Romanin ja poiisin kohdatessa -oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu käytettäväksi erityisesti kouutus- ja taustamateriaaina käsitetäessä poiisin ja romanien väistä asiointia. Oppaassa käsiteään poiisin rooia ja tehtäviä yhteiskunnassa, kansaaisten oikeuksia ja vevoisuuksia, romanien historiaa ja kuttuuria sekä eriaisia käytännön kohtaamistianteita. Tavoitteena on, että opas toimisi keskusteunavaajana ja yhtenä apuväineenä ennakkouuojen purkamisessa ja aidon yhteistyön öytämisessä. O P E T U S H A L L I T U S Romanin ja poiisin kohdatessa
Romanin ja poiisin kohdatessa
Sisäys Lukijae 5 Poiisi ja kansaaiset 6 Poiisi sevittää rikoksia ja turvaa arkea 6 Kansaaisia on oikeuksia ja vevoisuuksia 7 Työryhmä Eine Liberg, puheenjohtaja Kari Honkanen Jorma Laitinen Taito Lehmusta Roosa Åkerund Erkki Weckman Päivi Majaniemi (siht.) Eina Ekhom (siht.) Asiantuntijoina on kuutu seuraavia henkiöitä: Satu Bomerus Vei Hukkanen Unto Jääpuro Tuua Åkerund Jouni Rantanen Jukaisija ja kustantaja: Opetushaitus, romaniväestön kouutustiimi ja sisäasiainministeriön poiisiosasto Graafinen suunnitteu, taitto, kuvitus: Vafrid Åkerund / Grafimus Oy ISBN 978-952-13-3277-7 Painopaikka: Edita Prima Oy, Hesinki 2007 Romanien historia ja kuttuuri 8 Kohtaamisten historiaa 8 Romanikuttuuri 9 Tunteet, perhe, yhteisö 9 Kiei 10 Kouutus ja einkeinot 10 Puhtaus, pukeutuminen ja asuminen 11 Oikeuskäsitys 11 Kuoema ja hautajaiset 12 Kohtaamisia 12 Kun kohdataan 12 Virastoissa 13 Liikenteessä 14 Kiinniottotianteissa 14 Syrjinnän uhriksi joutuessa 15 Poitiikassa, hainnossa 16 Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä 16 Aan toimijoita ja isätietoa 19 Keskeinen ainsäädäntö ja kansainväiset sopimukset 21
4 5 Lukijae Tämän oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu käytettäväksi erityisesti kouutus- ja taustamateriaaina käsitetäessä poiisin ja romanien väistä asiointia. Poiisi työskenteee turvatakseen kaikkien Suomessa asuvien ja oeskeevien eämää ja arkea. Suomaainen poiisi kehittää omaa toimintaansa ja pyrkii ottamaan työssään huomioon asiakaskunnan etnisen taustan ja kuttuurin. Tuevaisuudessa poiisien joukossa on yhä enemmän etnisetä taustataan eriaisia henkiöitä; sisäasiainhainnon aaa työskentee nykyään jo useita romaneja. Kansaaisia on oikeuksia ja vevoisuuksia. Kansaaisten vevoisuuksiin kuuuu noudattaa voimassa oevia akeja. Kansaaisten oikeuksiin kuuuu yhdenvertainen kohteu. Vähemmistöryhmien jäsenet voivat oa poiisin asiakkaita ja tarvita poiisin suojeua. Romanit ovat yksi Suomen kansaisista vähemmistöistä, joiden asema on tunnustettu ainsäädännössä. Rikoisuus ei kuuu romanikuttuuriin ja joidenkin romanien rikoista käytöstä ei saa yeistää kaikkiin romaneihin. Oppaassa käsiteään eriaisia kohtaamisia poiisin ja romanien väiä. Romaneia on oikeus omaan kuttuuriin. Oppaassa esitetyt romanikuttuurin tavat eivät edusta jokaisen suomaaisen romanin katsomuksia. Oennaista on, että kaikkien Suomen vähemmistöryhmien kuttuuria arvostetaan ja vähemmistöjä pidetään osana suomaaista yhteiskuntaa. Romaniväestön ja viranomaisten yhteistyön ansiosta romanien asema on parantunut viime vuosina ja on muun Euroopan tianteeseen verrattuna hyvä. Käymme tässä oppaassa ensin yhyesti äpi poiisin rooia ja tehtäviä yhteiskunnassa sekä kansaaisten oikeuksia ja vevoisuuksia. Sen jäkeen esitteemme romanikuttuuria. Sitten seuraa ohjeita eriaisiin kohtaamistianteisiin. Opas perustuu poiisiopastyöryhmän jäsenten keräämään materiaaiin sekä oemassa oeviin romaniväestöä koskeviin jukaisuihin. Oemme pyrkineet käsitteemään poiisin ja romanien väisiä kohtaamisia myönteisessä ja rakentavassa hengessä. Yksi opas ei ratkaise kerraa kaikkia ongemia, mutta toivomme, että tämä opas toimisi keskusteunavaajana ja yhtenä apuväineenä ennakkouuojen purkamisessa ja aidon yhteistyön öytämisessä. Lämmin kiitos työryhmäe sekä monie henkiöie, jotka ovat kommentoineet tekstiä ja uovuttaneet kirjoituksiaan työryhmän käyttöön.
