TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA TANSKAN AALBORGIIN 6.-9.2.2012

TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA TANSKAN AALBORGIIN 6.-9.2.2012

TRIANGLE-HANKKEEN BENCHMARKING-MATKA AALBORGIIN, TANSKAAN 6.-9.2.2012 Matkan tavoitteet TRIANGLE-hankkeen tavoitteena on löytää kansainvälisen yhteistyön kautta uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Oulun seudulla. Hankkeessa toteutetaan kuusi benchmarking-matkaa eurooppalaisiin kohteisiin ja matkojen tavoitteena on tutustua kohdealueiden hyviin käytänteisiin hankkeen aihealueen ympärillä. Matkoilta kerättyjä hyviä käytänteitä käsitellään matkojen jälkeen teemaryhmissä. Teemaryhmät koostuvat Oulun seudulla alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Teemaryhmissä ulkomaanmatkoilta tuotuja hyviä käytänteitä analysoidaan ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä jatkojalostetaan niitä edelleen, jotta ne soveltuisivat paremmin käyttöönotettaviksi Oulun seudulla. Hankkeen toisen benchmarking-matkan kohteeksi valittiin Tanska, sillä Tanskan ohjausmallit ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta Oulun seudulla. Aalborgin kaupunki valikoitui kohteeksi, koska Aalborgissa sijaitsee Tanskan työministeriön alainen nuorisoyksikkö (National Youth Task Force), jonne TE-toimistosta oli yhteyshenkilö. Nuorisoyksikön yhteyshenkilön avustuksella saatiin järjestettyä vierailukäyntejä Aalborgissa nuorten työllisyys- ja koulutusasioiden parissa työskenteleviin organisaatioihin. Lisäksi TRIANGLE-hankkeessa pyritään etsimään vierailukohteiksi sellaisia alueita, jotka vastaavat kokoluokkansa perusteella Oulun aluetta. Osallistujat OSAO: Saija Niemelä-Pentti, kehittämisjohtaja Hanna Laurila, kuraattori Tuukka Puijola, koulutussuunnittelija TE-toimisto: Camilla Karvinen, työvoimaneuvoja Sari Isojämsä, psykologi (Byströmin nuorten palvelut) OAKK: Tuuli Lähteenmäki, koulutuspäällikkö Oulun kaupunki: Pekka Fredriksson, lukio-opetuksen johtaja, va. opetustoimenjohtaja Kunnan/työpajojen edustaja: Tuula Väisänen, palveluesimies, Kiimingin kunta TRIANGLE: Heli Laitila, projektipäällikkö Virve Kivelä, projektipäällikkö

Matkaohjelma Maanantai 6.2.2012 Kokoonnuimme Oulunsalon lentokentälle maanantaiaamuna klo 6.00. Oulunsalosta lensimme Helsingin ja Kööpenhaminan kautta Aalborgiin, jossa olimme perillä paikallista aikaa klo 11.25. National Youth Task Force (Den Nationale Ungeenhed) Nybrogade 16, 2.sal, 9000 Aalborg, ungeenhed@ams.dk, www.brnordjylland.dk, yhteyshenkilö Kirsten Sværke kis@ams.dk Maanantaina vierailimme National Youth Task Forcen toimistolla. Siellä saimme yleisinformaatiota Tanskan työllisyydenhoidosta ja työllisyystilanteesta sekä erityisesti nuoriin kohdistuvista toimenpiteistä. National Youth Task Force on kaksivuotinen projekti, joka kuuluu Tanskan työministeriön alaisuuteen. Projektin päätehtävä on kerätä ja jakaa tietoa nuorisotyöttömyydestä ja fokus on erityisesti koulutuksessa ja työllistymisessä. National Youth Task Forcen tehtävänä on myös järjestää inspiraatiovierailuja ja vierailuja eri kuntien välillä eli edistää hyvien käytänteiden jakamista ja keräämistä. Lisäksi he järjestävät myös erilaisia konferensseja ja workshopeja nuorisotyöttömyyden aiheista. National Youth Task Force myös rahoittaa useita 15-17-vuotiaiden nuorten asioita käsittelevää projekteja (yhteistyöprojekteja jobcentereiden, oppilaitosten sekä nuorten ohjauskeskusten välillä). Yleisinformaatiota Tanskan työllisyydenhoidosta Tanskassa on neljä työllisyysaluetta (employment regions) ja 91 paikallista Jobcenteriä. Työhallintoa johdetaan neljän periaatteen voimin: - Lainsäädäntö: minimivaatimus aktivointitoimenpiteille - Taloudelliset aloitteet (esim. aktivointi johonkin yritykseen)

