Työllistymisen tukemisen toimintamallit ja laatu

Kuntoutussäätiö Työllistymisen tukemisen toimintamallit ja laatu Mika Ala-Kauhaluoma Kuntoutussäätiö 14.12.2011 1 Kuntoutussäätiö

Työllistymistä tukevat reformit 2000- luvun alussa kansaneläkkeen lepäämään jättämistä koskeva lainsäädäntö (1999) vajaakuntoiset työnhakijat tasa-arvoisiksi nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kanssa työllisyysmäärärahojen kohdentamisessa (2002) kunnan sosiaalihuollon piiriin työllistämistä tukeva toiminta ja työtoiminta (2002) laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2001) yhteispalvelupistekokeilu (2002-2003) työvoiman palvelukeskukset (2004) laki sosiaalisista yrityksistä (2004) 2 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Ongelmat ovat sekä sosiaalisia että institutionaalisia Uuden aallon hyvinvoinnin ja työllistymisen tukemisen tavat edustavat käytännön politiikkainstrumentteja, joiden avulla julkinen valta pyrkii harjoittamaan sille annettua tehtävää vastatakseen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kentän kohtaamiin ongelmiin Ne ovat samalla myös ovat toimenpiteitä, joilla pyritään integroimaan kansalaisia täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja sitä kautta hyviksi veronmaksajiksi. EU-politiikassa tästä tavoitteesta käytetään sosiaalisen inkluusion käsitettä. Sosiaaliset ongelmat kulminoituvat pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymiseen, institutionaaliset ongelmat puolestaan vanhojen järjestelmien kyvyttömyyteen ehkäistä kyseisten ilmiöiden olemassaoloa 3 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Toimeenpanon ratkaisuja Monitoimijainen yhteistyö on saanut useita erilaisia käytännön muotoja. Toistaiseksi tyypillisin organisoitumisen tapa on ollut projekti. Projektiyhteistyö nähdään uutena tapana kehittää palveluosaamista ja myös täydentää palvelujärjestelmän puutteita. Projektit osoittaneet toimivuutensa osana hallinnan uusia koordinointikäytäntöjä, mutta ne ovat myös tuottaneet välittömiä työllistymistuloksia ja tietoa erilaisista työllistymisen toimintamallien soveltamisesta suomalaisessa palvelujärjestelmässä Keskeinen kysymys on millä tavalla hyvät ja tulokselliset toimintamallit jalostuvat osaksi kansallisia strategioita, toimintapoliittisia suunnitelmia ja palvelujärjestelmää. Keskeinen kysymys on kuinka paljon tästä tuotekehittelystä kannattaa maksaa? Julkisen palvelujärjestelmän tuotekehitystyö ei useimmiten ole ilmaista eikä edes edullista. Ei voida (valitettavasti) vedenpitävästi osoittaa että nyt synnytetyt uudet mallit ja toimintatavat olisivat jääneet syntymättä ilman unionin rahoitusta. Kuitenkin: Suuri osa hankkeissa kehitetyistä palvelumalleista ovat otettavissa nykyistä laajemmin suoraan käyttöön esimerkiksi työvoiman palvelukeskusten yhteydessä. 4 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Työllistymistä tukevien toimintamallien päälinjaukset YKSILÖINTERVENTIOT YHTEISÖINTERVENTIOT Erilaiset työvalmennuksen mallit Siirtymävaiheiden koulutus- ja ohjausmallit Palveluohjaus- ja aktivoitumismallit Yhteisölliset toimintamallit, jäsenyhteisöt Alueellisen työllisyyden kehittäminen Paikallisen yrittäjyyden tukeminen 5 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Käytännön työorientaatiot Työllistymistä tukevien projektien tyypillisinä työorientaatioina toimivat heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten 1. Yksilökohtainen palveluohjaus (case management), 2. valtaistaminen (empowerment) tai 3. aktivointi Useimmiten projektien käytännön työ kuitenkin muodostuu näiden kolmen erityyppisistä yhdistelmistä 6 