelmaa ja pyhäkoulu. Kauden päättävän Gospel-messun myötä Mikaelmessut jäävät kesätauolle. Ne jatkuvat taas syyskuussa joka toinen sunnuntai. ja seuraamaan muuta järjestettyä ohjelmaa, tilaisuuden järjestelyissä mukana oleva vapaaehtoinen Cissi Dahlström kertoo. Sunnuntain juhlalounas vaatii ennakkoilmoittautumisen. Lounas maksaa aikuisilta ja yli 16-vuotiailta kymmenen euroa ja 5 15-vuotiailta lapsilta neljä euroa. Alle 5-vuotiaat ilmaiseksi. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset (5.5. mennessä) maanantaisin kello 12.30 14 välisenä aikana numerosta 040 3417 658. VW Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123 www.turundiakoniasaatio.fi Kauniit ja nopeat nettisivut www.sujuu.fi Yhteistyössä: Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! Pihla Syrjänen Gallup Pihla Syrjänen Harri Räty Toimin lukiovuosinani lehdenjakajana. Jaoin iltapäivätyönä sanomalehtiä yhden vuoden ajan. Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi? Maria Ketola Ensimmäinen työni oli TS-tenniskoulussa, jossa toimin apuvalmentajana 6 10-vuotiaille tytöille. Työ oli mukavaa, sillä sain tehdä töitä oman harrastukseni, ystävieni ja lasten parissa. Harri Myllylä Olin 10-vuotiaana sokerijuurikaspellolla kitkemässä rikkaruohoja. Työ ei ollut hirveän mieluisaa, mutta palkkaa siitä sai. Palkkarahat säästin ostaakseni jonkin urheiluvälineen. Helle Davidson Ensimmäisessä työssäni toimin lapsenvahtina opettajani lapsille iltaisin ja viikonloppuisin. Olin silloin 12-vuotias ja pidin työstä kovasti. Eronnut vanhemmalla iällä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk. Seuraavat Erosta eheäksi -kurssit 12. 16.5.2014 Ilkon kurssikeskus, Kangasala 23. 27.9.2014 (yli 5 v. sitten eronneille) Lehmirannan lomakeskus, Salo Tiedustelut puh. (09) 7257 1177 tai erostaeheaksi@elakeliitto.fi Kysy myös Yhtäkkiä yksin -kursseja leskeytyneille p. (09) 7257 1199 tai yhtakkiayksin@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi

MessuT LuTherin kirkolla Su 27.4. klo 11 Messu, Raimo Lähteenmaa Su 4.5. klo 11 Messu, Markku Niemelä, Timo Nisula Su 11.5. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su 18.5. klo 11 Messu, Ville Auvinen Su 25.5. klo 11 Messu, Timo Nisula Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a www.sley.fi/varsinaissuomi Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. Palvelutalo ISO-HEIKKI Huolenpitoa Iso-Heikkiläntie 5, 20200 Turku Puh. 02 334 6160 www.turkucitymission.fi 14 Kotimaa tuntee kirkon. Kotimaa on Kotimaa PRO on seurakunnan työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja kirkosta kiinnostuneiden hyötysivusto. Mukana on sisältöä, jota et muualta löydä. www.kotimaapro.fi Harmonikan tahtiin Hepokullassa Hepokullan seurakuntatalossa raikuu keskiviikkona 7. toukokuuta yhteislaulu ja harmonikkamusiikki, kun talossa järjestetään ensimmäistä kertaa kaikille avoin Harmonikkailta. Kello 18 alkavassa tilaisuudessa lauletaan suomalaisten rakastamia sävellyksiä, joiden joukossa on niin tangoja, valsseja, maakuntalauluja kuin hengellisiäkin kappaleita. Harmonikkaa tilaisuudessa soittaa perhetyön sihteeri Merja Forsman ja esilaulajana toimii Juhani Forsman. Järjestämme tapahtuman ensimmäistä kertaa, sillä halusimme keksiä jotakin uutta ja kaikille sopivaa tekemistä. Ilta on mukavaa yhdessäoloa eikä sanojakaan tarvitse osata, sillä ne heijastetaan kalvoilla kaikkien nähtäville, Maarian seurakunnan kappalainen Meeri Kokkola kertoo. Harmonikkailta alkaa kello 18, mutta paikalle voi saapua jo tuntia aiemmin. Silloin aukeaa munkkikahvila, josta jokainen voi halutessaan ostaa tuoreen, itse tehdyn munkin ja kahvin kahden euron Sielun ja ruumiin ruokaa Varissuolla Turkulaiset nuoret tempaisevat ghanalaisen Armon päiväkodin ja koulun hyväksi Varissuon kirkolla tiistaina 13.5. klo 18. Runoutta ja ruokaa -tilaisuus alkaa noin 40 minuuttia kestävällä Saima -runo- ja musiikkiesityksellä. Saima Harmajan elämäkertaan perustuvassa esityksessä esiintyvät Niilo Rantala, piano ja laulu, Saara Palmujoki, laulu ja Justiina Mäenpää, tekstit. Esityksen jälkeen on tarjolla ghanalainen ateria. Tilaisuudessa on mukana myös Armon päiväkodin ja koulun perustaja ja johtaja Hanna Boateng. Liput 12 euroa. Merja Forsmanin harmonikka soi Hepokullan seurakuntatalolla. hintaan. Tilaisuuteen voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Harmonikkailta on lähtölaukaus Hepokullan kesämusiikki-iltoihin, joissa ihmiset kerääntyvät laulamaan yhdessä kerrostalojen pihoille. Maarian seurakunnan alueneuvoston jäsenet sekä aktiiviset seurakuntalaiset laulattavat asukkaita kesällä parin viikon välein. VW Niilo Rantala soittaa pianoa Saima Harmajan elämäkertaan perustuvassa esityksessä. Vivi Wihanto MINIÄ 03. 26.06. VIELÄ MAHDUT MUKAAN! Esitykset Aboa Vetus & Ars Nova museon tunnelmallisella pihanäyttämöllä. Liput 29/26 (02) 232 1215 www.linnateatteri.fi Häämusiikkikonsertista apua musiikkivalintoihin Tulevan kesän hääpareille tarjoutuu tänä keväänä oivallinen mahdollisuus tutustua häämusiikkiin Martin- ja Mikaelinkirkoissa järjestettävissä häämusiikkikonserteissa. Konserttien on tarkoitus tarjota pareille mahdollisuus kuulla erilaisia vaihtoehtoja häidensä musiikkivalintojen avuksi. Martinkirkon häämusiikkikonsertissa sunnuntaina 4.5. klo 16 kuullaan perinteisiä häämarsseja. Lisäksi konsertissa esitetään vihkitilaisuuksiin sopivia lauluja. Pariskunnat eivät usein tule ajatelleeksi, että vihkimisessä voisi olla häämarssien lisäksi myös lauluesitys. Joskus vihkiparit myös valittelevat, että heillä on vaikeuksia löytää vihkitilaisuuksiin sopivia lauluja. Siksi haluamme tarjota mahdollisuuden kuulla erilaisia vaihtoehtoja, kertoo Martinseurakunnan kanttori Kaisa Takkula. Konsertissa esiintyvät Martinseurakunnan kanttorit Mikko Salakari ja Kaisa Takkula. Toinen konsertti on heti kesäkuun alussa toisella puolella Aurakokea. Mikaelinkirkon häämusiikkikonsertissa sunnuntaina 1.6. klo 14 keskitytään uruilla soitettaviin häämarsseihin. Tarkoituksena on soittaa kaikkein tunnetuimpien häämarssien lisäksi vähemmän tunnettua, hienoa kirkkohäihin sopivaa juhlamusiikkia, joka vain odottaa löytämistään, sanoo Mikaelinseurakunnan kanttori Marko Hakanpää. Esillä on pääasiassa elossa olevien säveltäjien musiikkia. Hakanpää soittaa myös omia sävellyksiään, muun muassa jo suosituksi tulleen Trumpettisävelmän sekä suvivirteen säveltämänsä Kesäfanfaarin. Molempiin vajaan tunnin mittaisiin konsertteihin on vapaa pääsy ja niihin ovat tervetulleita paitsi tulevan kesän morsiusparit kuin kaikki muutkin häämusiikista innostuneet.

