Tilastokeskuksen 26.3.2004

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2003 26.3.2004

Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS...2 HENKILÖSTÖ 2010 OHJELMA...2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2003...3 Määrä ja rakenne...3 Osaaminen...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus... 4 Hyvinvointi...5 Henkilöstötutkimus... 5 Työsuojelu... 5 Kuntoutus ja liikunta... 6 Työterveyshuolto... 6 Palkitseminen...6 Johtaminen...7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS...8 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET...8 1. Henkilöstömäärä...8 1 a. Henkilöstön lukumäärä... 8 1b. Henkilötyövuodet... 9 2. Henkilöstörakenne...10 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma... 10 2b. Palvelussuhteen laatu... 11 2c. Henkilöstön ikärakenne... 11 2d. Henkilöstön koulutusrakenne... 13 3. Työajan käyttö...15 3a. Työajankäyttö päivinä... 15 3b. Pitkät virkavapaudet... 16 4. Työvoimakustannukset...16 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin... 16 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain... 17 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat... 18 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO...19 5. Työtyytyväisyys...19 6. Sairastavuus ja työtapaturmat...19 7. Vaihtuvuus...20 7a. Henkilöstöpoistuma... 20 7b. Rekrytointi... 21 7c. Sisäinen liikkuvuus... 22 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä")... 22 8. Pätevyys...23 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat... 23 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT...24 9. Koulutus- ja kehittämismenot...24 10. Työpaikkaliikunta...24 11. Kuntoutus...24 12. Työterveyshuolto...25 D. KANNUSTAVA PALKINTA...26 E. TULOKSET...26 13. Asiakastyytyväisyys...26 HAASTATTELIJAT...27 Lukumäärä... 27 Henkilötyövuodet... 27 Sukupuolijakauma... 27 Ikärakenne... 28 Vaihtuvuus... 28

2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö 2010 ohjelma Tilastokeskuksen toimintastrategia päivitettiin syksyllä 2003. Henkilöstöä kuvaava kriittinen menestystekijä Osaaminen ja uudistuminen muutettiin muotoon Uudistuminen ja hyvinvointi. Sille asetetut tavoitteet ovat Tilastokeskuksen kehittäminen oppivaksi organisaatioksi, työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen ja toiminnan kokonaislaadun nostaminen Euroopan laatupalkintotasolle. Ne eivät ole uusia asioita Tilastokeskuksessa, vaan niillä on tarkistettu tämän strategialohkon näkökulmaa. Vuoden 2003 lopulla valmistui Tilastokeskuksen lähivuosien henkilöstöpoliittiset linjaukset ja painopisteet sisältävä strateginen asiakirja Henkilöstö 2010. Ohjelmalla saatetaan ajan tasalle Henkilöstöohjelma 2000:ssa esitetyt tavoitteet. Ohjelmassa on koottuna Tilastokeskuksen henkilöstöjohtamisen tavoitteet ja ohjausvälineet kaikille työyhteisön tasoille. Henkilöstötavoitteet on johdettu Tilastokeskuksen toimintastrategiasta. Taustalla vaikuttavat myös Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvät valtion henkilöstöpolitiikan linjaukset vuosiksi 2001-2005. Ohjelman neljälle kehittämisalueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista tuetaan henkilöstötoimen eri alueilta laadituilla toimintopolitiikoilla sekä tulossopimuksiin sisällytettävillä kehittämistoimenpiteillä. Osaamisen kehittämistä tuetaan osaamisstrategiaan sekä rekrytointi- ja perehdyttämisjärjestelmään sisältyvin toimenpitein. Keskeisen osan palkitsemisen kokonaisuutta muodostaa viraston uusi palkkausjärjestelmä. Hyvinvointitavoitetta toteutetaan työsuojelun toimintaohjelman sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelman keinoin. Johtamiselle asetettuja tavoitteita toteutetaan tulossopimuksilla sekä kehityskeskustelujen ja yhteistoiminnan avulla. Uusia toimintopolitiikkoja laaditaan tarpeen mukaan. Tavoitteiden toteuttamista seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen Tavoitteena uudistuminen ja osaamisen turvaaminen Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt Johtaminen Tavoitteena yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus Avainosaamisalueet VES, TES Työsuojelun toimintaohjelma Tulossopimukset Rekrytointijärjestelmä Palkkauskäsikirja Työhyvinvoinnin satama Kehityskeskustelut Perehdyttämisjärjestelmä Muu palkitseminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yhteistoiminta

3 Henkilöstö vuonna 2003 Määrä ja rakenne Vuoden 2003 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa oli yhteensä 1043 henkilöä (2002: 1074). Henkilötyövuosien määrä oli laskenut 886:een (2002: 941). Henkilöstön kokonaismäärän vähenemisestä huolimatta vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä ja osuus kasvoivat. Vakinaisten osuus oli noussut vuodessa 85:stä 89 prosenttiin. Tämä on johtunut määräaikaisten työntekijöiden vakinaistamisista sekä uusien rekrytoitavien henkilöiden ottamisesta pääasiassa vakinaiseen palvelussuhteeseen. Määräaikaisen henkilöstön tavoitetasoksi asetettu 10 prosenttia kokonaishenkilöstömäärästä saavutettiin. Vuoden 2003 lopussa määräaikaisia oli 9,6 prosenttia (2002: 13,8). Harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen osuus on pysytellyt alle prosentissa. Kuukausipalkkaisten henkilötyövuosien määrä laski 770:een (2002: 821). Haastattelijoiden lukumäärä vuoden 2003 lopussa oli 212 henkilöä (2002: 218). Puhelin- ja rajahaastattelijoiden määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 58:sta 68:een, mutta tilastohaastattelijoiden väheni 160:stä 144:ään. Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä laski 116:een (2002: 120). Virkasuhteessa työskenteli 65 prosenttia henkilöstöstä. Naisia oli 60 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 45,5 vuotta. 45-vuotiaiden ja vanhempien osuus nousi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 58 prosenttiin. Osaaminen Henkilöstön koulutusrakenteessa ei edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut merkittäviä muutoksia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli edelleen 67 prosenttia. Tutkijakoulutettuja oli 4,5 prosenttia. Kolme neljäsosaa suoritetuista tutkinnoista oli kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät koulutusmenot laskivat edellisestä vuodesta. Kuitenkin opiskeluun käytetty aika lisääntyi vuoden aikana 2,5:stä 2,8 prosenttiin, vaikka koulutettavapäivien eli muodollisiin koulutusohjelmiin ja kursseihin sisältyvien päivien määrä laski. Edellisten vuosien tapaan Henkilöstön kehittämisyksikkö ja toimintayksiköt järjestivät ja hankkivat eri alojen ammatillista ajankohtais- ja täydennyskoulutusta sekä atk-, kieli-, PD- ja JET-koulutusta. Tilastotalossa otettiin käyttöön itseopiskeluhuone estudio, jossa henkilöstö voi opiskella mm. atk- ja kielikursseja itsenäisesti. Henkilöstökoulutuksessa otettiin käyttöön verkkooppimisympäristö, ja monimuotokursseja järjestettiin henkilöstölle yhteistyössä asiakaskoulutuksen kanssa. Osaamisen johtamisen koulutusta ja osaamiskartan tekoa jatkettiin osaamisstrategian toteuttamiseksi. Tavoitteena on saada toimintayksiköiden osaamiskartoitukset valmiiksi vuoden 2004 alussa, jolloin niitä käytetään ensimmäisen kerran kehityskeskustelun tukena. Näiden pohjalta yksiköt valmistelevat oman henkilöstönsä kehittämissuunnitelmat. Osaamisen siirtämiseksi ja turvaamiseksi jatkettiin myös mentorointitoimintaa, jolla osaltaan pyritään turvaamaan vanhempien tilastokeskuslaisten kokemuksen ja osaamisen siirtäminen nuoremmille. Tilastokeskuksessa hankittu työkokemus on keskimäärin 16 vuotta. Toisaalta rekrytointien vähenemisestä on seurannut, että alle 5 vuotta Tilastokeskuksessa työskennelleiden määrä on laskenut kolmessa vuodessa noin 35 prosentista 27 pro-

