Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 21/2005

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 21/2005

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 21/2005 Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tampere 2005

Kannen kuva: Ilmo Jaatinen ISSN 1457-991X TIEH 4000458 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000458-v Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto Hämeen tiepiiri Åkerlundinkatu 5B PL 376 33101 TAMPERE Puhelinvaihde 0204 2211

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 3 ESIPUHE ESIPUHE Liikennevalvonnan yhteydessä suoritettavalla ajoneuvojen teknisen kunnon tarkastamisella on Suomessa pitkät perinteet. Toiminta kuuluu ensisijaisesti poliisille. Suomen teillä liikkuvien raskaiden hyötyajoneuvojen tarkastuksia edellyttävät EU:n direktiivit sekä Suomen lait ja asetukset. Tämän selvityksen tarkoituksena on laatia Hämeen tiepiirin toimintalinjat raskaan liikenteen tarkastukseen käytettävien alueiden kehittämiselle sekä määrittää tarkastustoimintaan kehitettäviä levähdys- ja pysäköimisalueita. Työ on laadittu Hämeen tiepiirin toimeksiannosta. Työ on käsitelty Hämeen tiepiirin johtoryhmässä, jossa on hyväksytty selvityksen tavoitteet ja periaatteet raskaan liikenteen tarkastusalueiden kehittämiselle. Työstä on käyty keskustelua myös Tiehallinnon Keskushallinnon suunnittelun kehittämisryhmässä. Suunnittelutyön ohjausryhmään ovat tilaajan puolelta kuuluneet: Arto Rajamäki Juha Sammallahti Heikki Ikonen Raija Reponen Teuvo Kela Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Keskushallinto Työn aikana on oltu tiiviissä vuorovaikutuksessa Hämeen työsuojelupiirin sekä Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen liikkuvan poliisin alueyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelma on laadittu Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa, jossa työstä ovat vastanneet DI Nina Mähönen ja tekn. yo Laura Hulkkonen. Suunnitelman laadunvarmistajana on toiminut DI Ari Vandell. Tampereella toukokuussa 2005. Tiehallinto Hämeen tiepiiri

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 5 SISÄLTÖ Sisältö 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 7 2 AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET 8 2.1 Tarkastuksia koskeva lainsäädäntö 8 2.2 Tarkastusten suorittaminen 9 2.3 Tarkastukset Hämeen tiepiirin alueella 12 3 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT 14 3.1 Nykyisten levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittäminen 14 3.2 Uusien, pelkästään tienvarsitarkastukseen käytettävien alueiden rakentaminen moottoritiejaksoille 16 4 LEVÄHDYS JA PYSÄKÖIMISALUEIDEN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT 20 5 SOPIMUS SISÄASIANMINISTERIÖN POLIISIOSASTON JA TIEHALLINNON YHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ 21 6 HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTALINJAT RASKAAN LIIKENTEEN TARKASTUSALUEIDEN KEHITTÄMISELLE 22 6.1 Toimintalinjat 22 6.2 Tekniset yksityiskohdat 24 7 KEHITETTÄVÄT KOHTEET 26 8 LIITTEET 30

6 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 7 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Tiehallinnon Keskushallinnon Liikenteen palveluissa on vuonna 2000 laadittu valtakunnalliset toimintalinjat levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämiselle. Hämeen tiepiirissä on vuonna 2000 valmistunut Hämeen tiepiirin tienvarsipalvelujen kehittämissuunnitelma 2000-2010, jossa on määritetty keskeiset periaatteet, tavoitteet ja suunnitelma Hämeen tiepiriin tienvarsipalvelujen ja yksittäisten alueiden kehittämisestä vuosille 2000-2010. Raskaan liikenteen tarkastusalueet ovat pääsääntöisesti levähdys- ja pysäköimisalueita, joita viranomaiset käyttävät raskaan liikenteen tarkastuspaikkoina ja muuhun liikenteen valvontaan. Raskaan liikenteen tarkastuksia suoritetaan liikkuvan poliisin toimesta yhdessä tullin, katsastustoimen ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Raskaan liikenteen valvontatarve on viime vuosina lisääntynyt tuntuvasti. Tärkeimpiä syitä tähän ovat itäliikenteen kasvu, suomessa rekisteröityjen kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien määrän lisääntyminen sekä EU:n asettamat valvontavelvoitteet. Kuva 1. Tarkastustilanne syksyllä 2004 (kuva Ilmo Jaatinen). Tämän työn tavoitteena on määrittää eri osapuolten (Tiepiiri, Hämeen työsuojelupiiri, Liikkuvan poliisin paikallisyksiköt sekä kuljetusyrittäjät) hyväksymät toimintalinjat raskaan liikenteen tarkastusalueille Hämeen tiepiirin päätieverkolla. Työssä on tarkoitus selvittää tiepiirissä vuonna 2000 laaditussa suunnitelmassa esitettyjen pysäköimis- ja levähdysalueiden soveltuvuutta raskaan liikenteen tarkastusalueiksi sekä määrittää raskaan liikenteen tarkastusalueina ylläpidettävät ja kehitettävät kohteet Hämeen tiepiirin päätieverkolla.