Poiisi ja kansaaiset Poiisi ja kansaaiset 6 7 Poiisi ja kansaaiset Poiisi sevittää rikoksia ja turvaa arkea Poiisi yäpitää järjestystä, vavoo akien noudattamista, pyrkii ennataehkäisemään rikoksia ja turvaa ihmisten oikeuden eää rauhassa. Poiisin on toimittava asiaisesti ja puoueettomasti sekä sovinnoisuutta edistäen. Poiisin toiminta on aina sidottu akiin ja asetuksiin. Poiisiain mukaan poiisin tuee ensisijassa neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä yäpitämään yeistä järjestystä ja turvaisuutta. Poiisi ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen. Turvaisuuden yäpitämiseksi poiisi tekee yhteistyötä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Lähi- ja nuorisopoiisitoiminta on tärkeä osa poiisin perustoimintaa. Poiisin eettisen vaan vannovat kaikki poiisin perustutkinnon suorittaneet virassa toimivat poiisit. Vaan ottaa vastaan poiisiyijohtaja. Poiisin eettinen vaa otettiin käyttöön vuoden 2001 aussa. Eettinen vaa korostaa kaikkien ihmisarvoa ja avointa ja sovinnoista työotetta. POLIISIN EETTINEN VALA Lupaan parhaan kykyni ja taitoni mukaan käyttäytyä aina ja kaikissa tianteissa poiisin arvoe sopivaa tavaa. Kunnioitan jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia. Käytän poiisin vatuuksiani ainsäätäjän tarkoittamaa tavaa. Noudatan esimiesteni käskyjä ja oen vamis kohtaamaan poiisin ammattiin iittyvät vaarat. Toimin avoimesti ja sovinnoisuutta edistäen. Käyttäydyn rehdisti, auttavaisesti ja ammatiista yhteishenkeä vahvistaen. Oen oikeudenmukainen ja toimin koko työyhteisön parhaaksi. Tää tavaa tahdon poiisina pavea. Poiisin eettistä vaaa voidaan tukita esimerkiksi siten, että kohdatessaan työssään romanin tai jonkin muun vähemmistön edustajan, poiisi kohtaa aina ensisijaisesti ihmisen eikä anna mahdoisten aikaisempien negatiivisten kohtaamisten vaikuttaa kyseiseen tapaamiseen. Kansaaisia on oikeuksia ja vevoisuuksia Kansaaisten oikeudet pohjautuvat muun muassa Suomen perustusakiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, YK:n yeismaaimaiseen ihmisoikeuksien juistukseen sekä Euroopan sosiaaiseen peruskirjaan. Suomen kansaaisia on pajon oikeuksia. Seuraavassa on esitety niistä tärkeimpiä. Kansaaisia on oikeus yhdenvertaiseen kohteuun. Jokainen saa itse päättää eämästään, ja kaikia on henkiökohtainen vapaus ja koskemattomuus. Ihmisiä on oikeus iikkua vapaasti paikasta toiseen ja asua vaitsemaaan paikkakunnaa. Ihmisiä on oikeus yksityiseämän suojaan, jossa tärkeitä asioita ovat kotirauha sekä kirje- ja puheinsaaisuus. Jokaisea on oikeus harjoittaa uskontoa ja kuuua tai oa kuuumatta uskonnoiseen yhdyskuntaan. Ihmisiä on oikeus kokoontua ja yhdistyä sekä imaista vapaasti mieipiteensä. Jokaisea on oikeus omaan kieeen ja kuttuuriin. Oikeuksien isäksi kansaaisia on vevoisuuksia. Kaikkien kansaaisten täytyy tuntea ja noudattaa akia. Suomessa vakituisesti asuvat apset ovat oppivevoisia, ja oppivevoisuus koskee pääsääntöisesti 7 16 vuotiaita apsia. Kansaaisten pitää maksaa veroja vatioe ja kunnae. Vanhempien pitää huoehtia, että apsia on ravinto, asunto ja turvainen eämä. Kaikia suomaaisia 18 60 vuotiaia miehiä on asevevoisuus. Suomen kansaaisia täytyy oa sukunimi ja 1 3 etunimeä. Lisäksi kansaaisia on rikosten estämiseksi imoitusvevoisuus törkeästä rikoksesta kuten esimerkiksi maanpetos, vakoiu, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitey tai ryöstö. Kansaaisia on myös uhrin auttamisvevoisuus ja vevoisuus avustaa peastustoiminnassa. Jukisen vaan tehtävänä on turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Joskus oikeuksia täytyy kuitenkin rajoittaa. Pakkokeinoaki antaa oikeuden ottaa kiinni rikoksentekijä. Koskemattomuuteen joudutaan joskus puuttumaan henkiötarkastusten ja katsastuksen yhteydessä, jos henkiöä epäiään rikoksesta. Henkiöntarkastuksessa tarkastetaan takavarikoitavan esineen öytämiseksi tai muun rikosta sevittävän seikan tutkimiseksi, mitä henkiöä on vaatteissaan tai muutoin yään. Henkiökatsastus käsittää rikosten sevittämiseksi tapahtuvan katsastettavan henkiön kehon tarkastamisen, verinäytteen ottamisen ja muun
Poiisi ja kansaaiset Romanien historia ja kuttuuri 8 9 kehoon kohdistuvan tutkimuksen. Pakkokeinoaki voi antaa myös oikeuden tehdä kotietsintä, jos on aihetta epäiä, että on tehty rikos, jonka ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Liikkumisoikeuteen voidaan joutua puuttumaan, jos henkiön pitää oa tavoitettavissa rikoksen tutkintaan iittyvistä syistä. Käräjäoikeus voi myös määrätä ähestymiskieon. Suomen kansaaisten oikeuksien isäksi meiä on myös Euroopan Unionin kansaaisen oikeudet. Niistä tärkeimpiä ovat iikkumis- ja oeskeuoikeus äänioikeus ja vaaikepoisuus kunnaisvaaeissa missä tahansa EUmaassa äänioikeus ja vaaikepoisuus Euroopan paramentin vaaeissa oikeus suojeuun komansissa maissa, kun omaa maaa ei oe edustustoa oikeus vedota Euroopan paramenttiin ja kannea sen oikeusasiamiehee. Romanien historia ja kuttuuri Kohtaamisten historiaa Romani tuee romanikieen sanasta rom, joka tarkoittaa ihmistä. Suomessa on noin 10 000 romania. Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 Suomen romania. Kaiken kaikkiaan Euroopassa eää arviota 10-12 mijoonaa romania. Romanit saapuivat Eurooppaan 1300- uvun aussa ja ensimmäiset maininnat romanien Suomeen tuosta ovat 1500-uvuta. Viranomaisten ja romanien kohtaamisia ovat eimanneet torjunta, kontroi ja suauttamispyrkimykset. Kohtaamisten historia voidaan tiivistää toteamaa, että viranomaisten asenteet ja asetukset romaneja kohtaan ovat oeet ajoittain hyvinkin jyrkkiä, mutta kontroi toimenpiteiden toimeenpanon suhteen on out vähäistä. 