15 YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Seurapuhetta radio-ohjelmassa tutustutaan elämänmakuisesti ja aidosti arjen asioihin ja henkilöiden ajatuksiin. Kuultavissa Yle Turun Radiossa kerran viikossa aina torstaisin noin klo 13.40. Ohjelman tuottaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 radio-ohjelmatuokio kuljettaa kuuntelijaa kirkkovuoden teemojen mukaan ja ottaa sivistyneesti kantaa maailmanmenoon. Ohjelma kertoo tuoreimmat kirkolliset uutiset. Ohjelmaa isännöi rovasti Hannu Huppe Hurme ja Markus Majabacka AALLON PITUUKSILLA Tarjolla hyvän mielen vapaaehtoispestejä! Turun ja Kaarinan suurella sydämellä -verkkosivustolta löytyy taas valtava valikoima hyvän mielen vapaaehtoispestejä. Nyt haemme kesäkavereita vanhuksille. Olisiko sinulla kesällä (esim. kesä-elokuussa) aikaa ulkoilla tai seurustella vanhuksen kanssa noin kerran viikossa parin tunnin ajan? Tässä sinulle oivallinen mahdollisuus tutustua toimintaamme ilman sen pitempää sitoutumista. Tartu tilaisuuteen tehdä hyvää! Auta. Toivo2000 kuullaan Radio Melo diassa sunnuntaisin klo 10 10.30. Uusinnat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30. Radio City 105,5 (103,5) MHz Radio Cityssä seurataan jälleen Miehen elämää viikoilla 25-27 lyhyissä pakinoissa ja tuokiokuvissa useita kertoja päivässä. Seuraavaksi miehistä näkökulmaa parisuhteeseen tuo Heikki Mäntylä. Virtuaalikirkko.fi Suomen kansallispyhäkön, Turun Tuomiokirkon sunnuntaimessut näkee suorana lähetyksenä internetissä sunnuntaisin klo 10. Virittäydy kanavalle. Pysyykö soitin hyppysissä? Tule tuomaan musiikin iloa laitoksiin. Osaatko soittaa kitaraa, haitaria tai muuta helposti mukana liikkuvaa soitinta? Pilkahdus-ryhmä kiertää musisoimassa vanhainkodeissa ja sairaaloissa, joista kaikissa ei ole pianoa. Tule mukaan hyvän mielen säestäjäksi! Myös uudet laulajat ovat hyvin tervetulleita iloiseen joukkoomme. Tule kesäemännäksi Poijuun Humalistonkadulle. Suosittu tuki- ja kohtaamispaikka Poiju palvelee ja toimii vanhusten olohuoneena ja tukipisteenä myös kesäkuussa ja elokuussa. Kesällä kaivataan tavallista enemmän tuuraajia vakituisille emännille, olisitko sinä yksi heistä? Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen! Lisätietoja näistä pesteistä sekä monia muita vapaaehtoismahdollisuuksia löytyy osoitteesta www. suurellasydamella.fi tai puhelimitse toiminnanohjaaja Kaisa Lundénilta p. 040-341 7238 Ilmoittaja, ota yhteyttä. Minna Zilliacus 020 754 2361 040 774 7777 minna.zilliacus@ kotimaa.fi LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne. Maksuton puhelintiedustelu Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 02 435 1124, 040 072 0178 anne.teuri@nettikirje.fi www.anneteuri.fi Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Linnankatu 3 Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Vähätorilla Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Puh. (02) 2432 779 www.kaarinanseudunht.fi Avoinna arkisin 9.00-16.30 HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Maksuton asiakaspysäköinti www.perttala.fi Naiset uskon lähteillä Miten usko vaikuttaa omaan elämään? Tätä pohtivat eri kirkkokuntia edustavat naiset Kristittynä naisena nykyajassa -tilaisuudessa, joka pidetään seurakuntien juhlasalissa, Eerikinkatu 3, maanantaina 12.5. klo 18. Puheenvuoroja käyttävät luterilainen Maija Paavilainen, joka on monille tuttu aforistikko Maija P, adventisti Marle Himberg sekä Vapaakirkon jäsen Hilkka Saarinen. Lisäksi tilaisuudessa on myös lasten esittämää musiikkia, lausuntaa ja arpajaiset. Illan juontajana on toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen. Seitsemän euron hintainen ohjelma sisältää kahvitarjoilun. Tapahtuman tuotto käytetään Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Kappelin Ladyjen järjestämään tilaisuuteen ovat tervetulleita niin miehet kuin naiset. Israel-luentoja Mikaelissa Suomen Karmel-yhdistys järjestää yhdessä Mikaelinseurakunnan kanssa 23.-25.5 Israel-kongressin. Virtaa Siionista! -kongressi koostuu Raamattu- ja Israel-aiheisista luennoista, israelilaisesta musiikista ja sapattiateriasta. Kongressiin on kutsuttu puhumaan ja luennoimaan Israelista Natal-järjestön toiminanjohtaja Orly Gal ja Israel-juhlaan Suomen Israelin suurlähettiläs Dan Ashbel. Kongressin opettajina ja puhujina on edellä mainittujen lisäksi Turun Ylipiston ja Åbo Akademin opettajia, Mikaelinseurakunnan työntekijöitä, Karmel-yhdistyksen työntekijöitä ja hallituksen jäseniä. Israel-juhlaan on kutsuttu myös Turun kaupungin ja Turun juutalaisen seurakunnan edustaja. Tarkempi ohjelma s. 17 ikimuistoiset lahjat www.piplia.fi voimasanoja PIPLiA. HOpeaRiipukset korulahja ajatuksella. herran siunaus -riipus saatavana myös kultaisena. kultainen nimipainatus Nahkakantisen Raamatun ja virsikirjan kanteen. useita eri kansivaihtoehtoja. tutustu valikoimaan www.pipliakauppa.fi Vauvojen oma kirkkohetki Pyhän Katariinan kirkossa järjestetään taas toukokuussa vauvakirkko. Torstaina 15.5. kello 17 järjestettävään kirkkohetkeen kutsutaan kaikki vuoden aikana Katariinanseurakunnassa kastetut lapset, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki vauvat muiden seurakuntien alueilta. Puolisen tuntia kestävän tilaisuuden ohjelmassa on kirkollisen osuuden lisäksi myös leikkiä ja laulua yhdessä vauvojen kanssa. Tapahtuma on tarkoitettu koko perheelle. Laulamme tutumpia lastenvirsiä ja leikimme muskareista tuttuja laululeikkejä. Lapset pääsevät myös alttarille siunattavaksi, tapahtumaa järjestävä seurakuntapastori Saara Palmunen kertoo. Palmusen lisäksi tapahtumaa järjestää myös kanttori Johanna Hartikainen. teemamukit arabian teemamukit arkeen ja juhlaan. maalaukset heljä liukko-sundströmin. saatavana vain Pipliasta. 26 / kpl suomen Pipliaseura myynti 010 838 6520 myynti@piplia.fi www.pipliakauppa.fi

16 Mikaelinkirkko Urkutuokio ja urkujen esittely 11.5. Tilaisuus alkaa klo 12 ja kestää noin tunnin, siitä alun musiikkiosuus on noin 20 minuuttia. Mahdollisuus kysyä kaikkea urkuihin liittyvää, soittaa niitä sekä käydä niiden sisällä. Urkujen esittely on maksuton. Konsertti su 27.4.2014 klo 18. Sopraano Elina Rantamäki ja pianisti-urkuri Mikko Haapaniemi esittävät mm. Merikannon, Mozartin ja Bachin musiikkia. Konserttiin on vapaa pääsy. Vapunpäivän iloinen urkukonsertti 1.5. klo 14. Marko Hakanpää soittaa konsertissa muun muassa Dallasin tunnusmusiikin, Myrskyluodon Maijan sekä Kesäilta-valssin. Konserttiin on vapaa pääsy. Su 11.5. klo 18 Joel Hallikaisen äitienpäiväkonsertti. Vapaa pääsy. Pallivahan kirkko Hengellisen romanimusiikin kevätkonsertti la 10.5. klo 16. Taivaasta tuulee -yhtye ja Leonard Stenroos, tilaisuuden avaa pastori Mikko Laurén. Varissuon kirkko PRO SUVIVIRSI. Kaikenikäisten muusikoiden suklaakonsertti äideille ja kaikille muillekin DIAKONIARUOKAILUT Food and Hope Mikaelin srk-kodissa (Puistokatu 13) to 24.4. ja 29.5. klo 17 19. Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden ilmainen ruokailu ja ruokakassien jako. Musiikkia, puheita ja haastatteluja. Vähävaraisten ruokailu Maksuton ruokailu Mikaelin seurakuntakodissa ti 29.4. ja 20.5. klo 12 14. Ruokakassien jako ja hartaushetki. Runosmäen nuorisotalo Ruokakello Piiparinpolku 13 Ruokakassien jako to klo 10 Haliskahvila Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Ruokakassien jako joka ti ja to klo 12 Jesari Jäkärlän puistokatu 20 Ruokakassien jako pe klo 12.30 14 Halisten sunnuntailounaat Halisten srk-kodissa, Gregorius IX:n tie 8 4.5. ja 25.5. klo 12 13 Keskiviikkokeitto 21.5. klo 12 Runosmäen srk-kodissa, Munterinkatu 15 la 10.5. klo 14. Kahvilippu 5 e sis. suklaisen tarjoilupöydän. Maarian kirkko Su 11.5. klo 16 Perinteinen äitien päiväkonsertti, CCI-kuoro ja Heikki Rainio Ke 21.5. klo 18.30 Visertävä puu -kuoron kevätlaulajaiset Pyhän Katariinan kirkko La 3.5. klo 18 Lapuan tuomiokirkon kuoron konsertti, vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Su 18.5. klo 15 CANTIO SACRA Rakkauden kaksoiskäsky ; laulu yhtye Morel, joht. Olli-Pekka Laakkonen, vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Martin kirkko La 26.4. klo 18 Urkukonsertti Atte Tenkanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Su 4.5. klo 16 Häämusiikkikonsertti, kanttorit Mikko Salakari ja Kaisa Takkula. Vapaa pääsy. Hirvensalon kirkko Su 11.5. klo 13 Martinseurakunnan lapsikuoron Martin laulutähtien äitienpäiväkonsertti Matkustan ympäri maailmaa Hirvensalon kirkossa. Vapaa pääsy äitejä, isiä, lapsia ja muita laulattaa Mirja Metso. Lämpimästi tervetuloa. Tarjolla lämmin keitto, leivät, juomat, jälkiruoka ja kahvi. Vapaaehtoinen maksu 1 e, lapset ilmaiseksi. Yrjänän srk-koti Itäinen Pitkäkatu 49 To 22.5. klo 12 Martinseurakunnan järjestämä diakoniaruokailu vähävaraisille ja muille tarvitsijoille Äitienpäiväateria albaanialaisittain Varissuon kirkolla su 11.5. klo 15.30. Kaikille avoin, vapaaehtoinen maksu Armon päiväkotiin ja kouluun Ghanan kuuroille lapsille. ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset Vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa. Pe 25.4. klo 12.30 Miesten lounasporukka, Turun Upseerikerho, Kaivokatu 12. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta. Tupasveisut Tupasvillan päivätoiminnan salissa (Hepojoentie 7) ma 12.5. klo 10 11. Yhteislaulua varttuneelle väelle kanttorin säestyksellä. Yhteistyössä Piikkiön srk ja Tupasvilla. JUMALANPALVELUKSET Johannesmessu 27.4. klo 17 Pallivahan kirkossa, Paltankatu 2. Saarna: Petri Laitinen, lit. Mikko Laurén, seurakuntalaisen puhe: Sonja Lamppu, ehtoollisavustajat: Markku Häyrinen ja Raili Kauhaniemi, juontaja: Vesa Tiensuu. Musiikki: Esa-Pekka Kanniainen ja Katulähetyksen lauluryhmä. Esirukouspalvelua. Kahvit seurakuntasalissa. Johannesmessu 25.5. klo 17 Pallivahan kirkossa. Toteutetaan yhdessä Maarian Kämmeköiden kanssa. Saarna: Olli Koskenniemi, lit. Mikko Laurén, seurakuntalaisen puhe: Mari Korhonen, ehtoollisavustajat: Seppo Kolkka ja Vuokko Oksa, tekstinlukijoina Marianne Pönkkä ja Eveliina Suojanen, juontaja: Henna Jagt. Musiikissa Maarian Kämmeköiden Satakielet-kuoro sekä Esa-Pekka Kanniainen ja Katulähetyksen lauluryhmä. Esirukouspalvelua. Kahvit seurakuntasalissa. Järj. Maarian srk:n evankelioimistyön tukiryhmä. YTY-messu Pallivahan kirkossa (Paltankatu 2) su 18.5. klo 17. Arjen sankarit hyvän teossa. Messu on osa diakoniakeskuksen 60-vuotisjuhlaa. Haastattelussa vapaaehtoisia arjen sankareita sekä diakonissa Helvi Lähteenmäki ja diakoni Sonja Lamppu. LAPSET JA NUORET Sportti-leikki-leiri 1. 