8 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET 2 AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET 2.1 Tarkastuksia koskeva lainsäädäntö Liikennevalvonnan yhteydessä suoritettavalla ajoneuvojen teknisen kunnon tarkastamisella on Suomessa pitkät perinteet. Toiminta kuuluu ensisijaisesti poliisille. Liikkuva poliisi on suorittanut raskaan liikenteen valvontaa jo 50 vuoden ajan. Vuoden 2003 alussa tulivat voimaan EU:n edellyttämät ajoneuvojen vuosikatsastuksia täydentävät tekniset tienvarsitarkastukset kaikissa EU-maissa (2000/30/EY ja 2003/26/EY). Uusi ajoneuvolaki (1090/2002) sekä valtioneuvoston asetus (1245/2002) liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta edellyttävät kaikkien Suomen teillä liikkuvien raskaiden hyötyajoneuvojen tarkastuksia. Teknisessä tienvarsitarkastuksessa tarkastetaan tieliikenteessä käytetyn ajoneuvon kunto siltä osin kuin se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön sekä rekisteriin merkityt tiedot (ajoneuvolaki 70 ). Ajoneuvon kuljettaja on velvollinen sallimaan tienvarsitarkastuksen suorittamisen. Jos ajoneuvon kuljettajan esittämä viimeisin määräaikaiskatsastusta koskeva todistus- tai äskettäin laadittu teknistä tienvarsitarkastusta koskeva raportti osoittavat, että jokin tarkastuskohde on suoritettu kolmen edellisen kuukauden aikana, kyseistä kohdetta ei tarkasteta uudelleen ilman perusteltua syytä. (ajoneuvolaki 71 ja asetus 19 ) Tekninen tienvarsitarkastus suoritetaan ilman ennakkoilmoitusta tieliikennelaissa tarkoitetulla tiellä. Tekniset tienvarsitarkastukset on suoritettava tasapuolisesti siten, että niistä ei aiheudun vaaraa tai kohtuutonta haittaa muulle liikenteelle taikka tarpeetonta viivytystä tai kohtuutonta haittaa tarkastettavalle. (ajoneuvolaki 72 ). Tekniset tienvarsitarkastukset suorittaa poliisi. Ajoneuvohallintakeskus järjestää tarkastuksiin ajoneuvojen teknisen asiatuntemuksen omaavan katsastusmiehen (ajoneuvolaki 74 ). Ajoneuvon tekninen tienvarsitarkastus voi sisältää yhden tai useamman seuraavista: pysähtyneenä olevan ajoneuvon kunnon silmämääräinen tarkastus; ajoneuvon teknisen kunnon, katsastusten suorittamisen ja muiden säännösten mukaisuuden osoittavien asiakirjojen tarkastus; ajoneuvon teknisen kunnon tarkastus (mm. jarrujärjestelmien ja pakokaasupäästöjen tarkistus). (2000/30/EY 4. artikla ja ajoneuvoasetus19 ). EU:n asettamien vaatimusten mukaan poliisin tulee vuosittain suorittaa raskaan liikenteen valvontaa Suomessa seuraavasti: 1 500 vaarallisten aineiden kuljetusten tarkastusta 14 000 tienvarsitarkastusta kuljettajien ajo- ja lepopäivien noudattamisen tarkastaminen 100 000 ajopäivän osalta.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 9 AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET Ajo- ja lepoaikavalvontaa sekä ajopiirturin käyttöä koskevat EU-asetukset (3820/85/ETY, 3821/85/ETY sekä 88/599/ETY) edellyttävät tarkastuksien suorittamista sekä tiellä että yritysten tiloissa. Jäsenvaltioiden on toteutettava järjestelmä sekä tiellä että yritysten tiloissa tehtäviä asianmukaisia ja säännöllisiä tarkastuksia varten niin, että se koskee vuosittain merkittävää ja edustavaa osaa kaikista niistä kuljettajista, yrityksistä ja ajoneuvoista, jotka kuuluvat asetusten 3820/85/ETY, 3821/85/ETY soveltamisalaan. (88/599/ETY, 2. artikla) Jäsenvaltioiden on järjestettävä tarkastukset siten, että ne kattavat joka vuosi vähintään yhden prosentin em. asetusten soveltamisalaa kuuluvien ajoneuvojen kuljettajien työssäolopäivistä. Vähintään 15 prosenttia tarkastettujen työpäivien kokonaismäärästä on tarkastettava tiellä. (88/599/ETY, 2. artikla). Tiellä tehtävät tarkastukset on järjestettävä eri paikoissa, eri aikoina ja niiden on katettava riittävän laaja osa tieverkostosta tarkastuspaikkojen välttämisen vaikeuttamiseksi. Tiellä tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava päivittäiset lepoajat, tauot ja vuorokautiset lepoajat ja, jos selvästi ilmenee epäsäännöllisyyttä myös edeltävien päivien piirturilevyt, jotka on pidettävä ajoneuvossa. (88/599/ETY, 3. artikla) 2.2 Tarkastusten suorittaminen Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaiset suorittavat ajoneuvoteknistä liikennevalvontaa joko yksin tai siten, että katsastuksia suorittavat henkilöt ja työsuojelutarkastajat ovat mukana asiantuntija-apuna. Raskaan liikenteen valvonnassa kiinnitetään huomiota ajoneuvon ja kuljettajan kuntoon, ylikuormiin ja kuorman sidontaan, ajo- ja lepoaikoihin, liikenneja kuljetuslupiin sekä erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten määräysten noudattamiseen. Poliisi (tai tulli- tai rajavartiomies) pysäyttää ajoneuvon. Pysäyttäminen tapahtuu pääsääntöisesti poliisin antamin käsiohjausmerkein. Vilkasliikenteisillä teillä, kuten moottoriteillä ja muilla useampikaistaisilla teillä pysäyttäminen tapahtuu yleensä siten, että noin 500 metriä ennen tarkastusaluetta tien pientareella on poliisiajoneuvo vilkut päällä, 250-350 metriä ennen tarkastuspaikkaa on ensimmäinen pysäyttäjä näyttämässä ennakkomerkkiä pysäyttämisestä ja hidastuskaistan alussa on toinen pysäyttäjä ohjaamassa ajoneuvoja tarkastusalueelle. Tien liikennemäärästä, nopeusrajoituksista ja keliolosuhteista riippuen ajoneuvojen pysäyttäminen saatetaan toteuttaa myös siirrettävän ohjausvaunun avulla ohjaamalla koko ajosuunnan liikennevirta käyttämään yhtä kaistaa ja poimimalla tarkastettavat ajoneuvot jonosta käsimerkein. Kolmas vilkkaimmilla tiejaksoilla käytetty tapa on lähteä poliisiautolla tai moottoripyörällä pysäytettävän ajoneuvon perään edelliseltä moottoritien rampilta ja näyttää pysäyttämismerkkiä ajoneuvosta käsin. Tiejakson nopeusrajoituksia ei yleensä ole alennettu (esimerkiksi siirrettävillä nopeusrajoitusmerkeillä) tarkastustoiminnan ajaksi.

10 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET Kiihdytyskaista Tarkastusraportin kirjoittaminen, määräykset, muut toimenpiteet Välikaista (oja, viheralue) Ajoneuvon punnitus Tarkastuskaista Jarrujen tarkistus jarrudymamometrillä Ohituskaista Asiakirjojen tarkistus (mm. rekisteriote, ajopiirturi) Hidastuskaista Kuva 2. Periaatepiirros tarkastusalueesta. Kun ajoneuvo saapuu tarkastusalueelle, pyytää poliisi kuljettajalta tarvittavat asiakirjat, kuten rekisteriotteen ja ajopiirturilevyn. Mikäli ajoneuvo on katsastettu edellisen kolmen kuukauden aikana, eikä ole erityistä syytä epäillä muutoksia ajoneuvon kunnossa tai ylikuormaa, ei ajoneuvolle suoriteta varsinaista teknistä tienvarsitarkastusta vaan se päästetään jatkamaan matkaansa asiakirjojen tarkistamisen jälkeen. Normaalisti asiakirjojen tarkistamisen jälkeen katsastuksia suorittavan henkilön tehtävänä on tarkastaa ajoneuvon tekninen kunto, kuten jarrut, pakokaasujärjestelmät ja päästöt, ohjausjärjestelmä, valaisimet ja merkinantolaitteet, pyörät/renkaat, jousitus, alusta, nopeudenrajoitin sekä polttoaine- ja öljyvuodot. Tämän jälkeen ajoneuvo punnitaan, mikäli on aihetta epäillä ylikuormaa.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 11 AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET Kuva 3. Jarrujen tarkastus ja ajoneuvon punnitus (kuvat Ilmo Jaatinen ja Teknoscale Oy). Poliisi-, tulli- tai rajavartiomies päättää ajoneuvossa ilmenneiden vikojen ja puutteellisuuksien johdosta tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä. Tarkastuksen pohjalta ajoneuvo saatetaan määrätä korjattavaksi, uudelleen katsastettavaksi tai jopa ajokieltoon ja kuorma saatetaan määrätä kevennettäväksi. Työsuojelupiirien edustajat vastaavat ajo- ja lepoaikojen tarkastamisista. Selvityksen pohjalta kuljettaja saatetaan määrätä vuorokausilevolle. Tienvarsitarkastuksessa laaditaan tarkastusraportti, josta kuljettaja saa oman kappaleensa. Tarkastukset tilastoidaan EU:lle kahden vuoden välein. Katsastustoimipaikat, työsuojeluviranomaiset sekä poliisi, tullilaitos ja rajavartiolaitos sopivat keskenään valvontatapahtumien järjestämisestä.

