KYRÖN SEUDUN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: 0133703-5 Postiosoite: Kyröntie 31, 21800 Kyrö Käyntiosoite: Kyröntie 31, Kyrö Kotipaikka: Pöytyä
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö... 13 Yhteiskuntavastuu... 19 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 19 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 19 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tunnuslukujen laskentakaavat... 21 Tilinpäätös... 22 Kyrön Seudun Osuuspankin tuloslaskelma... 22 Kyrön Seudun Osuuspankin tase... 23 Kyrön Seudun Osuuspankin rahoituslaskelma... 25 Liitetiedot... 26 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 40 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä... 40 Tilinpäätösmerkintä... 41 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 42
1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Kyrön Seudun Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1930. Vuosi 2015 oli pankin 85. toimintavuosi. Pankki toimii Pöytyän kunnan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 5 100. Pankilla on yksi konttori, joka sijaitsee Pöytyän Kyrössä. Konttorissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 94,1 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 2 000 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. POP Pankki -ryhmä Kyrön Seudun Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Kyrön Seudun Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan ja maksuvalmiuttaan sekä varautumaan sääntelyn kiristymisen aiheuttamiin pääomavaatimuksiin ja kustannuksiin. Kyrön Seudun Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 4 401 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole 31.12.2015. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot sekä SEB Varainhoito Suomi Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Varainhoidossa ei ollut varoja tilivuoden aikana.
2 Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 7 554 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti 19.2.2015 muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan 14.12.2015 ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa 31.12.2015. Tulos Kyrön Seudun Osuuspankin liikevoitto oli 459 tuhatta euroa (342 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 117 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (0,4). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui henkilöstö- ja hallintokulujen sekä muiden kulujen pienenemisestä. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 69,8 prosenttia (78,6). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 1 164 1 175-1,0 1 027 14,4 Nettopalkkiotuotot 438 425 3,2 382 11,0 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2 3-43,3 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 31 66 153-56,9 Muut tuotot 67 42 60,7 42-0,6 Tuotot yhteensä 1 701 1 710-0,5 1 604 6,6 Henkilöstökulut -504-557 -9,5-582 -4,3 Muut hallintokulut -501-533 -6,1-542 -1,6 Muut kulut -183-254 -28,0-265 -4,1 Kulut yhteensä -1 187-1 344-11,7-1 389-3,2 Kulu-tuotto -suhde 69,78 78,58 86,60 Arvonalentumistappiot luotoista -55-24 39 Liikevoitto 459 342 34,2 254 34,6 Tilikauden voitto 369 259 42,8 174 48,6 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013 Pankin korkokatteeksi muodostui 1 164 tuhatta euroa (1 175). Korkokate pieneni 1,0 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna.
3 Korkotuottojen määrä oli 1 654 tuhatta euroa (1 725), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 4,1 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 490 tuhatta euroa (550). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 10,9 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 438 tuhatta euroa (425). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 494 tuhatta euroa (486) ja palkkiokulujen 56 tuhatta euroa (61). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 115 tuhatta euroa (102), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -3 tuhatta euroa (0) ja muista välitetyistä tuotteista 117 tuhatta euroa (102). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 129 tuhatta euroa (120), palkkiot maksuliikenteestä 177 tuhatta euroa (210), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 54 tuhatta euroa (38) ja palkkiot takauksista 4 tuhatta euroa (2). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat rahasto- ja vakuutuspalkkioitten sekä notariaattipalkkioitten kasvu. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 2 tuhatta euroa (3). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 2 tuhatta euroa (3). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 31 tuhatta euroa (66). Myyntivoitot olivat 75 tuhatta euroa (66). Lisäksi erään sisältyy käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -44 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 67 tuhatta euroa (42). Saadut osingot olivat 24 tuhatta euroa (25), jossa vähennystä edellisvuoteen oli tuhat euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 10 tuhatta euroa (9) ollen edellisen vuoden tasoa. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 33 tuhanteen euroon (8) johtuen maksuosuudesta, joka siirtyi vanhasta talletussuojarahastosta takaisin pankille. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 504 tuhatta euroa (557), mikä oli 9,5 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui toimihenkilöiden määrän pienenemisestä Riihikosken sivukonttorin sulkeuduttua vuoden 2014 lopussa. Muut hallintokulut pienenivät 6,1 prosenttia, 501 tuhanteen euroon (533). Kulujen pienentyminen johtui ATK kulujen pienentymisestä Riihikosken sivukonttorin sulkeuduttua. Muut kulut, 183 tuhatta euroa (254), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 42 tuhatta euroa (25). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 38,4 prosenttia, 141 tuhanteen euroon (230). Muiden kulujen vähentyminen johtui pääosin siitä, että ylimääräistä pankkiveroa ei peritty tilivuonna 2015. Myöskään Riihikosken sivukonttorista ei enää koitunut muita kuluja vuonna 2015. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 55 tuhatta euroa (24), jossa kasvua edellisvuodesta oli 31 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 64 tuhatta euroa (225). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 7 tuhatta euroa (200) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 2 tuhatta euroa (1). Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia tuhat euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 63 tuhatta euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankki ryhmässä. Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä.