6.-luokkalaisille 2. 4.6.2014. Majoittuminen mökissä Rymättylän Kunstenniemessä. Leireillä opitaan toimimaan yhdessä muiden kanssa muun muassa leikkien, liikunnan ja raamattutoiminnan kautta. Leirimaksu 40 e sis. täysihoito, kuljetus, tapaturmavakuutus. Tied. p. 040 341 7587, marko.maenpaa@evl.fi. Ilm. viim. 30.4. www.kirkonrotta.fi-sivujen kautta. Kirkkokahvit ja lippukuntien lupauksenantojuhla Nuortentalossa su 27.4. messun jälkeen. Kuvaesittely partion toiminnasta ja lippukunnanjohtajan puhe. Martinseurakunnan nuorisotyön Roistot ja sankarit järjestää toiminnallisia raamattukerhoiltoja 10 16-vuotiaille Myllymäentie 22:ssa (iso keltainen puutalo lähellä Vähä-Heikkilän koulua): Su 27.4. Kevätkarkelot pihalla (sateella sisällä): muurikkalettuja, pelejä, suunnistusta, nikkarointia ym. pihapuuhia, raamattujuttu, iltapala. Lisätietoja kerhon ohjaaja Orkkuli Kuismalta, p.040 702 2502, vireorkkuli@suomi24.fi. NUORET AIKUISET To 8.5. klo 18 Nuorten aikuisten Lataamo Maarian pappilassa (Sorolaisenkatu 4). Järj. Maarian seurakunta. OLLAAN YHDESSÄ Kaikille avoin kevätjuhla Maarian pappilan tallissa ke 14.5. klo 18. Leikkimielinen tietokilpailu. Tule laulamaan yhdessä Suvivirttä! Järj. Maarian srk:n evankelioimistyön tukiryhmä. Etnofest-tapahtuma Varissuon kentällä (Annikanpolku 9) la 17.5. klo 15 19. Seurakunnan pisteellä mehua ja pientä puuhaa lapsille, myös pappi on tavattavissa keskustelua varten. Tapahtuman järjestäjinä ovat Katariinanseurakunnan lisäksi muun muassa Yhdessäyhdistys, Varissuon työttömät ja Turun kaupunki. Kävellen Kulmakunnan kirkkoon Kohmosta ja vuorilta Kutsumme kaikkia Itä-Turun alueen liikunnasta, kuntoilusta ja ympäristöasioista kiinnostuneita sunnuntaikävelylle kohti Varissuon kirkon messua su 18.5. klo 12.00. Messun jälkeen Katariinan seurakunta tarjoaa kirkkokahvit. Lähtö Pääskyvuoren kasarmin portilta klo 11, Laukkavuoren Teboililta klo 10.45, Hurttivuoren seurakuntatalolta (Punatulkunkatu 1) klo 11, Pääskyvuoren kasarmin portilta klo 11 ja Kohmosta bussi 2:n päätepysäkiltä klo 11. RUNOUTTA JA RUOKAA. Saima Harmajan elämäkerrallinen runo- ja musiikkiesitys SAIMA (kesto 40 min.) ti 13.5. klo 18 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Niilo Rantala, piano ja laulu, Saara Palmujoki, laulu, Justiina Mäenpää, tekstit. Esityksen jälkeen ghanalainen ateria, tuotto Armon päiväkodin ja koulun hyväksi. Mukana Hanna Boateng, päiväkodin ja koulun perustaja ja johtaja. Lipun hinta 12 e. Syvemmälle lauluun Mikaelin srk-kodissa to 22.5. klo 17.30 19.30. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille laulamisesta ja ääni-instrumentista kiinnostuneille ikään katsomatta. Kanttori ja laulupedagogi Silvia Koski opastaa äänenmuodostuksessa ja hengitystekniikassa sekä antaa vinkkejä äänen huoltamiseen. Tekniikkaosion jälkeen lauletaan erityylisiä yhteislauluja ja sovelletaan niihin äänenmuodostusohjeita. Oma vesipullo kannattaa ottaa mukaan. Tiedustelut: Silvia Koski 040 3417 388, silvia.koski@evl.fi Nokipannutapahtuma to 22.5. klo 12 15. Evankeliumia ja kahvia Kävelykadun ja Kristiinankadun kulmassa (Yhteistyössä KRS ja Mikaelinseurakunta). Musisoidaan yhdessä -ilta ke 7.5. klo 18.30. Ota soittimesi mukaan ja tule soittamaan ja laulamaan yhdessä! Valmistelemme samalla la 10.5. iltakirkon musiikin, jonka menemme yhdessä toteuttamaan. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta. Domcafén tietovisa joka to klo 17 Lähetyskahvila Domcaféssa. Kysymykset maan ja taivaan väliltä. Asiaton oleskelu sallittu. Lähetys kutsuu KAFFETUOKIOON ti 29.4. klo 13 14.30 Toimitalon Yläsali, Aninkaistenk. 1, 2. krs. Suvi suloinen lähenee Kiitetään sanoin ja lauluin, hartaus Anneli Rantalaiho. Perinteinen vapputapahtuma ke 30.4. klo 16 17.30 Kupittaan srkkodissa, Sirkkalank. 4. Ohjelmaa vauvasta vaariin: musiikkia, simaa ja munkkeja, iloista yhdessäoloa. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta. Pyhiinvaellusilta pe 16.5. Pieni pyhiinvaellus Maariasta Tuomiokirkkoon, kokoussalissa (Eerikinkatu 3) pyhiinvaellusluento Mikä tekee pyhiinvaelluksen? TT Kalle Elonheimo ja Jaakontien ystävät ry:n kevätkokous. Kokoonnumme Maarian kirkolle klo 16.30, luento alkaa n. 18.05 ja kevätkokous n. 18.45. Kaikki tilaisuudet avoimia. Järjestäjinä Tuomiokirkkoseurakunta ja Jaakontien ystävät ry. Tervetuloa. Ti 13.5. klo 17 Epäilijöiden klubi diakoniakeskuksessa (Puutarhakatu 22). Julkkikset. Ti 27.5. klo 17 Epäilijöiden klubi diakoniakeskuksessa (Puutarha - katu 22). Työvoimatoimisto. Kylvönsiunaus Haarlan koulun läheisellä Maunulan pellolla ti 6.5. klo 12, mukana Haarlan ja Kakskerran koulun oppilaat. Kirkkokahvit. Autot voi jättää koulun pihalle. Liisa Kuusela, Mikko Salakari. Järj. Martinseurakunta. OMAISHOITAJAT Omaishoitajien Torstai-tupa Tupasvillassa (Hepojoentie 7). Avoin kohtaamispaikka omaishoitajille kuukauden 1. torstaina klo 14.30 16. Yhteistyössä Kaarinan kaupunki, Piikkiön srk ja SPR. PERHEILLE Perinteinen Lasten Laulukirkko ma 5.5. Martinkirkossa klo 18 18.30. Voit ottaa oman rytmisoittimen mukaan. Tervetuloa! Tuomo-pappi, Kirsi ja Kaija Hauska ja kaikille sopiva Bingopeli Cafe Mikaelissa (Hövelin palvelukeskuksessa) tiistaisin 29.4, 6.5 ja 20.5. klo 13.30 15.30. Mukavaa ja hauskaa yhdessäoloa, kahvia ja pientä purtavaa sekä hyvät palkinnot Bingolappu maksaa 2 e. Toteutetaan yhteistyössä Auralan opiston ja Mikaelinseurakunnan kanssa. RETKET JA LEIRIT Bussiretki Spirit-yhteisötapahtumaan. Helatorstaina 29.5. bussiretki Hengen uudistuksen ja Tampereen seurakuntien Spirit -yhteisötapahtumaan. Lähtö klo 8 Ortodoksiselta kirkolta ja paluu n. klo 24. Hinta 15 e. Sit.ilm. pasi.jaakkola@evl.fi tai 040 3417412. Henrikinseurakunnan diakoniaja lähetystyön järjestämä kevätretki Raumalle 15.5. klo 9 17. Lähtö ja paluu Henrikinkirkolta. Retken hinta 20 e. Lisätiedot ja ilm. 30.4 mennessä: Laura Yliluoma 040 341 7162 tai laura.yliluoma@ evl.fi ja Kaarina Hembree 040 341 7376 tai kaarina.hembree@evl.fi. Henrikinseurakunnan koululaisten ja perheiden kesäretki 17.6. Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ja sisähuvipuisto Funparkiin. Retken hinta on 26 e /yli 3v., 20 e /alle 3v. ja aikuinen ilman huvipuistoranneketta 12 e. Maksu sisältää tutustumisen Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon, rannekkeen huvipuistoon, kuljetukset ja tapaturmavakuutuksen. Ruokailut jokainen hoitaa itse. Retkellä on myös mahdollista tehdä omia ostoksia Ideaparkissa. Etusijalla ovat Henrikinseurakuntaan kuuluvat. Alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla oma aikuinen mukana. Ilm. viim. 30.5. mennessä www.kirkonrotta.fi (-> 7 14 vuotiaat -> retket ja leirit). Lisätietoja perhetyönsihteeri Minna Reijo p. 040 341 7459,minna.reijo@evl. fi ja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila (5.5. alkaen) p. 040 341 7380, lilli.jussila@evl.fi Omaishoitajien retkipäivä Liedon Vanhalinnaan ma 12.5. Lähtö kimppakyydeillä Hannunniitun srk-talolta (Virmuntie 2) klo 13. Tervetuloa kaikki omaistaan kotona hoitavat. Retken hinta n. 15 e. Ilmoittautumiset ti 6.5. mennessä Katariinansrk:n diakoniatyön ajanvaraukseen p. 040 3417 172 (ti ja pe klo 10 11.30). Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö. Varttuneen väen retkipäivä Sinappiin ti 20.5. ja ti 17.6. Ohjelmassa ulkoilua, saunomista, hyvää ruokaa, mukavaa ohjelmaa ja reipasta yhdessäoloa. Retkipäiväbussi lähtee klo 8.00 reittiä: Varissuon kirkko Hurttivuoren srk.koti Satakielenkatu Tilhenkatu Jaanin srk-talo Hannunniitun srk.talo Vanha Hämeentie Hakapellonkatu Katariinan kirkkoaukio. Paluu samaa reittiä takaisin n. klo 15.00. Bussiin mahtuu 50 ilmoittautunutta. Retken hinta 20 e. Ilmoittautumiset 20.5. retkeen pe 9.5. mennessä ja 17.6. retkeen pe 6.6. mennessä srksihteerille, p. 040 341 7350 (arkisin klo 9 15). Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö. Katariinansrk:n vapaaehtoisten retki Sinappiin to 5.6. Luvassa virkistymistä ja koulutusta. Ilmoittautumiset viimeistään pe 23.5. Katariinansrk:n diakonian ajanvaraukseen p. 040 341 7172 (ti ja pe klo 10 11.30). Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisten retki Sinappiin pe 16.5. Ohjelma rakentuu yhdessäolosta, ruokailuista ja ulkoilusta. Päivän aikana on mahdollisuus saunoa rantasaunassa. Vietämme myös ehtoollishetken kappelissa. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen diakoniatoimistoon p. 040 341 7335 (ti ja to klo 9 11) viimeistään ti 6.5.2014. Osallistumismaksu 30 e peritään osallistujilta ennen retkeä. Martinseurakunnan perheleiri Sinapissa 16 18.6. Ilm. Noora Nurmi p. 040 341 74129. Retki Bergvikiin Kruusilaan 26.5. Lähtö Martinkirkolta klo 17, paluu n. klo 21. Sitova ilm. 14.5. mennessä Mirja Metsolle p. 040 341 7424. Retken hintaan 25 e, joka peritään käteisenä ennen bussin lähtöä, sisältyy opastus ja iltapala. Järj. Martinseurakunta. Voimaa luonnosta iloa yhteydestä! Viikonloppu Kakskerran Sinapissa työnuuvuttamille ja työttömyydestä turhautuneille 1. 3.8.2014. Varttuneen väen virkistysleiri Sinapissa 1. 5.9.2014. Ilmoittautumiset ja hakemukset leireille juhannukseen mennessä. Hakemuksia ja lisätietoja leireille saa Katariinan seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse tai puhelin- ja vastaanottoaikoihin ti ja pe klo 10 11.30 puh. 040 341 7172, Varissuon kirkon diakoniatoimistolta Kousankatu 6. RETRIITIT Hiljaisuuden retriitit Seilin Saaressa 27. 29.6. Meren äärellä kuuntelen sydäntäni. Mika Mäntyranta, Päivi Vuorilehto Hinta tässä 250 e kaikilta, varapaikkoja voi tiedustella.