12 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET 2.3 Tarkastukset Hämeen tiepiirin alueella Hämeen tiepiirin alueella ajoneuvojen tienvarsitarkastuksia suorittavat pääasiassa Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen liikkuvien poliisien yksiköt (kuva 4) yhdessä Hämeen työsuojelupiirin ja alueella toimivien katsastustoimen edustajien kanssa. Lisäksi tarkastustoimintaa tehdään vähäisemmässä määrin myös paikallispoliisien toimesta. Kuva 4. Liikkuvan poliisin alueyksiköt Hämeen tiepiirin alueella. Vuonna 2004 raskaan liikenteen tienvarsitarkastuksia suoritettiin Hämeen tiepiirin alueella liikkuvan poliisin toimesta yhteensä noin 11 200 työtuntia, eli noin 6,8 henkilötyövuotta. Ajo- ja lepoaikatarkastuksia vuoden aikana suoritettiin noin 7000, ajoneuvopunnituksia noin 800, teknisiä tienvarsitarkastuksia (sis. mm. jarrujen tarkastuksen) noin 1500 sekä vaarallisten aineiden kuljetusten tarkistuksia hieman alle 300 kappaletta. Tarkastusmäärät jakautuivat alueyksiköittäin taulukon 1 mukaisesti.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 13 AJONEUVOJEN TIENVARSITARKASTUKSET Taulukko 1. Tunnuslukuja vuodelta 2004 raskaan liikenteen tarkastustoiminnasta Hämeen tiepiirin alueella. Hämeenlinna Lahti Tampere Raskaan liikenteen valvontaan käytetyt työtunnit / henkilötyövuodet Raskaan liikenteen tarkastuksia suorittavan henkilöstön määrä 3018 h / 1,84 htv 4650 h / 2,85 htv 3500 h / 2,1 htv 13 15 8 Ajo- ja lepoaikatarkastukset 1437 kpl 3437 kpl 2087 kpl Ajoneuvopunnitukset 225 kpl 390 kpl 364 kpl Tekniset tienvarsitarkastukset 348 kpl 581 kpl 568 kpl Vaarallisten aineiden kuljetusten tarkastuspöytäkirjat 92 kpl 83 kpl 100 kpl Vuosien 2003 ja 2004 aikana katsastustoimen suorittamia teknisiä tienvarsitarkastuksia tehtiin koko Suomen tieverkolla yhteensä 10 038 kappaletta. Puutteita havaittiin 32 % ajoneuvoista ja ajokieltoon määrättiin 2 % tarkastetusta ajoneuvoista. Ajo- ja lepoaikatarkastuksia työsuojeluviranomaisten toimesta koko maan tieverkolla tehtiin vuosien 2003 ja 2004 aikana yhteensä 81 440 kuljettajalle. Tarkastusten perusteella ajoaika-, tauko- ja lepoaikarikkomuksia havaittiin noin 13 % kuljettajista. Ajon keskeyttämiseen johti noin 2 % tarkastuksista. Suomessa ei ole teiden varsilla varsinaisia ajoneuvojen tarkastukseen tarkoitettuja tarkastuspisteitä. Tienvarsitarkastukset suoritetaan pääosin bussipysäkeillä ja teiden levennyksillä sekä Tiehallinnon ylläpitämillä pysäköimisja levähdysalueilla. Hämeen tiepiirin tienvarsipalveluiden kehittämissuunnitelmassa vuoden 2010 tavoiteverkolla on noin 280 pysäköimisaluetta ja 35 levähdysaluetta, jotka ovat tarkoitettu kaikille tienkäyttäjille. Tiehallinnon tierekisteritietojen mukaan Hämeen tiepiirin valta- ja kantatieverkolla oli vuonna 2004 yhteensä 146 pysäköimis- ja 29 levähdysaluetta.

14 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT 3 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT Työn aikana haastateltiin Liikkuvan poliisin paikallisyksiköiden ja ylijohdon, Hämeen työsuojelupiirin, ajoneuvohallintakeskuksen, katsastustoimen ja Hämeen tiepiirin edustajia sekä tarkastustyössä käytettävien laitteiden valmistajia ja maahantuojia. Haastateltujen henkilöiden nimet on esitetty liitteessä 1. Haastatelluilta selvitettiin nykyisin Hämeen tiepiirin päätieverkolla tienvarsitarkastukseen yleisesti käytettyjä alueita ja niiden mahdollisia kehittämistarpeita. Haastatteluiden avulla pyrittiin kartoittamaan toiminnan sujuvuuden ja työturvallisuuden sekä liikenneturvallisuuden kannalta kriittiset tekijät ja kehittämistarpeet sekä tiejaksoilla, joissa alueet sijaitsevat että varsinaisilla alueilla. Haastatteluiden pohjalta nousi selkeitä kehittämistarpeita nykyisten levähdys- ja pysäköimisalueiden osalta. Tämän lisäksi haastatteluissa toivottiin erityisesti moottoritiejaksoille rakennettavan uusia, erikseen poliisin suorittamaan tienvarsivalvontaan varattuja alueita. Alueiden käytön ei katsota rajautuvat vain raskaiden ajoneuvojen tarkastuksiin, vaan poliisi pystyisi hyödyntämään erilisiä alueita myös muussa liikennevalvonnassa. 3.1 Nykyisten levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittäminen Kaikissa haastatteluissa korostui erityisesti työturvallisuus- ja liikenneturvallisuusnäkökohdat. Jotta alueelle ohjaaminen ja ajoneuvojen pysäyttäminen olisi turvallista, eikä muun liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta vaaranneta tarpeettomasti, toivottiin tienvarsitarkastusalueiden sijaitsevan pystygeometrialtaan tasaisella tiejaksolla. Tällöin ajoneuvojen vauhtia ei tarvitse pysäyttää alamäessä ja niiden ei tarvitse alueelta lähtiessään kiihdyttää ylämäkeen. Näkyvyyden tarkastusalueen liittymistä kumpaankin suuntaan toivottiin olevan riittävän pitkät, jottei alueelle tultaessa tarvitse äkillisesti jarruttaa ja jotta alueelta tielle lähdettäessä ei vaaranneta muuta liikennettä. Tarkastusalueelle tultaessa ja sieltä lähdettäessä toivottiin olevan riittävän pitkät hidastus- ja kiihdytyskaistat. Liittymän tulee olla myös muutoin riittävän laaja raskaiden ajoneuvojen kääntymiseen. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että tarkastusalue on samassa korkeudessa tiejakson kanssa, jotta ajoneuvot pääsevät talviaikaan liukkaudesta huolimatta sujuvasti takaisin liikenteeseen. Jos näkemät alueen läheisyydessä ovat liian lyhyet tai jos ajoneuvoja joudutaan pysäyttämään alamäessä, on vaarana että muu liikenne säikähtää pysähtymismerkkiä näyttävää poliisia, jarruttaa tai toimii muutoin ennalta arvaamattomasti ja tällöin esimerkiksi peräänajojen riski kasvaa merkittävästi. Sekä liikenneturvallisuus- että työturvallisuusnäkökohdista pidettiin tärkeänä, että alueet olisivat erotettu tiejaksosta välikaistalla. Toiminnan tehokkuuden kannalta alueen toivottiin olevan kooltaan sellainen, että siellä pystytään tarkastamaan samanaikaisesti vähintään neljä perävaunullista ajoneuvoa kerrallaan (kuva 2, sivu 10). Koska kaikkia alueelle pysäytettäviä ajoneuvoja ei ole tarkoituksenmukaista tarkastaa ilman perusteltua syytä, tulisi alueella olla läpiajo- tai ohitusmahdollisuus.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 15 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT Tarkastettavien ajoneuvojen lisäksi alueelle tulisi mahtua tarkastustoimintaa suorittavien henkilöiden autot sekä jarrudynamometrin kuljetusauto. Lisäksi tarkastusalueella tulisi olla mahdollisuus ylikuorman purkuun ja siirtokuormausten tekoon. Edellä mainituista seikoista johtuen alueen katsottiin olevan tehokkaan toiminnan kannalta riittävä, jos se on kooltaan vähintään 10 metriä leveä ja 150 metriä pitkä tai vähintään 15 metriä leveä ja 110 metriä pitkä. Alueen ympärillä toivottiin olevan myös puustoa suojaamassa tuulelta. Koska raskaan liikenteen kuljetuksista suuri osa tapahtuu öisin ja pimeän aikaan, pyritään myös tarkastuksia suorittamaan ilta- ja yöaikaan. Tällöin tarkastusta suorittavien henkilöiden työturvallisuuden varmistamiseksi ja tarkastuksen onnistumiseksi alueilla toivottiin olevan pimeän aikana riittävän hyvä valaistus. Valaistuksen rakentamisen kustannukset pysäköimis- tai levähdysalueen kohdalle ja tielle noin 200 metriä alueesta kumpaankin suuntaan ovat noin 40 000 euroa. Pelkästään alueen valaistuksen rakentamiskustannukset ovat noin 10 000 euroa. Edullisempi vaihtoehto valaistuksen järjestämiseen on siirrettävien, aggregaatilla toimivien valaisimien hyödyntäminen (kuva 5). Yhden valaisimen hankintakustannukset teleskooppijalustoineen ovat noin 3 000 euroa. Kuva 5. Siirrettävä valaisin (kuva Peter Berghaus GmbH). Ajoneuvojen punnitus- ja jarrujen tarkastustoimintaa varten pidettiin tärkeänä, että alueen päällyste on hyväkuntoinen ja että alue olisi mahdollisimman vaa assa niin pituus- kuin leveyssuunnassakin, jottei painovoima vedä ajoneuvoja jarrutarkastusten aikana sivuun ja punnitustulokset ovat luotettavia. Laitevalmistajien mukaan alueiden suositeltava pituuskaltevuus on maksimissaan 1 % ja sivukaltevuus maksimissaan 2 %.

