Muistelupäivä Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Väitösteema: Konsekutiivitulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta 2006 Muistelupäivä Mitä muistot ovat? Tapahtumamuisti ja tietomuisti Miksi meillä on muistoja? Myönteiset muistot painottuvat nuoruusvuosiin Muistojen ominaisuuksista: tunneintensiteetti valenssi Unohtaminen muistojen loppuunkäsittely: muistojen hälveneminen hiljaiset ja jaetut muistot torjutut ja ehkäistyt muistot Muistomielikuvien näkökulma: sisäinen vs. ulkoinen Mielikuvien etäännyttäminen 1
Tehtävä 1: Nimen opettelu AssosiOi - liitä - yhdistä aikaisempaan: ketä samannimisiä tunnet? muihin sanoihin Silti nopeasti! etu- ja sukunimi toisiinsa kädenpuristukseen - persoonallisuus toista nimi ääneen kommentoi nimeä ääneen keskustele nimen alkuperäst stä tai mitä se tuo mieleesi Mitä muistot ovat? Omakohtaiset (autobiografiset) muistot Muistot herätt ttävät t mielikuvia (autobiografiset mielikuvat) Mielikuvat ovat havaintokuvien kaltaisia Niiden piirteet vastaavat havaintojen aistimusten piirteitä säilömuistissa: visuaaliset, auditiiviset, tuntoon, hajuun ja makuun liittyvät t piirteet painottuvat yksilöllisesti llisesti eri tavoin ilmeisesti myös s tapahtuman laatu vaikuttaa painotukseen 2
Muistin jaottelua Semanttinen muisti eli tietomuisti (tosiasiat) tiedät t muttet muista: Suomen presidentit, valtiot ja pääp ääkaupungit jne. oma syntymäpäiv ivä merkittävät t tapahtumat: aika- ja paikkatiedot ylioppilaaksi tulo, opiskelun pääp äätös, hääh ääpäivä, muutot toiselle paikkakunnalle, lasten syntymäpäiv ivät, avioero... Episodinen muisti eli tapahtumamuisti = muistot tallentuvat erikseen tosiasiatiedoista (Tulving) Miksi meillä on muistoja? 1. Ohjaava tehtävä: menneen ymmärt rtäminen: menneestä opiksi: oman käytk ytöksen tuleva ohjaus toisten käytk ytöksen ymmärt rtäminen: käyttk yttäytymissäännöt muistojen avulla voi kuvitella tulevaa: säännönmukaisuudet nmukaisuudet mennyt kokemus tulevan käytk ytöksen ohjaus miten toimia, mitä uskoa Ohjaavat muistot ongelmanratkaisu rikkaampia kuin muut päätökset, suunnittelu, kuvittelu muiden antama malli: minäkin pystyn siihen! luovuus, kekseliäisyys, isyys, inspirointi motivointi uudet ideat, uudet ratkaisut... eri taidemuodot 3
Miksi meillä on muistoja? 2. Minäkuvaa ylläpit pitävä tehtävä: yhtenäinen (koherentti) minäkuva syntyy jo varhaislapsuudessa: muisteleminen yhdessä aikuisten kanssa olennaisen tärket rkeää Italialainen tutkimus: suurperheiden lasten varhaisin muisto varhaisempi kuin ydinperheen lapsilla omaelämäkerrallisen muistin kehittäminen! minän jatkuvuus koherentti minäkuva sama kuin ennen mutta parempi! itsen jatkuva kehittäminen minen: muistot ohjaavat ihannemin minäkuvan muokkausta: otamme opiksi kielteisistä tapahtumista (syyllisyys, häpeh peä...) liioittelemme myönteisten merkitystä (vähän n mäm oon hyvä!) Miksi meillä on muistoja? 3. Sosiaalinen tehtävä: toisen ymmärt rtäminen: toisen kenkiin empaattisuus: olen kokenut samaa sosiaalisten siteiden vahvistaminen, sitoutuminen evoluutiivisesti edistänyt selviytymistä opastaminen ja tiedottaminen etenkin lapset ja nuoret kulttuurievoluutio muistojen jakaminen tekee keskustelusta uskottavamman 4