17 Sinapin leirikeskuksessa 29.7. 1.8. Meditatiivisen musiikin ja kirjoittamisen retriitti. Taina Ratia, Georgios Lostarakos, Päivi Vuorilehto. Hinta tässä: 146/120 e. Ilm. 31.5. mennessä. 7. 10.8. Kanssasi Herra. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti. Ulla Ristolainen, Ritva Uhinki, Seppo Laakso. Ilm. 31.5. mennessä. Hinta tässä 133/107 e. Varapaikkoja voi tiedustella. Tied. ja ilm. p. 040 341 7007 tai 040 341 7207, auli.hynonen-rinne@ evl.fi. Katso myös www.turunseurakunnat.fi. RUOKAILUT JA MYYJÄISET Cafe Mikael (Hyrköistentie 26, Pansio). Bussi nro 32,42. Ma pe klo 9 15. Lounasaika klo 11 14, lounaspöytä 5 e. Aamuhartaus ja aamiainen ma klo 8 9 2 e. Kaikki tuotto diakoniatyöhön, Ruokailemalla voi tehdä hyvää. Mikaelinseurakunnan järjestämä vappuruokailu Cafe Mikaelissa 30.4. kello 11 14. Katso lisätiedot s. 13. Juhlalounas äitienpäivän kunniaksi pe 9.5. klo 11 14 Cafe Mikaelissa. Katso lisätiedot s. 13. Äitienpäivälounas su 11.5. klo 12 Mikaelin srk-kodilla. Katso lisätiedot s. 13. Mikaelin kevätmyyjäiset la 26.4. klo 11 13 Mikaelin Jo joutui armas aika Suvivirsi tarkoittaa suomalaisille lupaa kirmata kuin vasikat kesälaitumille: siinä soi auringon lämpö ja pitkät kesäloman päivät. Pois liidunpölystä ja läksykirjoista! Ruoho kutittaa jalanpohjaa, ongenkoho keikkuu aalloilla, valinta jäätelökioskilla on päivän vaikein päätös. Mutta missä sitä saa laulaa, kun ei enää ole koululainen? Vastaus kuuluu: Turun tuomiokirkon edustalla Tuomiokirkontorilla. Perjantaina 23. toukokuuta klo 17 veisataan sydämen kyllyydestä, kolme ensimmäistä säkeistöä. Tule mukaan laulamaan! Äänellään se variskin laulaa, toteaa kasvatuksen teologi, pastori Kari Kanala, joka laittoi kutsun liikkeelle. Suomalaiseen mielenlaatuun sopivat sauna, sisu ja suvivirsi. Suvivirsi kantaa viestiä vuosisatojen takaa. Suomea kohtasivat ankaraakin ankarammat katovuodet 1695 and 1696. Kun ruotsalaista virttä 1700-luvun alussa alettiin veisata myös Suomessa, nälänhädästä ja omaisten kuolemista oli kulunut vain muutama vuosi. Siksi laiho laaksossa oli suomalaisille elämän viljaa. Siksi suvivirsi on osa kollektiivista muistiamme. Ja sen tähden: tule yhteiseen lauluhetkeen, josta alkaa kesä! PH Viihdekuoro Pihinän Kevätkonsertti lauantaina 3.5. kello 17 Ekumeenisessa taidekappeseurakunta kodissa. Kirjoja, levyjä, käsitöitä, leivonnaisia, lahjatavaroita, arpajaisia ym. Tarjoilua. Tervetuloa! Järj. Turun Mikaelinseurakunnan lähetystyö, merimieskirkkotyö, yhteisvastuukeräys, wanhanajan ompelupiiri sekä Martat. SINKKUTOIMINTA Sinkkutapahtumat, retket, leirit, pienryhmien aiheet ja vetäjät tarkentuvat nettisivuille osoitteeseen: http://www.kirkkoauttaaturussa.fi/ yksinelaville Ma 28.4. Pienryhmien ilta klo 18.30 20.30 seurakuntayhtymän toimitalossa (Eerikinkatu 3). Kahvimaksu 1,5 e. Tervetuloa! Su 4.5. Yksinelävien messu klo 18.00 Tuomiokirkon kuorissa. Messun toteutuksesta vastaavat Mikaelinseurakunnan työntekijät yhdessä sinkkutyön vapaaehtoisten työntekijöiden kanssa. Ma 5.5. Sinkkuilta klo 18.30 20.30 seurakuntayhtymän toimitalo (Eerikinkatu 3). Illan alustaa aiheesta vuorovaikutus ja tunteet yhteiskunnallisentyön diakonissa Satu Pietilä. Kahvimaksu 2 e. Tervetuloa! La 17.5. Kulttuurikahvila klo 18.00 20.30 Aureliassa (Aurakatu 18). Puhujana tutkija Kaarin Kurri Turun museokeskuksesta aiheella Turun kaupunginarkkitehtien merkitys ja kädenjäljet Turun katukuvassa. Ajatuksena on nostaa esiin virkamiesten jo 1730-luvulta lähtien jatkunutta tärkeää panosta hyvän arkkitehtuurin ja asuinympäristön edistäjänä. Kahvimaksu 2 e. Tervetuloa! Su 18.5 Elokuvailta Arton vetämänä klo 17.00 Mikonmökissä (Puutarhakatu 24). Elokuvaillan lomassa syödään pientä purtavaa. Kahvimaksu 1,5 e. Tervetuloa! Ma 19.5. Pienryhmien ilta klo 18.30 20.30 seurakuntayhtymän toimitalo (Eerikinkatu 3). Su 25.5. Retki Loimaalle ja Sastamalaan. Lähtö klo 9 Turusta Yliopistonkadulta Turun ortodoksisen kirkon edestä ja paluu Turkuun noin klo 19.30. Ohjelmassa on Sarkamaatalousmuseo Loimaalla, lounas klo 11, tutustuminen museon näyttelyihin. Sastamalassa tutustutaan Pyhän Marian kirkkoon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon sekä ympäristön luontopolkuun. Paluumatkalla kahvit Säkylän sotilas kodissa. Matkan omavastuuhinta, joka sisältää pääsymaksut, opastukset ja lounaan, selviää, kunhan tiedetään lähtijöiden tarkka määrä. Ilmoittautuminen 22.4. 12.5. Diakoniakeskukseen yhteiskunnallisentyön diakonissalle puh. 040 341 7185. TAIDEKAPPELI lissa, Seiskarinkatu 35. Ohjelmassa kevyttä ja klassista sekä yhteinen Suvivirsi. Ohjelma 5 e, kahvitarjoilu konsertin jälkeen Meri- Karinassa. Ohjelmia saatavana kuorolaisilta ja Hengitysyhdistyksen toimistosta, Käsityöläiskatu 3, p. 040 593 4047 Kappeli soi musiikkia sunnuntaisin klo 13 Laulamme yhdessä Toivevirsiä su 4.5. klo 13 La 26.4. klo 13 Pianokoulu Grazioson oppilaiden kevätkonsertti, liput 5 e Su 4.5. klo 16 Pianokonsertti, Sanna Vaarni, Ohjelma 10 e. Ohjelmassa mm. Lisztin Balladi h-molli ja Dante-sonaatti. Pe 9.5. klo 19 La Vida Breve Liisi Uusitalon opinnäytekonsertti. Liisi Uusitalo, viulu ja Jussi Laukola, piano. Bach-Mozart-Shostakovich- De Falla. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 5 e. Pe 17.5. klo 16 Ääniräätälin Laulustudion kevätkonsertti, Liput 10/5 e. Su 18.5. klo 14 Haarlan koulun konsertti Muotoilija Miika Heikkinen, Apostolien autot Aaseista autoihin aj. 7.4. 10.8. Avoinna ma pe klo 11 16, to 11 18.30 ja la su klo 12 15. VAMMAISTYÖ Seurakuntapiiri ke 28.5. klo 14.30 16 (huom. poikkeuksellisesti). Kahvit Vilkussa 14 14.30. Tied. vammaistyön toiminnasta Helvi Lähteenmäeltä p. 040 341 7244. Kehitysvammaistyö: Musiikkikerho ma 28.4. ja 12.5. klo 17.30 18.30 Henrikinkirkolla, Peltolantie 2. Viimeinen kerta 12.5. on kerhon kevätjuhla. Tunteiden tupa keskusteluryhmä vanhemmille ti 6.5.klo 12 13.30 diakoniakeskuksessa ja 20.5. retki, josta ilmoitetaan tarkemmin ryhmässä. Kesän 2014 Sinapin rippikouluryhmän leiri-infoilta nuorille ja vanhemmille ke 7.5. klo 18.00 Maarian pappilassa, Sorolaisenk. 4 (Maarian kirkon vieressä). Tied. kehitysvammaistyön toiminnasta Tarja Muuriselta p. 040 341 7280. VIRTAA SIIONISTA HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Säännöllinen viikkotoiminta: Maanantai klo 9.30 Perhekerho (kevään viimeinen vko 21) Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri Maanantai klo 19 Henkari Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http:/henkari.fi) Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai klo 13 Päivähartaus Tiistai klo 13 Lähetyspiiri Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai klo 18.30 Rukoustanssiryhmä Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko klo 16.30 Henrikin Lapsikuoro Keskiviikko klo 18 Henrik s Singers Torstai klo 13 Torstaipiiri Jumalanpalvelukset: Su 27.4. klo 10 Messu, Pätsi, Laakkonen. Kirkkokahvi. Su 4.5. klo 10 Messu, Suominen, Laakkonen. Kirkkokahvi. La 10.5. klo 18 Sateenkaarimessu, Pätsi, Laakkonen. Kirkkokahvi. Su 11.5. klo 10 Messu, teologiharjoittelija Sari Isokoski, Pätsi, Pelkonen. Kirkkokahvi. Su 18.5. klo 10 Messu, Miettinen, Paaso. Kirkkokahvi. Su 25.5. klo 10 Messu, Odell, Pelkonen. Kirkkokahvi. Muu toiminta Henrikinkirkolla: To 24.4. klo 19 Hau-hau-keväthartaus Henrikinkirkon pihalla Su 27.4. klo 16 Lied Akatemia alkaa! Tenori Markku Lautjärvi ja kitaristi Patrik Kleemola esittävät Schubertin Die Schöne Müllerin -laulusarjan (Ruususali). Ohjelma 10 euroa. Su 4.5. klo 16 Laulun ja sanan hetki, Matti Jarvansalo, Kallio, Pelkonen Suomen Karmel -yhdistyksen Israel -kongressi 23. 25.5. Pe 23.5. klo 17 Rukoushetki klo 20 Iltajuhla, Orly Gal., Juutalaisten ja kristittyjen suhteet pitkällä aikavälillä, tri. dos. Svante Lundgren. La 24.5. klo 8.30 Aamurukous klo 9 Opetusluento, Israel kansojen puristuksessa, past. kirj. Pekka Sartola klo 10 Opetusluento, Natalin toiminnan esittely, tmj. Orly Gal klo 13.30 Opetuskanavat (5) klo 18.30 Israel-ilta, Virtaa Siionista!, Ps. 46:5, Virta ja sen lähteet ilahduttavat Jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhiä asuinsijoja, prof. vt. Antti Laato., past. Erja Kalpio. Su 25.5. klo 9 Opetusluento, Varhaiskristityt ja monikasvoinen juutalaisuus, tri. dos., Pekka Lindqvist su klo 10 Messu, Sankamo, Juhani Peltonen (Karmel-yhdistys), Sarigim-kuoro, joht. Maija Sevilem su klo 13 Israel juhla, Lehikoinen, Turun juutalaisen srk:n pj. Tomer Huhtamäki, Turun kaup. ed., Israelin Turistiministeriön attasea Uri Taub, suurlähettiläs Dan Ashbel, tulkkaus Hanna Rantavaara, tmj. Rony Smolar, rov. Juhani Peltonen. Su 4.5. klo 18 Intia-tilaisuus, KRS:n työntekijä Marja Mäkelä kertoo kuvien kera intialaisesta seurakunnasta ja orpokodista, mukana Marja ja Jorma Kalajoki. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. To 8.5. klo 19 Rukousilta (rukouslauluja klo 18.30 alkaen), rukoustyöryhmä, Miettinen Su 11.5. klo 13 Äitienpäivälounas Nuorten viikkotoiminta Henrikinkirkolla: Maanantaisin Bändiharjoitukset klo 17 19. Avoin kaikille musiikin avulla hauskanpidosta kiinnostuneille. Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17 21 Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo 16.30 18 Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15 19.45 Nuorten viikkotoiminta Kupittaan koulun alasalissa, Syreenikuja 1: Torstaisin peli-ilta klo 20 21 LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinkatu 1 Säännöllinen viikkotoiminta: Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) Ke klo 18.30 Raamattupiiri To klo 10 Perhekerho (kevään viimeinen vko 21) KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 Säännöllinen viikkotoiminta: Ma klo 13 Seniorikahvila Ma klo 17 Raamattupiiri Saviruukut Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaistukiryhmä ekavauvojen perheille. (kevään viimeinen vko 21) Pe klo 9.30 Perhekerho (kevään viimeinen vko 21) To 8.5 klo 18 19.30 Perheilta yhden vanhemman perheille. Alustus ja keskustelu vanhemmille. Lapsille omaa ohjelmaa. Yhteinen iltapala.