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Hankeperintö työvoimapolitiikan normaalipalvelujen näkökulmasta Sosiaalirahaston hankkeissa kehitetyt uudet toimintamallit kuten tuettu työllistyminen, mielenterveyskuntoutujille tarkoitettujen klubitalojen siirtymätyöohjelma sekä sosiaalinen yritys- ja osuuskuntatoiminta ovat vakiintuneet asemaansa osaksi vakinaista palvelujärjestelmää. (Joskaan ei kovin kattavalla tavalla.) Projektien toimintavoista ja -malleista on omaksuttu viime vuosina normaalipalveluihin runsaasti myös epäsuoremmin näyttäytyviä palasia. Erityisesti kokemukset erilaisista palveluohjaus- ja aktivoitumismalleista ovat olleet kysyttyjä. Yhteispalvelukokeilussa oli nähtävissä työllistymistä tukevien hankkeiden jälkiä, kuin myös niiden pohjalta perustettujen työvoiman palvelukeskuksissa. Myös nuorten työpajatoiminnassa, nykymuotoisessa oppisopimuskoulutuksessa ja kuntien sosiaalitoimen uusissa työotteissa näkyy projektikehittämisen perintötekijöitä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä toimii sosiaalityön kenttään 2000 - luvulla omaksuttu kuntouttavan sosiaalityön käsite ja käytäntö. 7 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Katse myös työvoiman kysyntään Työvoiman kysyntä ei edelleenkään kohdistu riittävästi työmarkkinoiden heikoimpiin ryhmiin. Työllistymistä tukevien ohjelmien päämäärät ovat periaatteessa usein samoja kuin kuntoutustoiminnan päämäärät: yksilön resurssien vahvistaminen sekä vaikutusmahdollisuuksien ja elämänhallinnan lisääminen. Siten uusille toimintatavoille on ollut tunnusomaista, että ne ovat keskittyneet pääosin työvoiman tarjontaan vaikuttamiseen. Tämä on ollut suomalaisessa työttömyyden hoidon ja hyvinvointipolitiikan pitkän linjan kontekstissa laajemmaltikin melko tyypillistä. Suomalainen aktivointipolitiikka eroaakin useista eurooppalaisista malleista siinä, että muualla tarkastelu kohdistuu enemmän myös työnantajiin. 8 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Työantajien työllistämisasenne (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää 2007) Taustaltaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia työntekijöitä työskenteli noin joka kolmannessa yrityksessä. Tilanne oli yleisin suurissa yrityksissä Työnantajat pitivät työllistämisessä ongelmallisena sitä että ko. työntekijät vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut; vaikeus arvioida työnhakijan pätevyyttä; työnantajalle ei ole tarjolla riittävästi ohjausta, tukea ja neuvontaa Omakohtainen kokemus heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistämisestä vaikutti myös asenteisiin ja ennakkoluuloihin ja valmiuteen arvioida työntekijöitä Usealle työnantajalle arvioiden tekeminen oli kuitenkin vaikeaa, mistä kertoo vaikea sanoa - vaihtoehdon valinneiden suuri osuus. Osa vastausvaihtoehdon valinneista totesikin, että arvioinnin vaikeus johtuu siitä että jokainen on yksilö, ei voi yleistää koskemaan kaikkia. Yleisissä (ja samalla vastaajan kannalta teoreettisissa) kysymyksissä perusongelmana on, että vastaajat joutuvat kokemuksen puuttuessa tekemään arvionsa jonkin keskimääräisen oletuksen perusteella. 