4 senttiin. Uusille työntekijöille kohdistettuna osaamisstrategian toimenpiteenä toteutettiin perehdyttämisen intranet-versio PETO. Sen pohjalta on aloitettu perehdyttämisjärjestelmän kehittäminen työryhmätyönä. Myös uusille rekrytoiduille järjestettävien tulokaspäivien sisältöä kehitettiin edelleen. Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuonna 2002 alkanut rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden kehittämisprojekti päättyi lokakuussa vuonna 2003. Tilastokeskuksen henkilöstön ikärakenne, lähivuosina lisääntyvät vanhuus- ja muille eläkkeille siirtymiset sekä muu vaihtuvuus oli nostanut esiin tarpeen rekrytointipolitiikan luomiseksi Tilastokeskuksessa. Projekti ehdotti toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaaminen varmistamiseksi ja lisääntyvään rekrytointiin varautumiseksi sekä laati yhtenäisen rekrytointipolitiikan ja menettelytavat. Uusi rekrytointiprosessi kuvattiin intranettiin. Vuonna 2003 uusien työntekijöiden rekrytointi väheni edelleen. Haussa olleiden tehtävien kokonaismäärä laski 53:een (2002: 82). Pysyviä tehtäviä oli haettavana 41, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa (2002: 39), mutta haussa olleiden määräaikaisten tehtävien määrä (2003: 12) laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna (2002: 43). Vaikka hakijoidenkin määrä väheni, hakemuksien määrä yhtä avointa tehtävää kohden oli suurempi kuin aikaisempina vuosina (2000-2003: 10,8 16,7 hakemusta per avoin tehtävä). Noin 85 prosenttiin haussa olleista pysyvistä tehtävistä valittiin talossa jo työskentelevä henkilö, kuten edellisenäkin vuonna. Atk-, korkeakoulu- ja muita palkallisia harjoittelijoita rekrytoitiin 52 (2003: 41). Haastattelijoita rekrytoitiin aikaisempaa vähemmän (2003: 32; 2002: 50), mutta uusia haastattelijoita on suunniteltu rekrytoitavan taas vuonna 2004. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kuusi henkilöä. Osa-aikatyötä tekevien määrä nousi huomattavasti. Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 37 henkilöä (2002: 18) ja osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 44 henkilöä (2002: 38). Tilastokeskuksen vaihtuvuusluvut ovat olleet alle valtionhallinnon keskiarvojen. Myös kertomusvuonna vaihtuvuus pysyi matalana, koska määräaikaisia rekrytoitiin ulkopuolelta aikaisempaa vähemmän, vakinaistamisia oli suhteessa enemmän ja muu poistuma (määräaikaisten töiden päättyminen, siirtyminen eläkkeelle tms.) oli vähäisempää kuin vuosi sitten. Lähtövaihtuvuus (toisen työnantajan palvelukseen siirtyvät) on viidessä vuodessa laskenut noin 5 prosentista 2,5 prosenttiin. Myös luonnollinen poistuma (toisen työnantajan palvelukseen siirtyvät ja eläkkeelle jäävät) on laskenut viiden vuoden aikana miltei 6 prosentista noin 3 prosenttiin.

5 Hyvinvointi Henkilöstötutkimus Tilastokeskuksessa on tehty henkilöstön työtyytyväisyystutkimuksia vuodesta 1998 alkaen. Tutkimus on toteutettu samansisältöisenä vuosina 2001-2004. Vuoden 2003 tammikuussa toteutetun tutkimuksen tulokset (saldo- ja indeksiluvut) heikkenivät edellisestä vuodesta. Vähiten heikkenivät oman työn, oppimisen ja asiakastyön tulokset. Suurinta tyytymättömyyttä aiheuttivat johtaminen ja nk. TK-kuva, joka peilaa organisaation tavoitteita. Tulosta voitiin osin selittää edellisenä vuonna tapahtuneilla organisaatio- ja johtajamuutoksilla sekä kiristyneestä budjettitilanteesta johtuneilla priorisointi- ja supistamistoimilla. Tuloksista keskusteltiin johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa sekä henkilöstön tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa helmi-maaliskuussa. Vuoden kuluessa tuloksia analysoitiin kaikissa toimintayksiköissä, ja monia kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin työtyytyväisyyden parantamiseksi. Koko organisaatiota koskevana kehittämishankkeena aloitettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin valmistelut kilpailuttamalla konsulttipalvelut sekä sisäisen tiedotuksen kehittämishanke. Tammikuussa 2004 tehty uusi mittaus osoitti tyytyväisyyden jälleen nousseen vuotta 2003 edeltävälle tasolle. Tyytyväisyys työn sisältöä, sisäistä avoimuutta ja tiedottamista kohtaan oli noussut jopa edellisvuosien indeksien yläpuolelle. Tyytyväisyys johtamiseen sekä työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen olivat myös nousseet selvästi vuoden 2003 tasosta. Tilastokeskuksen tulokset ovat melko samansuuntaisia kuin muualla valtion sektorilla. Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2003 seitsemän kertaa. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviä työkykyasioita valmisteltiin palo- ja pelastustoimen (mm. palo- ja pelastautumistietoiskuja, ensiapukoulutus), kuntoutustyöryhmän (mm. Aslak-kuntoutus), työhyvinvointiryhmän (mm. Pelastusrenkaan päivitys), terveystori-työryhmän sekä Kaiku-kehittäjien toimesta (mm. tulossopimusten työhyvinvointiseuranta Osaaminen ja uudistuminen -strategialohkosta). Fyysisen työympäristön laatua kehitettiin monin tavoin. Palotarkastuksen yhteydessä ullakon V-osassa havaittu asbestilöytö purettiin, 5B-osassa otettiin kuitunäytteitä ja 6B-osassa pyyhkäisynäytteitä. Lisäksi järjestettiin sisäilmakysely, jonka tulokset saadaan keväällä 2004. Kiinteistön omistajan rahoituksella toteutettiin tuloilmastokanaviston puhdistus ja pintakäsittely sekä ilmastoinnin ilmamäärien mittaus ja säätö. Suurempia muuttoja ei vuonna 2003 ollut. Työhyvinvointi-aiheisia koulutustilaisuuksia järjestettiin koko henkilöstölle uudesta työturvallisuuslaista, työyhteisön hyvinvoinnista sekä valtion uudistuvasta eläkejärjestelmästä. Myös vuosittainen Terveystori-tapahtuma järjestettiin syksyllä. Valtionhallinnon Kaiku-työhyvinvointiohjelman kehittäjäkoulutuksen suoritti kaksi henkilöä elokuussa, ja syyskuussa toiset kaksi henkilöä aloitti ko. koulutuksen. Koulutukseen kuului muun muassa Tilastokeskuksen työhyvinvoinnin tilan ja toiminnan kartoitus ja esimiestyöpajan järjestäminen.