18 KARDEROOPI, Kaarlentie 2 (ent. Ispoisten seurakuntakoti) Säännöllinen viikkotoiminta: Ma klo 18 Raamattupiiri To klo 13 Eläkeläisten kerho LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 7.5. klo 13 Hartaus, Pätsi, Paaso Ke 21.5. klo 13 Hartaus, Miettinen, Paaso KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 To 24.4. ja 8.5. klo 9.30 Perhekerho To 24.4. klo 18 Miesten piiri Su 27.4. klo 10 Kansallisen veteraanipäivän jumalanpalvelus, Kuoppala, rovasti Paavo Väntsi (saarna), Rautakoski, Veteraanikuoro Risto Mikkolan johdolla, jumalanpalveluksen jälkeen keittolounas ja klo 12 kansallisen veteraanipäivän juhla - klo 14 Veisukirkko, Kauppi Ma 28.4. klo 13 Diakoniapiiri Ti 29.4. Äiti Teresan peittopiiri Ke 30.4. klo 13 Opintopiiri Su 4.5. klo 10 Messu ja Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä, Pesonen, Husso, kirkkokahvit Ma 5.5. klo 18 Lähetyspiiri, Ari Malmi Su 11.5. klo 10 Messu, Ostela, Rautakoski, äitienpäiväkahvit To 15.5. klo 18 Miesten piiri Su 25.5. klo 10 Messu ja Lähetysyhdistys Kylväjän lähetyspyhä, Kuoppala, Jarmo Mäki-Mikola saarnaa messussa ja esittelee Kylväjän toimintaa sanoin ja kuvin, Rautakoski Kirkkobussi 18.5. klo 9.15 Kuovinkadun toimintakeskus Poikluomantie Poikluoman seurakuntatalo Pyhän Katariinan tie Vaakunatie Kartanontie Hovirinnantie Kaarinan kirkko klo 9.30 Oskarinaukio Paraistentie Kuusiston kirkko. Paluu noin kello 11.15 alkaen samaa reittiä. KUUSISTON KIRKKO, Linnarauniontie 157 Su 4.5. klo 12 Messu, Kesti, Husso Su 18.5. klo 10 Kaatuneiden muistopäivän messu, Ostela, Savola, Husso, seppeleen lasku. Su 18.5. klo 17 Kun kevät kaunis tuli kevätlaulujen ilta, Savola, Cantilena-kuoro, Kaarinan kirkkokuoro. Lähetyskahvit kanttorilassa. LITTOISTEN TEHTAANKIRKKO, Tammikallio E Su 4.5. klo 17 Sanajumalanpalvelus ja littoislaisten kirkkopyhä, Auer, teol.harj. Katri Oldendorff, Minna Mäntyranta POIKLUOMAN SRK-TALO, Poikluomantie 9 To 24.4. klo 9 Äiti Teresan peittopiiri Ti 29.4. ja 6.5. klo 9.30 Perhekerho Su 4.5. klo 18 Sanan ja laulun ilta To 8.5. ja 22.5. klo 18 Raamattupiiri LITTOISTEN SRK-TALO, Kampakuja 1 To 24.4. ja 8.5. klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT Ti 13.5. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus To 15.5. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Värttinä Ti 27.5. klo 13 Hartaus, Onnikka LÄHETYSPIIRIT To 24.4. ja 22.5. klo 13 Voivalan lähetyspiiri Peltosilla, Voudinkatu 6 B 6 To 5.5. klo 18 Uusi lähetyspiiri kirkolla. Mistä rahaa lähetystyöhön? Vetäjänä Ari Malmi, p. 0500 258 813. To 8.5. klo 12 Littoisten lähetys piiri Värttinässä Ke 14.5.klo 8.30 Kevätretki, Saaristoretki lähtö kirkolta klo 8.30. To 15.5. klo 13.00 Hovirinnan lähetyspiiri kirkolla Kuusiston lähetyspiiri ei kokoonnu toukokuussa PYHÄN KATARIINAN KIRKKO, Kirkkotie 46 Su 27.4. klo 10 Konfirmaatiomessu; Lasse Mustonen, Palmunen (av), Fältberg (av), Turunen (av) Hartikainen Su 4.5. klo 10 Messu; Markkula, Forsström-Roivanen, Lautjärvi, mukana Lapuan tuomiokirkon kuoro, kirkkokahvit Katariinan pappilassa Su 11.5. klo 10 Messu; Palmunen, Viirros, Hartikainen To 15.5. klo 17 Vauvakirkko; Palmunen, Hartikainen, vauvakirkkoon kutsutaan kaikki vuoden aikana kastetut lapset perheineen sekä kaikki kynnelle kykenevät tervetulleita Su 18.5. klo 10 Messu; Paatere, teol.harj. Elsa Sihvola, Lautjärvi Su 25.5. klo 10 Messu; teol.harj. Elsa Sihvola, Forsström-Roivanen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6 Maanantaisin klo 8.30 Rukouspiiri: 28.4., 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri: 30.4., 7.5., 14.5. ja 21.5. Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 25.4., 2.5., 9.5. ja 16.5. Joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen väen kerho: 6.5. ja 20.5. Joka toinen keskiviikko klo 18.30 Miesten piiri: 7.5. ja 21.5. To 15.5. klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen 040 418 1502 tai timo.rantanen@abo.fi) Su 27.4. klo 12 Sanajumalanpalvelus; Viirros, Hartikainen Su 27.4. klo 17 Yhteyden messu; Markkula Su 4.5. klo 12 Perhemessu; Palmunen, Hartikainen, lapsi- ja nuorisokuoro, Varissuon perhekerhon äidit järj. kirkkokahvit Pe 9.5. klo 12 Hanna-ryhmä Äitinä Euroopassa Su 11.5. klo 12 Sanajumalanpalvelus; Viirros, Hartikainen Su 11.5. klo 17 Yhteyden messu; Markkula Ma 12.5. klo 19 Seurat Lotanpäivänä, veisataan Siionin virsiä, kahvit klo 18.30 alk. Ti 13.5. klo 13 Raamatun äärellä Vaellus uskossa ; Sirkka-Liisa Vappula Su 18.5. klo 12 Messu; Paatere, teol.harj. Elsa Sihvola, Hartikainen Su 25.5. klo 12 Sanajumalan - palvelus; Forsström-Roivanen, Hartikainen Su 25.5. klo 17 Yhteyden messu; Vesti, teol.harj. Elsa Sihvola (av) NUMMEN SRK-KOTI, Papinkatu 2 Tiistaisin klo 10 Perhekerho (Pun.tupa): 29.4., 6.5., 13.5. ja 20.5. Joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen väen kerho: 29.4. ja 13.5. Ti 6.5. klo 12.30 Lähetyspiiri HANNUNNIITUN SRK-TALO, Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: 24.4., 8.5., 15.5. ja 22.5. Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 25.4., 9.5. ja 23.5. Ke 7.5. ja 21.5. klo 11 Annan tupa Su 18.5. klo 12 Messu; Viirros, Lautjärvi HURTTIVUOREN SRK-KOTI, Punatulkunkatu 1 Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren äitikaverit: 28.4., 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. To 15.5. klo 13 Varttuneen väen piiri JAANIN SRK-TALO Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 5.5. ja 19.5. PETKELTIE 5, KERHOHUONE Ma 5.5. klo 12 Raamattupiiri MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su 27.4. klo 10 Messu, Sirén, Haikka, Laaksonen Su 4.5. klo 10 Messu, Loukiala, Myllymäki Su 4.5. klo 17 Virsiseurat Su 11.5. klo 10 Messu, Laaksonen, Laurén Su 18.5. klo 10 Konfirmaatiomessu (401 iltarippikoulu), Kokkola, Lehtinen Su 25.5. klo 10 Luomakunnan sunnuntain perhejumalanpalvelus, Rinne PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Su 4.5. klo 17 Messu, Laurén, Seppo Kolkka To 8.5. ja 15.5. klo 17 Legopyhäkoulu Su 11.5. klo 17 Messu, Laaksonen, Seppo Kolkka Torstaisin klo 9.30 11 Perhekerho (ei kuitenkaan 1.5. Kevään viimeinen kerho 15.5.) Tiistaisin klo 14 15.30. Vauvakerho (kevään viimeinen kerho 13.5.) MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Ti 29.4., 6.5. ja 13.5. klo 10 Juttutupa (kevään viimeinen juttutupa 13.5.) Maanantaisin klo 9 11 Perhekerho (kevään viimeinen kerho 12.5.) HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 Su 4.5. ja 25.5. klo 12 Sunnuntailounas Ke 7.5. klo 17.30 Kaakaopyhäkoulu Keskiviikkoisin (paritt. viikot) klo 18 kaikille avoin raamattu- ja rukousryhmä, pastori Mikko Laurén. Tutkimme Markuksen evankeliumia. HEPOKULLAN SRK-TALO, Varkkavuorenkatu 23 To 24.4. klo 13 Kanttorin laulajaiset To 24.4. ja 8.5. klo 18 Raamattuluennot 1. Johanneksen kirjeestä Su 4.5. klo 14 Sanan ja laulun iltapäivähetki Ke 7.5. klo 13 Pappi paikalla, Rajamäki To 8.5. klo 13 Lähetyspiiri Ke 14.5. klo 13 Pappi paikalla, Kokkola To 15.5. klo 13 Piirien yhteinen kevätjuhla Tiistaisin klo 9.30 11 Perhekerho (kevään viimeinen kerho 13.5.) Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa (kevään viimeinen jumppa 13.5.) KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Ti 6.5. klo 13 Kädentaidot (kevään viimeinen) Ti 6.5. klo 14 Tasapainoilua (kevään viimeinen) Ke 7.5. klo 13 Päiväpiiri (kevään viimeinen) Ke 14.5. ja 21.5. klo 13 Muistijumppa Ti 20.5. klo 11 Senioripäivä Perjantaisin klo 9.30 11 Perhekerho (kevään viimeinen kerho 9.5.) Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri (kevään viimeinen piiri 12.5.) Tiistaisin (parill. viikot) klo 14 Tuolijumppa (kevään viimeinen jumppa 13.5.) RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 La 26.4. klo 15 Raamattuluento: Salajuonia Paavalin selän takana, haaksirikosta Roomaan, Milla Ruskeepää Ma 5.5. ja 19.5. klo 13 Pienpiiri Ti 6.5. klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri (kevään viimeinen piiri) Ke 21.5. klo 18 Kevätlaulujen ilta Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla, Laurén RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Su 27.4. klo 16 Sunnuntaipyhäkoulu Ke 30.4. klo 12 Lähetyspiiri: Inkerin kirkko ja Pietari, Pertti ja Anita Pussinen Ma 5.5. klo 11.30 Omaishoitajat Ke 14.5. klo 12 Lähetyspiiri: Kevätlaulelot Ma 19.5. klo 13 Ystäväntuvan kevätjuhla Maanantaisin klo 13 15 ja torstaisin klo 10 12 Ystäväntupa (ei kokoonnu 24.4. ja 1.5.) Maanantaisin (parill. viikot) klo 17 Raamattupiiri (ei kuitenkaan 26.5.) YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 To 24.4. ja 8.5. klo 13 Tuolijumppa (kevään viimeinen jumppa 8.5.) Su 18.5. klo 13 Perhejumalanpalvelus, Ruskeepää Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla, Loukiala Keskiviikkoisin klo 17.30 19 Iltaperhekerho (kevään viimeinen kerho 14.5.) Torstaisin klo 9.30 11 Perhekerho (ei kuitenkaan 1.5. Kevään viimeinen kerho 15.5.) TAPAHTUU MUUALLA Ke 7.5. klo 18 Japanin-lähetyspiiri Lutherin kirkolla, Puutarhakatu 8 a MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 Su 27.4. klo 10 Konfirmaatiomessu, Hägglund, Jani Kairavuo, Haltia, Tommi Santala. Su 27.4. ja 4.5. klo 10 Pyhäkoulu, Erkamaa Ke 30.4. klo 18 Arki-illan ehtoollinen klo 18, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Mustonen Su 4.5. klo 10 Messu, Norvasuo, Haltia, Salakari, rippikoulu 503 Ma 5.5. klo 18 Lasten laulukirkko, Erkamaa, oma rytmisoitin mukaan! Ke 7.