4 Tase Pankin tase pieneni vuoden 2015 aikana 1,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 87 108 tuhatta euroa (88 455). Taseessa olevien luottojen määrä oli 69 442 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,1 prosenttia (2,2). Talletusten määrä oli 69 820 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,6 (0,7) prosenttia. Kyrön Seudun Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 69 442 68 728 1,0 71 389-3,7 Luotot 69 442 68 728 1,0 71 389-3,7 Sijoitukset 17 060 19 172-11,0 14 869 28,9 Saamiset luottolaitoksilta 9 094 12 537-27,5 9 718 29,0 Saamistodistukset 2 001 2 239-10,6 2 439-8,2 Osakkeet ja osuudet 5 788 4 199 37,8 2 492 68,5 Kiinteistöt 177 197-10,4 221-10,7 Yleisön talletukset *) 69 820 71 314-2,1 69 483 2,6 Velat luottolaitoksille 1 034 1 019 1,5 1 626-37,4 Oma pääoma 12 259 12 510-2,0 12 343 1,4 Tilinpäätössiirtojen kertymä 1 911 1 911 0,0 1 911 0,0 ROA % 0,4 0,3 0,2 ROE % 2,6 1,9 1,3 Omavaraisuusaste 15,8 15,8 15,9 Vakavaraisuussuhde 23,96 % 24,73 % 25,35 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013 Luotonanto Kyrön Seudun Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 73 843 tuhatta euroa (74 676). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 69 442 tuhatta euroa (68 728) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 4 401 tuhatta euroa (5 948). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 323 tuhatta euroa (423). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 20 035 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 833 tuhatta euroa eli 1,1 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti yleisen taloustilanteen epävarmuus. Lisäksi pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti rahoittamaan pääosin olemassa olevia asiakkaitaan sekä parantamaan maksuvalmiutta vastaamaan kiristynyttä pankkisääntelyä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 230 tuhatta euroa (202) eli 28 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,3 prosenttia (0,3) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä.
5 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 363 tuhatta euroa (1 080) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 3 676 tuhatta euroa (1 658) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 9 094 tuhatta euroa (12 537). Määrä oli 3 443 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 001 tuhatta euroa (2 239), mikä on 10,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 5 788 tuhatta euroa (4 199). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 1 750 tuhatta euroa (1 682) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 4 038 tuhatta euroa (2 517). Kasvu johtui LCR rahastosijoitusten kasvusta. Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 177 tuhatta euroa (197). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 91 tuhatta euroa (125) ja sijoituskiinteistöjen arvo 85 tuhatta euroa (72). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 69 820 tuhatta euroa (71 314). Talletukset vähenivät vuoden aikana 1 494 tuhatta euroa eli 2,1 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 1 353 tuhatta euroa eli 2,9 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 48 565 tuhatta euroa (47 212). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 2 847 tuhatta euroa eli 11,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 21 256 tuhatta euroa (24 103). Osa asiakkaista siirsi varoja määräaikaisista sijoitustileistä säästämistileille, koska näiden tuottoero jää nykyisessä erittäin alhaisessa viitekorkoympäristössä normaalia pienemmäksi. Maatalousyrittäjien talletukset vähenivät heikon satovuoden ja viivästyneiden maataloustukien seurauksena.
6 Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Niiden määrä oli 1 034 tuhatta euroa (1 019). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 12 259 tuhatta euroa (12 510). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 252 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 220 tuhatta euroa (218). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 1 911 tuhatta euroa (1 911). Määrä koostui kokonaisuudessaan luottotappiovarauksista. Vuonna 2015 luottotappiovarausta ei kasvatettu, jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,5 prosenttia saamisista. Varauksesta 645 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kyrön Seudun Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 28 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Kyrön Seudun Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina.