6 Tilastokeskuksen henkilöstöravintola Staterian toimintaa kehitettiin ruokalatoimikunnassa, johon kuuluu henkilöstön ja Sodexho Oy:n edustajia. Toimikunta järjesti vuonna 2003 asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka perusteella kehitettiin ateriatarjontaa vastaajien toiveiden mukaisesti. Asiakastyytyväisyyskyselystä ja muustakin ruokailu- ja ravintotietoudesta tiedotettiin henkilöstölehti Statistissa. Kuntoutus ja liikunta Tilastokeskuksen ryhmäkuntoutustoiminta hiipui vuonna 2003, koska Valtiokonttori oli edellisenä vuonna lopettanut varhaiskuntoutusryhmien rahoituksen. Uusia korvaavia ryhmäkuntoutus- ja rahoituslähteitä etsittiin, ja vuoden 2003 lopussa KELA myönsi Tilastokeskukselle kolme Aslak-varhaiskuntoutusryhmää. Kurssit alkavat vuonna 2004. Yksilökuntoutuksien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Muutoin työkykyä ylläpitävä toiminta jatkui aktiivisesti. Päätoiminen liikunnanohjaaja sekä Tilastokeskuksen kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoiminta työpaikkaliikunnan suunnittelijoina ja toteuttajina takasivat Tilastokeskuksessa monipuolisen liikuntatoiminnan, joka palveli harrastajakuntaa eri tasoilla. Työpaikkaliikuntaa kehitettiin yhteistyössä työterveyshuollon, kuntoutusryhmän ja työhyvinvointiryhmän kanssa. Toimintaa kohdistettiin aikaisempaa tehokkaammin erilaisille kohderyhmille, mikä näkyi myös liikuntavälinehankinnoissa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului muun muassa teatteri-iltoja ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Työterveyshuolto Vuoden 2003 alussa Tilastotalossa työskentelevien työterveyshuoltopalvelujen tuottajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Diacor Terveyspalvelut Oy. Muualla työskentelevien työterveyshuollosta vastaa edelleen Medivire Työterveyspalvelut Oy. Diacorin yhteistyöhenkilöt tutustuivat henkilöstöön ja Tilastotalon toimintaan suorittamalla työpaikkatarkastuksia toimintayksiköissä. Perinteisiä ikäryhmä- ja muita terveystarkastuksia jatkettiin. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon toimien perusteella suunniteltiin pitkin vuotta uusia kuntoutusmuotoja ja työkykyä ylläpitäviä toimia. Työpaikkaterveydenhuollon opas uudistettiin vastaamaan palvelujen hankinnassa tapahtuneita muutoksia. Tilastokeskuksen työterveydenhuollon kokonaiskustannukset laskivat vuoteen 2002 verrattuna, joskin henkilöstömääräkin laski. Myös sairastavuusluvut laskivat. Erityisesti lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus (alle 40 %) on huomattavasti pienempi kuin vastaava luku valtiolla (noin 70 %). Palkitseminen Vuonna 1998 käyttöön otetun palkkausjärjestelmän viiden vuoden siirtymäkausi päättyi maaliskuussa 2003. Siirtymäkaudella tehtyjen kehittämis- ja muutostöiden tuloksena järjestelmä saatiin kokonaisuudeltaan toimivaksi. Keväällä 2003 järjestettiin koko henkilöstölle tarkoitettu palkkausjärjestelmää käsittelevä seminaari. Kevään aikana osallistuttiin myös Teknisen korkeakoulun toteuttamaan Kohti osaamisen palkitsemista -tutkimukseen, jonka pohjalta selvitettiin Tilastokeskuksen henkilökohtaisen työsuorituksen ja palkanosan kehittämistä. Lisäksi pohdittiin tehtäväalueiden mukaisten vaativuusryhmäkuvausten uudistamista. Palkkauskäsikirja päivitettiin ja palkkakehitystä seurattiin sisäisillä

7 seurantatilastoilla, VM:n tuottamilla valtionhallinnon vertailutiedoilla sekä Palkkavaaka-organisaatioiden vertailutiedoilla. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana säännöllisesti. Johtoryhmä, johon kuuluu myös henkilöstön edustaja, käsitteli kertomusvuoden aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Myös Yhteistyötoimikunnan toiminta oli aktiivista. Toimikunnan kokousten lisäksi järjestettiin koko henkilöstölle tarkoitettu yhteistoimintaa käsittelevä seminaari sekä johdon ja yt-toimikunnan välinen seminaari. Tilastokeskuksen kehityskeskusteluohjeistoa uudistettiin lisäämällä siihen henkilökohtainen kehittymissuunnitelma sekä ohje keskustella osaamisen siirtämisestä ja turvaamisesta. Lisäksi esimiehille järjestettiin koulutusta kehityskeskustelujen käymiseen. Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella ryhdyttiin suunnittelemaan Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektia. Projektissa käytettävät ulkopuoliset konsulttipalvelut kilpailutettiin vuoden 2003 lopulla, ja varsinainen kehittämistyö tehdään vuoden 2004 aikana. Tavoitteena on kuvata nykyinen johtamismenettely kokonaisuutena sekä erityisesti lähiesimiestyön organisointitavat sekä asettaa johtamisen kehittämisen tavoitteet ja esittää tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet. Lisäksi projektissa halutaan määritellä esimiestyön osaamisvaatimukset, joiden pohjalta esimiesten osaaminen voidaan arvioida ja ryhtyä tarvittaviin kehittämistoimenpiteisiin. Kertomusvuoden aikana toimintayksiköissä ja vastuualueilla tehtiin ITEarviointeja, joilla pyritään toiminnan laadun parantamiseen. Joissakin yksiköissä laatutyö oli edennyt pidemmälle, jolloin arviointitulosten analysoinnin lisäksi pohdittiin arviointityökalun jatkokehittelyä yksikön strategiatyön rinnalla. Muita laatutyökaluja, kuten esimerkiksi EFQM- ja EQA-malleja, on käytetty Tilastokeskuksen laatutyössä. Henkilöstöjohtamisen osalta malleihin on tutustuttu, joskaan niitä ei vielä ole otettu aktiivisesti käyttöön. Vuoden 2003 aikana Hallintopalvelut-yksikössä jatkettiin henkilöstöhallinnon vertailutiedon hankkimista, muiden organisaatioiden hyviin henkilöstöjohtamisen käytäntöihin tutustumista ja benchmarkkausta.