1700-uvun opussa kuninkaaisea kirjeeä kehotettiin romaneja pysyvään asumiseen. Einkeinotoiminta oi tähän aikaan tiukasti säädetyä eikä maata out heppo saada, joten tämä asetus jäi käytännössä pitkäti toteutumatta. On kuitenkin monia romanisukuja, jotka ovat asuneet omissa taoissaan vuosisatoja. 1800-uvun opua hyväksyttiin ensi kertaa muodoisesti romanien perinteiset einkeinot: hevoskauppa, käsityöt, veitsenteroitus, kattioiden tinaaminen ja muut kisäiaitoksen ukopuoee jääneet työt. 1900-uvua romaneja pyrittiin suauttamaan kantaväestöön. Tätä tapahtui muun muassa sijoittamaa apsia astenkoteihin. Romanien oikeudesta omaan kuttuuriin ryhdyttiin keskusteemaan vasta 1960- uvua, jooin akoi myös romaniväestön yhteiskunnainen herääminen ja omien järjestöjen aktivoituminen. Romaniväestö ja viranomaiset ovat yhdessä saaneet aikaan parannuksia romanien asemaan. Lapset ovat saaneet joiakin paikkakunnia oman kieen opetusta ja työvoimaviranomaiset ovat yhdessä romanien kanssa toteuttaneet aikuisten ammatiista kouutusta. Haitusmuodon yeinen syrjintäkieto sekä vähemmistöjen oikeus omaan kuttuuriin ovat oeet tärkeitä ainsäädännöisiä virstanpyväitä romanien aseman tunnustamisessa. Uusi perustusaki vuodeta 2000 tunnustaa romanit kansaiseksi vähemmistöksi ja vevoittaa vation turvaamaan heidän kieeeen ja kuttuurieen kehittämismahdoisuudet. Romanit ovat taisteeet sekä tavi- että jatkosodassa. Romaneie oi hyvin merkittävä hetki, kun sodassa kaatuneie romanimiehie pajastettiin vuonna 2003 oma muistomerkki Hietaniemen hautausmaaa. Näin myös vatiovata tunnusti, että romanit osaistuivat Suomen itsenäisyyden puoustamiseen. Romanikuttuuri Tunteet, perhe, yhteisö Romanikuttuuri on ihmissuhde- ja tapakuttuuria, joka rakentuu ensisijaisesti oman yhteisön, suvun ja perheen ympärie. Erään romaneja koskevan tutkimuksen nimi on Aito mustaainen on ämmin ihminen. Nimi kuvaa sitä, että romanikuttuuriin kuuuu vahva huoenpito toisista ihmisistä. Ihmisten rikkaus on ihmissuhteissa ja ne ovat tärkeämpiä kuin omaisuus. Perhekäsitys ei myöskään rajoitu ydinperheeseen, vaan uusperheet, ottoapset, serkut ja kaukaisemmat sukuaiset samoin kuin jotkut muut romanit voidaan katsoa kuuuvaksi perheeseen. Romanien asennoitumista eämään värittävät voimakkaat tunteet. Kykyä sopeutua eriaisiin tianteisiin pidetään myös romanien vahvuutena. Vanhempien ihmisten kunnioittaminen on romanikuttuurin perusta. Korkeaan ikään iittyy eämänkokemus, viisaus ja perimätiedon haitseminen. Vanhemmat ovat romaniyhteisössä auktoriteetteja. Nuoremmat eivät voi esiintyä sopimattomasti tai vajavaisesti pukeutuneena vanhempien ihmisten äsnä oessa. Romanien häveiäisyyssäännöt on hyvä ottaa huomioon, ja viranomaisasioissa tuisi vättää häveiäiden asioiden ääneen sanomista muiden romanien äsnä oessa. Lasten kasvatukseen voivat osaistuvat kaikki äheä oevat aikuiset. Tärkeintä on, että apsea on turvainen ja onneinen apsuus. Romanikasvatuksen tavoitteena on uospäin suuntautunut, sosiaaisesti taitava apsi. Hyvinä asioina pidetään tunteiden ämpöä, perheen yhteenkuuuvuutta ja yhteydenpitoa muihin romaneihin. Kouumenestyksen merkitys on kasvanut viime aikoina. Naisea on romaniyhteisössä erittäin keskeinen asema kuttuurin väittäjänä. 1950- ja 60-uvuia romaniapsia pakkosijoitettiin pääväestön astenkoteihin ja sijaisperheisiin. Nämä apset joutuivat kasvamaan erossa romanikuttuurista. Vaikka monet heistä aikuistuttuaan paasivatkin juurieen, osa jäi väiinputoajiksi, jotka eivät kokeneet kuuuvansa kumpaankaan kuttuuriin. Siihen aikaan aitoksissa eäneie nuorie ei out jäkihuotoa ja monien kohdaa puutteeinen kouutus on aiheuttanut sen, että heitä ei oe myöskään hyväksytty pääväestön
Romanien historia ja kuttuuri Romanien historia ja kuttuuri 10 11 keskuuteen. Epäoikeudenmukainen kohteu katkeroitti monia. Katkeruutta seuraa turtuminen ja turtumista aggressiivinen ja yimieinen käyttäytyminen. He ja heidän apsensa ovat suuremmassa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, koska heitä yeensä puuttuu aaja sidosverkosto ja yhteisön tuki ja heidän oma identiteettinsä on usein kadoksissa ja rikkinäinen. Romaniyhteisöt ja viranomaiset ovat käynnistäneet monia projekteja romaninuorten tukemiseksi ja näihin projekteihin myös poiisi voi osaistua. Kiei Romanikieen perustana on Intian vanha kiei sanskrit. Romani ja hindi ovat sukuaiskieiä, mutta romani on eriytynyt indoarjaaisesta sukupuusta jo yi kaksituhatta vuotta sitten. Romanikietä puhuu arviota 40 mijoonaa ihmistä, joista Intiassa asuu yi 20 mijoonaa. Romanikiei on aikojen kuuessa hajaantunut useisiin eri murteisiin, joihin on tarttunut vaikutteita paikaisista kieistä. Kieen osaaminen on viimeisten vuosikymmenien aikana ratkaisevasti heikentynyt Suomessa. Nuoremmat romanit eivät osaa kietä kunnoa. Romanikiei on aiemmin out suuinen kiei. Kirjakieeksi sitä on aettu kehittää vasta parikymmentä vuotta sitten. Vuonna 1997 kotimaisten kieten tutkimuskeskusta koskeva aki uudistettiin siten, että aitoksen tehtäviin tui myös romanikieen tutkimus ja huoto. Tutkimuskeskukseen perustettiin romanikieen autakunta, johon kuuuu viisi romanijäsentä. Puutteeinen äidinkieentaito sekä vähäiset kouutusmahdoisuudet ovat syynä siihen, että ikääntyneiden romanien keskuudessa on edeeen ukutaidottomuutta tai puoikieisyyttä. Lukemisen ymmärtäminen saattaa oa heikkoa, ja tämän tunnustaminen voi oa hävettävää. Tämä voi vaikuttaa siihen, että esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessa jotkin asiat voivat jäädä epäseviksi. Etenkin pääkaupunkiseudua ja Eteä-Suomessa monien romaninuorten vanhemmat ovat sitä sukupovea, joka on asunut nuoruutensa sekä Suomessa että Ruotsissa. Monia saattaa ruotsin kieen suuinen ja kirjainen taito oa parempi kuin suomen kieen, ja heiä on oikeus viranomaisasioissa käyttää sitä kietä, jonka kokevat vahvemmaksi. Kouutus ja einkeinot Maataousyhteiskunnassa kouutukseiset erot romanien ja pääväestön väiä eivät oeet kovin suuria. Viime vuosikymmeninä kouutuksen merkitys on kasvanut niin kantaväestön kuin romanienkin parissa. 