16 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT Tarkastustoimintaa suorittavien henkilöiden taholta esitettiin toiveena, että alueella ei olisi ravintolaa, kahvilaa tai muuta kaupallista toimintaa suorittavaa yritystä, koska tällöin tarkastusajankohtina aiheutetaan merkittävää haittaa liiketoiminnalle ja toisaalta muut alueelle tulevat ajoneuvot häiritsevät tarkastustyötä. Ahtaissa paikoissa on myös vaarana, että alueella levähdysalueen jalankulkijat jäävät raskaiden ajoneuvojen kuljettajilta huomaamatta huomion keskittyessä viranomaisiin. Vähimmäisedellytyksenä pidettiin, että alueella olisi mahdollista erottaa tarkastusalue ja muiden ajoneuvojen käyttämä levähdyspaikka. Alueen kunnossapitoa toivottiin talviaikana kehitettävän siten, että ennen erikseen sovittavia tarkastusajankohtia alue suolataan ja aurataan tasaiseksi niin, että sillä ei ole riskiä jäätyä polanteille tarkastusaikana. Muutoin vaakaja jarrudynamometritoimintaa on lähes mahdotonta suorittaa. Tarkastuspäivinä alue, liittymät ja hidastuskaistat toivottiin hiekoitettavan tavallista tehokkaammin. 3.2 Uusien, pelkästään tienvarsitarkastukseen käytettävien alueiden rakentaminen moottoritiejaksoille Poliisi, työsuojelutarkastajat ja katsastustoimen edustajat ovat todenneet tarpeen erikseen tekniseen tienvarsitarkastukseen varattujen alueiden toteuttamisesta moottoritiejaksoille, joissa raskaan liikenteen määrä on suuri ja vaatimukset tarkastusalueen liikennejärjestelyille erityisesti liikenneturvallisuus-, liikenteen sujuvuus ja työturvallisuusnäkökohdista muuta tieverkkoa kovemmat. Toisaalta haastatteluissa nousi esiin myös eriäviä mielipiteitä erillisten tarkastusalueiden rakentamiselle ja niiden aiheuttamille epäsuotuisille seurauksille, kuten raskaan liikenteen siirtyminen käyttämään rinnakkaisteitä ja jopa katuverkkoa. Tässä kappaleessa on kuvattu nykyisten alueiden kehittämistarpeita täydentävät tai niistä poikkeavat toiveet erillisten tarkastusalueiden kehittämiselle. Näkemän tarkastusalueen liittymästä saapumissuuntaan toivottiin olevan vähintään 500 metriä, jottei alueelle tultaessa ja sieltä lähdettäessä vaaranneta muuta liikennettä. Alueelle ohjaaminen tulisi pystyä tekemään vaivatta ja turvallisesti mahdollisimman pienellä henkilömäärällä. Tavoitteena on, että raskaat ajoneuvot voitaisiin ohjata erilliselle hidastuskaistalleen, josta ne ohjataan edelleen tarkastusalueelle. Alueelta poistuville ajoneuvoille tulisi olla oma kiihdytyskaista ennen palaamista muun liikenteen joukkoon. Pitkällä aikajänteellä alueelle ohjaamisessa toivottiin voitavan hyödyntää liikenteen telematiikkaa. Muuttuvien ohjauslaitteiden avulla raskas liikenne ohjataan käyttämään hidastuskaistaa, jonka nopeus alennetaan muuttuvilla nopeusrajoitusmerkeillä 60 km/h:iin, muiden kaistojen nopeusrajoitus lasketaan keliolosuhteista ja tiejaksosta riippuen 80 tai 100 km/h:iin. Tarkastusalueelta käytettävien ohjauslaitteiden avulla opastetaan raskas liikenne tarkastuspisteeseen. Ohjaus tapahtuu siten, että ajoneuvoja otetaan alueelle nuolimerkeillä vain, jos siellä on tilaa. Muutoin ajoneuvot ohjataan jatkamaan eteenpäin ja palata kiihdytyskaistan kautta takaisin muun liikennevirran sekaan.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 17 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT Tarkastusalue Kuva 6. Periaatekuva esimerkiksi Saksassa käytetystä telematiikkaohjauksesta (laitekuvat Swarco Oy). Telematiikkaohjauksen kustannukset riippuvat mm. käytettävästä laitetekniikasta, ohjausjärjestelmästä, kaapeloinnin pituudesta ja maastosta. Tierakennustöiden aikana telematiikkaohjauksen kustannusarvio on noin 100 000 euroa, valmiiseen tieympäristöön rakennettaessa yli 150 000 euroa. Tarkastusalueen rakentamisen kustannukset valmiiseen moottoritieympäristöön ovat noin 380 000 euroa, josta itse tarkastusalueen osuus on noin 150 000 euroa sekä hidastus- ja kiihdytysramppien rakentamisen kustannukset noin 230 000 euroa. Taulukko 2. Telematiikkaohjauksen alustava kustannusarvio /alue. Kustannusarvio Liikennemerkit 100 000 Sähkö/Tietoliikennekaappi 2 000 Sähköliittymä laitteille 3 000 Kaapelointi tiealueen ulkopuolella ( sähkö- ja telekaapeli) 20 000 Ohjausjärjestelmä 15 000 Muut kustannukset 10 000 YHTEENSÄ 150 000 Laitteiden käyttökustannukset (ohjaus, sähkö ja huolto) 4 000 /a