8 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1 a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2003 lopussa oli 1043. Henkilöstön määrä on laskenut selvästi kahdesta edellisestä vuodesta. Vaikka kuukausipalkkaisen henkilöstön kokonaismäärä (823) on vähentynyt selvästi alle edellisten vuosien määrien on vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus noussut viiden vuoden aikana vajaasta 80 prosentista miltei 90 prosenttiin vakinaistamisten myötä. Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön osuus on pienentynyt tavoitteiden mukaisesti alle 10 prosenttiin (2003: 9,6 %). Työllisyydenhoitovaroin palkattuja, harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia työtekijöitä oli vuoden 2003 lopussa yhteensä kahdeksan henkilöä eli alle prosentti kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä. Myös haastattelijoiden kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 671 (78,1 %) 688 (81,0 %) 725 (81,5 %) 727 (84,9 %) 743 (89,4 %) Määräaikainen henkilöstö 2 161 (18,7 %) 143 (16,8 %) 159 (17,9 %) 118 (13,8 %) 80 (9,6 %) Yhteensä 3 832 831 884 845 823 Työllisyysvaroin palkatut 6 (0,7 %) 2 (0,2 %) 0 (0 %) 3 (0,4 %) 1 (0,1 %) Harjoittelijat ja tuntipalkkaiset 21 (2,4 %) 16 (1,9 %) 6 (0,7 %) 8 (0,9 %) 7 (0,8 %) Yhteensä 859 849 890 856 831 Tilastohaastattelijat 164 175 158 160 144 Rajahaastattelijat 28 22 15 18 22 Puhelinhaastattelijat 12 37 36 40 46 Henkilöstö yhteensä 1063 1083 1099 1074 1043 1 Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

9 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä 1000 800 600 400 200 Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö 0 1b. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä laski kertomusvuonna alimmalle tasolle viiteen vuoteen. Kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 51:llä eli 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Haastattelijoiden henkilötyövuosien vähennys edelliseen vuoteen nähden oli 4 htv eli 3 prosenttia. Taulukko 2: Henkilötyövuodet Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot 621 637 655 655 624 69 78 94 87 82 690 715 749 742 706 Maksullinen 104 100 103 104 93 27 30 21 26 21 131 130 124 130 114 toiminta Ulkopuolinen 77 67 68 62 53 16 28 9 7 13 93 95 77 69 66 rahoitus Yhteensä 802 804 826 821 770 112 136 124 120 116 914 940 950 941 886 Kuva 2: Henkilötyövuodet 1000 900 Henkilötyövuotta 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot

10 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2003 naisten osuus (pl. haastattelijat) nousi 59,8 prosenttiin (2002: 59,2 %; 2001: 59,5 %). Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 62,5 prosenttia (2002: 57 %;2001: 60 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) 396 407 430 433 442 Naisia (määräaikainen) 94 80 96 67 50 Naisia yhteensä 490 (58,9 %) 487 (58,6 %) 526 (59,5 %) 500 (59,2 %) 492 (59,8 %) Miehiä (vakinainen) 275 281 295 294 301 Miehiä (määräaikainen) 67 63 63 51 30 Miehiä yhteensä 342 344 358 345 331 (41,1 %) Henkilöstö yhteensä 832 (41,4 %) 831 (40,5 %) 884 (40,8 %) 845 (40,2 %) 823 Kuva 3: Sukupuolijakauma toimintayksiköittäin 140 120 100 80 60 40 20 0 53 76 65 76 55 36 51 33 77 37 10 10 27 34 29 37 38 31 35 13 SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA Nainen Mies Esimiesten sukupuolijakauma Tilastokeskuksen 11 tulosvastuullisesta johtajasta (pääjohtaja ja toimintayksiköiden johtajat) naisia oli neljä (36 %) ja miehiä seitsemän (64 %). Johtajien sijaisista, joita oli 24, naisia oli 15 (2003: 62,5 %, 2002: 59 %) ja miehiä 9 (2003: 37,5 %, 2002: 41 %). Yhteensä esimiesasemassa työskenteleviä oli 88 henkilöä, joista naisia oli 45 (2003: 51 %, 2002:49 %) ja miehiä 43 (2003: 49 %, 2002: 51 %).

2b. Palvelussuhteen laatu 11 Virkasuhteessa työskenteli 65 prosenttia ja työsuhteessa 35 prosenttia henkilöstöstä. Viiden vuoden tarkastelujakson vastaavat keskiarvot ovat 64 ja 36 prosenttia. Vakinaisten palvelussuhteiden osuudet ovat viiden vuoden aikana nousseet sekä virka- että työsuhteissa. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on aikaisempina vuosina pysynyt varsin pienenä, mutta vuonna 2003 osa-aikaisten määrä nousi selvästi. Osaaikaisella hoito- tai virkavapaalla olevien määrä kaksinkertaistui 18:sta 37:ään. Myös osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä nousi 38:sta 44:ään. Taulukko 4: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia 514 (61,8 %) 519 (62,5 %) 592 (67,0 %) 560 (66,3 %) 538 (65,4 %) joista vakinaisia 371 391 448 451 461 Työsuhteisia joista pysyvässä työsuhteessa 318 (38,2 %) 300 312 (37,5 %) 297 292 (33,0 %) 277 285 (33,6 %) 264 285 (34,6 %) 282 Yhteensä 832 831 884 845 823 Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat 22 26 22 18 37 Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat 19 23 27 38 44 2c. Henkilöstön ikärakenne Vuodesta 1998 alkaen suurin ikäryhmä on ollut 50 54-vuotiaat (20 %), mutta 55-59 vuotiaiden ikäryhmä kasvoi vuonna 2003 miltei yhtä suureksi (19 %). 45- vuotiaita tai vanhempia oli 58 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osuuden lasku jatkui vuonna 2003; ikäryhmään kuului alle viidennes henkilöstöstä (19 %). Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne 250 Henkilöitä 200 150 100 50 1997 1999 2001 2003 0 alle 24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-

12 Taulukko 5: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 23 (2,8 %) 25-29 v. 56 (6,7 %) 30-34 v. 105 (12,6 %) 35-39 v. 89 (10,9 %) 40-44 v. 114 (13,7 %) 45-49 v. 164 (19,7 %) 50-54 v. 195 (23,4 %) 55-59 v. 64 (7,7 %) 60- v. 22 (2,7 %) Yhteensä 832 14 (1,7 %) 62 (7,5 %) 97 (11,7 %) 90 (10,8 %) 105 (12,6 %) 163 (19,6 ) 188 (22,6 %) 90 (10,8 %) 22 (2,6 %) 831 22 (2,5 %) 80 (9,0 %) 99 (11,2 %) 102 (11,5 %) 104 (11,8 %) 153 (17,3 %) 182 (20,6 %) 108 (12,2 %) 34 (3,9 %) 884 10 (1,2 %) 74 (8,8 %) 89 (10,5 %) 98 (11,6 %) 99 (11,7 %) 133 (15,7 %) 175 (20,7 %) 133 (15,7 %) 34 (4,0 %) 845 7 (0,9 %) 75 (9,1 %) 71 (8,6 %) 93 (11,3 %) 97 (11,8 %) 121 (14,7 %) 161 (19,6 %) 153 (18,6 %) 45 (5,5 %) 823 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä 48 47 46 45 44 43 45,7 45,7 43,0 43,5 46,0 43,7 46,3 46,3 43,9 43,8 46,7 44,7 46,9 45,5 Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö Valtio 42 41 1997 1998