- Kansalliset IT-työkalut (esim. Jobnet ja Jobindansats) - Dialogiin perustuva johtaminen Työllisyydenhoidossa on asetettu neljä tavoitetta vuodelle 2012: - Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen - Työttömyystuella (tai vast.) elävien määrän vähentäminen - Nuorten työttömyystuella (tai vast.) elävien määrän vähentäminen - Työttömyystuella (tai vast.) elävien maahanmuuttajien määrän vähentäminen Haasteena Tanskassa on huonontunut taloustilanne ja nuorten työnhakijoiden ammatillisen koulutuksen puute. Myös mielenterveysongelmat ovat yhä suurempi syy jäädä eläkkeelle aikaisin. Yleistietoa Tanskan nuorisotyöttömyydestä Tanskan yleinen työttömyysprosentti on 6% ja nuorisotyöttömyysprosentti on 10% (18-30- vuotiaita nuoria). Tanskan hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä 95% kaikista nuorista on suorittanut jonkin koulutusohjelman. Tämä tavoite on lähtökohtana kaikissa nuoria koskevissa toimenpiteissä ja nuorten työttömien kohdalla päätavoitteena onkin ohjata heidät ensisijaisesti koulutukseen. 15-17 vuotiaat nuoret ovat erityisesti erilaisten toimenpiteiden kohteina; Kunnat tukevat nuoria noudattamaan koulutussuunnitelmaansa ja Jobcenterit aktivoivat niitä nuoria, jotka eivät ole valmiita jatkamaan opintojaan. Jobcenterit tarjoavat nuorille ohjausta sekä tukevat nuoria kehittämään omaa osaamistaan. Jobcentereiden kautta nuoret voivat päästä luki- sekä matematiikan testeihin ja tarvittaessa voivat osallistua näitä taitoja harjaannuttaville kursseille. Jobcenterin kautta nuoret voivat myös hakeutua yrityksiin työharjoitteluun (yli 18-vuotiaille tarjolla palkkatukijärjestelmä). Jobcentereiden kautta nuorille voidaan osoittaa mentori, joka on nuoren tukena koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Mentori voi tulla joko jostakin yrityksestä tai olla ns. sosiaalinen mentori, joka on esimerkiksi nuorten ohjauskeskuksen (UU:t) työntekijä.

Tiistai 7.2.2012 Tiistaina vierailimme kahdessa eri vierailukohteessa Aalborgissa. UU Aalborg (Youth Guidance Center) Ny Kastetvej 1-3, 9000 http://www.uu-aalborg.dk/startside-unge.aspx, yhteyshenkilö Anne Froberg AF-Kultur@aalborg.dk Tanskan ohjausjärjestelmä on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2004 lähtien: taustalla on Tanskan hallituksen asettama tavoite siitä, että vuoteen 2015 mennessä 95% nuorista olisi suorittanut jonkin koulutuksen. Tanskan opetusministeriö on ollut vahvassa roolissa ohjausjärjestelmän muodostamisessa. Ohjausjärjestelmän tavoitteena on mm. varmistaa, että koulutus- ja uravalinnat tukevat sekä yksilön että yhteiskunnan tavoitteita, ehkäistä koulupudokkuutta ja auttaa erityisesti niitä nuoria, joilla on vaikeuksia löytää omaa tietään. Tanskassa toimii kahdenlaisia ohjauskeskuksia, jotka ovat eri hallinnonaloista riippumattomia. Kunnallisia nuorten ohjauskeskuksia (UU:t) toimii 45 eri kunnissa. UU:t vastaavat nuorten ohjauksesta perusopetuksesta nuorisoasteen opetukseen. UU:n eli nuorten ohjauskeskuksen asiakkaita ovat alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat pudonneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle sekä nuoret jotka tarvitsevat ohjausta koulutus- ja uravalinnoissaan. Kunnallisten nuorten ohjauskeskusten lisäksi toimii seitsemän alueellista ohjauskeskusta (Studievalg), jotka vastaavat nuorten ohjauksesta nuorisoasteelta korkea-asteen opetukseen. UU:lla on lakisääteinen velvollisuus luoda kontakti alle 25-vuotiaaseen nuoreen, joka on jäänyt koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja muodostaa yhdessä nuoren kanssa suunnitelma siitä, miten hän pääsee takaisin koulutukseen tai työelämään. UU:t toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa, oppilaitoksilla on vuosiluokkien 1-10 osalta päävastuu opiskelijoidensa ohjauksesta, mutta UU:t toimivat ohjauksen koordinaattorina ja kehittäjinä. UU:t myös koordinoivat STU-opetusta (erityisopetus) sekä EGU-koulutusta (työperustainen koulutus).

