Kelan koulutus 6.3.2012

Samankaltaiset tiedostot
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Sitoutumista ja yhteistyötä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

GAS-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Dementia ja Kelan kuntoutus

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto Puh

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Ray. Kunnat. Valtiokonttori

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Toimintakykyä arvioitava

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

GAS-menetelmää käytetty

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

VINOUTUNUT MONIAMMATILLISUUS

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

GAS menetelmän soveltaminen

K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op)

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Look hankkeen tulosten

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

GAS menetelmä. Käsikirja, versio 4. Seija Sukula, Kirsi Vainiemi Kela

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

HYVIN LAADITUT TAVOITTEET OVAT KUNTOUTUKSEN SELKÄRANKA

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius

Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas. Merja Kunnari, jh, ft, TtM osastonhoitaja Kuntoutus, Rovaniemen terveyspalvelukeskus

Tavoitteen asettamisesta etenevässä sairaudessa Päivi Hämäläinen, Masku. Kelan koulutus

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

Kela kuntouttaja 2009

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Transkriptio:

Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi

Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena elämän tilanteisiin osallisuuden tukeminen toiminnan mahdollistuminen Kuntoutuksen lähestymistapa ja tavoitteen laatiminen

Moniammatillinen yhteistyö Kaikki työskentelymuodot, joissa eri alojen ammatti-ihmiset välittävät tietoa ja/tai toimivat yhdessä kuntoutujan asioissa, kuntoutujan tarpeista lähtien. Erilaiset näkökulmat on näin mahdollista yhdistää ja saada kokonaisnäkemys kuntoutujan tilanteesta. (Paltamaa ym. 2011)

Moniammatillisen yhteistyön sateenvarjokäsitteen sisältämät eriasteiset yhteistyömuodot. Kuviossa tarkastellaan vain asiantuntijoiden osuutta (Isoherranen. 2008, s. 39, mukaellen) Yhteistyö lisääntyy Rinnakkain tapahtuva työskentely asiakkaan kanssa Sovittuja tapaamisia ja tiedonvaihtoa (inter-) Asiantuntijat rikkovat asiakaslähtöisesti työskennellessään sovitusti roolirajojaan (trans-) Jokaisella ammattilaisella omat tavoitteet Jokaisella ammattilaisella omat tavoitteet, joiden sisältö on muilla tiedossa Kuntoutujalähtöiset tavoitteet, joihin eri ammattilaiset ovat yhteisesti sitoutuneet

Moniammatillisessa yhteistyössä korostuvia yleisiä käytännön näkökulmia A Asiakaslähtöisyys Tiedon ja eri näkökulmien kokoaminen yhteen a Vuorovaikutustietoinen yhteistyö k Roolien rajojen muutokset a Verkostojen huomioiminen polku (Isoherranen 2008)

Kyky ja halu jakaa omaa asiantuntijuutta Oman erityisosaamisen ja asiantuntijuuden selventäminen ja kirkastaminen Yhteisen kielen ja käsitteiden luominen Ryhmän yhteisen osaamisen rakentaminen Yhteisesti jaettu asiantuntijuus moniammatillisessa työskentelyssä

Tavoitteena osallistuminen interventiokeinot kohdistuvat usealle alueella ja vaativat moniammatillista näkökulmaa Lääketieteellinen terveydentila (häiriö tai tauti) Lihasten toiminta, nivelliikkuvuudet, Ruumiin/ kehon aistien toiminta, toiminnot ja ruumiin hahmottaminen, rakenteet muisti jne. Kulkuneuvojen käyttäminen, Henkilöiden Suoritukset välinen vuorovaikutus, Useiden tehtävien tekeminen jne. Osallistuminen Kuoroharrastuksen mahdollistuminen ympäristötekijät Kuorokaverit Kuoronjohtaja Harjoituspaikka Esiintymispaikat Jne. Ikä, sukupuoli Aiemmat kokemukset Mielenkiinnon kohteet Jne. yksilötekijät Harjoitusajankohta Harjoitusajan pituus Jne.