13 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2003 Tilastokeskuksen henkilöstön koulutusrakenne oli miltei samanlainen kuin edellisenä vuonna. Alimman korkea-asteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon oli suorittanut 67 prosenttia henkilöstöstä. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 46 prosenttia. Viiden vuoden aikana naisten osuus alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneista on noussut. Yli kolme neljäsosaa suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintoja. Taulukko 6: Henkilöstö koulutusasteittain Perusaste 99 (11,9 %) 97 (11,7%) 87 (9,8 %) 88 (10,4 %) 87 (10,6 %) Keskiaste 4 296 (35,6 %) 200 (24,0 %) 222 (25,1 %) 187 (22,1 %) 181 (22,0 %) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste 80 (9,6 %) 169 (20,3 %) 189 (21,4 %) 182 (21,5 %) 175 (21,3 %) Ylempi korkeakouluaste 323 (38,8 %) 332 (40,0 %) 348 (39,4 %) 351 (41,5 %) 343 (41,6 %) Tutkijakoulutus 34 (4,1 %) 33 (4,0 %) 38 (4,3 %) 37 (4,4 %) 37 (4,5 %) Yhteensä 832 831 884 845 823 Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan vanhan koulutusluokituksen erilaisia ammattitutkintoja esim. merkonomin tutkintoa ja ylioppilastutkintoa. Uuden koulutusluokituksen mukaan eräät ennen keskiasteelle kuuluneet tutkinnot (esim. merkonomin tutkinto) on siirretty alemman korkea-asteen tutkinnoksi. Alimpaan korkea-asteeseen ja alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat esim. insinöörin tutkinto ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakoulututkinnot ja uuden koulutusluokituksen mukaan esim. merkonomin tutkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot. Tutkijakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtoritutkintoja. 4 Uuden koulutusluokituksen käyttöönoton vuoksi aikaisemmin keskiasteen koulutukseen kuuluneet merkonomin tutkinnot ovat siirtyneet alemman korkea-asteen tutkinnoksi. Tästä syystä vuosien 1999 ja 2000 luvut eivät ole vertailukelpoisia.

14 Kuva 6: Koulutusasteiden osuudet yksiköittäin SH TO EL YR TP HP HE TI YS HA Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste ja al.korkeakoulu Yl. korkeakoulu Tutkijakoulutus Taulukko 7: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 11 (11 %) 88 (89 %) 10 87 7 (8 %) 80 (92 %) 9 79 10 (11 %) 77 (89 %) Keskiaste 4 m n 99 (33 %) 197 (67 %) 78 121 84 (38 %) 138 (62 %) 78 109 73 (40 %) 108 (60 %) Alin korkea-aste ja alempi kandidaattiaste 4 m n 38 (48 %) 42 (52 %) 57 112 60 (32 %) 129 (68 %) 61 121 57 (33 %) 118 (67 %) Ylempi kandidaattiaste m n 171 (53 %) 152 (47 %) 177 156 181 (52 %) 167 (48 %) 173 178 168 (49 %) 175 (51 %) Tutkijakoulutus m n 23 (68 %) 11 (32 %) 22 11 26 (68 %) 12 (32 %) 24 13 23 (62 %) 14 (38 %) Yhteensä 832 831 884 845 823 Kuva 7: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Kaupall. ja yht.k.tiede 76 % Luonnontiede 14 % Humanistinen ja taideala Tekniikka 4 % Muut 3 % 3 % 4 Uuden koulutusluokituksen käyttöönoton vuoksi aikaisemmin keskiasteen koulutukseen kuuluneet merkonomin tutkinnot ovat siirtyneet alemman korkea-asteen tutkinnoksi. Tästä syystä vuosien 1999 ja 2000 luvut eivät ole vertailukelpoisia.

15 3. Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan 5 osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden tarkastelujakson aikana pienentynyt. Vuosilomien osuus on puolestaan jatkuvasti kasvanut. Palkallisten virkavapauksien osuus kokonaistyöajasta oli vuonna 2003 pysynyt edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan opiskeluun käytetyn työajan osuus nousi edellisen vuoden tasosta. Palkalliset ylityöt ovat vähentyneet viiden vuoden aikana huomattavasti. Vuonna 2003 ylityökorvausten osuus Tilastokeskuksen palkkasummasta oli 0,3 prosenttia (valtio 2002: 0,5 %). Taulukko 8: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika 198 297 198 579 206 927 204 038 191 717 Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) 157 385 (79,4 %) 26 052 (13,1 %) 156 430 (78,8 %) 26 634 (13,4 %) 161 902 (78,2 %) 28 040 (13,6 %) 159 244 (78,0 %) 28 903 (14,2 %) 148 344 (77,4 %) 27 776 (14,5 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) 6 187 (3,1 %) 6 365 (3,2 %) 6 569 (3,2 %) 5 075 (2,5 %) 5 409 (2,8 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) 8 673 (4,4 %) 9 150 (4,6 %) 10 416 6 (5,0 %) 10 816 (5,3 %) 10 188 (5,3 %) Kuvio 8. Työajankäyttö päivinä 250000 Henkilötyöpäiviä 200000 150000 100000 50000 Palkalliset virkavapaudet Opiskelu Vuosiloma Tehty työaika 0 5 Työajankäyttö päivinä (pl. haastattelijat) perustuu henkilöstön kuukausittain tekemiin työaikailmoituksiin. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä. 6 Luku ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden tiedon kanssa. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä.

