Hoidamme kaiken. Pyydä ilmainen esittely. Myynti 0400 387 188 Ruutihaantie 13, YLIVIESKA www.omegakeittiot.fi Nro 3 24.2.2012 - Jokaiseen kotiin tiistaisin - MAATILOJEN TYÖHYVINVOINTI- JA JOHTAMISPÄIVÄT Ti 31.1.2012 Sievi, kunnantalo (Haikolantie 16) Ke 1.2.2012 Kälviä, Keski-Pohjanmaan Opisto (Opistontie 1) Pe 3.2.2012 Kaustinen, Kansanlääkintäkeskus (Pajalantie 24) Aamukahvi klo 9.30-10.00 ruokalassa, tilaisuus klo 10.00-14.45 Työhyvinvoinnin tilanne maatiloilla mitä kehitettävää? FARMI 2020 johtamisella hyvinvointia -hanke Miten edistän omaa terveyttä? työterveyshoitaja/fysioterapeutti Parempaa työergonomiaa maatilalla työfysioterapeutti Pia Siipola, Medirex Oy Kädet, selkä ja jalat kuntoon harjoituksia, fysioterapeutti Lounas Maatilan riskien hallinta Tapiola Maatilan ihmissuhteet ja stressin hallinta psykologi Päivi Jokitalo Talouden hallinta ja töiden organisointi talousneuvoja Jouni Huhtala ProAgria Keski-Pohjanmaa Päivä on tarkoitettu viljelijöille ja maatalouden sidosryhmille. Tilaisuus, kahvit ja lounas ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset vähintään viikkoa ennen tilaisuutta: timo.keskinen@kpedu.fi tai 044 7250 688. HAISEEKO? Tiesitkö, että kaikista epämiellyttävistä hajuista pääsee eroon otsonointikäsittelyllä. Ajoneuvot, asunnot ym. POHJANMAAN OTSONOINTI Ylivieska 041-4334941 Valmistuu sovittuna päivänä sovittuun hintaan www.sievitalo.fi Metsäverotukseen tuli vuoden 2012 alusta muutoksia. Sivu 4 Pekka ja Sauli toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa. www.kpedu.fi/farmi2020 Ostetaan metsäenergiaa! Kuusakoski Oy on kierrätysalan konkari, joka valmistaa biopolttoaineita kierrätysmateriaaleista ja suoraan metsästä hankituista energiapuumateriaaleista. Ostamme raaka-aineeksi rankaa, kokopuuta ja latvusmassaa. Voit tarjota meille myös puhdasta kierrätyspuuta! TerveTuloa lanka-, verho- ja mattokauppaan kalajoelle! Verhokankaat -20% -50% Isot matot -20% Sisustusneuvoja Hannele Turvanen paikalla MA-TI VERKKO- JA RÖYHELÖLANKOJA Frilly, Mambo, Tonia, Tango Bico Lore ym. ym. LEA ALE Neulelankoja 4 kerää 10 Presidentin vaalit 2012 Sivu 6 Ilmassa on kevään tuntua, sillä tutut tulppaanit ovat taas täällä! Ota reilusti yhteyttä! Saku Pyysalo, asiakaspäällikkö p. 020 781 7596 katso lisää www.kuusakoski.fi Matonkuteet uudet värit 6 /kg Matonluominen ilman luontimaksua 15.2. saakka Vaahtomuovit määrämittaan leikattuna ja päälystettynä Kalajoentie 18, p. 463 313 Sivu 9
2 Nro 3 24.2.2012 KOLUMNI PÄÄKIRJOITUS KATI JÄRVENPÄÄ Päätoimittaja Jännäksi menee! Seuraavat kaksi viikkoa tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen, historiallinen taisto. SDP:n pitkä presidenttiputki katkesi ja nyt kamppaillaan Niinistö vastaan Haavisto, Haavisto vastaan Niinistö. Henkilövaaliahan tämä presidenttitaisto on, mutta henkilöiden puoluelähtöisyys on ollut vahvasti esillä taustalla mukana. Mitä kansa tahtoo ja miten äänet jakautuvat toisessa presidentinvaalissa? Käydäänkö edelleen taistoa henkilöiden kesken vaan taistellaanko Kokoomus vastaan Vihreät? Sitä en lähde tässä vaiheessa vielä arvuuttelemaan, sen verran sunnuntainen vaalitulos minutkin kuitenkin yllätti, vaikka hieman sitä ennakoinkin. Toivoisin tulevaan kahden viikon presidenttitaistoon kuitenkin vielä enemmän rohkeutta ja räväkkyyttä. Ei mitään varovaisia kannanottoja vaan kunnon vastauksia ja mielipiteitä. Unohtikohan moni sosiaalisessa mediassa aktiivisesti kommentoinut kuitenkin käydä äänestämässä? Niinistöllä ja Haavistolla on vielä kova työ edessä, peli ei ole vielä selvä. Moni äänestäjä on todennut, että vaikka presidentinvaali on henkilövaali äänestin näissä vaaleissa ensimmäisen kerran henkilöä enkä puoluetta. Moni puolueuskollinen valitsi siis näissä presidentinvaaleissa toisin. Oulun vaalipiirissä äänestysprosentti oli 70,9 vuonna 2006 se oli 71 prosenttia, eli äänestysaktiivisuus on säilynyt lähes samana. Toivottavasti äänestäjät antavat ääniä toisessa vaalissa ainakin yhtä aktiivisesti vaikka oma suosikki ei olisi päässytkään toiselle kierrokselle. Sosiaalinen media on jyllännyt näissä presidentinvaaleissa ja vaalilähetyksissä hyödynnettiin entistä enemmän muun muassa Facebookissa ja Twitterissä esitettyjä kommentteja vaaleista. Sosiaalinen media on avannut uuden kanavan välittää tietoa ehdokkaista. Aihetta ruodittiin eilen aamulla radiossakin ja mietin sitä kuunnellessani, että unohtikohan moni sosiaalisessa mediassa aktiivisesti kommentoinut kuitenkin käydä äänestämässä? Toinen ajatus oli myös se, että kuinka moni äänestäjä äänesti sosiaalisen median, galluppien ja vaalikoneiden antamien tulosten mukaan? Siitä olisi mukava saada jotain tutkimus-ja tilastotietoa tulevaisuudessa. Seurasin lapsieni kanssa sunnuntaina vaalivalvojaisia. Oli hauska kuunnella heidän kommentteja asiasta. Poika kyseli minulta, että mitäs uusia sääntöjä se uusi presidentti sitten laatii? En voinut muuta kuin siihen hymyssä suin vastata,että sitä minäkin mielenkiinnolla odotan. Pyörittelyä Minua hirvittää tämä nykyinen asioiden ja elämisen pyörittäminen. Ehkä se johtuu siitä, että iän karttuessa oma nuppi ei kestä kummoistakaan pyörittelyä. Äidit pyörittävät arkea ja kotihommia. Maapallo pyörii akselinsa ympäri ja me kaikki pyörimme auringon ympärillä, halusimmepa sitä tai emme. Niin ja mitäs, jos haluaakin olla pieni tai huomaamaton. Silloin voi käydä kuin Plutolle, jonka viisaat kampesivat pois planeettojen seurasta. Pluto kuitenkin pitää sitkeästi paikkansa taivaalla. Meillä pyörittäjillä taitaa olla sama tilanne. Eihän tässä aloiltaan tarvitse siirtyä, vaikka vähän löysää vauhtia. Valovoimaisuuden menettäminen on turha pelko, jos tilalle saa rauhaa ja iloa, eli elämänlaatua. Aamulla kuulin radiosta, että joku tai jotkut pyörittävät maailmaa ja ajattelin, että nyt meni överiksi. Sellaiset tekijät mahtavat Kymppisanomat netissä www.kymppisanomat.fi Liity Kymppisanomien kolumni- ja pakinarinkiin Ota meihin yhteyttä: Kati Järvenpää kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi / 050-554 9040 Sanan lähteellä löytyä ainoastaan politiikan ammattilaisista. Kukaan muu tuskin mokomaan hommaan ryhtyisi. Kiire kiristää ja vaikuttaa siltä, kuin ihmiset olisivat jatkuvasti myöhästymässä jostain: koulusta, työstä, tapaamisesta, kaupasta ja ties mistä. Tarvitaan liuta ammattiauttajia selvittämään pyörittämisen uhreja, jotta ihmiset pysyisivät edes jotenkin tolpillaan. Pyöriessään jaksamisensa äärirajoilla tulee tuskin huomanneeksi elämää rauhoittavia asioita ja sitä, kuinka paljon jotkut muut tekevät erilaisia hommia hyväksemme, että voisimme viuhtoa esteittä eteenpäin. Ajattelen jäteauton kuljettajaa, putkimiestä ja siivoojaa, jotka töillään pitävät ympäristön siistinä ja toimivana. Huoltomies vetää viemäristä hiusten