FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen olemassaolo? Eksistentialismi Heideggerista Sartreen 17.11. Kieleni rajat ovat maailmani rajat : Wittgenstein ja kielifilosofia 24.11. Tiede maailmankatsomuksena: Wienin piiri ja valistuksen perintö 1.12. Filosofit sodassa miten maailmansodat muuttivat filosofiaa? 8.12. Miksi totalitarismi syntyi? Adorno, Horkheimer, Cassirer, Arendt 24.11.2016 Sirkku Ikonen
Luentomateriaali saatavilla osoitteessa: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ 24.11.2016 Sirkku Ikonen
TIEDE MAAILMANKATSOMUKSENA: WIENIN PIIRI JA VALISTUKSEN PERINTÖ 24.11.2016 Sirkku Ikonen
WIENIN PIIRI Vaihteleva joukko tieteentekijöitä ja filosofeja alkoi kokoontua Wienissä 1920-luvun loppupuolella - 1933 jälkeen hajaantui ympäri maailmaa yhdistävät tekijät looginen positivismi ja tieteellinen maailmankatsomus. suuri vaikutus koko 1900-luvun filosofian - analyyttinen filosofia, logiikka ja kielifilosofia, tieteenfilosofia Looginen positivismi ja Wienin piiri filosofia.fi-portaalissa: http://filosofia.fi/node/6891
WIENIN PIIRI Keskeisiä jäseniä: Moritz Schlick (1882-1936) Rudolf Carnap (1891 1970) Otto Neurath (1882-1945) Philipp Frank, Hans Hahn, Herbert Feigl, Friedrich Waismann Suomesta mukana ulkojäsenenä Eino Kaila (1890-1958) Piirissä luettiin Wittgensteinin Tractatusta, Schlick ja Waismann kävivät tapaamassa Wittgensteinia
MORITZ SCHLICK (1882-1936) RUDOLF CARNAP (1891 1970)
OTTO NEURATH (1882-1945) 24.11.2016 Sirkku Ikonen
LOOGINEN POSITIVISMI Puhutaan myös loogisesta empirismistä Yhdisti klassisen empirismin ja uuden matemaattisen logiikan Kaikki tieto perustuu kokemukseen Filosofian tehtävä oli analysoida tieteen kieltä ja tieteellisen teorian rakennetta Wienin piiri näki tehtäväkseen edistää kaikesta näennäistieteellisyydestä ja metafysiikasta puhdistettua tieteellistä filosofiaa
TAUSTAA Positivismi: August Comten (1798-1857) perustama filosofinen tutkimussuuntaus, jonka tarkoitus oli luoda filosofialle positiivinen ohjelma luonnontieteistä peräisin olevien tieteellisyysihanteiden täydentämiseksi luonnontieteellinen menetelmä kaikkien tieteiden menetelmäksi kaikki tieto on voitava palauttaa välittömästi aistittavia tosiasioita koskeviksi väitteiksi tai tälläisten aistimusten perusteella esitetyiksi yleistyksiksi
TAUSTAA Loogisen positivismin nousun taustalla laajempi yhteiskunnallinen kehitys Kasvava huoli erilaisten irrationalististen ja poliittisesti vaarallisten aatteiden esiinmarssista saksankielisellä alueella 1920-luvulla. Apua haettiin näennäistieteellisyydestä ja metafysiikasta puhdistetusta tieteellisestä filosofiasta Tässä looginen positivismi jatkoi valistuksen perinnettä Järjen ja demokratian korostaminen Wienin piiri pyrki myös levittämään aatettaan laajemmille kansanjoukoilla Aktiivinen julkaisutoiminta Monet loogiset positivistit olivat vasemmistolaisia
YHTEYS BAUHAUS-LIIKKEESEEN
NEURATHIN ISOTYPE-JÄRJESTELMÄ 24.11.2016 Sirkku Ikonen
24.11.2016 Sirkku Ikonen
24.11.2016 Sirkku Ikonen
TAUSTAA -WITTGENSTEIN "Kaikki mitä ylipäänsä voidaan ajatella, voidaan ajatella selvästi. Kaikki ilmaistavissa oleva voidaan ilmaista selvästi". (Tractatus Logico-Philosophicus) Oikein muodostetut lauseet ovat kuvia asiaintiloista Esim. lause Kissa on pöydällä kuvaa asiaintilaa, jossa kissaksi kutsuttu eläin on pöydällä. Filosofian ongelmat syntyvät Wittgensteinin mukaan silloin, kun kieltä käytetään väärin esimerkiksi yrittämällä kuvata sellaista, jota ei voi kuvata.