Osallistuminen kuntoutujien kokemana (Hammel et al.2008) Merkityksellinen osallistuminen / Oleminen mukana Valinta & kontrolli Henkilökohtaiset ja yhteisölliiset vastuut Osallistuminen ja arvot Saavutettavuus & mahdollisuudet Vaikuttaminen & toisten tukeminen Sosiaalinen liittyminen, inkluusio & jäsenyys

Osallistuminen kuntoutujien kokemana (Hammel et al.2008) Osallistuminen on monimutkainen ja moniulotteinen käsite. Ideaalia tai optimaalista osallistumista on mahdotonta yleisesti määritellä. Osallistuminen on dynaaminen prosessi, joka muuttuu sekä yksilöön että ympäristöön liittyvistä tekijöistä johtuen. Mitä tarkoittaa tavoitteiden asettamisessa?

Kuntoutuksen lähestymistapa ohjaamassa tavoitteen laatimista Käynnistävä Löytävä (oivaltava) Luopuva/ Hyväksyvä Uudistava Esimerkkinä Gerontologisen kuntoutuksen lähestymistavat IKKU-hankkeessa (Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke 2009-2013), lähde: Aila Pikkarainen. Toimintaterapeutti. 1.2012. s. 3-6

Käynnistävä lähestymistapa Jokin tapahtuma tai tilanne käynnistää kokonaisvaltaisen oman tilanteen uudelleenarvioinnin (esim. jääminen pois työelämästä/ siirtyminen osa-aikaeläkkeelle, muutos perhetilanteessa, sairauden etenemisestä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen) kuntoutustarve Kuntoutujan oma tahto, idea, ajatus tai halu (motivaatio) keskeisiä

Löytävä (oivaltava) lähestymistapa Kuntoutuja löytää jonkin uuden / vanhan, unohduksissa olleen merkityksellisen toiminnan tai tavan toimia arjessa Kuntoutuksessa mahdollistetaan löytämisen tilanteita

Uudistava lähestymistapa Toiminnan tempon, ajan, paikan ja järjestyksen soveltamista Kuntoutuksessa mahdollistetaan kuntoutujan oman toiminnan arviointia ja toiminnan suhteuttamista omaan tilanteeseen uudella ja erilaisella tavalla Uudistavassa vaiheessa voi tapahtua myös pettymystä, kun toiminta ei onnistu tai vastaa niitä odotuksia, joita kuntoutujalla on.

Luopuva lähestymistapa Kuntoutuja luopuu tietoisesti joistakin oman elämänsä tai arkensa toiminnoista, jotka on tarkoituksenmukaista jättää toteuttamatta mm. turvallisuutensa tai oman hyvinvointinsa kannalta.

Lähdekirjallisuutta Autti-Rämö I, Vainiemi K, Sukula S, Louhenperä A. 2010. GAS-menetelmä. Käsikirja. Versio 2. saatavilla: http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/(wwwalldocsbyid)/68378a01aeded3a1c 2257727003F01B0/$file/GAS_kasikirja_100518.pdf Hammel J, Magasi S, Heinemann A, Whiteneck G, Bogner J & Rodriguez E. What does participation mean? An insider perspective from people with disabilities. Disability and Rehabilitation. 2008; 30: 1445-1460. ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. STAKES. 2004. Isoherranen K. Enemmän yhdessä. Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki:WSOY,2008 Kiresuk TJ, Smith A, Cardillo JE.1994. Goal Attainment Scaling: Applications, Theory, and Measurement. Hillside NJ: Erlbaum Associates. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I. (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. 2011. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24581 Pikkarainen A. Gerontologisen kuntoutuksen lähestymistavat IKKU-hankkeessa (Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke 2009-2013). Toimintaterapeutti. 1.2012. 2 Maarit Karhula s. 3-6