9 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Asenteisiin vaikuttavat tekijät Yrittäjät tai yritykset jotka ovat yhteiskunnallisesti valveutuneita ja ympäristöstään huolehtivia arvostavat enemmän myös heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöiden työnpanosta. Sen sijaan ne yrittäjät tai yritykset, joissa rekrytoinnista vastaa ammattikouluttamaton henkilö ja joissa vajaakuntoiset nähdään työyhteisössä riskiksi suhtautuvat todennäköisemmin negatiivisesti työllistämiseen. Myös negatiivinen suhtautuminen yhteiskuntavastuuseen ja ympäristöohjelmaan ennustaa kielteistä näkemystä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista henkilöistä työtätekevänä voimavarana. Liiketoimintaansa laajentavat, kasvuyritykset, jotka arvioivat työllistämisen vähemmän riskialttiiksi ja katsovat tukipalvelut tärkeiksi työllistämisen kannalta, ovat myös todennäköisimmin työllistäneet henkilön heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevista työnhakijoista. Suomalaiset yrittäjät ja työnantajat eivät poikkea ulkomaalaisista kollegoistaan suhtautumisessaan vaikeimmin työllistettäviä ryhmiä kohtaan. 10 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Mitä ainakin voisi tehdä? Työvoimapalveluja koskevissa kehittämisehdotuksissa yleisimmin kannatettiin työsopimuksen joustoihin ja taloudellisiin kannustimiin liittyviä ehdotuksia, mutta myös työvoimatoimenpideehdotuksia Suurelle osalle työnantajista taloudelliset kannustimet ja työsopimuksen joustot ovat tärkeitä rekrytointipäätöksen kannalta ja niiden eri muotoja tulisikin kehittää Valtaosa yrityksistä oli käyttänyt hyväkseen erilaisia työllistämisen tukimuotoja ja suuri osa oli niihin tyytyväisiä, mutta erityisesti uusimpia tukimuotoja oli käytetty sangen vähän Yritysten vapaamuotoiset ehdotukset palvelujen ja kannustimien kehittämisestä osoittivat sen, että niihin perehtyminen on puutteellista: usein ehdotukset koskivat jo olemassa olevia palveluita tai kannustimia. Tarvitaan yksityiskohtaista tietoa sekä palveluista että em. ryhmien työnhakijoiden taidoista Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä yritysten kanssa - tämä on työllistymisen tukipalveluiden osalta ongelma: usein katsotaan edelleenkin, että työllistyminen on tukiprosessin päätepiste eikä siis nähdä, että sekä työllistynyt että hänen työnantajansa saattavat hyvinkin tarvita tukea, opastusta ja neuvoja myös työllistymisen jälkeen. tarjonnasta kysyntään kumppanuusmalli Yritykseltä yritykselle (b-to-b) tapahtuvan markkinoinnin tehostaminen 11 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Työnantajayhteistyön keskeiset ominaisuudet 1. Luottamus 2. Yhteisesti hyödyttävät tavoitteet 3. Pitkäkestoinen yhteistyösuhde työnantajien ja palvelun tarjoajan välillä 4. Ammattitaitoa ja pätevyyttä palvelujen tuottamisessa 5. Asiakaskeskeisyys keskittyy työnantajien tarpeisiin 12 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön syntymiseen, kehittymiseen ja pysyvyyteen? Kuusi pääteemaa: 1. työnantajien sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen 2. palvelun tarjoajan pätevyys luotettavuus, laatu 3. palvelun tarjoajan ja työnantajan välinen luottamus 4. asiakaskeskeisyys 5. hyötyä sekä työnantajalle että palvelun tarjoajalle 6. pitkäkestoinen, tehokas ja kumpaakin osapuolta tyydyttävä yhteistyö 13 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Teemat vaihtelevat yhteistyön eri vaiheissa 1. Yhteistyön aloitusvaihe: 1. työnantajan sitoutuminen paikallisyhteisön tukemiseen 2. taloudelliset kannustimet 3. asiakaskeskeisyys 2. Yhteistyön kehittymisvaihe: 1. palvelun tarjoajan ammatillinen kompetenssi (tiedot, taidot, tarjotut palvelut) 2. lisäpalveluiden tarjoaminen järjestelyt) 3. Yhteistyön ylläpitovaihe: 1. yhteyden pitäminen, pitkäkestoinen yhteistyö 2. pätevien tukipalveluiden tarjoaminen pitkäkestoisesti 3. luottamus nopea reagointi, rehellisyys ja toisen osapuolen ymmärtäminen 4. suorat hyödyt työllistyneiden määrä, tuottavat työntekijät 5. epäsuorat hyödyt työnantajareferenssit ja tyytyväiset rahoittajat; markkinointimahdollisuudet, yrityskuva, monimuotoinen työvoima 14 M.A-K, Kuntoutussäätiö