7 Vakavaraisuuden hallinta Kyrön Seudun Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kyrön Seudun Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kyrön Seudun Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 12 074 tuhatta euroa (12 266), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 4 032 tuhatta euroa (3 968). Ensisijainen pääoma (T1) oli 11 839 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 10 945 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 894 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 235 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Kyrön Seudun Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia sääntelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Kyrön Seudun Osuuspankin omiin varoihin sisältyi 31.12.2015 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 2 981 tuhatta euroa. Pankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Kyrön Seudun Osuuspankki ei ole laskenut liikkeelle POP Osuuksia. Kyrön Seudun Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli vuoden lopussa 23,96 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 23,49 % (24,04 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi.
8 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 12 189 12 242 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -1 245-1 000 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 10 945 11 242 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 894 681 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 894 681 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 11 839 11 923 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 268 136 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -33 206 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 235 342 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 12 074 12 266 Riskipainotetut erät yhteensä 50 402 49 598 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 47 376 46 498 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 0 0 josta operatiivisen riskin osuus 3 026 3 100 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 21,71 % 22,67 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 23,49 % 24,04 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 23,96 % 24,73 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) 10 945 11 494 Vastuut yhteensä 89 362 89 652 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 12,25 % 12,82 % Kyrön Seudun Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen ja taseen lisäksi Basel III kehikon mukainen vakavaraisuuden laskentatapa. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018.
9 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kyrön Seudun Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 42,5 % (41,6 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 39,4 % (37,6 %) ja mui-
10 den 18,1 % (20,8 %). Valtaosa, 52,8 % (53,9 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kaikki yli 500.000 euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankilla on joitakin asiakaskokonaisuuksia, jotka ylittävät niukasti 10 prosentin rajan. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kyrön Seudun Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 4 700 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 100 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 4,8 % (6,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä
11 eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki voi käyttää suojaavia johdannaissopimuksia. Näitä sopimuksia ei kuitenkaan ollut tilivuonna 2015. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2015 +/- 24/2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 45/2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 2 tuhatta euroa (3). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 220 tuhatta euroa (218), joka koostuu kokonaisuudessaan myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Näistä realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 178 tuhatta euroa (222) mikä on 1,48 % (1,8 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankki pitää suurimman osan likvideistä varoistaan lyhytaikaisissa tai avistaehtoisissa talletuksissa. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin sijoituksista ainoastaan sijoitukset kahteen eri LCR rahastoon ylittävät hieman luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Pankin hallitus vahvistaa vuosittain sijoituspolitiikan ja strategian, joka rajaa johdon valtuuksia markkinatilanteesta riippuen. Pankki ei käy strategiansa mukaisesti aktiivisesti kauppaa osakemarkkinoilla, eikä sillä ole tähän tarkoitukseen kaupankäyntivarastoa. Käyvän arvon rahasto on sekä kokonaisuutena, että lajeittain tarkasteltuna positiivinen. Yksittäiset sijoituspäätökset pörssiosakkeisiin tekee aina pankin hallitus.
12 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankilla on omistuksessaan vain pääkonttorikiinteistö, joka on suurimmaksi osaksi omassa käytössä ja osa on vuokrattuna. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 91 tuhatta euroa (125). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma oli määrältään 85 (72) tuhatta euroa, mikä on alle 0,1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto oli 10 tuhatta euroa (9). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.