16 3b. Pitkät virkavapaudet Pitkillä virkavapailla olevien henkilöiden lukumäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti vuorotteluvapaalla olevia oli vuoden 2003 lopussa enemmän kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 9: Pitkät virkavapaudet (tilanne 31.12.) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 13 18 19 16 18 Vuorotteluvapaa 2 2 2 1 9 Kansalliset asiantuntijat 3 2 2 3 1 EU, YK jne. palveluksessa 8 9 8 3 7 Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa 3 1 2 1 1 olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ 5 6 3 6 6 Yhteensä 34 38 36 30 42 4. Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2003 kaikki henkilöstökulujen rahoituslähteet pienenivät, ja henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista nousi vuoteen 2002 verrattuna. Henkilötyövuoden hinta oli noin 40 200 euroa (2002: 38 600 euroa). Muuhun valtionhallintoon verrattuna Tilastokeskuksen henkilötyövuoden hinta on ollut alle keskitason. Seuraavassa taulukossa olevat kustannukset koskevat koko henkilöstöä (ml. haastattelijat). Taulukko 10: Henkilöstökulut 7 rahoituslähteittäin 1999 2000 2001 2002 8 2003 Momentti 21 23 145 670 24 612 397 26 269 783 28 044 777 27 651 762 Momentti 12 4 186 347 4 255 085 4 271 771 4 457 077 4 219 765 Ulkopuolinen rahoitus 9 2 542 034 2 643 580 2 810 740 2 581 629 2 473 731 Yhteensä, euroa 29 874 051 31 511 062 33 352 294 35 083 483 34 345 258 Muut välilliset työvoimakustannukset 10 1 064 683 1 231 718 1 319 101 1 285 373 1 253 304 Yhteensä, euroa 30 938 734 32 742 780 34 671 395 36 368 856 35 598 562 Henkilötyövuoden hinta, euroa 11 33 850 34 832 36 496 38 649 40 179 (valtio) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (35 217) (37 924) (41 441) (40 456) 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 7 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 8 Vuosien 1999-2000 ja 2001-2003 henkilöstökulut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska rahoituslähteiden laskentaperustaa on hieman muutettu. 9 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 10 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 11 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

17 Kuva 9: Henkilöstökulut Euroa, milj. 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Muut välill. työvoimakust. Ulkopuolinen rahoitus Momentti 12 Momentti 21 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Taulukko 11: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 12 2000 2001 2002 2003 Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma 26 533 13 2 500 171 34 175 3 396 669 35 967 3 698 362 34 327 3 727 345 Lomaraha- ja säästövapaa Euroa 3 756 362 158 1 711 14 160 665 2 870 15 285 311 3 222 343 959 Sairausloma 7 979 636 878 7 440 622 904 8 984 785 212 8 180 757 033 Työtapaturma 150 11 216 21 1 868 110 11 835 133 10 767 Kuntoutus 69 5 973 127 13 565 134 14 364 68 6 207 Äitiysvapaa 1 074 97 954 904 81 346 1 201 114 706 1 236 118 958 Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntija 317 27 013 400 35 846 416 38 297 338 32 733 735 72 884 411 40 757 285 31 485 535 62 204 641 71 034 702 69 937 1 095 110 730 869 90 767 Kv-harjoittelu 504 49 764 633 64 503 516 54 973 304 36 392 Muut palkalliset poissaolot 133 12 210 162 16 303 220 22 274 168 17 749 Yhteensä 41 891 3 847 255 46 686 4 504 363 51 798 5 167 549 49 380 5 204 114 12 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 13 Vuoden 2000 lomasta alkaen 14 Vain vuoden 2001 lomarahasta vapaaksi vaihdetut 15 Vain vuosien 2001 ja 2002 lomarahasta vapaaksi vaihdetut

18 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Kuukausipalkkaisen henkilöstön matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkojen lukumäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös haastattelijoiden matkustusmenot pienenivät. Ulkomaan ja kotimaan matkat 890 855 940 053 993 807 842 714 629 833 Haastattelijoiden matkat 372 988 529 343 448 277 407 461 340 752 Yhteensä, euroa 1 263 843 1 469 396 1 442 084 1 250 175 970 585 Taulukko 13: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU/EFTA-kokoukset 313 314 334 342 289 YK:n ja OECD:n kokoukset 43 58 54 31 40 Pohjoismaiset kokoukset 36 58 55 40 37 Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 136 177 174 99 88 Konsultointimatkat 83 55 78 93 73 Muut 39 73 88 53 65 Yhteensä 650 735 783 658 592 16 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksessa on mitattu vuosittaisen Henkilöstötutkimuksen osana työtyytyväisyyttä Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometrin mukaisesti. Työtyytyväisyyttä kuvaavat indeksiarvot ovat: 20 = huono, 40 = välttävä, 60 = tyydyttävä, 80 = hyvä, 100 = erittäin hyvä. Tavoitteena on ollut indeksiarvon 60 ylittävät työtyytyväisyysindeksit. Taulukko 14: Työtyytyväisyysindeksi 1999-00 2000-01 2001-02 2002-03 2003-04 Tyytyväisyys työn sisältöön 70,1 70,2 70,9 70,0 71,2 Tyytyväisyys johtamiseen 56,4 58,0 58,4 55,5 57,7 Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen 59,3 59,9 61,1 57,7 60,3 ja kehittymisen tukeen Tyytyväisyys organisaation muihin 68,4 68,4 69,1 67,0 70,5 asioihin (sis. avoimuus/ tiedotus) Työtyytyväisyysindeksi yhteensä 62,7 63,7 64,4 62,1 64,3 Tilastokeskuksessa ollaan eniten tyytyväisiä töiden sisältöön ja työt koetaan haastaviksi. Tammikuussa 2004 tehty mittaus osoitti tyytyväisyyden työn sisältöä, sisäistä avoimuutta ja tiedottamista kohtaan nousseen aikaisempien vuosien indeksien yläpuolelle. Vähiten tyytyväisiä oltiin edelleen johtamiseen sekä työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen, joskin nekin olivat nousseet selvästi edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen tulokset ovat melko samansuuntaisia kuin muualla valtion sektorilla. 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairastavuus lisääntyi selvästi vuonna 2002 niin Tilastokeskuksessa kuin koko valtionhallinnossa. Kuitenkin vuonna 2003 sekä Tilastokeskuksen sairauspäivien lukumäärä että sairauspäivät henkilötyövuotta kohti laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen katsotaan peilaavan työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutuneisuutta. Tilastokeskuksessa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on alle 40 prosenttia, mikä on erittäin hyvä tulos verrattuna valtion keskiarvoon (n. 70 %). Pitkien, yleensä työkyvyttömyyseläkettä ennakoivien sairauspoissaolotapausten määrä on vähäinen, vaikkakin se on hieman noussut kolmen vuoden aikana. Työtapaturmien määrä on pysynyt matalana viiden vuoden tarkastelujakson aikana.