Tanskan koulutusjärjestelmä UU:lla kävimme läpi Tanskan koulutusjärjestelmää, joka koostuu monista eri vaihtoehdoista. Suurin ero suomalaiseen koulutusjärjestelmään vaikuttaisi olevan se, että tarjolla on runsaasti erilaisia valmentavia koulutusvaihtoehtoja, joista saa jo jonkinlaisen pätevyyden toimia alan työtehtävissä yrityksissä. Perusopetus käsittää vuosiluokat 1-9 ja yli puolet tanskalaisista osallistuu myös 10. luokan opetukseen. Toisen asteen koulutus jaetaan yleiseen toisen asteen koulutukseen (general upper secondary education), joka on akateemisiin jatko-opintoihin valmentavaa koulutusta sekä ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen (vocational education and training) sisällä on useita eri ohjelmia ja koulutuksen kesto vaihtelee 1,5 vuodesta 5,5 vuoteen. Useimmiten ammatillinen koulutus kestää 3,5-4 vuotta. Ammatilliseen koulutukseen sisältyy keskimäärin yksi kolmasosa opiskelua oppilaitoksessa ja 2/3 tutkinnosta suoritetaan käytännön työssä työpaikoilla. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen antaa ammatillisen pätevyyden sekä jatko-opintovalmiuden joihinkin korkea-asteen opintoihin. EGU-koulutus UU:t koordinoivat EGU-koulutusta (basic educational and vocational training), joka on on suunnattu niille 16-30-vuotiaille nuorille, jotka eivät pysty suorittamaan ammatillista koulutusta vocational education and training-puolella tai joilla on haasteita työllistymisessä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen persoonallisen, sosiaalisen ja ammatillisen taitotason joka mahdollistaa hakeutumisen ammatillisen pätevyyden tuottavaan koulutukseen ja työllistymisen perusteet.

EGU-koulutus on noin kaksivuotinen koulutus, joka koostuu pääosin työskentelystä työpaikoilla. Koulutukseen kuuluu 20-40 viikkoa opiskelua oppilaitoksessa, joka jaotellaan työskentelyn lomaan. Jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintosuunnitelma. Koulutukseen sisältyy myös yksilöohjausta koko koulutuksen ajan. Nuorille maksetaan yrityksistä palkkaa heidän työskennellessään yrityksissä (n. 90 /vko) ja taloudellisen tilanteen ollessa myös Tanskassa haasteellinen, se aiheuttaa vaikeuksia työpaikkojen löytämiseen. Koulutuksen oppilaitososuuden kustantaa kunta. Niille nuorille, joilla ei ole valmiuksia osallistua EGU-tasoiseen koulutukseen on tarjolla useita valmentavia koulutuksia. Tuotantokoulut (production schools) ovat alle 25-vuotiaille suunnattua koulutusta, joka vastaa lähinnä suomalaista työpajatoimintaa. Tuotantokouluissa on jatkuva sisäänotto ja opiskelijat viettävät tyypillisesti tuotantokouluissa viisi kuukautta. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaista kehittymistä, jotta heillä olisi jatkossa paremmat valmiudet osallistua koulutukseen ja työllistyä. Myös tuotantokoulut tarjoavat opiskelijalle päivittäistä tukea ja ohjausta. Tuotantokoulujen lisäksi nuorille on tarjolla erilaisia valmentavia kursseja eri oppilaitoksissa ja mahdollisuus työharjoitteluun yrityksissä. AMU Nordjylland Training center AMU Nordjylland, Sofievej 61, 9000 Aalborg aalborg@amunordjylland.dk, http://www.amunordjylland.dk/front.do Tiistaipäivän toinen vierailukohteemme oli AMU Nordjylland, joka on vuonna 1960 perustettu ammatillinen oppilaitos. AMU Nordjylland tarjoaa ammatillista koulutusta heikossa työmarkkinaasemassa oleville; EGU-koulutusta, erityisopetusta (STU) ja työttömien tarpeisiin räätälöityjä kursseja. Lisäksi AMU tarjoaa yrityksille tarpeisiin räätälöityjä kursseja ja henkilöstön kehittämisprojekteja sekä aikuiskoulutusta. AMU:ssa opiskelee vuosittain n. 25 000 opiskelijaa (keskimäärin 1,2 viikon mittaisia kursseja).