13 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 1911 jäsentä (1897 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin kaksi. Ylimääräisessä osuuskuntakokouksessa 19.2.2015 päätettiin pankin sääntöjen muuttamisesta siten, että ne täyttävät laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitetulle jäsenluottolaitokselle asetetut vaatimukset ja päätettiin liittyä POP Pankki ryhmän muodostamaan yhteenliittymään sekä jäseneksi kyseisen yhteenliittymän keskusyhteisöön, jona toimii POP Pankkiliitto osk. Yhteenliittymä aloitti toimintansa 31.12.2015. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa 8.4.2015 vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 6 094 692,80 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 92 776,08 euroa ja pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 165 760,42 euroa. Osuuskuntakokous vahvisti hallintoneuvoston jäsenmääräksi 27 jäsentä. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Teuvo Arvola, Juha Hirvensalo, Jari Järvelä, Jouni Laaksonen, Kari Lahtinen, Matti Lankiniemi, Teppo Onnela, Janne Pitkänen, Marko Rantanen ja Birgitta Salo. Hallintoneuvostosta jäivät pois erovuoroinen Jarno Laukkanen sekä iän puolesta Pertti Heikkilä ja Olavi Vuori. Uusia jäseniä hallintoneuvostoon ei valittu. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Osmo Soinio sekä varatilintarkastajaksi KHT Jussi Viitanen. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Marko Rantanen ja varapuheenjohtajana Leena Äijälä. Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa. Hallintoneuvosto puolsi 21.1.2015 pidetyssä kokouksessa hallituksen esitystä sääntömuutoksesta ja liittymisestä POP Pankkien yhteenliittymään. Lisäksi hallintoneuvosto hyväksyi 26.2.2015 pidetyssä kokouksessa tilinpäätöksen ja esitti sitä varsinaisen osuuskuntakokouksen vahvistettavaksi sekä valitsi 22.12.2015 pidetyssä kokouksessa erovuoroiset hallituksen jäsenet Paavo Riitamaan ja Turkka Salmen uudelleen. Kyrön Seudun Osuuspankin hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Juha Lehtinen ja varapuheenjohtajana Olli Tuomola sekä toimitusjohtajana Mikko Seppänen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut pankinjohtaja Kari Frantti. Hallitus kokoontui vuoden aikana 18 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Juha Lehtinen Olli Tuomola Virpi Ali-Rontti Ilkka Rantala Paavo Riitamaa markkinointipäällikkö, puheenjohtaja maanviljelijä, varapuheenjohtaja tradenomi, jäsen yrittäjä, jäsen maanviljelijä, jäsen
14 Turkka Salmi Mikko Seppänen yrittäjä, jäsen toimitusjohtaja, jäsen Hallintoneuvoston jäsenet: Marko Rantanen aluepäällikkö, puheenjohtaja Leena Äijälä, maanviljelijä, varapuheenjohtaja Juha-Pekka Aarnio Teuvo Arvola Pertti Heikkilä 8.4.2015 asti Sinikka Hutko Paavo Kallio Arto Kärhä Kari Lahtinen Jarno Laukkanen 8.4.2015 asti Kalle Lehtinen Sirpa Moilanen Tomi Mäkiniitty Janne Pitkänen Martti Sallasmaa Ville Simola Aarno Aittamäki Päivi Hakanpää Juha Hirvensalo Jari Järvelä Jarkko Koskinen Jouni Laaksonen Juha Lalli Matti Lankiniemi Antti Manneri Juha-Matti Mäki Teppo Onnela Piia Pyöli Birgitta Salo Olavi Vuori 8.4.2015 asti Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 8 toimihenkilöä, joista vakituisia oli 6 (7) ja määräaikaisia 2 (1) henkilöä. Tämän lisäksi yksi henkilö on perhevapaalla ja yksi opintovapaalla. Henkilömäärä pysyi vuoden aikana ennallaan. Pankissa panostetaan henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Osmo Soinio, KHT ja varatilintarkastajana Jussi Viitanen, KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut KTM Anne Toivonen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään
15 valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus päättää palkitsemisjärjestelmästä ja palkkioista kerran vuodessa toimintasuunnitelman ja tavoitteiden asettamisen yhteydessä sekä arvioi ja seuraa säännöllisesti sen noudattamista ja toimivuutta. Pankin sisäinen tarkastaja tarkastaa säännöllisesti, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Sisäisenä tarkastajana toimii KTM Anne Toivonen. Hänen palkkionsa ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää 50.000 euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt 10 % alle. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 25 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomi-
16 oidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Säännösten mukaan pankissa on pidettävä luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Pankki noudattaa suhteellisuusperiaatetta edellä mainituissa henkilöryhmissä siten, että pankki merkitsee luetteloon ainoastaan ne henkilöt joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta voi ylittää 50 tuhatta euroa. Pankki toteaa, ettei kenenkään muuttuva palkkio voi ylittää yhden vuoden ansaintajaksolla 50 tuhatta euroa. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli 2. Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden määrä oli 3353 euroa, joista käteisenä 3353 euroa. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja / erorahoja. Tilikauden aikana määriteltyjen erorahojen määrä, niiden saajien lukumäärä sekä suurin yhdelle palkkionsaajalle määritetty tällainen korvaus Pankissa ei ole maksettu erorahoja. Yli miljoonan euron palkkiot Pankin korkein palkkio ei ylitä 50 000 euroa.