20 Taulukko 15: Sairauspoissaolot 17 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto 2001 2002 2003 työpäivinä Tapauksia Pv Tapauksia Pv Tapauksia Pv 1 päivä 756 756 743 743 737 735 2 päivää 415 830 390 780 443 886 3 päivää 253 759 268 804 251 753 4-10 päivää 210 1200 251 1420 234 1316 11-60 päivää 84 1857 100 2295 72 1600 61-90 päivää 3 198 6 412 8 549 91-180 päivää 4 555 4 499 4 501 yli 180 päivää 0 0 1 225 1 190 Yhteensä 1725 6155 1763 7178 1750 6530 Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 7,5 8,7 8,5 (valtio) (8,1) (8,8) Sairauspäivät/ tapaus 3,6 4,1 3,7 (valtio) (4,8) (4,9) Lyhyet (1-3 pv) s-poissaolot, % (valtio) 38,1 % (69,3) 32,4 % (72,1) 36,4 % Taulukko 16: Työtapaturmat 18 Työssä 5 4 3 4 6 Työmatkalla 14 13 17 16 15 Yhteensä 19 17 20 20 21 7. Vaihtuvuus 19 7a. Henkilöstöpoistuma Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma ovat pysyneet matalina. Tähän on vaikuttanut mm. määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiset sekä määräaikaisiin tehtäviin rekrytointi ensisijaisesti talon sisältä. Vuonna 2003 vakinaistettiin 33 palvelussuhdetta (2002: 38). Eläkkeelle siirtyminen on ollut vähäistä vuosien 1999-2003 aikana. Vanhuuseläkkeelle on siirtynyt 21 henkilöä, joista neljä vuonna 2003. Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt kymmenen henkilöä, joista kaksi vuonna 2003. Muille varhennetuille eläkkeille (osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä lukuun ottamatta) ei ole kahteen vuoteen siirtynyt yhtään tilastokeskuslaista. Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä on kahden vuoden aikana vähentynyt noin 20 henkilöön/ vuosi. Työpaikkauskollisuus näkyy myös palvelussuhteen keskimääräisen keston pidentymisenä 16 vuoteen, ks. kohta 7d. 17 Sairauspoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima -järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista. 18 Työtapaturmatiedot koskevat koko henkilöstöä. Tiedot on kerätty tapaturmailmoituksista. 19 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä.

21 Toisen työnantajan palvelus 21 41 44 28 20 21 Vanhuuseläke 1 3 4 9 4 Varhennettu vanhuuseläke 1 2 1 - - Työkyvyttömyyseläke 5-2 1 2 Yksilöllinen varhaiseläke - - - - - Kuollut - 1 - - - Muu syy 22 146 111 96 112 60 Yhteensä 194 161 131 142 87 Taulukko 18: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 23 (valtio) Luonnollinen poistuma 24 (valtio) 4,9 % (5,2) 5,8 % (7,4) 5,1 % (4,9) 5,8 % (6,6) 3,4 % (4,4) 4,2 % (6,5) 2,3 % (4,0) 3,4 % (6,0) 2,5 % 3,2 % 7b. Rekrytointi Tilastokeskuksessa oli vuonna 2003 haettavana kaikkiaan 53 tehtävää. Näistä 41 oli virkoja ja 12 määräaikaisia virkasuhteisia tai työsopimussuhteisia tehtäviä. Vaikka edellisiin vuosiin verrattuna sekä avoinna olleiden tehtävien että työnhakijoiden määrät ovat laskeneet, hakijoita yhtä avoinna ollutta tehtävää kohden on ollut enemmän kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 19: Haettavana olleet tehtävät Pysyvät tehtävät 53 53 56 39 41 Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät 52 56 64 43 12 Yhteensä 105 109 120 82 53 Hakijoita 1081 1175 1473 1078 885 Tilastokeskukseen on rekrytoitu ulkopuolisia työnhakijoita sekä yllä mainittuihin pysyviin ja pitkäkestoisiin että lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, työllistämistehtävät ja tuntipalkkaiset tehtävät) seuraavasti: 20 Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 21 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 22 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 23 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 24 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä.

22 Taulukko 20: Rekrytointi talon ulkopuolelta Vakituisia 13 11 14 6 6 Määräaikaisia 207 125 155 79 50 Yhteensä 220 136 169 85 56 Lisäksi vuonna 2003 rekrytoitiin atk-, korkeakoulu- ja muuhun palkalliseen harjoitteluun 52 henkilöä (2002: 41; 2001: 48; 2000: 74. 7c. Sisäinen liikkuvuus Henkilötietojärjestelmän mukaan vuoden 2003 aikana Tilastokeskuksessa oli 67 pysyvässä palvelussuhteessa työskentelevää henkilöä nimitettynä määräaikaiseen tehtävään (2002: 85; 2001: 78; 2000: 51). Sisäistä liikkuvuutta mitataan myös toimintayksiköiden tekemillä Tuloskortti-ilmoituksilla, joiden mukaan vuonna 2003 sisäinen liikkuvuus oli arviolta 24 henkilöä (2002: 27; 2001:17 henkilöä). 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Palveluksessaoloaika nousi keskimäärin 16 vuoteen. 24 vuotta tai pidempään työskennelleiden osuus on viiden vuoden tarkastelujakson aikana noussut 32 prosenttiin. Vastaavasti 2 vuotta tai vähemmän aikaa Tilastokeskuksessa työskennelleiden osuus on vähentynyt 12 prosenttiin. Taulukko 21: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa TK-ikä 2 vuotta tai vähemmän 197 175 203 126 95 3 5 vuotta 79 95 107 133 127 6 11 vuotta 117 98 99 104 115 12 17 vuotta 90 108 119 127 128 18 23 vuotta 114 102 100 96 97 24 vuotta tai enemmän 235 253 256 259 261 Yhteensä 832 831 884 845 823 TK-ikä 14,1 14,6 14,3 15,3 16,0 Kuva 10: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa 2003 2002 2001 2000 2 v tai alle 3-5 v 6-11 v 12-17 v 18-23 v 24 v tai yli 1999 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

23 8. Pätevyys 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Vaikka koulutettavapäivien eli muodollisten kurssi- ja koulutuspäivien määrä väheni vuoteen 2002 verrattuna (taulukko 22), koulutukseen käytetty työaika lisääntyi (taulukko 8). Palkallisten opiskelua varten myönnettyjen virkavapaiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta, mutta palkattomien puolestaan väheni. Palkallisten opintovapaapäivien yhteydessä on suluissa niihin kohdistuneet palkkausmenot. Taulukko 22: Koulutettavapäivät Koulutettavapäivät 2 949 3 180 2 890 2 160 1 797 Taulukko 23: Opintovapaat Opintovapaa, palkallinen (palkkamenot, euroa) 528 pv (53 820) 735 pv (72 884) 411 pv (40 757) 285 pv (25 674) 535 pv (50 145) Opintovapaa, palkaton 1 626 pv 1 846 pv 2 088 pv 1 406 pv 1 053 pv Koulutus suunnattiin osaamisstrategiassa määritellyille avainosaamisalueille. Toimintavuonna järjestettiin mm. väestötieteen ja työmarkkinatilastojen monimuotokursseja, laatu- ja projektikoulutusta, myyntikoulutusta, työhyvinvointikoulutusta sekä A-ajokorttikoulutusta. A-ajokorttitutkinnon on suorittanut henkilöstökoulutuksena jo 143 henkilöä (vuoden 2002 loppuun mennessä 115). Pidempikestoisista koulutusohjelmista toimintavuonna jatkuivat johtamisen erityisammattitutkinto sekä Tilastoalan PD-koulutus. PD-koulutus saatiin päätökseen syksyllä. Jatko-opintojen tukea myönnettiin 5 henkilölle. EU-harjoitteluun osallistui 3 henkilöä.