2000-uvua opiskeee vasta ensimmäinen romanisukupovi, jonka vanhemmat ovat saaneet yeissivistävää ja ammatiista kouutusta. Jos vanhempien oma kouutustausta on heikko, heidän on vaikea tukea apsiaan kouunkäynnissä. Osaa romaniapsista onkin ongemia kouussa, ja iian harva jatkaa opintojaan peruskouun jäkeen. Kouussa ei aina osata kiinnittää tarpeeksi huomiota romaniasten tarpeisiin, ja asten kouunkäynnin tukemisessa on pajon tehtävää. 2000-uvun aussa tehdyn sevityksen mukaan suuri poissaoojen määrä on haitannut opintoja ainakin komasosaa romanioppiaista. Puoet romaniapsista sai erityisopetusta jossakin muodossa. Romaniasten vahvuuksina oi sevityksen mukaan sosiaaisuus ja hyvä suhtautuminen opettajiin. Myös aikuis- väestön kouuttautuminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana isääntynyt merkittävästi ja monet aikuiset romanit ovat saaneet ammatin työvoimapoiittisen aikuiskouutuksen kautta. Romanit ovat kouuttautuneet esimerkiksi ähihoitajiksi, kouunkäyntiavustajiksi tai nuorisoohjaajiksi. Romaninuoret kouuttautuvat yhä aajemmin eriaisiin ammatteihin, ja he opiskeevat myös yiopistoissa ja työskenteevät akateemisissa ammateissa. Puhtaus, pukeutuminen ja asuminen Aiemmin kiertävää eämää viettäessään romanien on out pakko huoehtia puhtaudesta niin hyvin kuin mahdoista. Näin vätyttiin monita tartuntataudeita. Käsien pesu on tärkeää. Astioita ja ruokaa ei aiteta seaiseen paikkaan, jossa istutaan tai käveään. Pöytätason yäpuoea on puhdasta, tuoia ja attiaa ikaista. Käsi- ja kasvopyyhkeet ovat jokaisee erikseen. Pyykkiä pestäessä myös eroteaan eri vaatteet. Nämä iittyvät myös romanien häveiäisyys- ja kunnioittamistapoihin. Puhtaus koetaan myös symboisea tasoa. Vanhoja ihmisiä pidetään puhtaina, nuoria ei. Sukupuoisuuteen iittyviä asioita ei käsiteä vanhempien aikana. Nuoremmat eivät voi käyttäytyä sopimattomasti vanhempien ihmisten äsnä oessa, aviopari ei osoita yhteenkuuuvuuttaan muitten seurassa ja raskaus pyritään peittämään esimerkiksi hartiahuivin avua. Suomaaisen romaninaisen puku on kansainväisestikin ainutaatuinen kauneudessaan. Romaninaisen perinteinen puku on sekeä imaisu samastumisesta sekä sitoutumisesta romanikuttuuriin. Tämän tunnustukseisen pukeutumisen vuoksi romaninaiset ovat vaarassa joutua syrjinnän kohteiksi esimerkiksi kaupassa tai ravintoassa. Saattaa oa, että heitä ei päästetä sisään tai he joutuvat epäiyksenaaiseksi tai tarkastuksen kohteeksi. Täaisessa tapauksessa on mahdoista toimia joko rikostai yhdenvertaisuusain perusteea. Luvussa Syrjinnän uhriksi joutuessa on kuvattu yksi käräjäoikeuden päätös asiasta. Miehet eivät esiinny vanhempien romanien äsnä oessa yhythihaisessa paidassa, vaan kauuspaidan päää pidetään iiviä, takkia tai puseroa. Tärkeä piirre romanien asumisessa on se, että he eivät voi asua toisen romaniperheen yäpuoea. Romanien kodit ovat kauniita, ja sisustukseen kiinnitetään pajon huomiota. Jos perheenjäsen kuoee, niin yeensä perhe hauaa vaihtaa asuntoa. Muistot vainajasta ovat niin kipeitä, ettei perhe voi jatkaa asumista samassa asunnossa. On hepompi saada uudeeen ote eämästä, jos ähiympäristö ei koko ajan muistuta vainajasta. Oikeuskäsitys Romaneia on aina out oma sisäinen oikeusjärjestyksensä. Romaniyhteisössä on kirjoittamattomia akeja, mutta ennen kaikkea voimakas moraainen vastuu itsestään, omasta suvusta ja koko yhteisöstä. Huumeidenkäyttöä ja rikoisuutta ei hyväksytä, mutta näihin syyistyneitä ihmisiä yritetään tukea mahdoisuuksien mukaan. Romaneiden oma sisäinen oikeudenmukaisuus asettaa rikoksiin syyistyneet ottamaan myös yhteiskunnan säätämän rikosoikeudeisen vastuun teoistaan. Yhteisössä, jonka jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan, moraainen tuomio on out tehokas keino pitää yä järjestystä.
Romanien historia ja kuttuuri Kohtaamisia 12 13 Romanikuttuuriin kuuuu väistämis- ja vättämismekanismi. Henkirikokseen syyistyneen ja hänen ähisukunsa on kuuunut muuttaa pois uhrin suvun ähetä. Tämä väistämis- ja vättämismekanismi on vastapuoen surun kunnioittamista, ja se on estänyt surun vaassa tehtyjä kostotoimia ja antanut kaikie aikaa rauhoittua. Aina väistäminen ei oe toiminut, mutta siä on pystytty estämään moni uusi yhteenotto. Väistämisvevoisuus on otettava huomioon asuntoasioissa ja vankeinhoidossa, siä suvut eivät voi asua samaa aueea, jos heiä on väistämisvevoisuus. Kuoema ja hautajaiset Läheisen ihmisen kuoema koetaan henkisesti niin tuskaiseksi, että perhe muuttaa mahdoisimman pian pois asunnosta. Vainajan henkiökohtaiset tavarat hävitetään. Korut, käsityöt ja vaokuvat jäävät muistoksi. Hautajaiset ovat yeensä kaksipäiväiset. Poiisita voidaan pyytää apua hautajaissaattueen iikenneohjauksessa, koska hautajaisissa on pajon väkeä. Hautajaisia edetävä yö vavotaan, vainaja on sioin viimeistä yötä maan päää. Hautauspäivän aamuna arkku tuodaan kappein pihae, jotta vainajae voidaan jättää hyvästit. Sen jäkeen vainaja saatetaan hautausmaae saattokukueessa ja siunataan. Seppeeet asketaan ja omaiset uovat haudan umpeen. Tämän jäkeen järjestetään muistotiaisuus. Muutama sukuainen tai ystävä saattaa jäädä vieä omaisten uo joiksikin päiviksi auttamaan ja tukemaan, ettei surevan tarvitse jäädä yksin. kohtaan ja tuisi omaa toiminnaaan pyrkiä muuttamaan romanien käsityksiä poiiseista. Aggressiivinen käytös kohtaamisissa kertoo