18 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT Edullisempi vaihtoehto telematiikkaohjaukselle on siirrettävän ohjausvaunun käyttö, jolla muuttuvia liikennemerkkejä hyödyntäen hidastetaan tarvittaessa saapumissuunnan ajonopeudet riittävän alas ja ohjataan raskas liikenne käyttämään tien oikean puoleista kaistaa ja muut ajoneuvot vasenta kaistaa. Tällöin raskaat ajoneuvot saadaan poimittua liikennevirrasta nykyistä turvallisemmin. Kuva 7. Esimerkkikuva ohjausvaunusta muuttuvin liikennemerkein, oheinen merkki hieman eri käyttötarkoitukseen (kuva Nissen). Liikenteen ohjauksellisesta näkökulmasta, sujuvuus- ja turvallisuusseikat huomioiden pidettiin erillistä, moottoritien varteen toteutettavaa tarkastusaluetta eritasoliittymän yhteyteen ns. bussipysäkkiperiaatteella toteutettavia alueita parempina. Erilliselle moottoritien varteen rakennettavalle alueelle raskaan liikenteen ohjaaminen päävirrasta tapahtuu turvallisemmin ja vähemmällä työvoimalla sekä poliisin käsimerkeillä että telematiikkaa hyödyntäen. Eritasoliittymän ramppien yhteyteen toteutettavilla alueilla saattaa ongelmia aiheutua siitä, että niin nousu- kuin laskurampillakin on usein runsaasti muuta liikennettä, joiden sujuvuus häiriintyy alueelle ohjattavista raskaista ajoneuvoista. Tällöin myös konfliktien riski kasvaa.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 19 SIDOSRYHMÄHAASTATTELUT Tarkastusalue Tarkastusalue Kuva 8. Periaatepiirros eritasoliittymän yhteyteen toteutettavista tarkastusalueista. Alueiden tulisi olla rakennettu täysin erilleen moottoritiestä. Uusille, pelkästään tienvarsitarkastukseen rakennettaville alueille toivottiin mahtuvan kerrallaan 5-10 perävaunullista ajoneuvoa sekä tarkastustoimintaa suorittavien henkilöiden autot. Jarrudynamometrille toivotaan rakennettavan ura, johon dynamometrin voi asentaa alueen pinnan tasolle. Tällöin dynamometri pysyisi nykyistä paremmin paikallaan tarkastuksen aikana. Alueelle rakennettava noin kahden ajoneuvon mittainen katos poistaisi nykyisen tarkastustoiminnan keskeisimmät työsuojelulliset ja tekniset ongelmat. Tällä hetkellä tarkastustoiminta suoritetaan sään armoilla, jolloin sade ja viima ovat paitsi työsuojelullisia ongelmia, haittaavat myös sääolot ajopiirturilevyjen tarkistamista ja tarkastusraporttien kirjoittamista. Lisäksi haastateltavat pitivät tärkeänä, että alue olisi suljettavissa esimerkiksi puomein, jotta sinne ei tarpeettomasti aja muuta liikennettä ja tällöin sinne voidaan jättää tarvittaessa laitteita säilytettäväksi.

20 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla LEVÄHDYS- JA PYSÄKÖIMISALUEIDEN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT 4 LEVÄHDYS JA PYSÄKÖIMISALUEIDEN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT Vuonna 2000 Tiehallinnon Keskushallinnon Liikenteen palveluissa laaditun levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämisen toimintalinjojen tarkoituksena on ollut yhtenäistää tiepiirien tavoitteet ja käytännöt levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa. Pysäköimisalueella tarkoitetaan tiehen kuuluvaa aluetta tai liitännäisaluetta, joka on tarkoitettu pysäköimiseen ja lyhytaikaiseen levähtämiseen. Tielain ja -asetuksen mukaan pysäköimisalueelle saa sijoittaa vain vähäisiä laitteita ja rakennelmia. Levähdysalue on tiehen kuuluva liitännäisalue, joka on tarpeen tienkäyttäjien lepoa ja ravitsemista tai ajoneuvojen huoltoa varten. Korkeatasoisimpia levähdysalueita nimitetään palvelualueiksi. Tiehallinto järjestää palvelualueille liikenneyhteydet sekä pysäköinti- ja ulkoilualueet ja yksityinen yrittäjä huoltoaseman sekä kahvila-ravintolan. Kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen ensisijaisesti tärkeimmälle päätieverkolle Levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämisen toimintalinjoissa on esitetty, että kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan ensisijaisesti tärkeimmälle päätieverkolle, jossa tarjotaan 20-30 minuutin ajomatkan välein levähdys-, tai pysäköimisalue tai yksityisen ylläpitämä palvelu. Runkoverkon ulkopuolella levähdysalueita kehitetään ensisijaisesti pitkämatkaisen liikenteen käyttämällä verkolla, matkailuliikenteen suosimilla reiteillä sekä raskaan liikenteen paljon käyttämillä reiteillä. Palvelualueiden sopiva välimatka on noin 50 kilometriä. Palvelutason ja viitoituksen yhdenmukaistaminen Levähdys ja pysäköimisalueet ryhmitellään niiden tarjoaman palvelutason mukaan. Alueen on täytettävä levähdys- tai pysäköimisalueen palvelutason laatuvaatimukset, jotta se voidaan viitoittaa ko. tunnuksella. Levähdys- ja pysäköimisalueiden rakentaminen ja hoito ovat Tiehallinnon vastuulla. Alueiden talvihoidon lähtökohtana on, että hoitoluokka on sama kuin tien hoitoluokka. Tällöin alueet hoidetaan pääsääntöisesti ympäri vuoden. Jos aluetta ei hoideta talvella, on se varustettava Ei talvikunnossapitoa merkillä ja opastusmerkit on peitettävä. Liikenneturvallisuuden parantaminen Toimintalinjojen mukaan levähdys- ja pysäköimisalueiden liikenneturvallisuutta esitetään parannettavan liittymien kaistajärjestelyin, valaistuksella ja näkemäolosuhteita parantamalla. Levähdys- ja pysäköimisalueiden liittymäjärjestelyt tulee toteuttaa mahdollisimman selviksi niiden liikenneturvallisuuden ja helppokäyttöisyyden parantamiseksi. Alueiden ennakkoviitoitus sijoitetaan riittävän etäälle alueesta.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 21 SOPIMUS SISÄASIAINMINISTERIÖN POLIISIOSASTON JA TIEHALLINNON YHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ Toimintalinjojen mukaan alueiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon viranomaisten tarpeet raskaan liikenteen valvontaan. Tällaisia tarpeita ovat esimerkiksi ajoneuvojen tekninen tienvarsitarkistaminen sekä ajo- ja lepoaikojen ja vaarallisten aineiden kuljetusten valvonta. Ajoneuvojen pysäyttäminen on voitava tehdä turvallisesti, jolloin korostuvat erityisesti alueiden liittymäjärjestelyt. Levähdys- ja pysäköimisalueiden tarve ja soveltuvuus raskaan liikenteen valvontaan selvitetään tiepiireittäin yhteistyössä vastuutahojen kanssa. 5 SOPIMUS SISÄASIANMINISTERIÖN POLIISIOSASTON JA TIEHALLINNON YHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ Poliisin ja tieviranomaisten kesken on tehty yhteistyötä usean vuosikymmenen ajan liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Yhteistyön tiivistämiseksi on laadittu sekä poliisin liikenneturvallisuusstrategian, Tiehallinnon vision ja tavoitteiden sekä liikenneturvallisuuden toimintalinjojen tukema yhteistyösopimus sisäasiainministeriön poliisiosaston ja Tiehallinnon yhteistyön kehittämisestä. Sopimuksen puitteissa yhteistyönä kehitettäviä asioita ovat automaattiseen valvontaan liittyvät asiat, nopeustietojen toimittaminen, liikenneonnettomuustietojen toimittaminen, poliisin tienvarsitarkastusten ja valvonnan huomioon ottaminen Tiehallinnon toimissa, osallistuminen kuntien liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä tiedonkulku. Poliisin suorittaman tienvarsitarkastusten ja valvonnan huomioon ottamisen osalta Tiehallinnon toimissa on sovittu: Tienpidossa huolehditaan raskaiden ajoneuvojen tarkastukseen ja punnituspaikoiksi soveltuvien levennysten ja levähdysalueiden talvihoidosta. Talvihoidon tilaamisessa kunnossapitäjän edellytetään reagoivan nopeasti poliisin niin pyytäessä. Kesän myyntitoiminnalle levähdysalueille lupia myönnettäessä Tiehallinto huolehtii myös poliisin tilatarpeista ajoneuvojen tarkastamisessa. Nykyisellään Hämeen tiepiirin alueella on erittäin harvoin pyydetty poliisin toimesta virka-apupyyntöinä tarkastusalueiden kunnossapitoa mm. lumen poistoa, aurausta ja hiekoitusta.