24 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Vuoden 2003 henkilöstökoulutuksen kokonaismenot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, mutta niiden osuus palkkamenoista pysyi samana. Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden nousivat. Taulukko 24: Koulutusmenot Menot, euroa 25 773 664 874 577 891 396 819 817 797 413 % palkkamenoista 2,7 % 2,8 % 2,7 % 2,3 % 2,3 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi 26 846 930 938 871 900 10. Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoiminta koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Vuonna 2003 TIKU:lla oli 26 liikuntalajia sekä kuusi muuta harrastuskerhoa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskus myönsi TIKU:n toimintaan 16 800 euron määrärahan (2002: 15 800 ). 11. Kuntoutus Valtiokonttorin varhaiskuntoutustoiminnan päättyminen kesällä 2002 vaikutti Tilastokeskuksen kuntoutustoimintaan siten, että vain yksi kuntoutusryhmä toteutui. Yksilökuntoutusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, sillä yksilökuntoutusta järjestettiin myös Kansaneläkelaitoksen tuella. Vuonna 2003 haettiin ja saatiin Kansaneläkelaitokselta rahoitus kolmea Aslak-varhaiskuntoutusryhmää varten. Nämä kuntoutusryhmät alkavat vuonna 2004. Taulukko 25: Kuntoutus Yksilökuntoutuksia 4 9 6 6 6 Ryhmäkuntoutuksia 2 3 5 1-25 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehitys- yksikön palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 26 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.

25 12. Työterveyshuolto Vuonna 2003 työterveyshuollon kokonaiskustannukset laskivat edellisestä vuodesta. Myönteistä kehitystä kuvasi myös se, että vaikka työterveyshuollon kustannukset henkilötyövuotta kohden nousivat, niin ennaltaehkäisevän työterveyshoidon menot kasvoivat enemmän kuin sairaudenhoitoon liittyvät menot. Taulukko 26: Työterveyshuollon menot 27 1999 2000 28 2001 2002 2003 Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv 117 107 133 133 144 (valtio) (111) (106) (105) (114) Sairaudenhoito, euroa/ htv 226 254 282 339 342 (valtio) (180) (213) (214) (259) Terveydenhoito yhteensä, euroa 275 229 339 450 395 046 444 195 430 457 Kelan palautus, euroa 111 921 121 493 143 402 156 232 Palautus vuonna 2004 Vuodesta 2003 alkaen Tilastotalossa työskentelevien työterveyshuoltopalvelut tuottaa Diacor Terveyspalvelut Oy. Haastattelijoiden työterveyspalvelut tuottaa edelleen Medivire Työterveyspalvelut Oy. Vuoden 2003 aikana Diacor aloitti työpaikkatarkastusten tekemisen toimintayksiköittäin. Työfysioterapeutti tarkisti työpisteiden ergonomiaa. Työterveyshoitajat antoivat influenssarokotuksia noin 110 työntekijälle. Työterveyshuollon asiantuntijat myös luennoivat tyky-ryhmille sekä osallistuivat talon työhyvinvointitilaisuuksiin ja Terveystori-tapahtumaan. Lääkärissäkäyntejä Diacorissa kertyi vuoden ajalta kaikkiaan 2752, joista erikoislääkärissä käyntejä oli 319. Diacorin mukaan Tilastokeskuksen asiakkaiden ensisijaiset käynninsyyt koskivat tavallisimmin flunssatauteja sekä tuki- ja liikuntaelinoireita, kuten niska-hartiaseudun oireita. Työterveyshuollon määräämiä sairauslomapäiviä, joita oli 3423 kertyi eniten mielenterveyden häiriöistä, kuten stressistä ja uupumisesta. Ikäryhmätarkistuksia tehtiin vuoden aikana 76. Tarkastuksiin kuului lihaskuntotestaus liikunnanohjaajan ja työfysioterapeutin johdolla sekä työterveyshoitajan terveystarkastus ja haastattelu. Ikäryhmätarkastuksissa ilmenevien tarpeiden perusteella suunniteltiin uusia tyky- ja kuntoutustoimia, kuten Ikääntyvät 45+ - kurssi, Irti tupakasta kurssi sekä painonhallintaryhmä, jotka alkavat vuonna 2004. 27 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset. 28 Vuonna 2000 tuntipalkkaiset haastattelijat tulivat työnantajan kustantaman sairaanhoidon piiriin.

26 D. Kannustava palkinta Tilastokeskuksessa vuonna 1998 käyttöön otetun palkkausjärjestelmän viiden vuoden siirtymäkausi päättyi maaliskuussa 2003. Palkkakehitystä kuvaavan tilastotiedon mukaan koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keskipalkka on noussut kuudessa vuodessa 2 035 eurosta (joulukuu 1997) 2 605 euroon (joulukuu 2003). Tilastokeskuksen palkkausjärjestelmän mukaan palkkaus määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella. Palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin kuuluu noin 98 prosenttia Tilastokeskuksen kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä. Noin kaksi prosenttia, joihin järjestelmää ei sovelleta, ovat pääosin työnantajavirkamiehiä ja harjoittelijoita. Valtion budjettitalouden henkilöstöstä noin 45 prosenttia kuuluu uusien kannustavien palkkausjärjestelmien piiriin. E. Tulokset 13. Asiakastyytyväisyys Taulukko 27: Tilastokeskuksen yleisarvosana Tilastokeskuksen yleisarvosana 8,30 8,18 8,31-8,20 29 29 Vuosien 2001 ja 2003 asiakastyytyväisyystutkimukset on tehty eri tavoin, joten tuloksia ei voi suoraan verrata.

27 HAASTATTELIJAT Lukumäärä Vuonna 2003 tilastohaastattelijoiden lukumäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Uusia tilastohaastattelijoita tullaan rekrytoimaan jälleen vuonna 2004. Vaikka sekä raja- että puhelinhaastattelijoita oli enemmän kuin vuonna 2002, haastattelijoiden kokonaislukumäärä laski 218:sta 212:een. 200 Tilastohaastattelijat 164 (80,4 %) Rajahaastattelijat 28 (13,7 %) Puhelinhaastattelijat 12 (5,9 %) Yhteensä 204 175 (74,8 %) 22 (9,4 %) 37 (15,8 %) 234 158 (75,6 %) 15 (7,2 %) 36 (17,2 %) 209 160 (73,4 %) 18 (8,3 %) 40 (18,3 %) 218 144 (68,2 %) 22 (10,3 %) 46 (21,5 %) 212 Lukumäärä 150 100 50 0 Tilas to haastattelijat P uhelinhaastattelijat Rajahaastattelijat Henkilötyövuodet Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä laski 120:sta 116 htv:een. Edelliseen vuoteen verrattuna ulkopuolisen rahoituksen osuus henkilötyövuosissa nousi. Toimintamenot 69 78 94 87 82 Maksull. toiminta 27 30 21 26 21 Ulkop. rahoitus 16 28 9 7 13 Yhteensä 112 136 124 120 116 Henkilötyövuodet 160 140 120 100 80 60 40 20 0 To imintameno t M aksullinen to im inta Ulko puo linen raho itus Sukupuolijakauma Selvä enemmistö haastattelijoista on naisia. Miesten osuus haastattelijoista on kuitenkin noussut 12 prosenttiin. 2001 2002 2003 Naiset 190 193 186 Miehet 19 25 26 Yhteensä 209 218 212