Matti Lehti MITEN TIETOTEKNIIKKA MUUTTAA LIIKETOIMINNAN OSAAMISVAATIMUKSIA? Uusi teknologia vanhassa taloudessa Viime vuosikymmenellä käyty vilkas keskustelu niin sanotusta uudesta taloudesta perustui vahvaan teknologiauskoon. Eräät taloustieteilijät näkivät tietotekniikan ja digitalisoitumisen synnyttävän pitkäaikaisen tuottavuuden nousun, joka poistaisi taloudesta sekä inflaation että suhdannevaihtelun. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tiedämme, että emme saaneet uutta taloutta vaan uuden teknologian, joka kyllä johtaa suuriin talouden muutoksiin. Kymmenen ensimmäistä internet-vuotta ovat myös avanneet eteemme suhteellisen selkeän näkymän siitä, millaisia muutoksia digitalisointi aiheuttaa yhteiskunnassamme tulevina vuosina. Käynnissä oleva digitalisoituminen perustuu tietotekniikan ja tietoliikenteen suuriin läpimurtoihin viime vuosisadan jälkipuoliskolla (Kuvio 1). Kehityksen merkkipaaluja olivat transistorin ja mikroprosessorin keksiminen, tietokoneen ohjaus yksinkertaisten valintapainikkeiden avulla sekä maailmanlaajuisen tietoverkon käyttöönotto. Tietokone on laite, joka ainoastaan erottaa ykkösen ja nollan toisistaan, mutta tekee sen hyvin nopeasti, miljardeja kertoja sekunnissa. Tähän tietokoneen ominaisuuteen perustuu kaikki automaattinen tietojenkäsittely. Tarvitaan vain ohjelmat, joilla koneelle annettava tieto ja käskyt on koodattu binäärimuotoon, kiinni tai auki oleviksi biteiksi. Kiinni oleva virtapiiri tai bitti on ykkönen ja avoin nolla. Tätä binäärimuotoon koodausta kutsutaan myös digitalisoinniksi ja tietointensiivisen työn muutos jonka ympärillämme näemme, liittyy juuri tavaroiden ja palvelujen digitalisointiin sekä sitä seuraavaan sähköiseen jakeluun. Muutokset eri toimialoilla ja tehtävissä ovat sitä syvempiä, mitä suurempi on digitalisoitavan tietosisällön osuus. Siten atomeista koostuvien kappaleiden tuotanto ja jakelu kokee lähivuosina vähemmän muutoksia kuin binäärimuotoisten hyödykkeiden tuotanto. Graafinen käyttöliittymä 1980 Tietokone Digitaalinen 2020 sisältö miljardeja Globaali verkko 2005 satoja miljoonia 1995 miljoonia satoja tuhansia Transistori 1947 1960 Kuvio 1. Tie digitaaliseen tietoyhteiskuntaan tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurtojen avulla
Yhteiskuntamme digitalisointia ajavat eteenpäin digitaalisen tuotannon ja jakelun avulla saavutettavat suuret tuottavuushypyt. Kaikkien tietointensiivisten hyödykkeiden tuotanto ja jakelu sekä tietointensiiviset ydin- ja tukiprosessit siirtyvät binäärimuotoisina tietoverkkoihin siksi, että asiakkaat saavat näin tuotteensa ja palvelunsa edullisemmin, nopeammin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteisillä tuotanto- ja jakelutavoilla. Samalla kun tavaroiden ja palvelujen tuotanto ja jakelu siirtyvät tienvarresta tietoverkkoihin on palvelimista, päätelaitteista ja niitä yhdistävistä tietoverkoista tulossa yhteiskuntamme tärkein tuotantokoneisto ja jakelutie. Suurimmat tuottavuushypyt syntyvät siitä, että verkossa eivät enää liiku ihmiset vaan tuotteet ja tavarat hyvin suurella nopeudella. Käynnissä oleva yhteiskuntamme digitalisoituminen muistuttaa monelta osin aikaisempia teollisia vallankumouksia, joissa yhdistyvät uusi itsenäinen energiatuotanto ja uudet kuljetusratkaisut. Höyryvoima, rautatiet ja maatalouden koneellistuminen siirsivät 1800- luvulla työvoiman maataloudesta teollisuuteen. Sähkö, polttomoottori ja tieliikenteen kehittyminen johtivat viime vuosisadalla teollisuuden automatisointiin ja vapauttivat työvoiman palveluihin. Mikroprosessori on alkaneen vuosikymmenen sähkö- tai polttomoottori ja tietoverkot rautatie- ja maantieverkkoja. Sähköistyksen tavoin digitalisointi etenee kaikille toimialoille ja saavuttaa vähitellen koko väestön. Juuri tällä hetkellä ollaan siirtymässä yksittäisten palvelujen ja toimintojen digitalisoinnista kokonaisten arvoketjujen ja toimialojen digitalisointiin. Suomi on kokonaan digitalisoitu noin vuoteen 2020 