AMU:ssa pääasiallinen tutustumiskohteemme oli AMU:n koordinoima ESR-rahoitteinen Klarparat-start- (Ready2Go)hanke. Hankkeen tavoitteena on motivoida ja valmentaa nuoria aloittamaan tutkintotavoitteinen koulutus ja sen kohderyhmä on 18-29-vuotiaat sosiaalietuuksilla elävät nuoret. Projektissa toimivat yhteistyössä Aalborgin kunnan nuorten ohjauskeskus (UU), ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset, AOF (nonformaali koulutus) sekä muut nuorten kanssa toimivat tahot Aalborgin kunnassa. Projekti työllistää 3 työntekijää. Projekti rahoittaa 50% hankkeessa tarjottavasta koulutuksesta, loput maksaa kunta. Projektiin osallistuvat nuoret suorittavat max. 24 viikon mittaisen ohjelman. Ohjelma on ryhmämuotoista toimintaa ja ryhmiin otetaan 30 opiskelijaa kerrallaan. Ohjelma alkaa 10 päivän aloitusjaksosta, jonka aikana luodaan turvallinen ja luottamuksellinen ympäristö nuorille ja käsitellään terveyteen, ravintoon, oppimistyylien tunnistamiseen liittyviä asioita, laaditaan oma kompetenssiprofiili, tutustutaan työelämän vaatimuksiin ja erilaisiin ammattialoihin sekä kehitetään nuorten sosiaalisia taitoja. Aloitusjaksoa seuraa 3-20 viikkoa kestävä jakso, jonka aikana nuoret käyvät tutustumassa eri ammattialoihin, harjoittelevat yrityksissä, suorittavat kursseja AMU:lla ja osallistuvat valmentavaan aikuisopiskeluun. Jokainen nuori suorittaa jakson yksilöllisen suunnitelmansa mukaisesti. Tänä aikana nuoret ovat 3 pv viikossa AMU:lla ja 2 pv tutustumiskäynneillä. Ohjelman loputtua jokaiselle nuorelle on tehty suunnitelma joko koulutukseen tai työelämään siirtymisestä. Suurena erona suomalaiseen järjestelmään oli se, että projektiin voi osallistua päihdeongelmasta huolimatta. Päihdeongelmaisille ensimmäinen toimenpide on tietysti hoitoonohjaus. Päihdeongelmaisten ottamista mukaan projektiin perusteltiin sillä, että he haluavat tarjota päihdeongelmaisille nuorille vaihtoehdon päihteiden käytölle.

Tiistai-iltana kävimme nauttimassa illallisen Hos Boldt-ravintolassa ja keskustelimme päivän vierailukohteiden annista.

Keskiviikko 8.2.2012 Tech College Aalborg Øster Uttrup Vej 1, Aalborg http://www.tcaa.dk/english/sider/introduction.aspx yhteyshenkilö Carsten Wowk Jepsen Keskiviikon vierailukohteena oli yksi Tanskan suurimmista ammatillisista oppilaitoksista, Tech College Aalborg. Siellä opiskelee n. 40 000 opiskelijaa vuosittain, joka vastaa n. 3200 kokopäiväistä opiskelijaa. Opetusta tarjotaan yhdeksässä yksikössä ja henkilökuntaa on reilu 600. Tech College tarjoaa ammatillista koulutusta (vocational education and training) usealla eri alalla. Esimerkkinä tutkinnoista käytettiin kokin koulutusta, joka kestää 3 v ja 9kk. Tutkintoihin sisältyy kuuden kuukauden mittainen peruskurssi oppilaitoksessa ja 3 v ja 5 kuukautta kestävä jakso, joka on suurimmaksi osaksi opiskelua yrityksessä (company based training) mutta sisältää myös lyhyitä jaksoja oppilaitoksessa. Työharjoittelu voidaan suorittaa joko yhdessä yrityksessä tai tarpeen mukaan yritystä voi myös vaihtaa välillä. Yrityksessä ollessaan opiskelijat ovat yrityksen palkkalistoilla, eivät oppilaitoksen kirjoilla. Myös koulujaksojen aikana opiskelijat saavat yrityksestä palkkaa, mutta yritykset saavat rahan takaisin rahastosta. Vierailun aikana keskusteltiin Tech Collegen pedagogista haasteista, jotka vaikuttivat hyvin samankaltaisilta suomalaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna. Tech Collegessa opiskelee hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita, ikähaarukka vaihtelee 15-50 vuoteen. Opiskelijat voivat tulla joko suoraan perusopetuksesta tai heillä voi olla takana useita vuosia työkokemusta. Opiskelijat voivat olla epävarmoja alavalinnastaan ja opiskelija on saattanut keskeyttää aikaisemman koulutuksensa. Maahanmuuttajatausta voi aiheuttaa osalle opiskelijoista kieliongelmia. Näihin pedagogisiin haasteisiin vastataan mm. käytännöllisellä ja työperusteisella opiskelulla, projektimuotoisella opiskelulla, tiiviillä työelämäyhteistyöllä ja ohjauksella. Ohjauksessa käytettäviä menetelmiä ja työvälineitä ovat mm. henkilökohtainen opintosuunnitelma, nettipohjainen Student Plan, jota pääsee opiskelijan lisäksi katsomaan myös oppilaitos sekä työnantajat. Opiskelijoilla on nimetty omaopettaja / mentori, lisäksi ohjausta antavat student coachit (lähinnä kuraattoria vastaava

