Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot tutkimushanke Päätösseminaari 7.6.2012 Lähtökohtia yksityiseen varautumiseen hoiva- ja hyvinvointipalveluissa
Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot (VVV) Tutkimusprojekti tuottaa uutta tietoa mahdollisuuksista parantaa ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää elämää kodinomaisissa olosuhteissa. Projektin avulla saadaan tietoa eri ikäryhmien näkemyksistä pitkäaikaishoivan sisällöstä, tuottajista ja maksuhalukkuudesta. Projekti tuottaa tietoa vaihtoehtoisista pitkäaikaishoivan malleista erilaisissa tulevaisuuden toimintaympäristöissä ja poliittisissa konteksteissa.
VVV tutkimuskokonaisuus VVV-tutkimusprojekti tuottaa uutta tietoa mahdollisuuksista parantaa ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää elämää kodinomaisissa olosuhteissa. Tutkimusprojektin toteutus tapahtuu ajanjaksolla 1.4.2010 30.6.2012 ja kokonaiskustannukset ovat 486 000 euroa. Päärahoittajana on Tekes. Muut rahoittajat Henki-Tapiola ja Kuntaliitto. Tutkimusprojektin toteutuksesta vastaa Tulevaisuuden asiakkuudet kansainvälisissä hyvinvointipalveluissa (Clientships of the Future in the International Welfare Services) tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta. 9.6.2012 3
Osahankkeet A. Konteksti Kansainvälisten pitkäaikaishoivajärjestelmien (Suomi, Englanti, Hollanti, Ranska ja Saksa) tutkimus. Millainen on pitkäaikaishoivan rakenne ja rahoitus järjestetty ja miten Suomen tilanne on suhteessa kansainväliseen kontekstiin? B. Kysyntä, tarve ja asiakasymmärrys Pitkäaikaishoivan ja vanhuspalveluiden tulevaisuuden kysynnän ja kuluttamisen tutkimus. Mikä on erityyppisten palveluiden asiakkaiden tarve eri ikäryhmissä, näkemys tuottajasta ja maksuhalukkuus eri palveluista? Voidaanko tulevaa palveluntarvetta ennakoida? C. Rahoitus Tulevaisuuden vanhuspalveluiden vakuutus- ja rahoitusmallien vaihtoehtojen tutkimus. Millä selitetään vanhuspalveluiden kustannuksia ja mitä vaihtoehtoisia malleja on rahoitukselle? D. Tuottaminen Tulevaisuuden vanhuspalveluiden tuottamisen vaihtoehtojen tutkimus. Millä hinnalla ja millä tavoin palveluja tuotetaan? 9.6.2012 4
Tutkimuskonsortio ja yhteistyötahot Itä-Suomen yliopisto Tutkimuksen johtaja Minna Kaarakainen Koordinoiva tutkija Markku Hänninen Tutkija Virva Hyttinen Tutkija Sanna Suomalainen Tutkija Sampsa Wulff Tutkija Henna Stolp Tutkimusapulaiset/gradun tekijät: Aino Syrjänen, Sanna Partanen Sosiaali ja terveysjohtamisen laitos: professori Sari Rissanen professori Hannu Littunen Tutkimusryhmän yhteistyöyliopistot London School of Economics and Politics / International Long-Term Care Policy Network (ILPN) New York University Simplify EU7-puiteohjelma konsortio Vakuutus- ja rahoitussektori Henki-Tapiola Finanssialan keskusliitto Kansainväliset vakuutusyhtiöt Muut tutkimusyhteisöt Kuntaliitto/kuntakehitys ja tutkimus THL Ismo Linnosmaa KWRC Palveluiden tuottajat Alina Hoivatiimi Oy Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Aducate (Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Savossa -hanke) 9.6.2012 5