usein kummankin osapuoen epävarmuudesta. Luku- ja kirjoitustaitoa pidetään Suomessa ähes itsestäänsevyytenä. Romaniväestön joukossa on henkiöitä, joia nämä taidot ovat vaiinaiset. Viranomaisten tuisi vättää monimutkaisten termien ja kapuakieen käyttämistä kaikkien asiakkaiden kanssa. Virastoissa Romanit asioivat poiisihainnon kanssa monissa asioissa. He voivat anoa passia, käydä öytötavaratoimistossa etsimässä kadonnutta kännykkää tai hakea arpajaisupaa. Poiisi myöntääkin vuosittain noin 900 000 upaa. Lupamäärätään suurimpia ovat passit, ajokortit, aseuvat sekä henkiökortit. Poiisin upapaveuja saa yi 300 pisteessä. Romaneia on kokemusta myös viranomaisten heihin kohdistamasta syrjinnästä. Viranomaisen tai jukisen aitoksen syrjivästä toiminnasta voi tehdä kanteun oikeuskanserie, eduskunnan oikeusasiamiehee tai vatakunnansyyttäjänvirastoon syyttäjien osata. Muusta kuin työeämässä tapahtuvasta etniseen akuperään perustuvasta syrjinnästä voi isäksi tehdä kanteun vähemmistövatuutetue. Poiisista voi tehdä myös kanteun ääninhaituksen poiisiosastoe, sisäasiainministeriön poiisiosastoe tai paikaispoiisin poiisipääiköe. Kohtaamisia Kun kohdataan Ihmiset muodostavat käsityksensä toisista ihmistä pitkäti aiempien kokemusten ja kohtaamisten perusteea. Tasa-arvoinen, asiainen ja oikeudenmukainen kohteu poiisin puoeta edesauttaa romanien uottamuksen kasvua poiisia kohtaan. Romanien puoestaan tuisi ymmärtää, että poiisi tekee työtään, ja pyrkiä myös omaa toiminnaaan häventämään ennakkouuoja. Romanit tervehtivät aina toisiaan riippumatta siitä, ovatko he entuudestaan tuttuja. Kun vataväestön jäsenet tapaavat toisiaan, he yeensä esitteevät itsensä nimetä. Romanit kysyvät tavatessaan tuntemattoman romanin, kenen tyttö tai poika tämä on. Vanhemmata ihmisetä voidaan kysyä, mistä päin hän on ja mitä sukua hän on. Romanikuttuuriin kuuuu yhteisöisyys. Poiisi hauaa sevittää asiat epäiyn kanssa kahden kesken, romaneia taas epäiyn tukemiseen osaistuu perhe. Oisi hyvä, jos yksi omaisista toimisi perheen yhteyshenkiönä ja hoitaisi kaikki asiat, mm. tuomiset. Poiisin tuisi ymmärtää romanien pekoja ja ennakkouuoja viranomaisia
4 Romanikuttuuriin kuuuu yhteisöisyys ja koektiivisuus. Vakavissa rikoksissa, kuten kuoemaan johtaneissa tapauksissa, tekijä imoittautuu vapaaehtoisesti poiisie. näitä rikoksia pidetään niin moraaisesti niin väärinä ja tuomittavina, että romaniyhteisö edeyttää tekijän sovittavan rikoksensa. Rikosten sevittämiseen iittyvissä tianteissa poiisin tuisi uottaa romanien hauun sevittää asia oikeudenmukaisesti ja romanien tuisi uottaa poiisin ammattitaitoon ja pyrkimykseen auttaa kaikkia tasapuoisesti. Vanhaan romanitapaan kuuuu, että esivataa kunnioitetaan ja kun poiisie uvataan jotakin, niin se myös toteutetaan. kun rikos on tapahtunut ja poiisi on ottanut kiinni epäiyn, poiisi kertoo hänee kiinnioton syyn, mitä tapahtuu, minne viedään ja mitä tehdään. kiinniottotianteissa poiisi tekee yeenkohtaamisia kohtaamisia 5 VIRANOMAISTEN TAI JULKISEN LAITOKSEN SYRJIVÄ TOIMINTA Yeisesti, kaikki viranomaistoiminta Poiisin toiminta Terveyspaveut Sosiaaipaveut Lisäksi, etninen syrjintä iikenteessä Oikeuskanseri Eduskunnan oikeusasiamies Läänin haituksen poiisiosasto Sisäasiainministeriön poiisiosasto Paikaispoiisin poiisipääikkö Potiasasiamies Sosiaaiasiamies Lääninhaitusten sosiaai- ja terveysosastot Terveydenhuoon oikeusturvakeskus (TEO) Vähemmistövatuutettu Syrjintäautakunta Poiisi kohtaa romanin iikenteessä useimmiten yeisessä ratsiassa. normaai käytäntö ratsioissa on se, että autoa kujettaneeta henkiötä pyydetään ajokortti ja rekisteriote ja häntä pyydetään puhatamaan seuonta-akometeraitteeseen. Romanien kokemuksen mukaan heihin suhtaudutaan ratsioissa eri tavaa: yeensä kaikita pyydetään paperit ja koko auto tavaroineen tutkitaan. Romaneja tuee kohdea samoin kuin muita tieä iikkuvia. Romaniperheen isä työskenteee asianajotoimistossa ja äiti vation virastossa. Heiä on kaksi asta, toinen päiväkodissa ja toinen aakouussa. Äiti pukeutuu romaniasuun. Vuoden 2006 aikana poiisi on pysäyttänyt perheen auton yi 20 kertaa. Onko kyse iikenteen vavonnasta vai syrjinnästä? www.okv.fi www.oikeusasiamies.fi www.aaninhaitus.fi www.intermin.fi www.poiisi.fi www.aaninhaitus.fi/ http://www.teo.fi/ www.vahemmistovatuutettu.fi Lähde: Poiisi ja syrjintä. SEIS-projektin poiisi-esite. Edita 2007. Kiinniottotianteissa sä turvatarkastuksen. mikäi asiakkaaa on haussaan ase, asian imoittaminen ja aseen vapaaehtoinen uovuttaminen vähentää jännitystä puoin ja toisin. jos romani on pidätettynä, on hyvä ottaa huomioon kuttuuriin kuuuvat puhtaus- ja pukeutumistavat. jos vanhemmat romanit tuevat tapaamaan pidätettyä, asiasta tuisi imoittaa etukäteen, jotta pidätetty voisi pukeutua asianmukaisesti. Syrjinnän uhriksi joutuessa syrjinnän uhriksi joutunut voi toimia asiassaan rikos- tai yhdenvertaisuusain pohjata. yhdenvertaisuusakia soveetaan esimerkiksi ammatinharjoittamiseen, työhönottoon, työooihin, kouutukseen, sosiaai-, terveys- ja asumispaveuihin. Rikosaissa on säädetty muun muassa työsyrjinnästä. syrjintärikoksesta on kaikia oikeus tehdä imoitus, ja poiisia on vevoisuus ottaa imoitus vastaan ja tutkia asia. Poiisi aatii säännöisesti tutkimuksen edeisen vuoden aikana tehdyistä rikosimoitustiedoista, joissa epäiään rasistista motiivia. Vuonna 005 poiisin tietojärjestemään kirjattiin yhteensä 669 rasistista rikosta. noin 5 prosentissa uhrina oi romani ja kyseessä oivat yeensä syrjintärikokset: tapaukset iittyivät useimmiten ravintoaan pääsyn epäämiseen. Pieni osa syrjintätapauksista tapahtui kaupoissa, iikkeissä ja asuntotoimistoissa tai varattaessa aikaa