ympärille kertyneen tukoksen, vaikka eihän sellaisen muodostuminen mitenkään pitänyt olla mahdollista, kun olemme niin siistejä. Suutarikin suuri viisas naputtelee, sivelee, tikkaa ja kuuntelee kenkiemme tarinoita ja luovuttaa ne huollettuina omistajalleen, jotta tämä voisi jatkaa kiireisiä askeleitaan. Mitäs sitten, jos heitä ei olisi? Kun kelloseppäkään ei enää puhdistaisi ja rukkaisi, vaan neuvoisi kohteliaasti siirtymään auringon aikaan, niin mitäs sitten? Varhainen puuttuminen ja tilannetta korjaava liike ymmärretään hyväksi. Aamun hämyisenä hetkenä syön tyytyväisenä puuroa ja mietin, kuinka varhain tulisi puuttua tai paremminkin tarttua toimeen, jotta voisin kertoa toisille, miten terhakasti olen taas pyörittänyt tätä eläkeläisen arkea. Usein minulle käy kuin pienelle pojalle, joka lähti isänsä kanssa käymään tämän työpaikalla. Lapsi istui auton takapenkillä ja matki mönkijän ääntä matkan ajan. Perillä hän oli hiljaa. Isä kysyi paluumatkalla, miksi tämä ei ajanutkaan kuviteltua härveliään sisällä luokkahuoneessa. Poika oli vastannut, ettei mönkijä lähtenyt siellä käyntiin. Minunkaan mönkijäni ei aina starttaa vaikka pyörittää villisti. Anita Kallio Kristus, Herramme. Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja. Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua. Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa. Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut. Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen. Ylistys sinulle ikuisesti. Kirkkokäsikirja II KYMPPISANOMAT Savisilta 1, 2.krs 84100 Ylivieska JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Alfasanomat Oy ISSN 1797-9668 Aluelehti Kymppisanomat ilmestyy joka viikko tiistaisin. Aluejakelu 22 800 kpl Ylivieska, Nivala, Kannus, Sievi,Toholampi, Alavieska, Kalajoki, Lestijärvi. Suuraluejakelu 30 500 kpl Ylivieska, Nivala, Kalajoki, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kannus, Sievi, Toholampi, Reisjärvi, Himanka, Alavieska, Lestijärvi. Jakelualueen väestömäärä on lähes 64 000. PÄÄTOIMITTAJA Kati Järvenpää p. 050-554 9040 kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi ILMOITUSMYYNTI Helinä Ängeslevä p. 044-544 0276 helina.angesleva@kymppisanomat.fi Jaana Simunaniemi p. 044-544 0301 jaana.simunaniemi@kymppisanomat.fi Satu Malila p. 044-544 9041 satu.malila@kymppisanomat.fi PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino Oy JAKELU Itella Oyj Lehti on myös luettavissa netistä: kymppisanomat.fi
Nro 3 24.2.2012 3 Uusien pientalojen sähköturvallisuutta ei varmisteta riittävästi, ilmenee Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) selvityksestä.joka kolmannessa tarkastetussa kohteessa oli puutteita sähköturvallisuuden varmistamisessa. Tukesin ylitarkastaja Kanervan mukaan mikäli sähköurakoitsija ei huolehdi käyttöönottotarkastuksen tekemisestä, sähkölaitteiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä. Pientalojen sähköturvallisuus jää usein varmistamatta KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT : Tukes Vaikka useimmat sähköurakoitsijat toimivat huolellisesti ja vastuullisesti tulisi rakennuttajilla olla jonkin verran tietoa vallitsevista sähköturvallisuus käytännöistä ja vaatimuksista. Etenkin käyttöönottotarkastuksen osalta on hyvä tietää, että siitä sähköurakoitsijan tulee luovuttaa pöytäkirja mittaus- ja testaustuloksineen rakennuttajalle. Uusien pientalojen sähköturvallisuutta ei varmisteta riittävästi, ilmenee Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) selvityksestä. Tukes selvitti valvontaprojektissaan 131 pari- ja omakotitalon sekä kesämökin sähköasennusten ja käyttöönottotarkastusten säädöstenmukaisuutta. Joka kolmannessa tarkastetussa kohteessa oli puutteita sähköturvallisuuden varmistamisessa. Tilanne on kuitenkin parantunut vuodesta 2006, jolloin toteutettiin vastaavanlainen projekti. Tukes toteutti valvontaprojektin viime vuonna yhdessä valtuutettujen tarkastajien ja tarkastuslaitosten sekä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Tarkastajat ja tarkastuslaitokset tekivät varsinaiset kenttäkäynnit ja keräsivät tietoja sähköasennusten teknisen toteutuksen turvallisuudesta ja käyttöönottotarkastusten dokumentoinnista. Myös sähköpiirustusten toimittaminen ja niiden käytön opastus selvitettiin. Vastaavanlaiset projektit toteutettiin myös vuosina 2006 ja 1999. Tulokset olivat Tukesin ylitarkastaja Roger Kanervan mukaan paremmat kuin ennen, mutta eivät vieläkään riittävän hyvät. Sähköasennusten teknisessä toteutuksessa oli sähköturvallisuutta vaarantavia puutteita 17 kohteessa. Välitöntä vaaraa aiheuttavia vikoja ei kuitenkaan havaittu. Asennusten käyttöönottotarkastus oli tehty tai dokumentoitu puutteellisesti 27 kohteessa ja vakavasti puutteellisesti 14 kohteessa. Sähköpiirustukset puuttuivat tai olivat huomattavan puutteellisia lähes puolessa kohteista. - Sähköurakoitsijan tekemä käyttöönottotarkastus on ainoa pakollinen sähkötarkastus pientaloille. Tarkastuksella varmistetaan silmämääräisesti ja mittauksin, että sähköasennukset ovat vaatimustenmukaisia ja suojalaitteet toimivia. Puutteellinen käyttöönottotarkastus saattaa ilmetä vakavina ja välitöntä vaaraa aiheuttavina asennusvirheinä. Tarkastuksesta kuuluu tehdä pöytäkirja, joka sisältää tiedot työkohteesta, selvityksen työn vaatimustenmukaisuudesta sekä tarkastusten ja testausten tulokset. Käyttöönottotarkastuspöytäkirja on urakoitsijan antama vakuutus siitä, että sähköasennukset ovat turvallisia. Pöytäkirja on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle ja se on ehtona muuttoluvan saamiselle, Kanerva kertoo. Mitkä olivat yleisempiä vaarantavia puutteita sähköasennusten teknisissä toteutuksissa? - Muun muassa po. asennusohjeen vastaiset valaisinasennukset, huolimattomasti tehdyt johdinliitokset, päämaadoituskiskon puuttuminen ja muut potentiaalintasausjärjestelmään liittyvät puutteet, suojamaadoituspiirin katkos, kevi- johtimen käyttö vaihejohtimena, asennusrasioiden kansien puuttuminen, Yleisin puute on mittaustulosten puuttuminen osittain tai jopa kokonaan. puutteellinen vikavirtasuojaus, maakaapeleiden riittämätön asennussyvyys ja kaapeleiden puuttuva mekaaninen suojaus. Entä mitkä asiat oli dokumentoitu puutteellisesti ja vakavan puutteellisesti? - Yleisin puute on mittaustulosten puuttuminen osittain tai jopa kokonaan. Tällöin ei voida tietää, onko mittauksia tehty ensinkään. Mittaukset ovat hyvin tärkeitä koska niillä varmistetaan mm, että sähköasennusten eristystila on kunnossa ja että suojalaitteet (sulakkeet, johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojat) toi- te- mivat hokkaasti vikatilanteessa. Minkä uskot olevan syynä siihen, että sähköpiirustukset olivat huomattavan puutteellisia lähes puolessa kohteissa? - Asia johtunee ainakin osittain siitä, että (sopimuksenvarainen) vastuu ns. loppupiirustusten laatimisesta ei aina ole sähköurakoitsijalla vaan esim. sähkösuunnittelijalla tai vastaavalla. Tällöin sähköurakoitsijan tehtäväksi jää toimittaa tiedot sähkösuunnitelmaan nähden poikkeavista ratkaisuista. Kustannussäästösyistä tai saamattomuuttaan rakennuttaja tai haltija ei sitten välttämättä vie asiaa loppuun asti. Parannettavaa on toki sähköurakoitsijoillakin. Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan, että suojalaitteet ovat toimivat, mitä suojalaitteita täytyy lain mukaan olla uusien pientalojen sähköasennuksissa? - Normaalissa pientalossa käytetään ylivirtasuojauksessa (oikosulku- ja ylikuormitussuojauksessa) sulakkeita ja johdonsuojakatkaisijoita. Näiden lisäksi useimmat pistorasiat on suojattava enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimillä, joiden toiminta-aika vikatilanteessa on ylivirtasuojia nopeampi, mikä on henkilöturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää. Tukesin ylitarkastaja Kanervan mukaan mikäli sähköurakoitsija ei huolehdi käyttöönottotarkastuksen tekemisestä, sähkölaitteiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä. - Jos sähkötyön tilaaja on epävarma työn laadusta tai tarkastuksen riittävyydestä, kannattaa harkita sähköasennusten tarkistuttamista puolueettomalla kolmannella osapuolella eli valtuutetulla tarkastajalla tai laitoksella. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa jo ennen sähköasennustyön tilaamista, että urakoitsija on luotettava alan ammattilainen, jolla on sähkötyöhön vaadittava pätevyys ja urakointioikeudet, Kanerva muistuttaa. Miten Tukes seuraa tulevaisuudessa uusien pientalojen sähköturvallisuutta, mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä, että sähköasennuksissa ei enää ilmenisi vähäisiä sekä vakavahkoja puutteita ja käyttöönottotarkastukset suoritettaisiin oikein? - Tukes tulee uusimaan vastaavanlaisen valvontaprojektin n. 5 vuoden päästä. Lisäksi pienkohteiden sähköturvallisuutta valvotaan Tukesin vuosittaisen kenttävalvonnan yhteydessä. Urakoitsijan valinnassa on tärkeintä varmistaa esim. Tukesin verkkosivuilta http:// rekisterit.tukes.fi/fi/urakoitsijat/ Urakoitsijat, että tällä on asianmukaiset oikeudet sähkötöihin. Referenssitkin voidaan varmuuden vuoksi selvittää. Vaikka useimmat sähköurakoitsijat toimivat huolellisesti ja vastuullisesti tulisi rakennuttajilla olla jonkin verran tietoa vallitsevista käytännöistä ja vaatimuksista, jolloin on mahdollista puuttua esiintyviin laiminlyönteihin. Etenkin käyttöönottotarkastuksen osalta on hyvä tietää, että siitä tulee luovuttaa pöytäkirja mittaus- ja testaustuloksineen.
4 Nro 3 24.2.2012 Kymppi kysyy Kuusen siemenpulaan odotettavissa helpotusta - Metsäpuiden siemensatoennusteet kehittyvät uusien mallien avulla Minkälaisia muutoksia metsäverotukseen tuli vuoden 2012 alusta? KALAJOKILAAKSO Minkälaisia muutoksia metsäverotukseen tuli vuoden 2012 alusta, miten esimerkiksi pääomatulojen verokanta muuttui, metsäneuvoja Arto Taskinen Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaaksosta? - Pääomavero nousee. Uusi verokanta on 30 prosenttia ja 50 000 euroa ( verovähennysten jälkeen ), sitä ylittävältä osalta 32 prosenttia. Puukauppatulojen ennakkopidätykset ovat nyt pystykaupassa 20 prosenttia ja hankintakaupassa 14 prosenttia. Metsänomistaja voi halutessaan nostaa ennakkopidätysprosenttia ilmoittamalla siitä puun ostajalle. Tuliko Kemera-tuet verollisiksi ja miten muutos vaikuttaa metsänomistajan metsänhoitotöihin? - Kemera-tuki tuli verolliseksi vuoden 2012 alusta. Tämän asian vaikutus metsänomistajalle on melko vähäinen, koska vastaavasti kaikki Kemera-töiden kustannukset saa nyt vähentää verotuksessa. Verotuksella on vaikutusta niille metsänomistajille, jotka tekevät Kemera-töitä omatoimisesti. Minkälainen on luovutusvoittojen verotus? - Luovutusvoittojen verotusperusteet säilyvät ennallaan muutoin, mutta pääomaveron nousu kiristää myös luovutusvoiton verotusta. Voiko verotuksessa vähentää oman työn arvon taimikon hoidossa? Onko mitään rajoituksia? - Oman työn arvoa ei voi vähentää verotuksessa. Sen sijaan kaikki työhön liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi matkat, bensiinit, terät, viilat ja hyttyskarkotteet voi vähentää. Kustannukset voi vähentää nyt myös Kemera-työn osalta, koska Kemera-tuki tuli verolliseksi. Järjestääkö Kalajokilaakson Metsänhoitoyhdistys vuoden 2012 aikana koulutustilaisuuksia metsäverotuksen muutoksista? - Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson toimistoilla järjestetään metsäverotuksen teemapäiviä, mutta Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson kaikilta metsäneuvojilta saa myös henkilökohtaista neuvontaa toimistolta ja puhelimitse. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson metsäneuvojat laativat metsänomistajille merkittävän määrän metsäverotuksen veroilmoituksia. Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa kevääksi runsasta kuusen kukintaa suureen osaan Suomea. Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa kevääksi runsasta kuusen kukintaa suureen osaan Suomea. Huippusatoa ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan kukinnan ennakoidaan jäävän heikommaksi kuin keväällä 2006, jolloin oli edellinen hyvä kukintavuosi. Koivuallergikot oireilevat ensi keväänä Koivulle ennustetaan erinomaista kukintaa lähes koko maahan, joten koivuallergikoille saattaa olla odotettavissa todella vaikea kevät. Ennuste perustuu siemensadon tarkkailukoivikoissa tehtyjen urpulaskentojen alustaviin tuloksiin. Kuusen runsas kukinta ennakoi hyvää siemensatoa keväälle 2013 Keväällä 2012 varisevaa kuusen siemensatoa voidaan luonnehtia hyvin heikoksi. Lapissa ei ole käpyjä käytännöllisesti katsoen lainkaan ja muuallakin niiden määrä on hyvin vähäinen. Ainostaan Kaakkois-Suomessa kuusen käpyjä esiintyy hieman enemmän, mutta sielläkin satotaso on yleisesti tarkastellen vaatimaton. Siemensadon ennustemallien perusteella kuusi kukkii ensi keväänä hyvin maan eteläpuoliskossa. Ylä-Lapissa ja Pohjois- Suomen itäosissa kukinta jäänee muuta maata heikommaksi. Mikäli ennustetta verrataan muihin 2000-luvun alkuvuosiin, odotettavissa on kolmanneksi parhain kukinta, sillä ennustettu sato ei aivan yllä vuosien 2000 ja 2006 tasolle. Alustavat silmuanalyysit tukevat mallien antamaa ennustetta. Ensi kevään kukinnoista kehittyvät kuusen siemenet varisevat maahan keväällä 2013 Männyllä hyvä siemensato ensi keväänä Keväällä 2012 variseva männyn siemensato on koko maassa runsas. Lämpimän kasvukauden ansiosta siemen on kypsynyt hyvin Pohjois-Suomea myöten. Runsas ja hyvälaatuinen sato tarjoaa ensi kesänä tavanomaista paremmat lähtökohdat uudistusalojen taimettumiselle