22 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTALINJAT RASKAAN LIIKENTEEN TARKASTUSALUEIDEN KEHITTÄMISELLE 6 HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTALINJAT RASKAAN LIIKENTEEN TARKASTUSALUEIDEN KEHITTÄMISELLE Hämeen tiepiirin toimintalinjat raskaan liikenteen tarkastusalueiden kehittämiselle pohjautuvat valtakunnallisiin levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämisen toimintalinjoihin, Poliisin ja Tiehallinnon yhteistyösopimukseen sekä Hämeen tiepiirin, Liikkuvan poliisin paikallisyksiköiden, Hämeen työsuojelupiirin, katsastustoimen edustajien sekä raskaan liikenteen edustajien haastatteluihin. 6.1 Toimintalinjat Hämeen tiepiirin raskaan liikenteen tarkastusalueiden toimintalinjojen lähtökohtana on valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti nykyisten levähdysja pysäköintialueiden hyödyntäminen ja kehittäminen pienin toimenpitein tarkastustoimintaan soveltuviksi. Tiepiirin näkemyksenä on, että näiden alueiden monitoimikäyttö on taloudellisesti järkevin toimintamalli. Lisäksi tarkastustoimintaan pyritään osoittamaan mahdollisuuksien mukaan varalaskupaikkoja ja muita jo tehtyjä levikkeitä. Tienpitäjän toimesta ei rakenneta erillisiä, pelkästään raskaan liikenteen tienvarsitarkastustoimintaan varattuja alueita yleisten teiden varsille. Uusien eritasoliittymien suunnittelun yhteydessä voidaan tapauskohtaisesti ottaa huomioon pysäköimis- ja/tai tarkastusalueiden rakentaminen, mikäli muuta soveltuvaa paikkaa ei löydy. Jo olemassa oleville eritasoliittymäalueille alueita ei jälkikäteen tulla toteuttamaan. Tarkastusalueiden sopiva välimatka valta- ja kantatieverkolla on noin 50-100 kilometriä, kuitenkin siten, että kaikilla merkittävillä kaupunkien välisillä raskaan liikenteen kuljetusreiteillä on vähintään yksi vähimmäisvaatimukset täyttävä tarkastuspaikka. Paikan valinnassa tulee huomioida alueen sijainti tieverkolla niin, ettei aluetta ole mahdollista kiertää helposti esimerkiksi rinnakkaistietä tai katuverkkoa käyttäen. Levähdys- ja pysäköimisalueiden toimintalinjojen mukaisesti alueiden talvihoidon lähtökohtana on, että hoitoluokka on sama kuin tien hoitoluokka. Tällöin alueet hoidetaan pääsääntöisesti ympäri vuoden saman tasoisesti kuin tiejakso, jonka varrella ne sijaitsevat. Raskaan liikenteen tarkastustoimintaan yleinen kunnossapitotaso ei aina ole kuitenkaan riittävä, sillä toiminnan sujuvuuden ja jarrutarkastusten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että alue ei pääse jäätymään tarkastuspäivän aikana. Kunnossapitoa tarkastustoimintaan varatuilla alueilla kehitetään siten, että erikseen poliisin tienpitäjälle ilmoittamina tai muutoin sovittavia ajankohtia alue suolataan ja aurataan tasaiseksi niin, että sillä ei ole riskiä jäätyä polanteille tai kerätä sohjoa. Tarkastuspäivinä alue, liittymät ja hidastuskaistat myös hiekoitetaan tavallista tehokkaammin sekä varmistetaan ettei liittymään ole muodostunut lumivallia. Erityiset sovittujen alueiden kunnossapitovaatimukset huomioidaan hoitourakkasopimuksissa ja edellytetään että kunnossapitäjät reagoivat nopeasti poliisin niin pyytäessä.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 23 HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTALINJAT RASKAAN LIIKENTEEN TARKASTUSALUEIDEN KEHITTÄMISELLE Poliisi Poliisi ilmoittaa virka-apupyyntönä sovittujen alueiden kunnossapitotarpeesta liikennekeskukseen viranomaislinjan tai VIRVE-verkon kautta. Tiehallinnon liikennekeskus Tiehallinnon tiemestari Liikennekeskus välittää pyynnön urakoitsijalle, joka hoitaa alueen kunnossapidon sovittuna ajankohtana. Liikennekeskus ilmoittaa pyynnöstä myös Tiehallinnon tiemestarille. Urakoitsija Kuva 9. Sovittujen alueiden kunnossapitopyyntö. Sovittujen levähdys- ja pysäköimisalueiden kunnossapito erikseen sovittuina tarkastusajankohtina hoidetaan siten, että poliisi ilmoittaa alueiden kunnossapitotarpeesta Tiehallinnon liikennekeskukseen viranomaislinjan tai VIRVE -verkon kautta. Kunnossapitopyyntö voidaan ilmoittaa poliisin tekemän tienvarsitarkastusaikataulun laatimisen yhteydessä tai tarpeen vaatiessa esimerkiksi edellisenä arkipäivänä. Liikennekeskus välittää kunnossapitopyynnön tiejaksosta vastaavalle urakoitsijalle, joka urakkasopimuksen puitteissa laskuttaa tiepiiriä erillisestä täsmäkunnossapidosta. Liikennekeskus ilmoittaa kunnossapitopyynnöstä myös Tiehallinnon tiemestarille. Päällystystöiden yhteydessä huomioidaan mahdolliset epäkohdat ja korjaustarpeet sovittujen levähdys- ja pysäköimisalueiden tasaisuudessa ja geometriassa. Kausiluonteiselle myyntitoiminnalle lupia myönnettäessä tiepiiri huolehtii myös poliisin tilatarpeista ajoneuvojen tarkastamisessa. Mikäli tarkastuspaikkana käytettävällä alueella on ravintola, kahvila tai muita ympärivuotisia kaupallisia toimintoja suorittavia yrityksiä, tulee alueella olla erotettavissa tarkastusalue ja muiden ajoneuvojen käyttämä levähdyspaikka. Uusien yrittäjien sopimusehdoissa mainitaan, että aluetta käytetään myös poliisin suorittamaan liikennevalvontaan. Luvussa 7 on esitetty alustava lista ja priorisointi liikkuvan poliisin alueyksiköittäin tarkastustoimintaan kehitettävistä pysäköimis- ja levähdysalueista sekä muista toimintaan soveltuvista kohteista. Tiepiiri parantaa alueita ja niiden lähialueen tiejärjestelyitä tienpidon määrärahojen puitteissa.