työnkuva, työnantaja kunta), work placement councellorit, psykologit, nuoriso-ohjaajat (UU:n kautta), student councellorit ja erilaiset koulunkäyntiavustajat. Ohjausta on saatavilla sekä yksilöllisesti että ryhmäohjauksena. Tech Collegen esittelyn lisäksi pääsimme tutustumiskierrokselle Tech Collegen tiloihin, joissa opiskelee mm. muurareita ja maalareita.

Matkan arviointia ja hyödynnettäviä käytänteitä Keskiviikkona iltapäivällä kokoonnuimme matkan yhteenvetopalaveriin, jossa arvioimme matkan antia ja minkälaisia hyödynnettäviä käytänteitä saimme matkalta mukaamme. Matkaseurue koki matkan onnistuneena ja vierailukohteet olivat mielenkiintoisia. Työssäoppimisen ja työharjoittelun painottuminen korostui jokaisessa vierailukohteessa. Matkalla olijat kertoivat omassa työssään huomanneen, että oppisopimusperustainen sekä työpainotteinen opiskelu kiinnostaa nuoria. Työperustainen opiskelu valmentaa nuoria ottamaan vastuuta ja opettaa nuorille työelämän pelisääntöjä, täsmällisyyttä ja elämänhallintataitoja. EGU-koulutusmallissa voisi olla hyödynnettävää Oulun seudulla. Pohditaan voitaisiinko sellaista koulutusmallia kehittää esimerkiksi hankerahoituksella tai kokeilurahalla. Tanskassa koulupudokkaille on tarjolla valtavasti vaihtoehtoja, joista valita. On runsaasti erilaisia valmentavia ohjelmia ja kursseja. Ohjausjärjestelmän avulla nuoresta otetaan koppi Suomea tehokkaammin ja nuorta varten on enemmän aikaa. Monessa asiassa korostui myös se, että nuorella on tukenaan pysyvä ihminen, mentori tai ohjaaja joka auttaa nuorta oman polun löytämisessä. Ohjaus on Tanskassa myös hyvin suunnitelmallista ja joustavaa ja nuorelle tehdään henkilökohtainen suunnitelma jo peruskoulusta lähtien. Myös moniammatillinen yhteistyö korostui sekä yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Suomessa ja Oulun seudulla tarvittaisiin koordinoidumpaa ja tehokkaampaa yhteistyötä esimerkiksi kymppiluokkien, työpajojen ja ammattistarttien välillä.

Oulun seudulla on paljon palveluita ja mahdollisuuksia tarjolla nuorille, mutta niistä ei tiedetä. Olisikin tarvetta palveluohjaajille tai muille ohjaaville henkilöille, joilla olisi laaja näkemys eri mahdollisuuksista ja osaisi ohjeistaa ainakin sen, keneen ottaa yhteyttä. Tanskassa UU:t toimivat tällaisella yhden luukun periaatteella ja ovat koordinointivastuussa ohjauksesta. Tanskassa korostui myös positiivinen psykologia ja jokaisessa nuoressa katsottiin olevan jotakin, mistä lähteä liikkeelle. Alan vaihtaminen ja opintojen keskeytyminen ei ollut tanskalaisesta näkökulmasta pelkästään negatiivista vaan sen katsotaan myös olevan osa nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Nuorten ymmärtäminen korostui. Tanskassa tavoitteet on asetettu korkealle (esim. tavoite 95% nuorista suorittaa jonkin koulutuksen). Voisimmeko Oulussakin asettaa tällaisia tavoitteita yhteistyössä eri toimijoiden kesken? Tavoitteen toteutumista voitaisiin mitata eri keinoin ja sovitaan toimintatavat yhdessä. Tanskan koulutusjärjestelmä koettiin myös melko sekavaksi monien eri vaihtoehtojen seurauksena. Ammattiliitot ja kunta ovat voimakkaasti mukana koulutuksen toteuttamisessa ja suunnittelussa.