Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta

Transkriptio

1 Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti ylitarkastaja Sari Virta

2 Alustuksen rakenne Kansalaistoiminta tänään Mitä pitäisi ajatella, mihin suunnata? lapset, nuoret, aikuiset toimintaympäristö harrastamisen hinta kansalaistoiminnan ehdoilla

3 Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen Liikkuminen

4 Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä seuraa Vapaamuotoiset kaveriporukkaseurat / tiimit kasvussa Miehet tekevät vapaaehtoistyötä enemmän; naisten osuus kasvanut Vapaaehtoistyö yhteydessä oman lapsen harrastukseen Liikunta urheiluseurassa lasten suosituin harrastus Pojat harrastaa enemmän, tyttöjen osuus tasaisessa kasvussa Alle kouluikäisistä joka kolmas liikkuu urheiluseurassa ja 7 14-v. noin 55 % (pojat yli 60 %, tytöt yli 50 %)

5 Kansalaistoiminnan nykytila 7-29-vuotiaat Seuratoiminnassa liikkuu viikoittain noin kolmannes Omatoiminen liikkuminen muodostaa valtaosan kaikesta liikunnasta Suosituimmat liikuntamuodot: lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä Poikien harrastamat lajit: jalkapallo, salibandy, jääkiekko Tyttöjen suosimat lajit: lenkkeily, kävely, ratsastus, tanssi Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 Gymnastrada-tapahtuma 2015, Nuorten MM-lätkämestaruus 2016

6 Seura ja nuoret Erityinen haaste on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikuntaaktiivisuus murrosiän yli. = Drop out Merkittävin muutos tiettyjen lajien osalta v: nuorista % lopettaa harrastamisen kokonaan; vain alle 10 % siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastamisen lopettamissyyt moninaiset: - muut asiat kiinnostavat enemmän - harrastus vie liikaa aikaa - kilpahenkisyyttä ei haluta - menestystä ei tavoitella Seuratoiminnassa ei juuri ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa

7 Liikuntaseuroissa liikkuvat

8 Seura ja aikuisväestö Aikuisväestöstä noin 15 % liikkuu urheiluseuran harjoituksissa. (Ei muutoksia vuodesta 1995 lähtien) Aikuiset käyttävät yhä enemmän yksityisen sektorin palveluita. Suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Juoksu tekee uutta tulemista. Uudet trendilajit. Elämäntaparemontit. Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain muutama prosentti. Ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja: kävely, pyöräily, uinti, hiihto; arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan Kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.

9 100 Urheiluseuroissa liikkuvien määrä ikäryhmittäin 80 % < >64 Ikä

10 Mitä liikunnan kustannuksista tiedetään?

11 ONKO HARRASTAMINEN KALLISTA? Näkökulmia tarkastella asiaa: Onko euroa paljon vai vähän? Kuukaudessa/vuodessa? Kaudessa? Paljonko ihmisillä on varaa? Mihin suomalaisten rahat kuluvat? Miten liikunnan ja urheilun hinta on kehittynyt? Mitä suuri yleisö ajattelee harrastamisen hinnasta? Kuinka monelle hinta on este joko jatkaa harrastusta tai syy harrastamisen lopettamiseen? Mikä on kohtuullista?

12 Paljonko ihmisillä on varaa?

13 KESKIMÄÄRÄISET TULOT Vuonna 2013 keskimääräiset tulot olivat /tulonsaaja miehillä naisilla Tuloluokka Tulonsaajat yht. (%-osuus) Alle ,8 % ,1 % ,6 % ,5 % Mukana ovat kaikki veronalaista tuloa saaneet henkilöt. Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.

14 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT V RAHASSA Keskiarvo /kotitalous Mediaani Pienituloisuusraja / kulutusyksikkö 1) Henkilöitä pienituloisissa kotitalouksissa Pienituloisia väestöstä % , , , , , ,8 1) Kulutusyksiköt on laskettu siten, että kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt painon 0,5 ja 0 13-vuotiaat lapset painon 0,3.