24 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTALINJAT RASKAAN LIIKENTEEN TARKASTUSALUEIDEN KEHITTÄMISELLE 6.2 Tekniset yksityiskohdat Jotta alueelle ohjaaminen ja ajoneuvojen pysäyttäminen on turvallista, eikä muun liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tarpeettomasti vaaranneta, tulisi tienvarsitarkastusalueiksi valittavien kohteiden sijaita mahdollisimman tasaisella tiejaksolla. Tällöin painavien ja hitaasti kiihtyvien ajoneuvojen vauhtia ei tarvitse pysäyttää alamäessä ja niiden ei tarvitse alueelta lähtiessään kiihdyttää ylämäkeen. Näkyvyyden tarkastusalueen liittymistä kumpaankin suuntaan tulisi olla riittävä. Saapumissuuntaan näkemien tulisi olla nopeusrajoituksesta riippuen noin 200-400 metriä, jotta alueelle tultaessa ei tarvitse äkillisesti jarruttaa ja jotta alueelta tielle lähdettäessä ei vaaranneta muuta liikennettä. Mikäli alueita suunnitellaan eritasoliittymien yhteyteen, tulee suunnittelutyön aikana huomioida liikenteen ohjaus-, sujuvuus- ja turvallisuusnäkökohdat. Erityisesti näihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota kiihdytysrampeille kaavailtujen alueiden osalta. Sisäänajo alueelle on suunniteltava siten, että ajoneuvojen nopeudet laskevat turvalliselle tasolle saavuttaessa alueelle. Liittymän tulee kuitenkin olla riittävän laaja raskaiden ajoneuvojen kääntymiseen. Tiejaksoilla, joissa liikennemäärä on suuri ja ajonopeudet korkeita, saattaa olla tarpeen toteuttaa liittymään erillinen kääntymiskaista. Vilkkaimmilla pääteillä tarkastusalueelle erkaneminen ja sieltä liikenteen sekaan liittyminen tulisi pystyä hoitamaan erillisten erkanemis- ja liittymiskaistojen kautta. Jos alueelle ei johda erillisiä hidastus- ja kiihdytyskaistoja, tulee tarkastusalueen sijaita samassa korkeudessa tiejakson kanssa, jotta ajoneuvot pääsevät talviaikaan mahdollisesta liukkaudesta huolimatta sujuvasti takaisin liikenteen sekaan. Päällystystöiden yhteydessä pitää varmistaa että tiejakso ei nouse levähdysaluetta korkeammalle, vaan alue päällystetään samanaikaisesti tiejakson kanssa. Kunnossapitotoimenpiteiden johdosta liittymään ei saa muodostua lumivallia. Sekä liikenneturvallisuus- että työturvallisuusnäkökohdat huomioiden raskaan liikenteen tienvarsitarkastusalueet tulee olla erotettu tiejaksosta välikaistalla, joka voi olla esimerkiksi kiveys, oja tai viheralue. Välialue suojaa tarkastusalueella olevia päätien liikenteen aiheuttamalta häiriöltä.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 25 HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTALINJAT RASKAAN LIIKENTEEN TARKASTUSALUEIDEN KEHITTÄMISELLE Kuva 10. Alueen erottaminen tiestä on tärkeää sekä liikenneturvallisuus- että työturvallisuusnäkökohdasta. Kooltaan alueen tulee olla sellainen, että siellä pystytään tarkastamaan vähintään yksi perävaunullinen ajoneuvo kerrallaan. Tavoitteena kuitenkin on, että alueelle mahtuu vähintään neljä perävaunullista ajoneuvoa kerrallaan. Koska kaikkia alueelle pysäytettäviä ajoneuvoja ei ajoneuvolain 71 ja -asetuksen 19 mukaan ole tarkoituksenmukaista tarkastaa ilman perusteltua syytä, tulee alueella olla läpiajo/ohitusmahdollisuus. Tarkastettavien ajoneuvojen lisäksi alueelle tulee mahtua tarkastustoimintaa suorittavien henkilöiden autot sekä jarrudynamometrin kuljetusauto. Mikäli tiejaksoa, jolla tarkastustoimintaan soveltuva levähdys- tai pysäköimisalue sijaitsee ei ole valaistu, ei myöskään alueelle rakenneta valaistusta. Jos päätiellä on valaistus alueen kohdalla, voidaan myös alueen valaisemista harkita tapauskohtaisesti. Muille alueille tiepiiri miettii yhteistyössä poliisin kanssa keinoja valaistuksen järjestämiseen mm. siirrettävillä aggregaateilla ja valaisimilla (luku 3.1, kuva 5). Ajoneuvojen punnitus- ja jarrujen tarkastustoimintaa varten alueen päällysteen tulee olla hyväkuntoinen ja tasainen. Jotta painovoima ei vedä ajoneuvoja jarrudynamometrillä sivuun ja vaakojen punnitustulokset ovat luotettavia, alueiden suositeltava pituuskaltevuus on maksimissaan 1 % ja sivukaltevuus maksimissaan 2 %.

26 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla KEHITETTÄVÄT KOHTEET 7 KEHITETTÄVÄT KOHTEET Hämeen tiepiirin raskaan liikenteen tarkastusalueiden toimintalinjojen, vuonna 2000 tehdyn levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämissuunnitelman analysoinnin sekä poliisin tarpeiden pohjalta määritettiin Hämeen tiepiirin päätieverkolla olevat kohteet, joita kehitetään nykyistä paremmin raskaan liikenteen tarkastustoimintaan soveltuviksi. Tarkastustoimintaa varten kehitettävät kohteet on määritetty ja priorisoitu liikkuvan poliisin alueyksiköittäin yhdessä poliisin ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Kehitettäviä kohteita on yhteensä 50, joista 14 on jo nykyisin hyvin tarkastustoimintaan soveltuvia levähdys- tai pysäköimisalueita, 4 hyödynnettäviä varalaskupaikkoja, 26 parannustoimenpiteitä edellyttävää ja 6 uutta myöhemmin suunniteltavaa pysäköimis- tai levähdysaluetta. Kunkin maakunnan alueen kolmesta kiireellisimmäksi arvioidusta alueparista määritettiin alustavat parantamistoimenpiteet ja kustannusarvio. Pääosin parantamistoimenpiteet käsittivät alueiden laajentamisia, vaakageometrian parantamisia sekä alueiden erottamisia ajoradasta. Kehitettävät kohteet on esitetty taulukoissa 3-5 ja kuvassa 12. Kuva 11. Pääosa kehittämistoimenpiteistä on pysäköimisalueiden pidentämisiä, leventämisiä ja ajoradasta erottamisia.