LOOGINEN POSITIVISMI KESKEISET PERIAATTEET 1. Merkityksellisyyden tai mielekkyyden todennettavuus- eli verifioitavuusehto: Lause, jota ei voida periaattessakaan verifioida eli todentaa aistihavainnolla on merkityksetön (hölynpölyä) 2. Jyrkkä empirismi: Kaikki mielekäs puhe (erityisesti tiede) on voitava palauttaa välittömästi havaittavia tosiasioita koskeviin lauseisiin eli havaintokieleen 3. Vaatimus tieteiden ykseydestä Ihmistieteillä ja luonnontieteillä on pohjimmiltaan samat päämäärät ja metodit
METAFYSIIKAN KRITIIKKI Wienin piirin manifesti (1929) (Wissenschaftliche Weltauffassung. Der Wiener Kreis): Päämäärä, joka yhdistää kaikkia Wienin piirin jäseniä on ei vain metafysiikasta vapaa näkemys, vaan metafysiikan vastaisuus.
METAFYSIIKAN KRITIIKKI Rudolf Carnap Metafysiikan eliminoiminen kielen loogisen analyysin avulla (Überwindung der Metaphysik durch logische Analyse der Sprache) (1931) Carnap kritisoi erityisesti Heideggeria Metafysiikan lauseet eivät ole empiirisesti todennettavissa (esim. sielu on kuolematon ) -> metafysiikan lauseet ovat mielettömiä Metafysiikan lauseet ovat kieliopillisesti väärin muotoiltuja (Heideggerin Nichts nichtet, Welt weltet -> metafysiikan lauseet ovat mielettömiä
FILOSOFIAN KÄÄNNE Moritz Schlick, Filosofian käänne (Die Wende der Philosophie), niin&näin 1/2014. Kaikki tieto on ilmaisua, esitystä jostakin Sama asiasisältö on ilmaistavissa eri kielillä ja eri symbolijärjestelmillä -> nämä kaikki ilmaisevat samaa tietoa -> näillä ilmaisuilla on oltava jotain yhteistä -> yhteistä on looginen muoto Kaikki tieto on tietoa vain muotonsa ansiosta: muotonsa avulla tieto esittää tiedetyn asiasisällön -> kysymykset tiedon pätevyydestä ja rajoista katoavat: Kaikki, minkä voi ilmaista, on tiedettävissä Ei ole periaatteessa vastaamattomia kysymyksiä eikä periaatteessa ratkaisemattomia ongelma
FILOSOFIAN KÄÄNNE Mitä on tiede? Tietty asiasisältö todennetaan (verifioidaan) havainnolla, välittömällä kokemuksella Totuuksille ei ole muuta koetta ja varmennusta kuin havainto ja kokemustiede Tiede on tietojen, ts. tosien kokemuslauseiden järjestelmä Mitä on filosofia? Filosofia ei ole lauseiden järjestelmä, se ei ole tiede Filosofia on toimintaa, jonka avulla väitteiden mieli selvitetään Metafysiikan virhe: Kuvitelma, että väitteiden todellinen mieli ja sisältö voitaisiin esittää tietona
FILOSOFIAN KÄÄNNE Yksi menneisyyden raskaimmista virheistä oli, että luultiin todellisen mielen ja viimekätisen sisällön muotoutuvan väitteissä, siis että todellinen mieli ja viimekätinen sisältö voitaisiin esittää tietona, tämä oli metafysiikan virhe [Metafyysikot] tavoittelivat puhtaiden kvaliteettien sisältöä (asioiden olemusta ) ilmaistaakseen sen tiedon avulla. He siis yrittivät sanoa sanomattoman; kvaliteetteja ei voi sanoa, niihin voi vain viitata kokemuksessa. Tiedolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Johtopäätös: Metafysiikka romahtaa, koska sen kysymyksenasettelu paljastuu vääräksi / tyhjäksi.