ja luontaisen uudistamisen onnistumiselle. Alustavan ennusteen mukaan kevään 2013 siemensato jää männyllä edellisvuotta heikommaksi. Etelä- ja Keski-Suomessa siemensato muodostunee keskinkertaiseksi, kun taas pohjoisempana satotason arvioidaan vaihtelevan heikon ja keskinkertaisen välillä. Lämpösummiin perustuvat mallilaskelmat ennakoivat männylle ensi kevääksi Pori-Jyväskylä-Nurmes-linjan eteläpuolelle enimmäkseen keskinkertaista kukintaa. Kuusen tavoin myös männyn kukinta jäänee Ylä-Lapissa ja Pohjois-Suomen itäosissa muuta maata heikommaksi. Alustavat silmuanalyysit ennustavat männylle Etelä-Suomeen hieman runsaampaa kukintaa kuin mallilaskelmat. Ensi kevään kukinnasta kehittyvä männyn siemensato varisee maahan vasta keväällä 2014 Metsäpuiden siemensatoennusteet kehittyvät uusien mallien avulla Metsäntutkimuslaitoksen ja Itä- Suomen yliopiston yhteistyönä valmistuneet uudet, säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit tarjoavat merkittävän lisän metsäpuiden siemensatojen ennustamiseen. Tutkimuksessa kehitetyt kuusen ja männyn siemensadon ennustemallit perustuvat pitkäaikaiseen ja laajaan siemen-/karikesatoaineistoon, jota on Metlassa kerätty 1950-luvun lopulta lähtien. Varsinaisesta mallinnustyöstä vastannut professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että molemmille puulajeille laadittiin kaksi, koko maan kattavaa mallityyppiä, jotka perustuvat kukkimista edeltävien kahden kasvukauden säätunnuksiin. Ensimmäisessä mallissa selittäjinä käytetään lämpötilan kuukausikeskiarvoja touko-syyskuulta sekä samojen kuukausien sadantaa. Toisessa mallissa siemensatoa ennustetaan tietyn kynnysarvon ylittävien lämpösummakertymien avulla. Oletuksena oli, että silmujen erilaistuminen alkaa määrätyllä lämpösummakertymällä, ja ratkaisevaa aikaa on tietty periodi siitä hetkestä eteenpäin, jolloin tämä kertymä saavutetaan. Ensi kevään kukintaennusteissa on käytetty jälkimmäistä, lämpösummiin perustuvaa menetelmää. Mallien avulla on mahdollista laatia alustava, ensimmäisen vaiheen siemensatoennuste, joka ulottuu kuusella 1,5 ja männyllä 2,5 vuoden päähän tulevaisuuteen. Metlan siemensatoennusteista vastaava tutkija Tatu Hokkanen korostaa siemensatomalleihin perustuvien ennusteiden alustavaa luonnetta. Mallien testauksessa hyvät ja huonot siemenvuodet kyettiin ennustamaan luotettavasti, mutta yksittäistapauksissa ennusteet Tilastokeskus tutkii kotitalouksien kulutusta Tammikuun alussa on käynnistynyt Tilastokeskuksen Kulutustutkimus 2012, joka on laaja kotitalouksien kulutusta ja elinkustannuksia selvittävä tutkimus. Tutkimusta varten Tilastokeskus haastattelee puhelimitse 8 000 kotitaloutta, jotka edustavat kaikkia suomalaisia kotitalouksia. saattavat epäonnistua. Tämä johtuu muun muassa siitä, että metsäpuiden siemensatoon vaikuttavat säätekijöiden ohella useat muutkin tekijät. Metla päivittää siemensatomalleihin perustuvia ennusteita sitä mukaa kun silmuanalyysien sekä kukinta- ja käpylaskentojen antamat tulokset ovat käytettävissä. Tämän syksyn silmuanalyysit, jotka perustuvat vielä pieneen aineistoon, ennakoivat molemmille puulajeille jokseenkin samansuuruista kukintaa kuin mallit. Siemensatoennusteet palvelevat metsäpuiden siemenhuoltoa tarjoamalla tietoa käpyjen keruun ja sen rahoituksen suunnittelua varten. Säätekijöihin perustuvien mallien avulla on mahdollista parantaa siemensatoennusteiden maantieteellistä kattavuutta, koska Ilmatieteen laitokselta vuosittain saatavat säätiedot mahdollistavat ennusteiden laskennan jopa 10 x 10 kilometrin suuruisille karttaruuduille, toteavat paikkatietolaskentaa kehitelleet metsätalousinsinööri Esko Oksa ja tutkija Teijo Nikkanen. Tulokset voidaan laskea esimerkiksi metsäkeskuksittain ja esittää alueellisina teemakarttoina. Siemensatoennusteet palvelevat metsäpuiden siemenhuoltoa tarjoamalla tietoa käpyjen keruun ja sen rahoituksen suunnittelua varten. Metsänuudistamisen päätöksenteossa metsänomistajat voivat käyttää ennusteita hyväkseen erityisesti uudistamistavan valinnassa sekä uudistamishakkuun ja maanmuokkauksen ajoittamisessa. Lähde : Metla Kulutustutkimus selvittää, mihin suomalaisten kotitalouksien rahat kuluvat eli paljonko käytetään rahaa esimerkiksi ruokaan, asumiseen, liikenteeseen, vapaa-aikaan ja terveyteen. Kulutusmenojen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa kotitalouksien kestokulutustavaroiden omistusta ja asumistasoa. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka paljon kotitaloudet käyttävät hyvinvointipalveluja ja mikä on julkisten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen käytön merkitys kotitalouksien toimeentulon kannalta. - Tällä tutkimuksella saadaan kotitalouksien kulutusmenoista sellaista tietoa, jota ei ole saatavissa mistään muusta lähteestä. Haastatteluiden lisäksi kotitalouksilta kerätään myös päivittäistavaroiden ostokuitteja arkikulutuksen selvittämiseksi. Kulutustutkimuksen tiedonkeruu kestää koko vuoden 2012, jotta voidaan selvittää, miten kulutus muuttuu vuodenaiko-
KUUSEN ALUSTAVA SIEMENSATOENNUSTE KEVÄÄLLE 2013 Ennustemalleihin (lämpösumma) perustuen RYTERNA NOSTO-OVET - autotallit - hallit Ilmainen mittauspalvelu 150 km Paikallismyynti: SUOMEN OVILA Esko Alatyppö puh. 044-0120 688 Nro 3 24.2.2012 5 MARKIISIT Raju talvialennus jo nyt alk. 295 Maksat vain 70-90% ovh:sta toimitus voi olla myös maalis-huhtikuu 2012 ilmainen mittaus 150 km A. KAIHDINTOIMITUS Varjotuli puh. 0440-425330 Siemeniä kpl/m² < 50 51-150 151-250 251-600 > 600 244 247 294 237 237 244 228 138 249 293 271 238 250 Lähde: METLA Kartan luvut ovat metsäkeskusten keskiarvoja Koko maan keskiarvo on 228 kpl/m² (vaihteluväli 63-444 kpl/m²) 288 Kevään 2012 kuusen siemensato on hyvin heikko, mutta keväällä 2013 runsas, koska kevään 2012 kuusen kukinnoista kehittyvät kuusen siemenet varisevat maahan keväällä 2013. Vähäisiksi huvenneita kuusen siemenvarastoja täydennettäneen ensi syksynä mittavin käpykeräyksin, mikäli kukinta realisoituu hyväksi käpysadoksi myös siemenviljelmillä. jen mukaan, sanoo Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Juha Nurmela. Tiedonkeruusta vastaa Tilastokeskuksen oma, koko maan kattava haastattelijaverkosto. Yksittäisten kotitalouksien tiedot käsitellään täysin luottamuksellisesti kuten kaikessa Tilastokeskuksen tilastotuotannossa. Tietoja käytetään monipuolisesti tilastoihin ja tutkimuksiin Eri väestöryhmiä koskevien varsinaisten kulutusmenovertailujen lisäksi tutkimuksesta saatavia tietoja käytetään myös moniin muihin tilastollisiin ja tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi hintojen kehitystä ja inflaatiota mittaavan kuluttajahintaindeksin uudistamisessa käytetään tietoja kotitalouksien kulutusmenoista ja niiden jakautumisesta eri tuotteisiin ja palveluihin. Myös bruttokansantuotteen laskennassa tiedot kotitalouksien kulutusmenoista ovat tärkeitä, sillä kotitalouksien kulutus on yli puolet bruttokansantuotteen arvosta. Kulutustutkimusta käytetään aineistona yhteiskunnallisissa hyvinvointitutkimuksissa sekä sosiaali- ja talouspoliittisen suunnittelun välineenä. Tutkimuksessa lasketaan esimerkiksi kotitalouksien etäisyyksiä erilaisiin palveluihin. Kulutuksen euromääräiset tiedot muutetaan kertoimien avulla myös hiilidioksidipäästöiksi. Suomen kulutustutkimusta vastaavaa tutkimusta tehdään kaikissa Euroopan unionin maissa ja monissa muissa maailman maissa. Tutkimus ja sen menetelmät perustuvat kansainvälisiin suosituksiin. Suomessa nykyisen muotoisia kulutustutkimuksia on tehty vuodesta 1966 lähtien. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2006. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tilastoina ja tutkimusraportteina pääosin vuoden 2014 alkupuolella. Uusi märehtijöiden virus todettu Euroopassa Schmallenberg-virus aiheuttaa yleisoireita ja epämuodostumia jälkeläisissä. Naudoista on Saksassa löydetty syksyllä 2011 uusi virus, joka on tähän mennessä todettu myös Alankomaissa ja Belgiassa. Virusta on löydetty myös lampaista ja vuohista. Schmallenberg-virus kuuluu ortobunyaviruksiin, jotka tarttuvat eläimestä toiseen hyönteisten välityksellä. Erityisesti karitsoissa on ilmennyt epämuodostumia, joita epäillään tämän viruksen aiheuttamiksi. Virus ei todennäköisesti tartu ihmiseen. Miten uusi virus löytyi? Saksassa todettiin elo-syyskuussa lypsykarjoissa oireita, jotka viittasivat tarttuvaan tautiin. Lehmillä oli kuumetta, yleistä huonovointisuutta, ruokahaluttomuutta ja niiden maidontuotanto laski huomattavasti. Eläinten toipuminen kesti useita päiviä. Samankaltaisia oireita esiintyi myös Alankomaissa ja Belgiassa. Koska oireilun syynä ei ollut mikään tunnettu mikrobi, käytettiin uudenlaisia molekyylibiologisia menetelmiä, jotka soveltuvat tuntemattoman taudinaiheuttajan etsimiseen. Marraskuussa saksalainen tutkimuslaitos (Friedrich- Löffler Instituutti, FLI) ilmoitti löytäneensä naudoista uuden viruksen, joka nimettiin löytöpaikan mukaan Schmallenbergvirukseksi. Saksassa on kehitetty PCR-menetelmä, jolla virus voidaan todeta. Mitä viruksesta tiedetään? Schmallenberg-virus kuuluu ortobunyaviruksiin, joita levittävät hyttyset ja Culicoides-polttiaiset. Sen lähimpiä sukulaisia ovat märehtijöiden akabane-, ainoja shamonda-virukset. Näistä akabane-virus on merkittävin. Akabane-virus aiheuttaa samanlaisia epämuodostumia kuin nyt karitsoissa todetut: jäykistyneitä tai koukistuneita niveliä, kieroja kauloja ja selkiä ja vakavia aivojen epämuodostumia (vesipää ja vajavaisesti kehittyneet aivot). Karitsat ovat olleet täysiaikaisia, mutta syntyneet kuolleina tai kuolleet pian syntymän jälkeen. On odotettavissa, että myöhemmin keväällä syntyy myös epämuodostuneita vasikoita. Parhaillaan tutkitaan viruksen taudinaiheutuskykyä ja kehitetään taudin diagnostiikkaan esim. vasta-aineiden toteamiseen tarvittavia menetelmiä ja rokotetta. Missä virusta esiintyy? Schmallenberg-virus on tähän mennessä todettu Saksassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Tartunta on levinnyt kyseisellä alueella polttiaisten välityksellä elo-syyskuussa 2011. Alue on Euroopan märehtijätihein ja jokseenkin samalla alueella todettiin myöskin polttiaisten levittämä sinikielitautivirus ensimmäisen kerran elokuussa 2006. Viruksen leviäminen on tällä hetkellä epätodennäköistä, koska polttiaiset eivät ole aktiivisia. Lähisukua oleva akabane-virus aiheuttaa säännöllisiä taudinpurkauksia vain Australiassa ja Japanissa, vaikka sitä esiintyy myös Kyproksella, Lähi-Idässä, Aasiassa, Afrikassa. Tämän hetkisen tiedon perusteella taudin leviäminen Suomeen ei näytä todennäköiseltä. Ilmoita epämuodostumista! Jos epämuodostuneita karitsoja, kilejä tai vasikoita syntyy, on niistä tärkeää ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäriin tulee aina ottaa myös yhteyttä, jos epäilee eläinten oireiden sopivan tarttuvaan tautiin. Evira seuraa Euroopan eläintautitilannetta. Lähde: Evira Kymppisanomat netissä www.kymppisanomat.fi
6 Nro 3 24.2.2012 24.1.2012 Presidentinvaalit 2012 Tasavallan presidentinvaali on sunnuntaina 5.2.2012 klo 9-20. 6 Presidentin vaalit 2012 2 Nivala: Haavisto, Pekka 163 5,3 223 8,7 386 6,9 Soini, Timo 338 11,1 277 10,8 615 11,0 Väyrynen, Paavo 1690 55,3 1420 55,5 3110 55,4 Lipponen, Paavo 118 3,9 90 3,5 208 3,7 Niinistö Sauli 578 18,9 440 17,2 1018 18,1 Essayah, Sari 56 1,8 43 1,7 99 1,8 Biaudet, Eva 15 0,5 10 0,4 25 0,4 Arhinmäki, Paavo 97 3,2 56 2,2 153 2,7 Sievi: Haavisto, Pekka 47 3,9 96 6,8 143 5,5 Soini, Timo 115 9,6 138 9,8 253 9,7 Väyrynen, Paavo 669 55,8 866 61,2 1535 58,7 Lipponen, Paavo 33 2,8 20 1,4 53 2,0 Niinistö Sauli 250 20,9 219 15,5 469 17,9 Essayah, Sari 25 2,1 15 1,1 40 1,5 Biaudet, Eva 2 0,2 8 0,6 10 0,4 Arhinmäki, Paavo 58 4,8 53 3,7 111 4,2 Presidentti ehdokkaat sunnuntaina 5.2.2012 toimitettavaa tasavallan presidentin vaalia varten Vihreä liitto r.p. / Gröna förbundet r.p. NRO: 2 Haavisto, Pekka kansanedustaja, riksdagsledamot, Helsinki Ennakkoäänet: Lkm Pros 205273 14,6 Vaalipäivän äänet: Lkm Pros 368599 22,3 Äänet yhteensä: Lkm Pros 573872 18,8 Kansallinen Kokoomus r.p. / Samlingspartiet r.p. NRO: 6 Niinistö, Sauli varatuomari, Espoo Ennakkoäänet: Lkm Pros 559071 39,6 Vaalipäivän äänet: Lkm Pros 572056 34,7 Äänet yhteensä: Lkm Pros 1131127 37,0 Toisen vaalin äänestyspaikat : YLIVIESKA Ennakkoäänestyspaikka: Postitoimisto Osoite: Kauppakatu 14 84100 YLIVIES- KA Puhelin: 020 45 24905 25.1.2012-27.1.2012 8:00-18:00 28.1.2012-29.1.2012 10:00-16:00 30.1.2012-31.1.2012 8:00-20:00 ALAVIESKA Ennakkoäänestyspaikka: Kunnanvirasto Osoite: Pappilantie 1 85200 ALAVIESKA Puhelin: (08) 4395 111 25.1.2012-27.1.2012 12:00-18:00 28.1.2012-29.1.2012 10:00-16:00 30.1.2012-31.1.2012 9:00-18:00 SIEVI Ennakkoäänestyspaikka: Kirjasto Osoite: Haikolantie 19 85410 SIEVI Puhelin: 044 4883 238 25.1.2012-27.1.2012 12:00-17:00 28.1.2012-29.1.2012 12:00-15:00 30.1.2012-31.1.2012 12:00-17:00 NIVALA Ennakkoäänestyspaikka: Kaupungintalo Osoite: Kalliontie 15 85500 NIVALA Puhelin: 040 3447 224 25.1.2012-27.1.2012 10:00-19:00 28.1.2012-29.1.2012 10:00-15:00 30.1.2012-31.1.2012 10:00-19:00 Ennakkoäänestyspaikka: Äänestysbussi Puhelin: 040 3447 224 26.1.2012-26.1.2012 9:00-10:00 Erkkilän koulun piha 26.1.2012-26.1.2012 13:30-14:30 Haapalan koulun piha 28.1.2012-28.1.2012 10:00-11:00 Ahteen koulun piha 28.1.2012-28.1.2012 11:30-12:30 Malilan koulun piha 28.1.2012-28.1.2012 13:00-14:00 Aittolan koulun piha Kannus: Haavisto, Pekka 116 7,4 174 11,4 290 9,3 Soini, Timo 155 9,8 151 9,9 306 9,9 Väyrynen, Paavo 721 45,8 668 43,6 1389 44,7 Lipponen, Paavo 