terveyskeskuksessa. useiden uhritutkimusten mukaan vain osa rikoksista imoitetaan poiisie. Romanitkin kohtaavat todennäköisesti enemmän syrjintää kuin edeä mainittu tutkimus kertoo, mutta huonot kokemukset vaikuttavat siihen, että rikosimoitus tai tutkintopyyntö jää tekemättä. sisäasiainministeriön ohjeen mukaan poiisia on keskeinen asema rasististen imiöiden ehkäisemisessä ja sevittämisessä. Poiisi on usein ensimmäinen taho, jonka puoeen käännytään, kun vähemmistöryhmään kuuuva henkiö on joutunut rikoisen teon kohteeksi. Poiisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sie tehdyn imoituksen perusteea tai muutoin on syytä epäiä, että rikos on tehty. Poiisiyksiköiden imoitusten vastaanotossa ei saa suhtautua väinpitämättömästi tai vähätteevästi asiakkaan imoitukseen tapahtuneesta rikoksesta tai koetusta syrjinnästä. kaupassa käyminen on yksi arkieämän tavaisimpia toimintoja. kaupassa käynnistä tuee kuitenkin ikävä tapahtuma, jos asiakas kokee koko ajan oevansa simääpidon aaisena. mikäi kauppias epäiee jonkin romaniasiakkaan syyistyneen näpistykseen tai varkauteen, tuee tutkintatoimet kohdistaa vain tähän asiakkaaseen. Yrittäjä oi antanut myymäässä ohjeistuksen, jonka mukaan myymään henkiökunnan tui erityisesti tarkkaia romanitaustaisia henkiöitä. Lisäksi hän oi kehottanut työntekijöitä erikseen tarkkaiemaan myymäään tuutta romaninaista ja imoittanut epäievänsä naista anastuksesta muun muassa tämän etnisen akuperän perusteea sekä kietänyt tätä paaamasta myymäään. Kaikki naisen tavarat ja vaatteet tarkastettiin, mutta mitään asiaankuuumatonta ei öytynyt. Käräjäoikeus katsoi naiseen kohdistetun poistumiskehotuksen ja paaamiskieon perustuneen siihen, että nai-
kohtaamisia tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä 6 7 nen oi romani. Hänet oi siis asetettu eriarvoiseen asemaan etnisen akuperän vuoksi. Yrittäjä ja yritys tuomittiin sakkorangaistukseen, korvaamaan oikeudenkäyntikuuja ja maksamaan naisee 2 000 euroa hyvitystä. (DNRO: R 05/1261 (9.11.2005)) LÄHDE: POLIISI JA SYRJINTÄ. SEIS-PROJEKTIN POLIISI-ESITE. EDITA 2007. monet romanit ovat kokeneet syrjintää ravintoan ovea. jos romanit tekevät asiasta rikos imoituksen, niin he kokevat joskus, ettei poiisi ota heidän imoitustaan todesta. tasa-arvoinen, asiainen ja oikeudenmukainen kohteu ja käyttäytyminen edesauttavat uottamuksen syntyä ja mahdoistavat kumpaakin osapuota hyödyttävän yhteistyön asiaa tutkittaessa. Poitiikassa, hainnossa Romanit osaistuvat aktiivisesti yhteiskunnaisiin asioihin. useissa kunnissa toimii romaneja eri päätöksentekoeimissä ja uottamustehtävissä, esimerkiksi kunnanvatuutettuina tai käräjäoikeuden autamiehinä. useita romaneja on out myös ehdokkaina eduskuntavaaeissa. Romaniasiain neuvotteukunnan aueeiset sihteerit työskenteevät ääninhaituksissa ja kunnissa toimii romaniasiain yhdyshenkiöitä. yhteenvetona: Kun kohdataan kohtaa ihminen, ää ryhmää varaa aikaa oe aidosti äsnä kuuntee ää oe yimieinen tai aiarvioi toista Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä yhteistyön avainsanoja ovat riittävä tieto ja vuorovaikutus, jonka aikana keskinäinen uottamus voi kasvaa. Poiisiaitoksissa oisi hyvä oa poiisi, joka on kiinnostunut romanikuttuurista ja pystyisi uomaan ja yäpitämään aueensa romanien kanssa uottamukseiset ja avoimet suhteet. esimerkkejä hyvistä käytännöistä on jo monia. Romaniväestön edustajat ovat käyneet poiisien oppiaitoksissa ja täydennyskouutustiaisuuksissa puhumassa siitä, miten romanien kanssa voi toimia, ja täöin poiisit ovat voineet kyseä mietään askarruttavista asioista. erityisesti eriaisten eu-projektien myötä on syntynyt pajon materiaaeja kuten Poiisi ja monikuttuurinen Suomi, Vähemmistöt poiisin asiakkaina opas, Poiisit ja vähemmistöt -nettiehti sekä Opas poiisie syrjinnän tunnistamisesta. Poiiseie ja eri etnisiin ryhmiin kuuuvie tuisi järjestää teemapäiviä myönteisten asioiden merkeissä. näissä poiisi voi kertoa monipuoisesti omas- ta työstään. Romanivanhemmat voivat kertoa apsieen myönteisesti poiisin merkityksestä avun ja turvaisuuden tuojana. Romanien omissa jukaisuissa voisi oa kirjoituksia poiisin työstä ja poiisin omissa järjestöehdissä artikkeeita romaneista. Liikenneturva on yksi teema, jota voidaan käsiteä erityisesti nuorten kanssa. Hyvä käytäntö - Poiisi osaisena romanityössä kokkoassa paikaisen romaniasiain neuvotteukunnan kautta. Perustamisesta Vuoden 000 opua pidettiin poiisin, nuorisotoimen ja kouutoimen yhteinen viranomaispaaveri. opetushaituksen
Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä 18 19 romaniväestön edustajat oi kutsuttu asiantuntijoiksi neuvotteuun. Kokouksen yhteydessä esitettiin yhtenä toimenpideehdotuksena, että paikkakunnae perustettaisiin yhteistyöein romaniasioiden järjestämiseksi. Syynä oi viranomaisten huoi romaniasten epäsäännöisestä kouunkäynnistä ja sen johdosta syntyvästä syrjäytymisestä ja pysyvästi eriarvoiseen asemaan ajautumisesta. Vuoden 2001 maaiskuua pidettiin paikaisen romaniasiain neuvotteukunnan perustava kokous. Neuvotteukuntaan saatiin hyvä edustus Kokkoan kaupungin autakunnista ja tärkeimmistä virastoista sekä poiisin edustaja. Paikaiset romanisuvut saivat omat edustajansa neuvotteukuntaan. Neuvotteukunnan tavoitteet ja toiminnat Neuvotteukunnan tavoitteena oivat seuraavat asiat: romanien einoojen pysyvään paranemiseen tähtäävät toimet romanien ja viranomaisten väisen vuoropuheun edistäminen syntyperästä johtuvan eriarvoisuuden vähentäminen romanikuttuurin tuntemuksen isääminen Lisäksi tavoitteena oi parantaa romanien itsetuntoa ja seviämistaitoja sekä isätä vataväestön romanikuttuurin tuntemusta ja vuoropuheun kautta myös hyväksyntää. Neuvotteukunta