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 27 KEHITETTÄVÄT KOHTEET Taulukko 3. Kanta-Hämeen kehitettävät kohteet. Kartta- NRO TIE Aosa Aet PUOLI Kunta Nimi Aluetyyppi Selite kartalla Priorisointi Parantamistoimenpiteet Kust. arvio 1 10 20 4395 vasen Tammela Perähuhta P 1 Alueen pidentäminen n. 25 metriä ja leventäminen n. 6 metriä. Ei kausiluonteisia myyntilupia. 45 000 2 54 15 2530 vasen Kärkölä Mommila P 2 Pidentäminen n. 55 m ja leventäminen n. 8 m. Ajoradasta erottaminen. Sivukaltevuuden poistaminen päällystystöiden yhteydessä. 68 000 3 54 16 2550 oikea Kärkölä Mommila P 3 Pidentäminen n. 40m ja leventäminen n. 7 m. Ajoradasta erottaminen. 52 000 4 10 17 4130 Oikea Forssa Järvenpää P 4 Pidentäminen pohjoisen suuntaan n. 55 m ja leventäminen n. 5 m. Ajoradasta erottaminen. 55 000 5 2 26 650 oikea Humppila Ämmälä P 5 Alueen pidentäminen etelän suuntaan n. 60 m, sivukaltevuuden tasaaminen päällystystöiden yhteydessä. Kääntymiskaistan rakentaminen etelän suunnasta saavuttaessa. 62 000 6 3 118 4330 oikea Hattula Kappakallio L hyvä 0 Alueen pinnan tasaus päällystystöiden yhteydessä. 7 3 118 5000 vasen Hattula Kappakallio L hyvä 0 Alueen pinnan tasaus päällystystöiden yhteydessä. 8 2 24 3000 oikea Jokioinen Jokioinen Muu Varalaskupaikka 0 9 2 24 3000 vasen Jokioinen Jokioinen Muu Varalaskupaikka 0 10 3 115 1485 oikea Janakkala Lähdelammi L hyvä 0 11 3 115 3555 vasen Hämeenlinna Lähdelammi L hyvä 0 Taulukko 4. Päijät-Hämeen kehitettävät kohteet. Kartta- NRO TIE Aosa Aet PUOLI Kunta Nimi Aluetyyppi Selite kartalla Priorisointi Parantamistoimenpiteet Kust. arvio 12 4 211 5000 oikea Heinola Kortelammi P 13 4 211 3107 vasen Heinola Vahteristo P 14 12 220 900 vasen Hollola Sairakkala P 15 12 227 500 oikea Nastola Uusikylä P Uuden alueen tarve 4 16 12 227 500 vasen Nastola Uusikylä P Uuden alueen tarve 5 17 4 205 2855 vasen Heinola Härkälä P 18 4 119 4420 oikea Hollola Perälä P hyvä 0 19 4 119 5025 vasen Hollola Perälä P hyvä 0 20 5 113 2500 oikea Heinola Lusi Muu Varalaskupaikka 0 21 5 113 2500 vasen Heinola Lusi Muu Varalaskupaikka 0 22 24 3 2900 oikea Hollola Paimela P hyvä 0 23 24 3 3275 vasen Hollola Paimela P hyvä 0 24 24 4 4230 oikea Asikkala Vesivehmaa P hyvä 0 25 24 4 4485 vasen Asikkala Vesivehmaa P hyvä 0 26 53 5 830 oikea Padasjoki Auttoinen P hyvä 0 27 53 5 6685 vasen Padasjoki Särsjärvi P hyvä 0 1 2 3 6 Alueen pidentäminen etelän suuntaan n. 60 m (vaatii runsaasti maan täyttöä). Ajoradasta erottaminen. Alueen pidentäminen etelän suuntaan n. 60 m (vaatii runsaasti kallion louhimista). Ajoradasta erottaminen. Istutusten poistaminen alueelta ja päällysteen parantaminen tasaiseksi. Uuden pysäköimisalueen rakentaminen Uudenkylän liittymän länsipuolelle (jos hanke siirtyy pitkälle tulevaisuuteen, niin kehitetään Arolan aluetta). Uuden pysäköimisalueen rakentaminen Uudenkylän liittymän länsipuolelle. Tienparannustoimenpiteiden yhteydessä varmistettava, että alue soveltuu myös tarkastustoimintaan 55 000 55 000 10 000 140 000 140 000

28 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla KEHITETTÄVÄT KOHTEET Taulukko 5. Pirkanmaan kehitettävät kohteet. Kartta- NRO TIE Aosa Aet PUOLI Kunta Nimi Aluetyyppi 28 9 122 6045 oikea Urjala Hakkila L Selite kartalla Priorisointi Parantamistoimenpiteet Kust. arvio 1 Alueiden ja liittymien laajentaminen, pinnan tasaus 55 000 29 9 122 6805 vasen Urjala Hakkila L 2 Alueiden ja liittymien laajentaminen, pinnan tasaus 55 000 30 12 205 vasen Pälkäne Kirpu P Uuden alueen tarve 3 Uuden alueen rakentaminen 140 000 31 12 206 oikea Pälkäne Epaala P Uuden alueen tarve 4 Uuden alueen rakentaminen 140 000 32 9 208 8710 oikea Kangasala Säynäjärvi P 33 9 208 8885 vasen Kangasala Säynäjärvi P 34 3 211 350 oikea Ikaalinen Teiharju P 35 3 211 455 vasen Ikaalinen Teiharju P 36 12 120 1880 vasen Vammala Stormi P 37 12 119 710 oikea Vammala Äijänkivi P 38 11 12 4241 vasen Suodenniemi Suodenniemi P 39 11 12 4241 oikea Suodenniemi Suodenniemi P 40 9 212 4567 vasen Orivesi Aakkola P 41 9 212 4264 oikea Orivesi Karttimijärvi P 42 58 17 179 vasen Vilppula Kotkansalmi P 15 43 58 16 2330 oikea Vilppula Kotkansalmi P 16 44 3 139 2041 oikea Tampere Myllypuro Muu Uusi tarkastusalue 17 5 6 7 8 Alueen leventäminen, vaakageometrian parantaminen Alueen leventäminen, vaakageometrian parantaminen Alueen laajentaminen ja pystygeometrian parantaminen Alueen laajentaminen ja pystygeometrian parantaminen 9 Alueen laajentaminen ja geometrian parantaminen 10 Päällysteen tasoittaminen 11 12 13 14 Aluetta ei ole erotettu tiestä. Alueen leventäminen ja ajoradasta erottaminen. Aluetta ei ole erotettu tiestä. Alueen leventäminen ja ajoradasta erottaminen. Alueet mutkassa ja siten heikosti havaittavissa. Valaistuksen rakentaminen puuttuvalle välille 3582-5591 Alueet mutkassa ja siten heikosti havaittavissa. Valaistuksen rakentaminen puuttuvalle välille 3582-5592 40 000 40 000 45 3 139 2041 vasen Tampere Myllypuro Muu Uusi tarkastusalue 18 46 66 4 3100 oikea Juupajoki Kallenautio P 47 66 6 115 vasen Ruovesi Matkamies P 48 325 8 5385 oikea Kuhmalahti Vehkajärvi P 21 49 65 12 2300 vasen Kuru Vähä-Leppäjärvi P hyvä 0 50 65 17 1687 oikea Kuru Nurminiementie P hyvä 0 19 20

Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla 29 KEHITETTÄVÄT KOHTEET Kuva 12. Tarkastusalueina kehitettävät kohteet Hämeen tiepiirissä.

30 Raskaan liikenteen tarkastusalueet Hämeen tiepiirin päätieverkolla KEHITETTÄVÄT KOHTEET 8 LIITTEET LIITE 1 HAASTATELLUT HENKILÖT Ilmo Jaatinen Harri Myllymäki Erkki Vikman Kari Miettinen Jari Näkki Harri Huhtala Matti Kultanen Rauli Syrjälä Hannu Pellikka Kari Myllys Markku Pajunen Kalevi Lintula Hannu Koskinen Reijo Virtanen Olavi Kurkela Kari Kuntsi Hämeen työsuojelupiiri Hämeen työsuojelupiiri Liikkuvan poliisin johdon esikunta Liikkuva poliisi/lahti Liikkuva poliisi/tampere Liikkuva poliisi/tampere Liikkuva poliisi/hämeenlinna Liikkuva poliisi/hämeenlinna Ajoneuvohallintakeskus A-katsastus A-katsastus A-katsastus Rahtarit ry Sisä-Suomen kuljetusyrittäjät, Hämeen kauppakamari Hämeen tiepiiri Hämeen tiepiiri Sekä laiteteknisissä asioissa: Kaj Blomster Veijo Koljonen Esko Jäntti Jari Malkamäki Teknoscale Oy Dymatronic Oy Kolmikanta Oy Swarco Oy

ISSN 1458-1561 TIEH 4000458-v