99 6,3 71 4,6 170 5,5 Niinistö Sauli 372 23,6 382 24,9 754 24,3 Essayah, Sari 42 2,7 41 2,7 83 2,7 Biaudet, Eva 15 1,0 7 0,5 22 0,7 Arhinmäki, Paavo 54 3,4 38 2,5 92 3,0 Lestijärvi: Haavisto, Pekka 21 5,8 18 13,3 39 7,8 Soini, Timo 26 7,2 14 10,4 40 8,0 Väyrynen, Paavo 185 51,0 65 48,1 250 50,2 Lipponen, Paavo 26 7,2 6 4,4 32 6,4 Niinistö Sauli 55 15,2 27 20,0 82 16,5 Essayah, Sari 17 4,7 0 0,0 17 3,4 Biaudet, Eva 6 1,7 0 0,0 6 1,2 Arhinmäki, Paavo 27 7,4 5 3,7 32 6,4 Ylivieska: Haavisto, Pekka 295 7,9 576 14,6 871 11,3 Soini, Timo 367 9,8 418 10,6 785 10,2 Väyrynen, Paavo 1426 38,2 1517 38,4 2943 38,3 Lipponen, Paavo 206 5,5 120 3,0 326 4,2 Niinistö Sauli 1145 30,7 1036 26,2 2181 28,4 Essayah, Sari 97 2,6 84 2,1 181 2,4 Biaudet, Eva 31 0,8 27 0,7 58 0,8 Arhinmäki, Paavo 162 4,3 169 4,3 331 4,3 28.1.2012-28.1.2012 14:30-15:30 Karvoskylän koulun piha 29.1.2012-29.1.2012 10:00-11:00 Välikylän koulun piha 29.1.2012-29.1.2012 11:30-12:30 Haikaran koulun piha 29.1.2012-29.1.2012 13:00-14:00 Järvikylän koulun piha 29.1.2012-29.1.2012 14:30-15:30 Junttilan koulun piha KALAJOKI Ennakkoäänestyspaikka: Kaupungintalo Osoite: Kalajoentie 5 85100 KALAJOKI Puhelin: (08) 46 911 25.1.2012-27.1.2012 8:00-16:00 28.1.2012-29.1.2012 10:00-16:00 30.1.2012-31.1.2012 8:00-16:00 Ennakkoäänestyspaikka: Äänestysbussi Puhelin: (08) 46 911 28.1.2012-28.1.2012 10:00-10:45 Vasankari, Juolan th (kirjastoauton pysäkki) 28.1.2012-28.1.2012 11:15-12:15 Mehtäkylän kauppa (kirjastoauton pysäkki) 28.1.2012-28.1.2012 13:30-14:15 Kärkisen koulun piha 28.1.2012-28.1.2012 14:45-15:30 Torvenkylän entisen koulun piha HIMANKA Ennakkoäänestyspaikka: Himangan palvelutoimisto Osoite: Raumankarintie 2 68100 HIMANKA 25.1.2012-27.1.2012 8:00-16:00 28.1.2012-29.1.2012 10:00-16:00 30.1.2012-31.1.2012 8:00-16:00 KANNUS Ennakkoäänestyspaikka: Kaupunginvirasto Osoite: Asematie 1 69100 KANNUS Puhelin: (06) 874 5111 25.1.2012-27.1.2012 9:00-18:00 28.1.2012-29.1.2012 10:00-14:00 Toholampi: Haavisto, Pekka 57 6,0 79 7,7 136 6,9 Soini, Timo 87 9,2 125 12,1 212 10,7 Väyrynen, Paavo 497 52,5 572 55,4 1069 54,0 Lipponen, Paavo 68 7,2 28 2,7 96 4,9 Niinistö Sauli 173 18,3 180 17,4 353 17,8 Essayah, Sari 35 3,7 24 2,3 59 3,0 Biaudet, Eva 7 0,7 4 0,4 11 0,6 Arhinmäki, Paavo 22 2,3 20 1,9 42 2,1 Alavieska Haavisto, Pekka 43 6,0 77 10,2 120 8,1 Soini, Timo 79 11,0 101 13,4 180 12,2 Väyrynen, Paavo 410 56,9 428 56,6 838 56,7 Lipponen, Paavo 17 2,4 11 1,5 28 1,9 Niinistö Sauli 122 16,9 113 14,9 235 15,9 Essayah, Sari 17 2,4 7 0,9 24 1,6 Biaudet, Eva 10 1,4 4 0,5 14 0,9 Arhinmäki, Paavo 23 3,2 15 2,0 38 2,6 Kalajoki Haavisto, Pekka 169 5,9 402 9,5 571 8,1 Soini, Timo 242 8,5 406 9,6 648 9,1 Väyrynen, Paavo 1326 46,3 1918 45,4 3244 45,8 Lipponen, Paavo 120 4,2 123 2,9 243 3,4 Niinistö Sauli 715 25,0 1014 24,0 1729 24,4 Essayah, Sari 67 2,3 104 2,5 171 2,4 Biaudet, Eva 24 0,8 18 0,4 42 0,6 Arhinmäki, Paavo 199 7,0 238 5,6 437 6,2 30.1.2012-31.1.2012 9:00-18:00 ESKOLA Ennakkoäänestyspaikka: Hanhinevan koulu Osoite: Koulutie 3 69150 ESKOLA 25.1.2012-25.1.2012 15:00-18:00 KANNUS Ennakkoäänestyspaikka: Märsylän koulu Osoite: Märsyläntie 21 69100 KANNUS 26.1.2012-26.1.2012 15:00-18:00 KANNUS Ennakkoäänestyspaikka: Roikolan koulu Osoite: Alaviirteentie 73 69100 KANNUS 27.1.2012-27.1.2012 15:00-18:00 KANNUS Ennakkoäänestyspaikka: Välikannuksen koulu Osoite: Himangantie 659 69100 KAN- NUS 30.1.2012-30.1.2012 15:00-18:00 KANNUS Ennakkoäänestyspaikka: Yli-Kannuksen Kyläkeskus Osoite: Ylikannuksentie 192 69100 KANNUS 31.1.2012-31.1.2012 15:00-18:00 TOHOLAMPI Ennakkoäänestyspaikka: Kunnantalo Osoite: Lampintie 5 69300 TOHOLAMPI Puhelin: (06) 888 5228 25.1.2012-27.1.2012 9:00-18:00 28.1.2012-29.1.2012 10:00-14:00 30.1.2012-31.1.2012 9:00-18:00 LESTIJÄRVI Ennakkoäänestyspaikka: Kunnanvirast0 Osoite: Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI Puhelin: (06) 888 9111 25.1.2012-27.1.2012 9:00-15:30 28.1.2012-29.1.2012 10:00-16:00 30.1.2012-31.1.2012 9:00-15:30 Lähde: www.vaalit.fi
Nro 3 24.2.2012 7 Mikä ihmeen hormonidieetti? Päivä KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Optimal Performance/Elise Kulmala/ Magnet Photography, Kirjan kansi Kustannusosakeyhtiö Tammi/ Katariina Tirkkonen -Wane Moni miettii, että mistä syystä rasva kertyy eri ihmisillä vartalon eri osiin? Kaisa Jaakkola osaa kertoa siihen vastauksen. Jaakkolaa voi kutsua Hormonidieetin esikuvaksi, sillä hän on oman kehonsa ongelmien myötä sukeltanut syvälle ihmiskehon ja mielen syövereihin. Oman kehon toimintaa tarkasti seuranneena Jaakkola on kirjoittanut kirjan ihmiskehon hormonitoiminnasta ja sen vaikutuksista koko elämän perustaan, aineenvaihduntaan. Hormonit vaikuttavat kehoosi ja mieleesi joka ikinen sekunti. Ne säätelevät esimerkiksi elimistösi uudelleenrakennusta, aineenvaihduntaa, lämmönsäätelyä, vireystilaa, motivaatiota, hedelmällisyyttä ja nestetasapainoa. Tätä tekstiä lukiessasikin uusia hormoneja syntyy ja käytettyjä hormoneja poistuu. - Sinä voit itse vaikuttaa siihen, kuinka hormonit elimistössäsi toimivat joko sinun hyvinvointiasi tukien, tai sitä heikentäen, Bio- Signature-, ravinto- ja kuntovalmentaja Kaisa Jaakkola kertoo. Jaakkola on kirjoittanut Hormonidieetti-kirjan, johon hän on koonnut tietoa kuinka elämäntavat vaikuttavat ihmisen elimistöön ja miten elämäntapoja muuttamalla voi rakentaa vaivattomammin terveen ja hyvännäköisen ja optimaalisesti toimivan kehon. Rasvan kertyminen vartalon eri osiin heijastaa hormonien keskinäistä tasapainoa. Omaa vartaloaan tutkimalla voi tarkemmin havaita, mihin asioihin juuri sinun tulisi kiinnittää huomiota voidaksesi paremmin. - Oman kehoni ongelmien myötä olen sukeltanut syvälle ihmisen kehon ja mielen toiminnan syövereihin. Uskon ravinnon parantavaan voimaan ja siihen, että ihminen on kokonaisuus, jossa yhtä osaa ei voi erottaa toisesta. Liian usein laiminlyömme terveyteen perustavanlaatuisesti vaikuttavia asioita, kuten unta ja vatsan ja suoliston hoitamista. Ne ovat avain hyvään oloon ja sitä kautta myös kehonmuokkaukseen. Olipa tavoitteena parempi Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti-kirjassa esitellään helppotajuisia ohjeita, kuinka hormonitasapainolla voi vaikuttaa painonhallintaan ja lisätä kehon sekä mielen hyvinvointia. vireystila tai laihtuminen, ensin on laitettava terveydentila kuntoon, Jaakkola kertoo. Ruokavaliolla ja liikunnalla on suuri merkitys ihmiskehon hyvinvoinnille. Jaakkolan mukaan moni ei vaan osaa välttämättä liikkua tarpeeksi ja oikein. - Vika ei välttämättä ole urheilumuodossa, vaan siinä, ettet tee asioita optimaalisesti. Suurin osa ihmisistä harrastaa salilla käymistä salilla treenaamisen sijaan. Näiden kahden asian välillä on iso ero. Treenin on oltava sellaista, että sillä saadaan