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen klo 18, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Jukka Hildén Su 11.5. klo 10 Messu, Mustonen, Haltia, Salakari, rippikoulu 508 Ke 14.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen klo 18, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Kairavuo Su 18.5. klo 10 Messu, Hägglund, Riihimäki, Salakari, isosten siunaaminen Ke 21.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen klo 18, pappi tavattavissa klo 16 alkaen, Kuusela Su 25.5. klo 10 Messu, Riihimäki, Lund, Salakari, rippikoulu 509 HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 To 24.4. klo 9.30 Hirvensalon perhekerho, Minimessu; Erkamaa, Mustonen To 24.4., 8.5. ja 22.5. klo 18 Rukouspysäkki on paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhteisten ja omien asioiden puolesta yhdessä toisten kanssa, Kuusela Ti 29.4. ja 20.5. klo 18 KokoNainenilta, Erkamaa Ke 30.4., 7.5., 14.5. ja 21.5. klo 9.30 Muskarit Su 4.5. klo 15 Perheen sunnuntain perhemessu, Kairavuo, Erkamaa, lapsikuoro mukana Su 4.5. klo 17 Ankkuripaikka on sinun, minun ja Jumalan välinen kohtaamispaikka elämän aallokossa. Rupattelua alustuksen pohjalta. Teemana Rakkautta etsimässä, Seppo Jokinen, Kuusela To 8.5. klo 9.30 Hirvensalon perhekerho, Marjaana Erkamaa To 15.5. klo 9.30 Perhekerhon kevätjuhla, KaHa Su 18.5. klo 17 Missiomessu, Teemana: Armolahjat Hurmaa vai Henkeä? Jorma Kalajoki Kansan Raamattuseurasta, Kuusela KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 Su 18.5. klo 12 Messu, Kaatuneitten muistopäivä, Norvasuo MARTIN SRK-TALO, Temppelikatu 1 To 24.4. klo 13 70-vuotiaiden juhla, Hirvilahti, Mustonen Ma 28.4. klo 18 Kylväjäpiiri, Metso Ti 29.4. klo 16 Sima ja munkkimarkkinat 29.4. klo 16 18 Martin seurakuntatalolla. Myynnissä lähetystyön hyväksi kotisimaa OMIIN ASTIOIHIN sekä tuoreita munkkeja, Metso Ti 6.5. klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat, Mirja Metso YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 Pe 25.4., 2.5., 9.5., 16.5. ja 23.5. klo 17 Rukoustanssi; Tenhu, p. 045 125 5455 Pe 25.4. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri MERIMIEHENKATU 7 Ma 28.4., 5.5. ja 12.5. (kevätjuhla) klo 9.30 Vauvakahvila, Erkamaa UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su 4.5. klo 15 Messu ja kirkkokahvit, Hildén To 16.5. Uittamon perhekerhon kevätjuhla HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10, Satavan saari Ti 29.4., 6.5. ja 13.5. (kevätjuhla) klo 9.30 Hennalan perhekerho, Erkamaa Ke 7.5. klo 12.30 Hennalan piiri, tiedustelut Anja Aaltojärvi 041 544 6842 Ma 19.5. klo 17 Lastenohjaajat juhlii k ja k, Marjaana Erkamaa MYLLYMÄENTIE 22 Ke 30.4. ja 14.5. klo 14 Lähetyspiiri klo 14, tiedustelut Maija Vanhanen p. 040 578 2774 MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Mikaelinkirkko avoinna Ma pe klo 11 17, opas la klo 10 13 (10.5. alk.) To 24.4. klo 18 Konsertti, valtakunnalliset poliisimusiikkipäivät. Vapaa pääsy. Su 27.4. klo 10 Messu, Paakkanen, Sankamo, Hakanpää, Kuorikoski, Gideonit ry Su 4.5. klo 10 Konfirmaatiomessu, Friman, Sankamo, Hakanpää. Kirkko kahvit lähetystyön hyväksi klo 17 Mikaelmessu, Hyvä paimen paha paimen, ketä seuraat? Jarmo Mäki-Mikola, Kuorikoski, mukana Kylväjä Ke 7.5. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää La 10.5. klo 18 Konsertti, CMT Su 11.5. klo 10 Messu, Seivästö, keskusrekisterin johtaja, past. Heikki Arikka, Hakanpää, Kuorikoski Ke 14.5. klo 18 Iltamessu, Sankamo, Hakanpää Su 18.5. klo 10 Messu ja isosten tehtävään siunaaminen, Friman, Paakkanen, Koski, nuorten musaryhmä. Kirkkokahvit merimieskirkko työn hyväksi klo 15 Piknik Mikael -tapahtuma kirkonmäellä su klo 17 Mikaelmessu, Taivas tässä ja nyt?, Paakkanen, Aboa Gospel, joht. Koski. Ma 19.5. klo 18 Perheiden kevätkirkko ja kouluun lähtevien siunaaminen, K.Hakanpää, Pauliina Liukkonen Ke 21.5. klo 18 Iltamessu, Friman Su 25.5. klo 17 Raamattuilta Jumalan valtakunta nyt!, past. Kai Sadinmaa, kansanedustaja Anna Kontula sekä talousbloggari Antti Ronkainen. MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Su 27.4. klo 17 Kohtaamispaikka su klo 17 Ma 28.4. 18.30 Naisia kaivolla -ilta (yhteistyössä KRS) Ke 14.5. klo 18 Kevät- ja merilaulujen ilta, Vox Michaelis, joht. Silvia Koski, Turun Naispoliisilaulajat, joht. Helena Heimola. M.Heinonen, Hanttu. Järj. kuorot, merimieskirkkotyö ja yhteisvastuukeräys. Kahvit jo 17.30.

19 - Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma klo 12 14 (28.4. asti) - Lähetyspiiri (klubi) ti klo 13 14.30 (9.5. asti) - Syvällisemmin Raamattuun ti klo 16.45-18 (Mikonmökissä 20.5. asti), tied. p. 0400 681 302 - Aamurukous (klubi) ke klo 8 8.45 - Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo 12 13.30 - Pienpiiri (klubi) ke klo 19 - Hepreapiiri to klo 10, tied. Ritva Lunden, p. 044 257 2612 - Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo 14.30 16. (8.5. asti), tied, p. 040 341 7391 - Mikaelin omaishoitajat (klubi) ke klo 12 13.30 (14.5.) tied. p. 040 341 7398. - Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Keskusta, Puistokatu 13 B 2. krs) to klo 10 11.30 p. 040 341 7097 Lapsille ja nuorille: Mikaelin srk-kodissa, Puistokatu 13 Vauvakerho (srk-sali) ke klo 14 15.30 (ei 30.4.) Mikonmökissä, Puutarhakatu 24: Pelikerho alakouluikäisille ti klo 15 17 Leffailta nuorille ti klo 18 (13.5.) Nuorten musaryhmä to klo 16.30 17.45 n. 14 20 v. laulajille ja soittajille, tied. Silvia Koski, p. 040 341 7388 Askartelukerho alakouluikäisille to klo 16 17.30 Missio Mikonmökki - lähetyspiiri joka toinen to klo 18.30 (paritt. vkot) Perhekerho pe klo 9.30 11 (ei kerhoa 2.5.) Nuorten GG-ilta pe klo 18 22. Nuorten kevätpippalot la 17.5. klo 17, viim. GG -ilta 23.5. Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä Turun GG Partiot: www.mikaelinseurakunta/partiot SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su 27.4. klo 12 Messu, Paakkanen, Hakanpää - Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa - Perhekerho ti klo 9.30 11 - Eläkeläiskerho to klo 12 13.30 PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenkatu 28 Paakarla-päivä su 25.5. klo 14 Perinteinen kevätjuhla klo 15 Grillikauden avajaiset klo 16 Toivon torstain kevätjuhla (ruokakasseja) - Lähetyspiiri ke klo 13 14.30 (30.4. asti) - Puuhakerho alakouluikäisille ke klo 17.30 18.30 - Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 - Tuolijumppa ja eläkeläiskerho to klo 13 14.30 (vp-eht. kahviraha 2 e) - Pilates pe klo 8.30 9.30 - Perhekerho pe klo 10-11.30 (kerran kk:ssa, 16.5.) - Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Laivateollisuudenk. 28) ma klo 12.30 14, p. 040 341 7658, Cafe Mikael, Hyrköistentie 26 ma klo 12.30 14, p. 040 341 7658 HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 La 17.5. klo 15 Kevätjuhla ja srkkodin päättäjäiset, K.Hakanpää, lauluryhmä SopuSointu Perhekerho to klo 9.30 11 (ei kerhoa 1.5.) Raamattupiiri to klo 18 (15.5. asti) PALVELUTALO ISO-HEIKKI, Iso-Heikkiläntie 5 Eläkeläishartaus ma klo 13.30 (5.5. ja 19.5.) MUUTA OHJELMAA Miehille Miesten saunailta ma 5.5. klo 18 21 Ykköspirtillä (Ruissalontie 629) Suvihartaus metsäkirkossa Ruissalon metsäkirkossa joka toinen su klo 18 (alkaen 18.5.) Albert Ravilan raitti, viitoitus Honkapirtin parkkipaikalta, n. 300 m. Kuorot ja Mikael-teatteri Vox Michaelis ke klo 17.15 19 Mikaelin srk-kodissa Aboa Gospel ke klo 19.15 21 Mikaelin srk-kodissa (Tied. kanttori Silvia Koski 040 341 7388 silvia.koski@evl.fi.) Mikael -teatteri, tied. Ismo Seivästö, p.040 341 7408. www.mikaelinseurakunta.fi www.mikaelilainen.fi www.mikaelinnuoret.fi www.mikaelmessu.fi PAATTISTEN KIRKKO, Paattistentie 847 Su 27.4. klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Heikkinen. Mukana Eläkeliiton Turun seudun yhdistys ja lauluryhmä Tenhot. Seppeleenlasku Veteraanikivellä klo 12.30. Su 4.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu Su 11.5. klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Heikkinen Su 18.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus, kirkkokahvit ja uutispuuro, Järvensivu, kirkkokuoro. Maatalousnaisten 80-vuotisjuhla. Su 25.5. klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Heikkinen To 29.5. klo 18 Helatorstain iltakirkko, Nils Spoof PAATTISTEN SRK-TALO, Paattistentie 857 Maanantaisin klo 9 Avoin kerho Keskiviikkoisin klo 16 ja 17 Perhemuskarit Ti 6.5. klo 18 Puuhakahvila Ke 7.5. klo 13 Seniorien syntymäpäiväjuhlat Ti 20.5. klo 18 Pihapuuhailta PAATTISTEN PAPPILA, Paattistentie 859 To 24.4., 8.5. ja 22.5. klo 17 Isoiskoulutus ja klo 18 Nuortenilta MUUTA OHJELMAA Porinalenkit alkavat torstaisin klo 18 8.5. alkaen, lähtö seurakuntatalon edestä La 17.5. klo 11 retki Kuhankuonolle omin autoin. Lähtö seurakuntatalon parkkipaikalta. Seniorien porinalenkit keskiviikkoisin klo 12.30 14.5. 