15 Harrastamisen kustannukset?

16

17

18

19 TUNNISTETTUJA SYITÄ HINTOJEN NOUSULLE Ohjattujen liikuntakertojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Tarvitaan tiloja, kuljetusta, tohinaa Aiemmin vapaaehtoisesti tehtyä toimintaa on korvattu palkallisilla. Toiminnan ammattimaistuminen Varustehifistely Kuntien hankala taloustilanne tilavuokrat Kilpailujärjestelmät: matkustaminen kisoihin, tuomarimaksut jne.

20 Mitä kansa ajattelee harrastamisen hinnasta?

21

22 Kuinka monelle hinta on harrastamisen este tai syy lopettaa harrastaminen?

23

24 Miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa? Ratkaisuja.

25 Nykynäkymistä eteenpäin Tulevaisuuden näkymät

26 Julkinen tuki liikunnan kansalaistoimintaan Valtion liikuntabudjetti vuositasolla noin 148 miljoonaa euroa - liikunnan valtakunnallisille järjestöille tästä noin 44,3 M - noin puolet tuesta kohdentuu yli 70 lajiliitolle - loput liikunnan palvelujärjestöille, liikunnan aluejärjestöille ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille - seuratuki 4 miljoonaa euroa Kuntien valtionosuudet ovat 19,2M euroa Kunnat käyttävät vuositasolla liikuntaan miljoonaa euroa Arviot kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille M Kansalaistoiminnan julkinen tuki perustuu liikuntalakiin (390/2015)

27 Tietopohjan vahvistaminen Edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle Tietoa kaivataan mm. - seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä - toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, - toiminnan laadusta - seuratoimijoiden koulutustasosta - tuloista ja menoista, harrastuksen hinnasta Tiedonkeruuta on vahvistettava seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa. = Järjestötoiminnan indikaattorit

28 TAUSTA: Monen tahon tarve saada ajantasaista tietoa seuroista -> Seuratoimintaa koskevan tiedon helpompi kokoaminen, käsittely ja hyödyntäminen kunnat avustusprosessit seurat oman seuran tiedon hallinta lajiliitot, aluetoimijat ajantasainen seuratieto valtionhallinto, kattojärjestöt tutkijat, viestintä TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMINNAN LAAJUUDEN PAREMPI KUVAUS ARVOSTUS!

29 Seuratuki vuosi 2016 käsittely kesken Vuosi ,85M ,0M ,5M ,0M Hakumäärä Hakemukset Yhteensä myönnöt Seuroja tuen piirissä ,3M Toiminnalliset Palkkaus Jatko- Hankkeet ,9M ,8M ,8M

30 Miten tietoa käytetään? Maailma muuttuu ympärillä, muuttuuko seuran toiminta / pitäisikö muuttua? Toimintaympäristön analysointi Jäsenkyselyt (asiakaspalaute) Kenellä on tosiasiallinen päätäntävalta? Mitä seura linjaa ja miten seuran linjaukset toteutuvat esim. joukkuetasolla? Johtokunta / ohjaajat & valmentajat / vanhemmat? Lasten ja nuorten äänen kuuleminen! (tärkein asiakaskunta) Kuka päättää seuratoiminnan trendeistä? Seura itse, lajiliitto, valtio?

31 Mitä tulisi tehdä? Mihin pitäisi varautua? Missä on onnistuttava? Rohkeita valintoja Sukupolven vaihdos Osaamisen kartoitus Mitä on aito kansalaistoiminnan kehittäminen? Vapaaehtoistoiminnan merkitys?

32 Ihmiset ovat seuratoiminnan keskiössä Parhaiten menestyvät organisaatiot, joiden sisällä vallitsee jatkuvan palautteen kulttuuri. Pahin vihollisemme on poisoppimisen tuska, jonka lyö laudalta vain uuden oppimisen riemu. Aki Ahlroth

33 KIITOS Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto NUOLI liikunnan vastuualue ylitarkastaja Sari Virta gsm Vastuualue: - kuntien liikuntatoimi - liikunnan aluehallinto - seuratuki - liikunta-alan yrittäjyys - liikunnan vastuualueen viestintä 33