on muun muassa tiedottanut romanikuttuurista ja kannustanut osaistumaan romanikuttuurin esitteytiaisuuksiin, aatinut kirjemiä opetusjärjesteyistä ja tehnyt sevityspyyntöjä työvoimahainnoe. Neuvotteukunta on kokoontunut noin 4 kertaa vuodessa. Kokouksiin on kutsuttu eri toiminnoista vastaavia tahoja kuten työvoimaviranomaiset, aikuiskouutusaitokset ja kunnan asuntotoimesta vastaavat esitteemään toimintaa ja käymään vuoropuheua aueen romaniväestön kanssa. Lisäksi on järjestetty seminaari aiheesta Yhteiskunta - nykyaika ja romanit. Poiisiaitoksea on pidetty keskusteutiaisuus aiheesta Romanit asiakkaana syrjintä. Neuvotteukunta on tukenut romanien kesätapahtumien järjestämistä seurakunnan eirikeskuksessa sekä kannustanut ja auttanut järjestämään romanimusiikin konsertin. Se on aatinut kirjemiä ja ausuntoja viranomaisie romaneja koskevista asioista, joiden pohjata muun muassa romanien kotikieen opetus saatiin akuun Kokkoan kaupungin peruskouussa, ja tää hetkeä kaikki aueen romaniapset käyvät peruskouua ja peruskouun päättötodistuksen myötä saavat mahdoisuuden jatko-opintoihin. Romaniapsie on järjestetty kouunkäyntiä tukeva stipendi. Tuevaisuuden tavoitteita on ammatiisen kouutuksen tukeminen ja työmarkkinoie sijoittumisen edistäminen. Lopuksi Kokkoan poiisissa nähdään tarpeeiseksi pitää yä puhekanavaa romaniväestöön ja tämän vuoksi neuvotteukuntaan osaistuminen nähdään tarpeeisena osana ennata ehkäisevää toimintaa. Aan toimijoita ja isätietoa Mustaaisasiain neuvotteukunta perustettiin 1956 sosiaai- ja terveysministeriön yhteyteen. Täöin neuvotteukuntaan kuuui vain yksi romanijäsen. Vuonna 1989 neuvotteukuntaa aajennettiin ja siitä tui pysyvä ja nimi muutettiin romaniasiain neuvotteukunnaksi. Puoet jäsenistä edustaa romaniväestöä ja puoet viranomaisia, ja yhtenä jäsenenä on sisäasiainministeriön poiisiosaston poiisimies. Muita tärkeitä toimijoita hainnossa ovat romaniväestön kouutustiimi opetushaituksessa, ääninhaituksissa toimivat aueeiset romaniasiain neuvotteukunnat sekä useissa kunnissa toimivat yhdyshenkiöt. Romaniväestön kouutustiimin tehtävänä on vatakunnaisen kouutuksen kehittäminen, romanikieen- ja kuttuurin edistäminen, tiedotus- ja vaistustoiminta sekä kansainväinen toiminta. Tiimiä on ohjausryhmä, joka koostuu eri viranomaisista ja romaniväestön edustajista. Romaneia on nejä vatakunnaista järjestöä. Vanhin on vuonna 1906 perustettu Romano Missio ry (entisetä nimetään Mustaaisähetys ry), joka on kristiisten periaatteiden mukaan toimiva astensuojeu- ja sosiaaiaan paveujärjestö. Eämä ja Vao ry (entisetä nimetään Suomen Vapaa Romaniähetys) perustettiin vuonna 1964, ja Suomen Romaniyhdistys perustettiin vuonna 1967. Nuorin romanijärjestöistä, Gypsies future, tukee aitoksissa ja sijaisperheissä kasvaneita apsia ja nuoria. Suomen romanit ovat myös aktiivisesti mukana kansainväisissä romanijärjestöissä.
tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä aki ja SoPimukSet 0 Yhteystietoja keskeinen ainsäädäntö ja kansainväiset SoPimukSet nimesi romaniväestön ja saameaiset perinteisiksi kansaisiksi vähemmistöiksi. Perusoikeudet Suomen perustusaissa (731/1999) ) ja siitä, että jukisen vaan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (22 ). Yhdenvertaisuusaki (21/2004) Romaniväestön kouutustiimi (Opetushaitus) kumpuantie 0050 helsinki (09) 774 775 www.oph.fi Romaniasiain neuvotteukunta (Sosiaai- ja terveysministeriö) PL 000 VaLtioneuVosto käyntiosoite: kirkkokatu 4 (09) 607 406 www.romani.fi/resource.phx/stm/ romani/index.htx alueelliset Romaniasiain neuvottelukunnat eteä-suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta eteä-suomen ääninhaitus PL 0 005 helsinki puh. 00 56 5 itä-suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta itä-suomen ääninhaitus PL 50 500 mikkeli puh. 00 56 60 Länsi-Suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta Länsi-Suomen ääninhaitus PL 080 turku puh. 00 57 Pohjois-Suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta Ouun ääninhaitus PL 9 900 oulu puh. 00 57 877 Suomen Romaniyhdistys ry Visbynkuja 0090 hesinki 09-06 0 www.suomenromaniyhdistys.fi/ Romano Missio ry Vippuantie C 4 00700 helsinki 09-5 66 www.romanomissio.fi/ Eämä ja Vao ry Lauttakyänkatu 5, 700 huittinen 040-7000 4 www.eamajavao.fi/ Perusoikeusuudistus 1995 Perusoikeusuudistuksea romaniväestön asema turvattiin ensi kertaa ainsäädännöä. Perustusaki kietää syrjinnän: ketään ei saa iman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuoen, iän, akuperän, kieen, uskonnon, vakaumuksen, mieipiteen, terveydentian, vammaisuuden tai muun henkiöön iittyvän syyn perusteea. Toinen tärkeä uudistus oi saameaisten ja romanien oikeus yäpitää ja kehittää omaa kietään ja kuttuuriaan. Säännöksessä on mainittu erikseen nimetä kaksi perinteistä suomaaisen yhteiskunnan vähemmistöryhmää: saameaiset ja romanit, se koskee kuitenkin myös muita ryhmiä. Vaikka itse aissa puhutaan ainoastaan oikeudesta yäpitää ja kehittää omaa kietä, niin ain perusteuitten mukaan säännös vevoittaa jukista vataa myös tukemaan oman kieen ja kuttuurin kehittämistä. Tämä tukee merkittävästi romaniväestön aseman parantamista. Myös vuoden 1998 austa voimaan tueet ja kansaisea ainsäädännöä vahvistetut kaksi Euroopan neuvoston sopimusta ovat virstanpyväitä Suomen romanien aseman vahvistamisessa. Ratifioidessaan Euroopan aueeisia vähemmistökieiä koskevan sopimuksen Suomi nimesi romanikieen ei-aueeiseksi vähemmistökieeksi. Euroopan neuvoston kansaisten vähemmistöjen suojeua koskevan puiteyeissopimuksen ratifioidessaan Suomi Suomen uusi perustusaki tui voimaan 1. päivä maaiskuuta 2000. Lain 6 sisätää yhdenvertaisuuden ain edessä sekä yeisen syrjintäkieon. Perustusakiin sisäytettiin myös vuonna 1995 uudistetut perusoikeussäännökset. Perusoikeusuudistuksen keskeisiä osia oivat taoudeisten, sosiaaisten ja sivistykseisten ei TSS-oikeuksien isääminen perustusakiin ja samaa perusoikeussäänteyn saattaminen vastaamaan Suomen ihmisoikeusvevoitteita. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kieto ovat keskeisiä ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia, mutta tasa-arvon toteutumisen kannata tärkeitä ovat myös muut perusoikeudet, esimerkiksi sosiaaiset oikeudet, joissa on erotettavissa oikeus vättämättömään toimeentuoon ja huoenpitoon (19.1 ), perustoimeentuon turva (19.2 ), sosiaai- ja terveyspaveujen turvaaminen (19.3 ), väestön terveyden edistäminen (19.3 ), perheen ja muiden apsen huoenpidosta vastaavien tukeminen (19.3 ) sekä asumisen edistäminen (19.4 ). Lisäksi eräät muutkin perusoikeussäännökset uottavat vaikutuksensa TSS-oikeuksiin. Täaisia ovat ennen kaikkea säännökset ihmisarvon oukkaamattomuudesta ja itsemääräämisoikeudesta (1 ), oikeudesta eämään sekä henkiökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 ), säännökset kieeisistä ja kuttuurisista oikeuksista (17 ) sekä hainnon ja ainkäytön oikeusturvatakeista (21 Viranomaisten tuee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteeisesti ja suunnitemaisesti sekä vakiinnuttaa seaiset hainto- ja toimintatavat, joia varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden vamisteussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tuee erityisesti muuttaa niitä oosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. (Yhdenvertaisuusaki, 4 1) Yhdenvertaisuusaki tui voimaan 1. päivä hemikuuta 2004. Yhdenvertaisuusain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisia on vevoisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteeisesti ja suunnitemaisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä oosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki kietää väittömän (suoran) syrjinnän, väiisen (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Kieetyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansainen akuperä, kansaaisuus, kiei, uskonto, vakaumus, mieipide, terveydentia, vammaisuus, sukupuoinen suuntautuminen tai muu henkiöön iittyvä syy. Yhdenvertaisuusain perusteea tehdyn käsitteyn etuna rikosain perusteea tehtyyn käsitteyyn nähden on se, että syrjintäautakunnan käsitteyssä todistustaakka on jaettu. Tämä tarkoittaa sitä, että syrjinnän uhrin on ensin esi-
aki ja SoPimukSet tettävä näyttöä, jonka perusteea voidaan oettaa syrjintäkietoa rikotun. Mikäi täaista näyttöä esitetään, tuee vastaajan puoestaan osoittaa, ettei syrjintäkietoa oe rikottu. Laki edeyttää, että kaikki viranomaiset aativat yhdenvertaisuussuunniteman, jonka sisäöstä työministeriö on antanut suositukset syyskuussa 2004. Yhdenvertaisuusaia on saatettu voimaan Euroopan unionin rasismi- ja työsyrjintädirektiivi. Syrjintä kieetään perustusain ohea muun muassa työsopimusaissa, aissa miesten ja naisten väisestä tasa-arvosta sekä rikosaissa. Rikosaki (39/1889) Syrjintäkieon rikkomisesta tuomittavat rangaistukset määräytyvät rikosain mukaan. Rikosain 11 uvun 9 sisätää aajan syrjintäkieon. Rikosain 47 uvun 3 :ä puoestaan kieetään syrjintä työeämässä. Sopimukset Suomen syrjintäkietoja koskeva ainsäädäntö pohjautuu kansainväisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Kansaaisoikeuksia ja poiittisia oikeuksia koskevaan yeissopimukseen (SopS 7-8/1976), Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 18-19/1990), Euroopan sosiaaiseen peruskirjaan ja Kansainväisen työjärjestön (ILO) yeissopimukseen nro 111. Lisäksi yhdenvertaisuusaia toteutetaan Euroopan unionin Suomea vevoittavat direktiivit: ns. rasismidirektiivi ja työsyrjintädirektiivi. Suomen kannata ehkä tärkein vähemmistöjen oikeuksia koskeva sopimusmääräys sisätyy YK:n yeissopimukseen kansaaisoikeuksista ja poiittisista oikeuksista. Yeissopimuksen 27. artikan mukaan vähemmistöihin kuuuvita yksiöitä ei saa kietää oikeutta käyttää omaa kietään, harjoittaa omaa uskontoaan tai nauttia omasta kuttuuristaan. YK hyväksyi vuonna 1992 juistuksen kansaisiin tai etnisiin, uskonnoisiin ja kieeisiin vähemmistöihin kuuuvien oikeuksista. Euroopan neuvostossa hyväksyttiin vuonna 1994 puitesopimus kansaisten vähemmistöjen suojeemisesta. Kansaisten vähemmistöjen suojeua koskeva puiteyeissopimus (1995) Puiteyeissopimuksessa määriteään ohjemauonteisin normein ne periaatteet, jotka vevoittavat sopimusvatioita omaa aueeaan suojeemaan kansaisia vähemmistöjä. Sopimusvatiot sitoutuvat mm. noudattamaan syrjinnän kieon ja yhdenvertaisuuden periaatetta sekä monin eri tavoin tukemaan vähemmistökuttuurien yäpitämistä ja kehittymistä. Sopimus tui Suomen osata voimaan 1.2.1998 (SopS 1 2/1998) LÄHTEET JA LISÄTIETOJA Eonen, Noora (2006) Poiisin tietoon tuut rasistinen rikoisuus Suomessa. Poiisiammattikorkeakouun tiedotteita 53. Hesinki: Edita Prima Oy. Poiisi ja syrjintä (2007) SEIS-projektin poiisiesite. Hesinki: Edita Prima Oy. Rantaa,Veijo & Huttunen, Laura (1993) Aito mustaainen on ämmin ihminen : Suomen mustaaisten etnisen identiteetin rakentuminen puheessa. Tampereen yiopisto/tutkimuksia, sosiaaipoitiikan aitos. Sarja B. Romani ja terveyspaveut. Opas terveydenhuoon ammattiaisie. Hesinki: Opetushaitus ja sosiaai- ja terveysministeriö. Suomen romanit. Finitiko romaseee. Sosiaai- ja terveysministeriö. Esitteitä 2004:2. Suvaitsevaisuuden isääminen ja rasismin ehkäiseminen poiisissa. Sisäasiainministeriön määräyskokoema. Ohje. SM-2004-00020/Pe-0 http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/toimintamaeja_tyopaikae/poiisi/