Muistot painottuvat nuoruuteen (reminiscence bump) Glück & Bluck, 2007 Myönteiset muistot painottuvat elämän n 1. kolmannekseen: nuorilla 18-20 vv välillev - minäkuvan muodostuminen iäkkäillä 21-30 vv välillev - painottuu myös s unissa! kulttuurisesti tärket rkeät t tapahtumat ohjaavat painotusta: ylioppilasjuhla, hääh äät, lapsen syntymä,, koulun/opintojen alku, kotoa lähtl htö,, kuolemantapaukset, eka työpaikka ym. Kielteiset muistot painottuvat ympärist ristön n historiallisten tapahtumien mukaan! Muistot painottuvat nuoruuteen Vaikutusmahdollisuudet tapahtumahetkellä: Myönteiset tapahtumat, joihin tunsi pystyneensä vaikuttamaan, jäivät t mieleen tapahtumat hyvin merkittävi viä itsen kehityksen kannalta aiheuttivat painotuksen nuoruusvuosiin tavoitteena yhtenäinen elämäntarina toimii palautusvihjeenä Glück & Bluck, 2007 5
Tunneintensiteetti Tunneintensiteetti määräävä ominaisuus intensiiviset muistot: muistetaan kauemmin niihin luotetaan enemmän niitä muistellaan (yksin tai yhdessä) ) useammin muiston alkuperäiset ominaisuudet säilyvs ilyvät etenkin keskeiset yksityiskohdat etenkin kielteisissä (esim. traumamuistot) muistoihin eläydyt ydytään n kuten alkuperäiseen tapahtumaan muodostavat yhteinäisen isen tarinan Valenssi Valenssi: myönteinen, neutraali, kielteinen Myönteiset muistot: muistetaan määm äärällisesti enemmän helposti saatavilla helpompi palauttaa mieleen (etenkin kaukaiset muistot) hälvenevät t hitaammin kerrataan ehkä useammin enemmän n aistiyksityiskohtia enemmän tilanneyksityiskohtia Kielteiset muistot: vaimennetaan enemmän prosessoidaan aistitiedosta ylösp späin esim. jokin paikka tuo mieleen jonkin ikävän muiston muistetaan tarkemmin (etenkin traumamuistot) 6
Hälveneminen Kielteiset hälvenevät t enemmän kuin myönteiset mutta tasaisesti Kielteiset kaukaiset muistot intensiteetti voimakkaampi kuin muilla Usein muisteltu muisto hälvenee h vähemmän Jaettu myönteinen muisto ei hälvene MUTTA: jaettu kielteinen hälvenee! h Hiljaiset muistot (silent) Hiljaiset muistot: ei muistella: muistelu vaatii ponnistelua eivät t niin rikkaita kuin muut Tahattomat muistot tulevat mieleen itsestää ään kielteiset useammin Sosiaalisesti hiljaiset muistot muistetaan muttei kerrota muille 7
Jaetut muistot (disclosed) Jakaminen vahvistaa fysiologista reagointia (syke, ihon sähks hkönjohtavuus ym.) Jaetut muistot: elävämpi mpiä tärkeämpiä herätt ttävät t enemmän n tunteita Myönteisi nteisiä muistoja jaetaan useammin kuin kielteisiä Torjutut vs. ehkäistyt muistot Torjutut muistot täysin torjutut: ei muista vaikka miten yrittää Ehkäistyt muistot palautuksen aikana ehkäist istään n tulemasta mieleen (inhiboidaan) vain kielteisiä ehkäist istään palautuksen harjoittelu eduksi Ehkäistyt muistot muistiprosessin aikana: ehkäist istään n esim. kielteisiä tunteita etenkin miehet: tunteista ei puhuta! muistelu lopetetaan huomio kääk äännetään muuanne 8