Tuetun työllistymisen historia Tavoitteena työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoilla Menetelmä kehitetty 70- ja 80-luvulla Pohjois-Amerikassa Tausta oppimisvaikeuksista kärsivien ja mielenterveyskuntoutujien parissa Asiakkaiden voimavaroihin keskittymällä perinteisiä menetelmiä paremmat lopputulokset Suomessa ensimmäiset sovellut 1990-luvun puolivälin jälkeen 15

Laatu- ja prosessiajattelu Laatuajattelu on yhteistyön ajattelua ja rajapintojen hoitamista, prosessien hallintaa Laatu-termiä käytetään kuvaamaan esineiden, ihmisten tai prosessien ominaisuuksia ja haluttavuutta. Laatuajattelussa siis myös prosessiajattelu on välttämätön ehto On toisiinsa liittyvien toimintojen ja tehtävien muodostama kokonaisuus, joka alkaa asiakkaan tarpeesta ja päätyy asiakkaan tarpeen tyydyttämiseen Prosessi on ryhmä loogisesti yhteenkuuluvia toimintoja ja päätöksiä, joilla hallitaan toiminnnan resursseja Prosessi ylittää aina organisatorisia rajoja (yksikköjä, toimistoja, vastuualueita ym.) Prosesseilla on aina oltava johtaja Prosessin vaiheen asiakas = seuraava vaihe Tämä on asiakaskeskeisyyden ydin

Toimintamallin laatuarviointi Toimintamallia arvioidaan suhteessa tuetun työllistämisen laatumalliin Toimintaa voidaan peilata tieteellisesti osoitettuihin parhaisiin työvalmennuksen käytäntöihin Käytännöt kiteytyvät prosessien toimivuuteen Selvittää osaltaan hankkeen tavoitteiden onnistumista 17

Tuettu työllistyminen näyttöön perustuvana käytäntönä Vrt. esim. näyttöön perustuva lääketiede, käypähoito Määritellyt interventiot kliinisen päätöksentekoprosessin sijaan Asiakkaiden oikeus parhaaseen näyttöön perustuvaan palveluun Toimenpiteen vastaavuus asiakkaiden tavoitteiden kanssa 18

Laadunarviointi menetelmänä: case Nuorten Ystävät (Ala-Kauhaluoma & Harkko 2011) Ohjelmamallin periaatteiden ja tason noudattaminen 25 kohtainen asteikko (pisteytys 1-5) Tarkastelukohteena henkilöstöpolitiikka, organisaation toiminta ja asiakaspalvelu Erottaa näyttöön perustuvaa toimintaa harjoittavat toimijat sitä ei harjoittavista Kaksipäiväinen arviointikäynti ja kirjallinen materiaali 19

Keskeiset tulokset: henkilöstöpolitiikka Palvelun sisällön tulee olla pääasiassa tuetussa työllistämisessä Asiakaskuormituksen tulee olla kohtuullinen Asiakkaan ja työntekijän suhde on katkeamaton alkuhaastattelusta palvelusta irrottautumiseen Työntekijöiden oletetaan käyttävän valtaosan ajastaan asiakkaiden ja työnantajien kanssa 20

Keskeiset tulokset: organisaatio Palvelun sisäänottokriteerinä on asiakkaan toive työllistymisestä Työllistämisyksikön tulee kokoontua viikoittain keskustelemaan asiakkuuksista ryhmäpalavereihin Toiminnan ja työntekijöiden keskipitkän aikavälin tavoitteet tulee selkeästi määritellä asiakastulosten seurannan perusteella Tuetun työllistämisen perusteiden mukainen laadun arviointi tulee olla osa säännöllistä palvelun kehittämistä 21