4.6. Lähtö seurakuntatalon edestä. PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 Su 27.4. klo 10 Messu, mukana ripariryhmät 803 & 804, Hermonen Pe 2.5. klo 9.30 Lasten kirkkohetki, EI perhekerhoa Su 4.5. klo 10 Messu, Ijäs Su 11.5. klo 10 Äitienpäivän messu, Nieminen Su 18.5. klo 10 Messu, Eläkeliiton kirkkopyhä, kirkkokahvit, Ijäs Su 25.5. klo 10 Luomakunnan sunnuntain musiikkikirkko, Nieminen & Ilonen PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie 4 Ma klo 17.30 Naistenpiiri, parilliset viikot, Tuomarila. Kevään viimeinen kerta ma 12.5. Ti klo 17 lapsikuoro Pikantti ja klo 18 kirkkokuoro Korintti Pe klo 9.30 Perhekerho, HUOM! EI 2.5. Kevään viimeinen kerta pe 23.5. Ke 7.5. Kevätretki Paraisille. Lähtö srk-keskuksesta klo 9.30. Ilmoittautumiset diakoniatsto: 040 341 7724 Ti 13.5. klo 18 Kevätjuhla: Musiikkikoulun oppilaat ja kuorot esiintyvät VANHA SRK-TALO, Hepojoentie 4 Ti klo 9 11 Kaiken kansan kahvila Ti klo 16 18 Kokkikerho alakouluikäisille! Kevään materiaali maksu 10 e. To klo 10 12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! PIIKKIÖN PAPPILA, Pappilantie 4 To 8.5. klo 18 Ilosanomailta: Yhteisen jakamisen ilta PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 Ke klo 18 Miestenpiiri, Eero Kaumi, parilliset viikot. Kesän ajan Pyölissä. Ti 29.4. ja ti 27.5. klo 18 Äitien saunailta Pe 16.5. klo 9.30 Perhekerhon retki Pyölinrantaan omilla kyydeillä. Mahd. makkaranpaistoon. Ma 19.5. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa: kauden päättäjäiset. Saunomismahdollisuus. Nyyttäritarjoilut. Sinapin kesäloma 25. 28.8. Hinta n. 80 e. Hakemukset ja tiedustelut diakoniatstosta 10.6. mennessä. www.piikkionseurakunta.fi www.facebook.com/piikkionseurakunta www.musiikkikouluilonen.fi TUOMIOKIRKKO, Tuomiokirkonkatu 1 Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Jumalanpalvelukset klo 10 Su 27.4. Messu, partiolaisten lupauk senanto: Mäkitalo, av. Ahola, Åberg, Hietaharju, TCYC-kuoro. Su 4.5. Messu: Helin, av. Ahola, Pietilä, Åberg, Monte Rusko joht. S. Hannuksela. Su 11.5. Messu: Kairavuo, av. Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju, Tuomiokirkon kuoro, joht. M. Utriainen. Su 18.5. Messu: Lehti, av. Rinne, Åberg, Hietaharju, CCI-kuoro, joht. H. Rainio. Su 25.5. Messu: Mäkitalo, saarnaa teol.yo Waltteri Hämäläinen, Pietilä, Hietaharju, Resonus joht. K. Jantunen. Viikkomessut Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8 Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12 (ei 1.5., 29.5.) Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18 (alkoholiton viini). Muita tapahtumia Vesper (illan rukoushetki) ma pe klo 18 Vesper ranskaksi to 8.5. ja 22.5. klo 17. Luottamuksen messu su 27.4. ja 25.5. klo 16: Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rukousta rauhaa. Ahola. Yksinelävien messu su 4.5. klo 18. Lauletaan virsiä su 11.5. klo 18. Urkumusiikkia la 17.5. klo 17.30 17.50, Hietaharju. Virrestä voimaa ke 21.5. klo 16.30. Keväinen kahvituokio diakoni Maria Orjalan läksiäiset la 24.5. klo 16.45 17.45 Tarkk ampujan kappelissa, jonka jälkeen mahdollisuus osallistua iltaehtoolliseen klo 18.00 kirkkosalissa. Kitaramessu pe 25.4. klo 18, Mäkitalo Afrikkalainen gospelmessu pe 16.5. klo 18, Mäkitalo Domcafé Lähetyskahvila kirkon porrastasanteella avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen (ei, jos kirkkokahvit toimitalossa): seurustelun sakramenttia, uunituoretta pullaa ja kahvia 3,50 e lähetystyön hyväksi. TOIMITALO, Eerikinkatu 3 Nojatuolimatka su 27.4. klo 18 Norjan rannikkoa pitkin Bergenistä Kirkenesiin, Mikko Salminen Siioninvirsiseurat su 4.5. klo 16, kahvit alk. klo 15.30. Musisoidaan yhdessä -ilta ke 7.5. klo 18.30. Ota soittimesi mukaan ja tule soittamaan ja laulamaan yhdessä! Valmistelemme samalla la 10.5. iltakirkon musiikin, jonka menemme yhdessä toteuttamaan. Kamarikuoro Novan kevätkonsertti ke 21.5. klo 19, Pietilä, Hietaharju. PERHEILLE Perheiden ilta to 24.4. klo 17.30 19.00 Kupittaan srkkodilla (Sirkkalank.4) Pääsiäinen jatkua saa... Iloitsemme yhdessä pääsiäisen ilosanomasta. Illan ohjelmassa kynttilähetki, pääsiäisaiheista askartelua ja herkkunaposteltavaa. ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho 30.4. klo 13 juhlasalissa LÄHETYSPIIRIT Lähetyksen kaffetuokio ti 29.4. klo 13, Ahlqvist, Rantalaiho. Betel-piiri parittomat ma klo 13 Yläsali, Terttu-Sisko Meskanen. Lähetyspysäkki klo 13 toimitalon Yläsali: 8.5. Hokkanen (1. Joh. 3), 22.5. Ahola (1. Joh. 4-5). RAAMATTU- ja KESKUSTELUPIIRIT Ilosanomapiiri joka ke (ei 30.4.) klo 18.30 toimitalon Kabinetti. Sakari ja Pirkko Ansaharju sekä Helmi Neuvonen. Naisten aamu to 15.5. klo 10 Kabinetti, Lehti. Timon Raamis parittomat to klo 18.30 Salonki, Timo Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Puikkoset-piiri parilliset ti klo 10 Salongissa. Lukulamppu to 15.5. klo 18.30 Kupittaan srk-koti: Alice Munro, Kallis elämä. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 040 966 7622. Kirjallisuuspiiri parittomat ke klo 16.50 Salonki. MÅNDAGAR 12.5.kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia. TISDAGAR kl. 15.30 Tonårskörens övning i Aurelia (3 vån.), inte 15.4 kl. 18 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.), 29.4 och 13.5. ONSDAGAR kl. 10-12 Familjecafé i Papinholma församlingshem, inte 21.5. kl. 12 Frukostklubben på Svenska Klubben (Aurag. 1), 7.5. kl. 13-15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.), 30.4 och 7.5. kl. 13.30 15 Café aderton (åk. 3 6) i Aurelia, 30.4, 7.5 och 14.5. kl. 13.45 14.30 Barnkören Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.), 14.5 kl. 14.45 15.30 Barnkören TIDOs övning i Aurelia (3 vån.), 14.5 kl. 15.30-18 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.), 7.5 och 14.5 kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.), 7.5 och 14.5. kl. 18-20 Vuxenskriba i Aurelia (1 vån.), 7.5. kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) inte 30.4 och 21.5 kl. 18.30 20 Café för unga vuxna i Aurelia (2 vån.), 7.5 och 14.5 kl. 19 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.), 7.5 och 14.5 TORSDAGAR kl. 9.30 11 Familjecafé i Aurelia (2 vån.), inte 1.5 och 22.5. kl. 13.00 14.15 Barnkören Korallernas övning i Sirkkala skola, 24.4 och 15.5 kl. 14.30 15.15 Barnkören SOLAs övning i Sirkkala skola, 24.4 och 15.5 kl. 18.30 Kyrkokörens övning i Aurelia (3 vån.), inte 1.5 LÖRDAGAR kl. 12 13.30 Kyrkans barntimme i Aurelia (2 vån.), inte 25.5 SÖNDAGAR kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, kyrkkaffe efter högmässan. Konfirmation 27.4 och 4.5. Kyrkskjuts För dig som har svårt att ta dig fram på egen hand till kyrkan ordnas kyrkskjuts varje söndag till högmässan kl. 12.00 under tiden 12.1 25.5.2014. Kyrkskjutsen sköts av frivilliga församlingsmedlemmar och beställs per tel. 040-341 7458 senast tisdagen innan kl. 15.00. Lö. 26.4: kl. 15 ÅSFs barnkörs (dir. Birgitta Forsman) konsert i Henrikskyrkan. Fritt inträde, programblad 10 e/st till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. kl. 16 Middag för ensamstående föräldrar i Aurelia. Mera information fås av Carita Eklund carita.eklund@evl.fi. Lö. 4.5: kl. 18 Åbo Damkörs konsert i Aurelia. Fritt inträde, programblad 10 e/st till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. To. 8.5: kl. 19 Vesper i Skarpskyttekapellet, Camerata Aboensis medverkar. Må. 12.5: kl. 15 Vårkonsert i Aurelia med 60+ kören (dir. Harry Dahlström) och Solverkören (dir. Kurt-Erik Långbacka). Fritt inträde, programblad 10 e/st till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. Ons. 14.5: Utfärd till Korpo och Tackork gård i Nagu. Vi startar med Vainios buss kl. 9.00 utanför Ortodoxa kyrkan. Då vi kommer till Korpo blir vi guidade i kyrkan av kaplan Esa Killström och firar andakt tillsammans i kyrkan från 1200- talet. Korpo kyrka har bl.a ett medel tida altarskåp. Lunchen äter vi på restaurang Hjalmars som finns i Stabshuset alldeles i Korpo kyrkoby. Då vi ätit åker vi till Tackork bärgård i Nagu där vi dricker kaffe och blir bjudna på gårdens egen bärpaj och blir guidade av Margot Wikström. Hemma igen i Åbo är vi ungefär 17.30. utfärden kostar 35 e/person, bindande anmälningar senast 7.5 kl. 15.00 till församlingssekreteraren tfn. 040 341 7458 (må-fre 10-15). To. 15.5: kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.) Sö. 18.5: kl. 12 Skribastart 1003, 1004 och 1005 i samband med högmässan i Domkyrkan. kl. 16 Mässa i S:t Karins kyrka. Kyrkkaffe efter mässan. Ons. 21.5: kl. 18 VÅRFEST i Aurelia. Servering och program. Lö. 24.5: kl. 19.30 Musikandakt med Linköpings domkyrkokör (dir. Jörgen Ralphsson). HÖSTLÄGER PÅ SENAPS, FÖR SENIRORER 65+ 20 22.10.2014 Kostnad /deltagare 60 e dubbelrum 80 e enkelrum (med egna lakan). Sista anmälningsdag 15.8.2014 Mera information och anmälan till diakonikansliet 040-341 7460. Säkrast tisdagar kl. 9 11. Sonntag, 25.5., 14.30 Uhr Abschieds gottesdienst der Reisepastoren Katja und Hans-Martin Röker in der Scharfschützen kapelle, anschl. Kirchkaffee mit Verabschiedung der Reisepastoren in der Gemeinde, Kaskenkatu 1. Willkommen! Services in April and May: 27.4. Mass of Trust (i.e. Taizé Mass), Pastor Miika, 4.5. Holy Communion Service, Pastor Mia, 11.5. Evening Service of the Word, Keith Battarbee, 18.5. Holy Communion Service, Pastor Mia and 25.5. Mass of Trust, Pastor Miika. All services at 4 p.m. The venue of the services is the Tarkk ampuja Chapel of the Turku Cathedral, Tuomiokirkonkatu 1 with the exception of Mass of Trust -services when the service is held in the main nave of the Cathedral. Some books, toys and crafts materials are available for kids during services. Pastor Mia s email address is mia.pusa@evl.fi. Phone: 040 341 7308. Office hours at Kasvatusasiain keskus, Eerikinkatu 3, 5th floor, Wed 11.30 a.m. 1 p.m.