tuloksia aikaan. Laitteissa istuminen, liian pienten painojen käyttö tai huonot liiketekniikat eivät saa aikaan kehossasi niitä hormonaalisia vaikutuksia, joilla on aidosti vaikutusta siten, että voimatasosi kehittyy ja kehonkoostumuksesi muuttuu, Jaakkola toteaa. Hormonidieetin periaatteiden mukaan jokainen ateria on rakenteeltaan suunnilleen samankaltainen. - Näitä periaatteita toteuttamalla jokainen oppii itse soveltamaan ruokavalionsa omalle vartalolleen sopivaksi ja voi syödä mitä ruokia haluaa. On tärkeätä syödä ruokia joista nauttii ja jotka tuottavat sinulle hyvää oloa ja iloa, Jaakkola opastaa. Treenin jälkeisellä aterialla pitäisi Jaakkolan mukaan syödä tärkkelyspitoisia hiilihydraatteja, sillä treenin jälkeinen aika on sellainen, jolloin elimistö käyttää hiilihydraatteja tehokkaimmin hyödyksi. - Tällöin voit syödä vähemmän rasvoja. Hiilihydraatinlähteinä voit syödä esimerkiksi bataattia, perunaa, riisiä, quinoaa, pastaa tai leipää. Jos syöt viljoja, suosi täysjyvää ja vältä valkaistua vehnää. Jos kehosi tuntuu vaativan enemmän hiilihydraatteja, lisää niitä 1-3 aterialle treeninjälkeisen aterian lisäksi. Kokeilemalla voi vain oppia mikä toimii itselle parhaiten. Mitä enemmän rasvaa sinulla on poltettavana erityisesti jenkkakahvojen kohdalla, selässä ja alavartalossa, sitä paremmin vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii sinulle. Jokaisella aterialla täytyy syödä ruokaa sen verran, että on 80 prosenttisesti kylläinen. - Vatsan ei tulisi olla täynnä tai olon ähky. Jos nälkä tulee alle kahden tunnin päästä edellisestä ateriasta, on annoskoko liian pieni. Jos nälkä ei ole vielä neljänkään tunnin päästä edellisestä ateriasta, on annoskoko liian suuri. On tärkeää opetella erottamaan vatsan ja mielen nälkä. Säännöllinen syöminen on välttämätöntä tasapainoisen hormonitoiminnan kannalta, Jaakkola opastaa. Jos teet ruumiillista työtä tai urheilet paljon on pidettävä riittävästä energiansaannista: annoskokojen tulee olla tavanomaista suurempia, jotta ne vastaavat kulutustasi. - Hormonidieetissä saman ruokavaliomallin päälle voi rakentaa lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja ruokien suhteen. Jokaisella aterialla toistuvat kasvikset ja proteiininlähde, useimmilla niistä myös joku luonnollinen rasvanlähde kuten voi, kookosmaito, pähkinät, siemenet, avokado tai rasvaisempi proteiininlähde kuten munat, punainen liha tai rasvainen kala, kuten lohi. Ruoka-aineita kannattaa vaihdella, sillä jos syöt samoja ruokia, esimerkiksi kananmunaa, joka päivä, saatat kehittää itsellesi yliherkkyyksiä ja allergioita. Ravintolisät ovat hyvä tapa lisätä ravinteiden saantia ja tukea elimistön uudistumisprosesseja. - Riittävä määrä vitamiineja, mineraaleja, entsyymejä ja kasviravinteita varmistaa, että kehosi pystyy ylipäätään muodostamaan hormoneja tasapainoisesti. Oma kokemukseni ravintolisistä on se, että parhaillakaan ravintolisillä ei ole mitään arvoa, mikäli vatsa ei ole kunnossa. Alhainen vatsahappotaso heikentää ravinteiden imeytymistä ja on erittäin yleinen vitsaus. Sen korjaamiseen löytyy ohjeita kirjastani, Jaakkola toteaa. Lisätietoja aiheesta kuten painoharjoittelun liikekuvasto ja esimerkkiohjelmia sekä lukunäyte kirjasta löytyy : www.kaisajaakkola.fi. Hormonidieetti-kirjaa on saatavilla kaikista kirjakaupoista ja netin verkkokirjakaupoista. TIESITKÖ? Jenkkakahvat ovat ravintovalintojesi tulos: Syöt liikaa hiilihydraatteja tai ruokavaliosi on epätasapainossa. Raskas painoharjoittelu kiihdyttää rasvanpolttoa lisäämällä kasvuhormonin ja testosteronin muodostusta. Riittävä uni parantaa hiilihydraattien sietokykyä, vähäinen uni puolestaan heikentää sitä. Suoliston hyvinvointi ja alavartalon rasvakertymät liittyvät toisiinsa, sillä alavartalon rasvakudokseen vaikuttavat estrogeenit poistuvat suoliston kautta. Stressiperäinen napaläski voi johtua esimerkiksi ruoka-aineyliherkkyyksistä, jotka aiheuttavat stressihormoni kortisolin liikaeritystä. Allit eli liikarasva ojentajissa kertoo alhaisesta mieshormonien määrästä, johon voit vaikuttaa harrastamalla painoharjoittelua, syömällä enemmän proteiinia ja lisäämällä sinkkiä ruokavalioosi. Hormonidieetin 4 päivän esimerkkiruokavalio 1 Ateria 1: Tomaatti-mozzarella-munakas, kahvi tai vihreä tee Ateria 2: Ruokaisa salaatti, jossa pohjana tummanvihreitä vihanneksia (romaine- tai tammenlehtisalaatti, pinaatti), tomaattia, mustikoita, proteiininlähteenä grillattua tai kookosöljyssä paistettua kanan- tai kalkkunanrintaa Ateria 3: Omena, raejuustoa, kanelia Ateria 4: Fetasalaattia ja pinaattijauhelihaa (resepti Flow Food -oppaassa), jälkiruoaksi muutama pala 70% kaakaota sisältävää tummaa luomusuklaata. Iltapala: Oodi masulle -smoothie (kirjan sivulta 62), kanan- tai kalkkunanrintaa lounaalta tai lisää smoothieen hiukan hera-, hamppu- tai riisiproteiinia Päivä 2 Ateria 1: Vihersmoothie (kirjan sivulta 70), johon lisätty hera- tai riisiproteiinia, kahvi tai vihreä tee => tee iso smoothie, josta riittää välipalalle Ateria 2: Lohisalaatti, jossa romaine- ja rucolasalaattia, kurkkua, sipulia, paprikaa, cashewpähkinöitä ja oliiviöljy-balsamico -kastiketta Ateria 3: Loput aamuisesta smoothiesta Liikuntaa - kuntosalitreeni vapailla painoilla 45-60 minuuttia Ateria 4: Uunipellillä kypsytettyjä juureksia (lanttua, palsternakkaa, porkkanaa, naurista, bataattia tai perunaa), lihapullia naudan jauhelihasta Ateria 5: Paleokräkkereitä juustolla, leikkeleellä ja vihanneksilla (resepti Monkeyfood-blogissa) Päivä 3 Ateria 1: Pinaatti-feta-munakas, kahvi tai vihreä tee Ateria 2: Pestokananrintaa uunissa (hiero pestokastiketta kananrintaan, leikkaa viilto sivuun ja laita myös kananrinnan sisään), lisukkeena pannulla kookosmaidossa haudutettua kukkakaalia, valkokaalia, selleriä, sipulia ja purjoa. Ateria 3: Maustamatonta luomujogurttia ja heraproteiinia (sekoita), mustaherukoita ja auringonkukansiemeniä Liikuntaa - intervalliharjoitus 30 minuuttia tai rauhallisempi ulkoilulenkki 60 minuuttia Ateria 4: Bodypizzaa (resepti Flow Food -oppaassa), raastesalaatti jossa porkkanaa, naurista, omenaa ja saksanpähkinöitä Ateria 5: Kuten 1. esimerkkipäivänä Päivä 4 Ateria 1: Vihersmoothie (kirjan sivulta 70), johon lisätty hera- tai riisiproteiinia, kahvi tai vihreä tee => tee iso smoothie, josta riittää välipalalle Ateria 2: Vihersalaatti oliiviöljyllä ja pihvi lampaanlihasta, voissa haudutettua sipulia Ateria 3: Loput aamuisesta smoothiesta Liikuntaa - kuntosalitreeni vapailla painoilla 45-60 minuuttia Ateria 4: Fetasalaattia ja pinaattijauhelihaa (resepti Flow Food -oppaassa) Ateria 5: Mustikoita, mantelilastuja ja raejuustoa Jokainen ateria on rakenteeltaan suunnilleen samankaltainen. On tärkeää syödä ruokia joista nauttii ja jotka tuottavat hyvää oloa ja iloa.