Keskeiset tulokset: asiakaspalvelu Asiakkaita tulisi kannustaa mahdollisimman suureen avoimuuteen ja omatoimisuuteen Asiakkailla tulee olla henkilökohtainen työnhakuprofiili, jossa on tiedot asiakkaan tavoitteista, kokemuksista, taidoista, työn mukauttamisvaatimuksista, voimavaroista, henkilökohtaisista kontakteista jne Kaikki asiakkaat saavat kokonaisvaltaista työllistymiseen liittyvää sosiaalietuusneuvontaa 22

Keskeiset tulokset: asiakaspalvelu Työnhaku ja etsityt työpaikat on yksilöllistä, eikä perustu vanhoihin kontakteihin ja valmiisiin työpaikkoihin Toiminta tapahtuu luonnollisissa ympäristöissä Ensimmäinen kontakti työnantajaan tapahtuu 30 päivän kuluessa palveluun tulemisesta Työntekijöiden tulee tavata työnantajia vähintään 6 kertaa viikossa 23

Keskeiset tulokset: asiakaspalvelu Kaikkien työharjoittelujen tulisi olla mahdollista päättyä työsuhteiseen työhön Asiakkaita tulisi tukea työelämässä eteenpäin menemisessä (esim. vakinaistamisissa, koulutukseen hakeutumisessa, ammatinvaihdossa tms.) Asiakkuuden päättyvät, kun asiakas on tyytyväinen työhönsä ja osoittanut tasaista työssä suoriutumista tai asiakas ilmaisee halunsa päättää osallistumisensa palveluun 24

Johtopäätökset Asiakasprofiililtaan haastava kohderyhmä Nuoria, kipeitä, matalasti koulutettuja miehiä Työmarkkinoille kiinnittymistä ei enemmistöllä ole missään vaiheessa kunnolla tapahtunut Toisaalta päämärät ja tavoitteet enemmistöllä aloitusvaiheessa selvillä Verrattuna työhallinnon työvalmennuksen keskimääräiseen asiakasprofiiliin hankkeen asiakkaat ovat ikää lukuun ottamatta vertailukelpoisia (ka. 37 v. vs. 30 v.) Asiakassuhteet ovat pitkiä. Yhteistyöpäiväkirjojen mukaan asiakkuus jatkui edelleen lähes neljänneksellä. Pisin edelleen jatkuva asiakkuus on alkanut lokakuussa 2007, viimeisin syyskuussa 2009 Asiakassuhteet ovat myös intensiivisiä. Koko prosessin aikana asiakasta voidaan tavata jopa kymmeniä kertoja. Asiakaskohtainen vaihteluväli erittäin suurta 25

Johtopäätökset Nuorten ystävien tuettu työllistäminen täyttää näyttöön perustuvan käytännön laatuvaatimukset Mittauksen yhteenveto Pisteitä yhteensä 91. Pistekeskiarvo 3,79. Viitearvot 110-120 Erinomainen tuetun työllistymisen laatu 95-109 Hyvä tuetun työllistymisen laatu 69-94 Tuetun työllistymisen laatuvaatimukset täyttyvät 68 - Toiminta ei ole tuettua työllistymistä 26

Johtopäätökset Haasteena konkreettisen toimintaohjelman luominen erinomaisen laatutason saavuttamiseksi. Tässä tulee huomioida em. lisäksi: 1. Työvalmentajien osaaminen ja roolitukset. Esim. työnantajayhteistyö, työlainsäädäntö ja markkinointi, asiakkaan omatoimisuuden korostaminen 2. Vertaistuen toteutuminen 3. Lähiverkostojen aktivointi 4. Verkostoyhteistyön kehittäminen > Palvelua tulisi arvioida puolen vuoden välein, kunnes mallin toteuttamisen erinomainen laatutaso on saavutettu. 27

Kuntoutussäätiö KIITOS! mika.alakauhaluoma@kuntoutussaatio.fi 14.12.2011 28 Kuntoutussäätiö