mennessä. Silloin palvelimet, päätelaitteet ja niitä yhdistävät laajakaistaverkot kattavat koko maan, kaikki keskeiset palvelusisällöt ovat verkossa ja kansalaiset osaavat käyttää verkkopalveluja. Digitalisointi johtaa palvelujen teollistumiseen Riippumatta toimialasta automaation kärki on aina kohdistunut sinne, missä on eniten automatisoitavissa olevaa raskasta ja pölyistä lihastyötä ja uudet työpaikat syntyneet sinne, missä tarvitaan eniten ihmisälyä ja henkilökohtaista työpanosta. Siksi ei ole yllättävää, että automaation kärki vihdoin kohdistuu palvelusektoriin, jolla työskentelee yli kaksi kolmasosaa koko työvoimastamme. Digitalisointi pakottaa meidät muuttamaan perusteellisesti käsitystämme siitä, että palvelut ovat huonosti automatisoitavissa ja että palvelut ovat paikallisia. Digitalisoinnin syvimmät vaikutukset kohdistuvat yhteiskuntamme tietointensiivisimpiin toimialoihin, jotka ovat samalla hyvin työvaltaisia aloja. Tällaisia kokonaan digitalisoitavissa olevia aloja ovat muun muassa finanssipalvelut, tietoliikenne, viihde ja media, opetus ja tutkimus, julkiset asiointipalvelut, mutta suurelta osin myös terveydenhuolto ja energiasektori. Vaikka fyysisten tavaroiden valmistus ja jakelu pysyvät atomeina tietoverkkojen ulkopuolella, siirtyy merkittävä osa myös valmistavan teollisuuden komponenteista ja tukiprosesseista digitaaliseen muotoon. Digitalisoinnin lisäksi tietointensiivisiin palveluihin vaikuttaa myös toinen suuri muutosvoima: kehittyvien talouksien osaamistason nopea nousu. Nämä kaksi muutosvirtaa yhdistyvät maailmanlaajuisessa tietoverkossa ja johtavat paitsi palveluiden laajaan automatisointiin myös tietointensiivisen palvelutyön uusjakoon kehittyneiden maiden ja kehittyvien talouksien kesken, kuten kuviosta 2 näkyy.
Digitalisointi ja tietoverkkojen kehitys Kehittyvien talouksien osaamistason nousu Tietointensiivisen työn automatisointi ja uusjako Kuvio 2. Tietointensiivisen palvelutyön perusteiden muutos Digitalisointiin perustuva palveluautomaatio jakaa tietointensiivisen työn asiakkaiden suorittamaan itsepalveluun, palvelimien ja päätelaitteiden hoitamiin tehtäviin sekä edellä mainittujen ylläpitoon ja tukeen liittyvään taustatyöhön. Päätelaitteiden avulla tapahtuva asiakkaiden laskunmaksu tai terveydentilan raportointi edustavat automatisoitua itsepalvelua. Monet tehtävät esimerkiksi omaisuudenhoidon, kiinteistönhuollon, sähkönjakelun, tietoliikenteen tai terveydenhuollon aloilla voidaan siirtää kokonaan palvelimien ja päätelaitteiden hoidettaviksi. Toimiva palveluautomaatio vaatii taustatyötä muun muassa ohjelmistokehityksen ja asiakastuen muodossa. Maailmanlaajuisten tietoverkkojen ansiosta taustatyö voidaan suorittaa samoilla edellytyksillä missä päin maapalloa tahansa. Tämän vuoksi tietointensiiviset palvelut tuotetaan vastedes vain osittain lähellä asiakasta ja osittain hyvinkin kaukana siellä, missä tuotanto on edullisinta (Kuvio 3). Kehittyvien talouksien työvoima voi näin, toisin kuin aikaisemmin, osallistua kehittyneiden maiden palvelutuotantoon muuttamatta kotimaastaan. Kun tuotanto siirtyy maasta toiseen valon nopeudella, jaetaan myös maiden ja yritysten välisiä markkinaosuuksia nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tietointensiivinen palvelutyö Täysautomaattinen päätelaitteiden suorittama työ Asiakkaiden päätelaitteiden avulla suorittama itsepalvelutyö Mahdollisimman edullisissa olosuhteissa suoritettava taustatyö Lähellä asiakasta tuotettava kohtaamispalvelu työ poistuu kokonaan työ siirtyy asiakkaalle työ siirtyy halpamaihin työ säilyy ja lisääntyy Kuvio 3. Tietointensiivisen palvelutyön uudelleenjakautuminen Palveluautomaatio alentaa palvelujen hintoja, kasvattaa palvelujen kysyntää ja lisää työpaikkoja ei-automatisoitavissa palvelutehtävissä. Muutoksen kääntöpuoli on suuri työpaikkakato ja työtulojen poistuma automaation piiriin tulevissa tehtävissä. Käynnissä oleva muutos näkyy Suomessa tällä hetkellä selvimmin kaikkein tietointensiivisimmillä ja kovimman kilpailupaineen alaisilla toimialoilla. Jo saadun käytännön kokemuksen perusteella ei ole harvinaista että tavaroiden, palvelujen ja tukitoimintojen digitalisointi alentaa niiden tuotantokustannuksia kymmenenteen osaan aikaisemmasta. Yhtä dramaattisia voivat olla