METAFYSIIKAN KRITIIKKI Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Wienin piirin metafysiikkakritiikki kohdistuu erityisesti elämänfilosofian edustamaan metafysiikkaan Elämänfilosofia oli 1900-luvun alun keskeisin saksalaisen filosofian suuntaus Keskeistä irrationalismi ja tieteenvastaisuus Elämänfilosofit korostivat elämyksen ja intuition keskeisyyttä: Todellisuus on tavoitettavissa vain intuition ja välittömän kokemuksen avulla Järki ja tiede eivät voi tavoittaa sitä, mikä on olennaista Keskeisiä elämänfilosofeja mm.: Rudolf Eucken, Oswald Spengler, Max Scheler, Ludwig Klages, Theodor Lessing (Saksa), Henri Bergson (Ranska), William James (Yhdysvallat) Filosofian tehtävä on tavoittaa todellisuus ennen symbolien vääristävää vaikutusta
METAFYSIIKAN KRITIIKKI Loogiset positivistit vastustivat elämänfilosofian 1) käsitystä, että elämän olemus on saavutettavissa eirationaalisen metodin, intuition avulla 2) käsitystä elämyksestä erityisenä tiedonlähteenä Schlick: Aito tieto on kommunikoitavissa elämys (esim. havaintomme punaisesta) ei ole välitettävissä eteenpäin Subjektiivisesti koetut kvaliteetit eivät ole tietoa, vaan ainoastaan elämyksiä
METAFYSIIKAN KRITIIKKI Schlick: Koska elämyksen sisällöt eivät ole ilmaistavissa sanojen tai symboleiden avulla, ne eivät ole tietoa aidossa mielessä Mitä sitten voimme tietää? Meillä voi olla tietoa vain kokemuksen rakenteesta: Tieteelliseen kuvaukseen voi kuulua vain objektien rakenne ei niiden olemus Subjektiivisesti koetut kvaliteetit punaisuus, mielihyvä ovat vain elämyksiä, eivät tietoa. Fysikaalinen optiikkaa sallii vain sen, mikä on periaatteessa myös sokean ymmärrettävissä. (Wienin piirin manifesti /Wissenschaftliche Weltauffassung. Der Wiener Kreis) Metafysiikkaa syntyy Schlickin mukaan elämyksen ja tiedon sekoittamisesta - > Metafysiikka yrittää ilmaista sen, mitä ei voi ilmaista
Wienin piiriläiset eivät kuitenkaan tyrmää elämystä, intuitiota ja metafysiikkaa täysin Ongelmat syntyvät silloin, jos elämys pyritään esittämään tietona ja elämäntunnot (Lebensgefühl) puetaan teorian kaapuun Wienin piirin jäsenet pitivät elämäntuntojen ilmaisua tärkeänä: oikea tapa ilmaista elämäntuntoja on runous tai musiikki, ei filosofia Metafysiikan lauseita tulisi arvioida taideteoksina, ei totuuksina Metafyysikot ovat muusikoita ilman musikaalista kykyä Otto Neurathin Spengler-kritiikki (Anti-Spengler 1921): Spenglerin virhe oli yrittää saada lisää auktoriteettia ajatuksilleen pukemalla ne kvasitieteelliseen muotoon Nietzscheä kuitenkin arvostettiin!
LOOGISEN POSITIVISMIN KOHTALO Loogiset positivistit havaitsivat todennettavuusteesin liian jyrkäksi Myös vaatimus mielekkäiden lauseiden käännettävyydestä havaintokielelle osoittautui liian ahtaaksi -> looginen positivismi alkoi murentua sisältäpäin Kansallissosialisten noustua valtaan piiri hajosi ympäri maailmaa Schlick ammuttiin 1936 Suuri osa Wienin piirin jäsenistä päätyi Yhdysvaltoihin Voimakas vaikutus angloamerikkalaiseen filosofiaan ja analyyttiseen filosofiaan
Wienin piirin perintö: Tieteellisten teorioiden empiirinen koeteltavuus (väljässä mielessä) Selkeyden ihanne filosofiassa Analyyttisen lähestymistavan korostus Järjen ja demokraattisen moniäänisyyden ihanne