KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Samankaltaiset tiedostot
TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? PIEKSÄMÄKELÄISEN LIIKUNTAKULTTUURIN NYKYTILA LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? PIEKSÄMÄKELÄISEN LIIKUNTAKULTTUURIN NYKYTILA

ASUKASKYSELYIDEN TULOKSET

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

ENNAKKOMATERIAALI 2015

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Opetus-ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2019 tulokset

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

TAIPALSAAREN KOULULAISTEN LIIKUNTAKYSELY Tulokset

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

OIKEUS LIIKKUA LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Koululaisilla paljon kiinnostusta harrastaa monipuolisesti - mieleinen harrastus löytymättä joka viidennellä

suhteessa suosituksiin?

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Liikkuuko Pieksämäki? Liikuntasuunnitteluprojekti

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009

Ennen haastattelua: Mitä olet kuullut tästä tutkimuksesta opettajaltasi? Oletko saanut kirjallisen tiedotteen?

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus ylitarkastaja Sari Virta

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Nuorten kysely Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueella syksyllä 2014

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

TULOSLIITE JULKAISUUN

LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKKUMATTOMUUDEN TORJUNTAAN LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKKUMATTOMUUDEN TORJUNTAAN

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn vastaukset

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013.

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

LAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA Asukaskyselyn (2018) päätulokset

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Tavoite. Tiedonkeruu. Kohderyhmä ja otos

Kainuun liikuntakysely

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Harrastustoiminta osana koulupäivää

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Ikäinnovaatio hanke

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

HARRASTEKYSELY NAANTALILAISILLE LAPSILLE JA NUORILLE 2018

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti

Suomen Hiihtoliitto. Nuorisolatu Sirpa Korkatti, Sipilisti

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Palokan koulukeskuskysely

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ikäinnovaatio hanke

Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Lasten fyysinen aktiivisuus

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Ikäinnovaatio hanke

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Transkriptio:

KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla. Kyselyyn vastasi yhteensä 363 pieksämäkeläistä koululaista. Vastanneista 51 % on tyttöjä ja 49 % poikia. Alakoululaisia 85, yläkoululaisia 186 ja toisen asteen opiskelijoita 104. Pääosa alakouluikäisistä vastaajista on 5. luokkalaisia, sillä vastauksia kerättiin tehostetusti tältä luokka-asteelta. Samalla perusteella yläkouluikäisistä vastaajina olivat pääasiassa 8. luokkalaiset ja toisen asteen osalta 2. vuosikurssin opiskelijat.

Yläkoululaisista 8 prosenttia, lukiolaisista 7 prosenttia ja ammattikoululaisista 39 prosenttia ilmoittaa tupakoivansa. Ammattikoululaisista tupakoitsijoita löytyi etenkin tyttöjen joukosta, sillä 53 prosenttia heistä ilmoitti polttavansa. Toisen asteen opiskelijoista 14 prosentilla on liikkumista rajoittava pysyvä vamma tai sairaus.

Alakouluikäisen lapsen tulisi liikkua reippaasti ja riittävän kuormittavasti vähintään 1,5 tuntia joka ikisenä päivänä. Yläkoululaisen ja toisen asteen opiskelijan terveysliikunnan suositus on tunnin verran liikuntaa päivittäin.

Pieksämäellä suositukset täyttää: alakoululaisista 24 prosenttia yläkoululaisista 26 prosenttia toisen asteen opiskelijoista 11 prosenttia.

MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA? Pieksämäellä terveytensä kannalta riittävästi liikkuu viidennes ala- ja yläkoululaisista. Lukiolaisista enää yksi kymmenestä liikkuu suosituksen mukaisesti. Täysin tai lähes passiivisia on viidesosa alakoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista. Heidän fyysinen aktiivisuutensa muodostuu lähes ainoastaan koululiikunnasta. Yläasteikäisistä täysin tai lähes passiivisia on 15 prosenttia.

Haja-asutusalueella asuvat alakoululaiset ovat aktiivisimmin liikkuva ryhmä Pieksämäellä, kun taas keskustaajamassa asuvista 60 prosenttia täyttää suositukset vain kolmena päivänä viikossa. Haja-asutusalueiden kyläkoululuista siirryttäessä keskustan yläkouluun, erot asuinpaikkojen välisissä liikunta-aktiivisuuksissa tasoittuvat.

Merkittävimmät koululaisten liikkumista rajoittavat tekijät: 1. Kiinnostavien liikuntaharrastusten puute 2. Ajanpuute 3. Harrastamisen kalleus 4. Kiinnostavien liikuntapaikkojen puute 5. Liikuntapaikkojen sijainti

MITÄ KOULULAISET HARRASTAVAT? Suosituimpia liikuntaharrastuksia ovat lenkkeily, pyöräily, jalkapallo ja kuntosali Poikia liikuttaa lisäksi merkittävästi frisbeegolf ja tyttöjä ratsastus

MISSÄ KOULUIKÄISET LIIKKUVAT? Kouluikäisten käytetyimmät liikuntapaikat ovat: 1. Kävely- ja pyörätiet 2. Koulujen liikuntasalit 3. Luistelukentät ja kaukalot 4. Jalkapallokentät 5. Liikuntahallit Alakouluikäiset käyttävät lähes kaikkia liikuntapaikkoja aktiivisemmin kuin vanhemmat ikäluokat

KOULULAISTEN SEURAHARRASTAMINEN Alakouluikäisistä 64 % ilmoittaa harrastavansa liikuntaa urheiluseurassa. Seuraharrastaminen vähenee iän karttuessa, sillä yläkoululaisista 48 ja toisen asteen opiskelijoista 37 prosenttia harrastaa seurassa. Yläkoululaisista 30 % ja toisen asteen opiskelijoista 40 % on luopunut urheiluharrastuksestaan. Yleisimmät syyt harrastuksesta luopumiseen ovat muut kiinnostuksen kohteet ja se, että harrastus vei liikaa aikaa. Muita syitä ovat liika kilpailuhenkisyys, harrastamisen kalleus, huono valmentaja sekä ryhmän/joukkueen hajoaminen.

Alle kilometrin koulumatka kuljetaan pääsääntöisesti lihasvoimin, mutta jo parin kilometrin lisäys aiheuttaa sen, että toisen asteen opiskelijoista puolet kulkee matkan moottoriajoneuvolla.

Yläkoululaisista 70 prosenttia istuu useimmilla välitunneilla, kun alakouluikäisillä vastaava osuus on 5 prosenttia.

MITÄ UUSIA LIIKUNTAPALVELUJA KOULULAISET HALUAISIVAT? Eniten toivotaan laskettelua/lautailua, kiipeilyä, katutanssia ja sirkusliikuntaa Liikunnallisesti passiivisia kiinnostaa eniten sirkusliikunta (alakoululaiset) ja kiipeily (yläkoulu, lukio ja ammattikoulu)

MITÄ UUSIA LIIKUNTAPAIKKOJA KOULULAISET HALUAISIVAT? Koululaiset toivovat selvästi eniten keilahallia, jonka yli 50 % vastaajista haluaisi Pieksämäelle. Seuraavaksi kiinnostavin paikka on hyppytorni/ponnahduslauta uimahalliin. Kiipeilypaikka on erityisesti niiden koululaisten suosiossa, jotka liikkuvat vähän.

www.kunnolla.fi/materiaalit