20 Suomen ensimmäinen TEOLLISUUSVIRSI Virttä 519 on kutsuttu ensimmäiseksi suomalaiseksi teollisuusvirreksi. Se otettiin virsikirjan lisävihkoon vuonna 1963. Virsi alkaa kiitoksella, sillä On työni, Herra, lahjaasi. Ensimmäisessä säkeistössä liikutaan vielä perinteisessä kylvön, leikkuun ja sadon maisemassa. Toisessa säkeistössä ollaan jo tehtaassa. Ensi kertaa suomalaisen virren historiassa tapahtuu nyt, että Suomen polkujen Kristus astelee tehdasympäristössä koneiden jyskytystä kuunnellen, runoilija Jaakko Haavio luonnehti kirjassaan Virsikinkerit. Haavio loi virren suomenkielisen asun. Miten Kristus joutui suomalaiseen tehtaaseen? Usko ja palvelu käsi kädessä Jaakko Haavio johti virsikirjan lisävihkoa valmistellutta komiteaa. Lisävihkoon haluttiin ajan tarpeisiin vastaavia virsiä. Perinteisesti virret kuvastivat ihmisen sisäistä elämää synnin suruineen ja taisteluineen. Niissä hiljennyttiin Jeesuksen kärsimyksen edessä ja riemuittiin Vapahtajan tuomasta armosta. Nämä kaikki tietysti muodostavat hengellisen elämän pohjan, Haavio totesi. Lisävihkoon etsittiin virsiä siitä, miten usko näkyy elämässä. Kirkossa oli havahdut- tu Martti Lutherin vanhaan löytöön: uskon ja lähimmäisen palvelemisen tulee kulkea käsi kädessä. Luther tähdensi, että saamme Luojalta lahjaksi kaiken, mitä meillä on. Annamme saadut lahjat kiertoon tehdessämme arkista työtä. Ihminen palvelee ja rakastaa lähimmäisiään oman ammattinsa ja tehtävänsä kautta. Opettaja opettaa lapsille ynnälaskun, puhtaanapitofirman työntekijä tyhjentää taloyhtiön roskikset, kaupunginvaltuutettu päättää kaavoituksesta. Tehtäviä riittää. Jokainen tehtävä on arvokas, ja se tulee suorittaa sen mukaisesti. Lutherille oivallus Ylimmästä Työnantajasta toi työhön mielekkyyden, ilon ja vastuun. Ihminen saattoi palvella Jumalaa hoitaessaan tavallista tehtäväänsä. Haavion komitea seurasi Lutherin ajatuksia. Uudet virret puhuivat työstä, palvelusta ja lähetyksestä. Lisäksi kirjoitettiin lasten ja nuorten virsiä. Hiki pyyhittiin pois Lisävihko herätti huomiota ilmestyessään adventtina 1963. Virsikirja oli tuohon aikaan käyttökirja. Se tunnettiin. Koululaisetkin avasivat sen joka päivä koulun aamuhartaudessa. Virsien uusi sävy nostatti tunteita. Jotkut paheksuivat tehdasvirsiä, toiset olivat niistä innoissaan. Jo lisävihkon työvaiheessa Jaakko Haavion suomentama virsi työnilosta kulki monen seulan läpi. Runoilijan tytär Annikka Haavio-Tapaninen kertoo kirjassaan Isäni puiden omenat: Isä kirjoitti - - toisen säkeistön lopun uhkeaan luterilaista arkityön etiikkaa ylistävään muotoon, jota ei edes oma virsikirjakomitea voinut hyväksyä: Työpäivä uuden hohdon saa:/ sun kunniaasi kirkastaa/ myös hiki, noki, lika. Komitea pyöristi hien, noen ja lian muotoon: sun kunniaasi kirkastaa/ myös raskas työmme täällä. Seuraavassa virsikirjauudistuksessa tekstiä muokattiin uudelleen, kuten muitakin virsiä. Nykyisin hohdon ja kunnian sijaan pyydetään: Kun päivä alkaa kiireinen,/ niin auta, että kestän sen,/ kun voimaasi saan luottaa. Maalta tehtaiden varjoon Jaakko Haavio toimi pitkään Maarian kirkkoherrana. Hän oli tuttu hahmo turkulaisille. Jaakko-poika syntyi kirkkoherran perheen kuopuksena Tottijärvellä 1904. Nelilapsisen perheen äiti kuoli, kun Jaakko oli kaksivuotias. Isä siirtyi kirkkoherraksi Yläneelle, jossa hän avioitui uudelleen. Lapset kävivät koulunsa Turussa. Jaakon Martti-veljestä tuli runoilija P. Mustapää ja Heikki-veljestä Turun klassillisen lyseon rehtori. Katri-sisko meni naimisiin runoilija Antero Mannisen kanssa, joka oli Otto Mannisen ja Anni Swanin poika. Jaakosta tuli pappi ja runoilija. Maarian pappilaan Jaakko Haavio muutti vaimonsa Kaisan ja kolmen lapsensa kanssa 1950. Isänsä jalanjäljiltä Yläneeltä, maalaispitäjän rauhasta tullut pappi sai kättelyssä tuta, millaista elämä oli sodanjälkeisen Suomen esikaupunkialueilla. Kaupungin vuokralautakunta oli sijoittanut pappilaan ja sen pihapiiriin asumaan parikymmentä henkeä. Iltaisin yläkerran asukkaat raahasivat moottoripyörää portaita pitkin, pitivät poliittisia kokouksia Leninin kuvan alla ja kansainvälinen raikui. Kirkkoherra jalkautui suuren, hajanaisen ja kirkosta vieraantuneen seurakuntansa pariin. Pian hänet tunnettiin Raunistulan pihoil- la, missä vasarat paukkuivat hartiapankkilaisten rakentaessa illat ja pyhät talojaan. Hellaksen makeistehtaan työväki ja johto tutustuivat pappiinsa, samoin seudun muut yritykset. Haavio veti kaikkia mukaan seurakunnan tehtäviin ja kehitti uusia kirkon työmuotoja. Puhukaa kuin syntinen Jaakko Haavio tunsi työmaailman, josta hän kirjoitti virsissään. Hän kuvaili työaiheista virttään Kun päivän työ on päättynyt (virsi 524): Tämä virsi vyöryttää eteemme ihmiselämän koko kentän teollisuusympäristössä: työntekijät ja työnantajat, vuorotyön vaikeudet, työn vaarallisuuden ja yksitoikkoisuuden, kodin, väsyneet äidit ja heidän kouluun rientävät lapsensa katua ylittämässä, mutta myös ponnistelut elämän tekemiseksi siedettäväksi. Kaikki tämä aseforum Marinum Ilovirsi liukuhihnan äärellä Alun perin runon teksti oli ruotsalaisen Nils Bolanderin (1902 1959) käsialaa. Bolander oli runoilija ja pappi, sittemmin piispa. Hänet tunnettiin myös terävästä yhteiskuntakritiikistään. Bolander julkaisi 1930-luvulla runon nimeltä Virsi työnilosta. Teksti pääsi Ruotsin kirkon silloiseen virsikirjaehdotukseen, mutta virallisen virsikirjan kynnystä se ei ylittänyt. Runon kuvausta lienee pidetty liian realistisena: siinä viuhuivat vauhtipyörät ja liukuhihnat ja kohisi kiireinen toimistoympäristö. Virsi päättyy rukoukseen, että oppisin toimittamaan oikein jumalanpalvelusta, so. rakastamaan jokaista lähimmäistäni teräksen ja noen keskellä, Jaakko Haavio valotti Bolanderin tekstin sisältöä. Runon perusajatukset hyväksyttiin suomalaiseen virsikirjaan. Niityt ja pellot kuuluvat virsien luontevaan sanastoon. Kun tehtaat pääsivät virsikirjaan viisi vuosikymmentä sitten, se kuohutti mieliä. Jos runoilijan toive olisi toteutunut, kirjassa pölähtelisi myös noki ja leijailisi hiki julistaen Luojan kunniaa. Wärtsilän telakka oli merkittävä työllistäjä Turussa. Telakka turvasi lukuisten perheiden leivän ja antoi uusia työmahdollisuuksia myös naisille. tetaan virressä evankeliumin valoon. Virsi on kauttaaltaan rukousta. Haavio ammensi näkemyksensä sekä kirjoitustensa ja saarnojensa aiheet paitsi Raamatusta, myös tapaamiltaan ihmisiltä. Menkää sinne missä ihmiset ovat, opasti raunistulalainen monttööri Lundströmin Aku seurakuntansa pappia, joka toi polkupyöränsä korjattavaksi, ja puhukaa niin kuin syntinen ihminen. Haavio puhui elämänläheisesti, lämpimästi ja höysti sanomaansa huumorilla. Turun Sanomat otsikoikin uutisensa kirkkoherran virkaanastujaissaarnasta: Mitä sanoisin sinulle, veljeni asfalttitiellä. Yhteyden lahja Jaakko Haavio jäi eläkkeelle 1969. Vielä eläkevuosinaan hän kirjoitti uutterasti. Kaikkiaan hän julkaisi neljätoista runokirjaa, romaanin, kolmisenkymmentä hartauskirjaa, muistelmateoksia, lastenkirjoja, oppikirjoja, tutkielmia, suomennoksia Arvokkaimmaksi tehtäväkseen Haavio koki virsien laatimisen, kuten uudistaessaan herännäisliikkeen Siionin virsiä 1960- ja 1970-luvuilla. Hänen virsiään leimasivat lähimmäisyyden, palvelun ja yhteyden teemat. Tärkeintä, ystävät, on usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen, Jaakko Haavio sanoi eräässä viimeisimmistä seurapuheistaan. Ainakin Lutherin mukaan ne ovat yksi ja sama asia. Usko aina ilmenee lähimmäisenrakkaudessa. Usko on sitä, että autamme niitä ihmisiä, joita Jumala lähettää meidän tiellemme. Ja Jumalan lahjojahan he ovat. Jaakko Haavio kuoli 1984. Hänen hautakivensä Maarian kirkkomaalla on kirjan muotoinen. Tytti Issakainen Lue ja kuuntele Löydät lisätietoa virsistä kirkon verkkosivuilla www.evl.fi/virsikirja. Voit kuunnella virsien sävelmiä osoitteessa www.virret.net. Tauno Väinölän Virsikirjamme virret (Kirjapaja 2008) esittelee kaikkien virsien taustan.