Asiakasta ymmärtävät palvelut Voisiko ikääntyneiden hoivan prosessin järjestäminen alkaa asiakkaan tarpeiden, unelmien ja toiveiden ymmärtämisestä? Subjektiivinen näkemys palvelutarpeeseen ja niiden kehittämiseen Kansalaisten vaade yksilöllisistä, laadukkaista ja heille sopivana ajankohtana tarjottavista palveluista pakottaa tarkastelemaan palvelurakennetta uusilla innovatiivisilla tavoilla hyvinvointipalvelujen asiakkaista tulee entistä vaativampia, valistuneempia ja oikeuksiaan puolustavia kuluttajia Arvomaailman vaihtelut eri yhteiskunnissa vaikuttavat omalta osaltaan asiakasymmärrykseen, mutta sitä miten ne vaikuttavat, ei voi varmuudella kertoa. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa asiakas ymmärretään aktiivisena toimijana. Kuntien palvelut tarjoavat julkisen, verorahoitteisen palvelun kaikille kuntalaisille Suomessa yksityinen varautuminen on toissijainen verrattuna julkiseen hyvinvointiturvaan. 9.6.2012 6
Esityksen nimi / Tekijä 9.6.2012 7
Esityksen nimi / Tekijä 9.6.2012 8
Julkaisu verkossa: http://www.diak.fi/files/diak/julkaisutoimi nta/b_54_isbn_9789524931724.pdf 9.6.2012 9
Ohjelma 13.15 Lähtökohtia tulevaisuuden hoivaan Virva Hyttinen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto Sanna Suomalainen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto 13.35 Asiakaslähtöisyys yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan näkökulmasta Toimitusjohtaja, TtT Satu Jäntti 14.05 Uusia tapoja yhdistää kuluttajan raha ja julkinen palvelu Johtaja Tiina Metsävuori, Tapiola 14.30 Keskustelua ja kahvitauko 14.50 Hoivavakuutuksen kehittäminen Johtaja Timo Silvola, Finanssialan keskusliitto 15.20 Asiakaslähtöisyyden näkökulmia julkisella sektorilla Vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen, Kainuun maakunta 15.50 Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut. Miten tästä eteenpäin? Minna Kaarakainen, tutkimuksen johtaja Päätöskeskustelu 9.6.2012 10
Esitykset 9.6.2012 11
Yksityinen varautuminen miksi? 1(2) Ihmiset haluavat varautua mitkä ovat varautumisen realiteetit? Vakuuttaminen ja/tai säästäminen kiinnostaa myös nuoria, mutta heidän mahdollisuudet varautua niukkoja miten tulevaisuudessa? Vakuuttaminen/säästäminen pitkäaikaishoivaan tapahtuu luultavasti suurehkoina kertasummina/lyhytaikaisena sijoituksena lähellä eläkeikää tai sen jälkeen suurella tuotto-odotuksella Julkisen sektorin vahva rooli myös tulevaisuudessa. Mikä on julkisen sektorin taso palveluiden ja niiden saatavuuden osalta tulevaisuudessa pysytäänkö antamaan lupausta tietyn tasoisista palveluista ja niiden saatavuudesta? vakuutus/säästötuotteiden kehittämisessä huomioitava julkisen sektorin lupaus sen tasosta Miten vaikuttavuutta mitataan nykyiset mittarit kehitetty pääasiassa terveyden mittaamiseen, subjektiivinen näkemys omasta hyvinvoinnista ja sitä tukevista palveluista voi antaa hoivan kannalta luotettavimpia tietoja 9.6.2012 12
Yksityinen varautuminen miksi? 1(2) Yksilöllinen vaade palveluista palvelut kuitenkin kevyemmin ja edullisemmin tuotettavia onnellisen elämän avaimia, jotka pidentävät hyvinvoivia elinvuosia Yksityisen sektorin kotimaisuus ja paikallisuus tärkeitä Ensisijaisen asuinpaikan ikääntyneenä toivotaan olevan oma koti, kuitenkin haluten valita itselle sopivin asumisvaihtoehto omien tarpeiden mukaisesti -> liiketoimintamahdollisuudet; palvelut kotiin tai tarjota muuta asumisvaihtoehtoa 9.6.2012 13
Kiitos kaikille kuulijoille, hankkeen toimijoille ja yhteistyökumppaneille! Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos www.uef.fi