8 Nro 3 24.2.2012 ALUEELLISET TEKSTARIT Homeelle haiskahtavia rekkareita. Missähän etelän tummanvihreä-97 mallin Polo ja varaskopla nyt liikkuu? ( Ajokelit paranee keväällä ) On turhaa uskotella itselleen, että nettiyhtyedet ja omaverkkopalvelut ovat murtovarmoja. Mulla ei huolta, on nolla tilisaldo, vaan voi heitä joilla on miljoona.. ( Yx sentti ) Sarkozy ja Merkel varmasti tiesivät Kreikan velkatilanteen kun ottivat jäseneksi EU: n. Olisi aivan mahdoton jos maan päämiehet eivät tietäisi taloudellisista tärkeistä asioista. ( Nivala ) No, nyt meni pressanvaalit uusiks, toiselle kierrokselle. Pitänee arpoa kumpi voittaa Sauli vai Pekka! ( Eipäs olis arvannut tulosta ) Moottorikelkkailija! Ajathan ladun vierestä ei päältä! Koneella tai hiihtämällä tehty latu on tarpeellinen hiihtäjälle. Moottorikelkalla pääsee mistä vain. Jokaiselle on tilaa, nautitaan talvesta! (Hiihtelijä ) Hirvikolari Sarjankyläntiellä NIVALA Lauantai-iltana Nivalassa Sarjankyläntiellä nivalalainen mies törmäsi autolla hirveen. Auto vaurioitui törmäyksessä keulasta, mutta hirvi jatkoi matkaansa Pojat murtautuivat liikehuoneistoon YLIVIESKA Sunnuntaina aamuyöllä Ylivieskassa Hakatiellä sijaitsevasta liikehuoneistosta tuli murtohälytys. Paikalle mennyt vartija löysi tiloista kaksi alaikäistä poikaa. Poliisipartio selvitti myös, että pojat olivat tulleet Moottorikelkkailija pakeni kolaripaikalta YLIVIESKA Lauantaina puolenpäivän aikaan tapahtui Ylivieskassa Koskipuhdontiellä henkilöauton ja moottorikelkkailijan välinen kolari. Henkilöautoilija oli ajanut kertomansa mukaan Koskipuhdontietä kohti Valtatie 27:aa. Autoilija kertoi havainneensa Koskipuhdontien vieressä olevalla kelkkareitillä ajelevan moottorikelkkailijan. Moottorikelkkailija oli tullut kelkallaan Koskipuhdontielle reitiltään tarkoituksena ylittää tie. Kelkkailija metsään. Hirvimiehet yrittävätkin jäljestää sitä metsästä. Hirven kunnosta ei ole tarkempaa tietoa. Henkilövahinkoja ei tullut. paikalle henkilöautolla, vaikka kumpikaan ei ikänsä vuoksi olisi voinut kuljettaa autoa laillisesti. Asiaa tutkitaan varkauden yrityksenä ja kulkuneuvon kuljettamisena ajo-oikeudetta. ei ollut mahdollisesti havainnut autoilijaa, koska oli ajanut kelkallaan suoraan auton eteen, kelkka ja auto olivat törmänneet toisiinsa. Törmäyksen jälkeen auto oli suistunut tien vasemmalle puolen ojaan. Moottorikelkkailija oli törmäyksen jälkeen paennut paikalta. Henkilöautoon tuli kolarissa peltivaurioita. Auton kuljettaja puhalsi nollat poliisin alkometriin. Asiaa tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja liikennepakona tieliikenteessä. Ajatuksia akvarellistani Öinen tuulentuiverrus tunturissa on laantunut. Lumihuntu on laskeutunut kivikkoisen, paljaan tunturin laelle, vaatettaen sen valkoiseen pehmoiseen vaippaan. Jäätyneet lumikiteet ovat tarrautuneet somasti laaksossa kasvavien puiden oksille, kimaltaen kristallien tavoin auringonsäteiden niihin langetessa. Utuisen aamun sarastaessa, pilvien väistyessä. Taivaan sini saa seurakseen väripaletista pakkassään sävyjä, kera keltaisen auringon kajon. Kaukana häämöttävän metsän reunan voi havaita hennon ruskeana, epämääräisenä rajana tästä akvarellistani, joka on ensimmäinen, jälkeen alakoulun. Raija Sinisilta, Kannus Sauli vai Pekka, Pekka vai Sauli. Mietipä kuka päättää, SINÄ? (Äänestänkö) KYMPPIKUVA Kymppisanomat julkaisee lukijoiden ottamia Kymppikuvia. Valokuvia voi lähettää jpg-muodossa sähköpostilla toimitus@kymppisanomat.fi. Valokuvan mukaan pitää laittaa kuvan ottajan nimi ja paikkakunta. Kerro mielipiteesi tekstiviestillä puh. 044 945 3763 Normaali tekstiviestihinta Toimituksella on oikeus olla julkaisematta tekstiviestejä, jotka loukkaavat tai kohdistuvat suoraan tunnistettavissa oleviin henkilöihin tms. Kannustavat ja kehuviestit sen sijaan sallitaan. NIMIPÄIVÄSANKARIT Ti 24.1. Senja ja Jari Ke 25.1. Paavo, Pauli, Paavali ja Paul To 26.1. Joonatan ja Jonatan Pe 27.1. Viljo ja Folke La 28.1. Kaarlo, Kalle, Kaarle, Mies, Karl ja Carola Su 29.1. Valtteri, Valter ja Volter Ma 30.1. Irja, Gunnel ja Gunilla Lämpövuodon löysi tipu talvipakkasen päiväunilla :) Valokuvaaja Tapio Viitasalo, Ylivieska ALUEELLINEN SÄÄENNUSTE: Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kannus Toholampi Ylivieska -15/-12 Sievi Nivala -15/-12 Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus Toholampi Ylivieska -15/-16 Sievi Nivala -14/-15 Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus Toholampi Ylivieska -12/-13 Sievi Nivala -14/-13 Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus Toholampi Ylivieska -15/-15 Sievi Nivala -17/-16 Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus Toholampi Ylivieska -13/-17 Sievi Nivala -15/-18 Reisjärvi Haapajärvi www.fmi.fi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi 9:24 15:44 Pihtipudas -15/-12 9:22 15:47 Pihtipudas -13/-15 9:19 15:51 Pihtipudas -16/-14 9:16 15:54 Pihtipudas -19/-20 9:13 15:57 Pihtipudas -19/-21