Loppuunkäsittely - closure Pelkkä ajan kuluminen ei riitä siihen, että muisto koettaisiin loppuunkäsitellyksi Keskeneräisill isillä muistoilla käytk ytöstä ohjaava vaikutus Loppuunkäsitelty muisto on miellyttävämpi mpi Mielikuvan näkökulma Sisäinen inen näkökulmakulma kuin näkisi n omin silmin, kuulisi omin korvin, kokisi yhä kehossaan,... 1. persoonan näkökulman kulma minän n näkökulman kulma NLP: assosioitu mielikuva Huippuhetket koetaan sisäisin isinä? 9
Mielikuvan näkökulma Ulkoinen näkökulmakulma näet itsesi kuvassa ulkoapäin takaa, edestä sivulta, ylhää äältä 3. persoonan näkökulman kulma kertojan näkökulman kulma NLP: dissosioitu mielikuva Muistojen näkökulma Storm ja Jobe 2012: Muistoista jopa 68-76% palautetaan mieleen sisäisin isinä Talarico ym. 2004: Muistot palautetaan yhtä usein mieleen sisäisin isinä kuin ulkoisina Hiltunen ym. 2013: kielteisiä palautettiin enemmän n sisäisin isinä: : 56, 5 % muut useammin ulkoisina: : neutraaleista 52,2 % ja myönteisist nteisistä 60,9 % 10
Muistojen näkökulma Sisäinen inen: äskeiset tapahtumat Sisäiset iset mielikuvat: (alle 1-1,51 1,5 v) elävämpi mpiä tunteisiin keskittyvät yhtenäisempi isempiä (myönt. tai kielt. vrt helpommin saatavilla neutraalit) paljon onnelliset muistot aistiyksityiskohtia jännittävät t muistot intensiivisempiä itsen kannalta oleelliset Muistojen näkökulma Ulkoinen: kaukaiset muistot tulevaisuuden kuvitelmat Kuvittele tuleva onnistuminen ulkoisena: lisää motivaatiota! Ulkoisesta näkökulmasta kulmasta muistellut tapahtumat: ihmisen käytk ytöstä arvioitiin persoonallisuuden, ei tilanteen tasolla 11
1975, USA: John Grinder Richard Bandler taidon mallittamista esim. kyky olla hyvä terapeutti sovelluskohteet: lyhytterapiamuoto koulutus ja opetus valmennus (myös urheiluvalmennus) liikkeenjohto ym. ym. S.Hiltunen/ 9.11.2012 S.Hiltunen/ 9.11.2012 Mielikuvat, mielteet Kokemus Keho Kieli 12
Mielle-editointi 1. Palauta mieleesi jokin epämiellyttävä muisto viime ajoilta. 2. Miten näet sen? omista silmistäsi = assosioitunut = sisäinen mielikuva ulkoa päin = dissosioitunut = ulkoinen mielikuva Siirrä sisäinen mielikuva kauemmaksi, astu siitä ulos 3. Editoidaan edelleen - hälvennetään: värit, yksityiskohdat jne. S.Hiltunen/ 9.11.2012 S.Hiltunen/ 9.11.2012 Asikainen Riitta & von Harpe Peter (toim.), 1997: Monessa mielessä. NLP mielikirja II Hiltunen S., Kiviaho M., Vikeväinen-Tervonen L. 2003: NLP perusteet. Tampere: Tampere University Press: http://granum.uta.fi/granum/ O Connor, Joseph & McDermott, Ian, 1998: NLP:n aakkoset, Jyväskylä: Ai-ai Oy Toivonen Veli-Matti & von Harpe Peter (toim.), 1994: NLP Mielikirja I. Kuinka muuttaa mieltään, Helsinki: Ai-ai Oy Toivonen Veli-Matti & Kauppi Timo, 1999: Aika muovailuvahana, NLP ja henkilökohtaisen ajan rakenne, Jyväskylä: Ai-ai Oy, Gummerus Toivonen Veli-Matti & Kauppi Timo, 1995: Kielen taikaa - NLP Kielikirja Toivonen Veli-Matti & Kiviaho Matti, 1998: Tässä suhteessa, NLP vuorovaikutuskirja Suomen NLP-yhdistys: http://www.suomennlp-yhdistys.fi/ 13