muutosten työvoimavaikutukset. Varovaisen arvion mukaan tietointensiivisten palvelutehtävien automatisointi vapauttaa Suomessa ensi vuosikymmenen loppuun mennessä noin 10% palvelusektorin työpaikoista eli 160 000 työpaikkaa. Määrä vastaa suunnilleen 2010- luvulla tapahtuvaa eläkkeelle siirtymisen työvoimapoistumaa. Suuri tuottavuuden nousu näkyy väistämättä myös työaikojen lyhenemisenä, mutta ei enää kollektiivisina työaikamuutoksina vaan hyvin yksilöllisesti työttömyyden, osa-aikatyön, osa-aikaeläkkeiden ja parhaassa tapauksessa yksilön lisääntyvän taloudellisen valinnanvapauden kautta. Uudet rakenteet muotoutuvat automaatio- ja innovaatioprosessien tuloksena Digitaalisen tuotannon ja jakelun liiketoimintahyödyt syntyvät kilpailun pakottamina kahden pääväylän kautta (Kuvio 4). Yhtäältä digitalisointi tarjoaa mahdollisuuden nousta tietointensiivisessä työssä uudelle tuottavuuden tasolle. Työn automaatio, itsepalvelu ja kansallisten kustannuserojen hyväksikäyttö globaalissa hankinnassa johtavat alempiin kustannuksiin, lyhyempiin palveluaikoihin ja lisääntyneeseen tuoteturvallisuuteen. Kaikki yritykset ottavat sähkön tavoin käyttöönsä tärkeimmät digitaaliset tuottavuusvälineet kuten päästä päähän digitalisoidut hallinnon prosessit ja palveluiden sähköisen jakelun. Hyvin monet yritykset siirtyvät lisäksi täysin globaaliin verkossa tapahtuvaan tuotantoon ja jakeluun. Tuottavuushyötyä tärkeämpi osa digitalisoinnin liiketoimintahyödyistä muodostuu avautuvista uuden liiketoiminnan mahdollisuuksista. Toisin kuin automaatioprosessien kautta syntyvät tuottavuushyödyt, uuden liiketoiminnan mahdollisuudet ovat vaikeasti nähtävissä ja versovat hyvin yksilöllisistä innovaatioprosesseista. Kilpailun paine ei vaikuta innovaatioprosesseihin samalla tavalla kuin automaatioprosesseihin ja kustannushyötyjen sijasta innovaatioprosessien hyödyt näkyvät pääasiallisesti uusina tuotteina ja uusina tuottoina. Täysin digitaalinen globaali tuotanto ja jakelu INNOVAATIO- PROSESSIT AUTOMAATIO- PROSESSIT Uusi liiketoiminta uudet tuotteet ja palvelut uudet tuotot tuotekehitysnopeus sujuva yritysostojen integrointi Uusi tuottavuus alemmat kustannukset lyhyemmät palveluajat lisääntynyt turvallisuus ympäristöhyödyt Kuvio 4. Digitaalisten innovaatioiden ja automatisoinnin liiketoimintahyötyjä Yrityksen suhteellinen menestys käynnissä olevassa murroksessa riippuu toisaalta siitä kuinka nopeasti ja tehokkaasti se pystyy käyttämään hyväkseen digitaalisen tuotannon tuottavuushyödyt kilpailijoihinsa verrattuna ja toisaalta siitä, kuinka laajasti se pystyy tuottamaan ja viemään kansainvälisille markkinoille uusia innovatiivisia verkkopohjaisia palvelutuotteita. Potentiaali on suuri, sillä palveluiden vienti on lähivuosikymmenet ulkomaankaupan nopeimmin kasvava alue. Osaaminen on välineiden ja mahdollisuuksien hyväksikäyttöä
Siirtyminen digitaaliseen tietoyhteiskuntaan muuttaa työn sisältöä ja rakenteita kaikilla toimialoilla ja sitä enemmän mitä tietointensiivisemmästä toimialasta on kysymys. Siksi on luonnollista, että muutokset koskettavat myös liiketoimintaosaamista. Suurimmat osaamishaasteet liittyvät digitalisoinnin mukanaan tuomiin uusiin välineisiin ja avautuviin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Johtaminen on edelleen suunnan ja tavoitteiden asettamista, kannustamista ja palkitsemista, mutta digitalisoinnin vaikutukset johtamisympäristöön ja johtamisen välineisiin ovat hyvin huomattavia. Enää ei riitä, että olemme selvillä siitä mitä lähiympäristössä tapahtuu. On tiedettävä, mitä maailmassa tapahtuu ja hyvin nopeasti. Valon nopeudella maasta toiseen siirtyvä tuotanto vaatii hyvin nopeaa reagointia. Johtamistyössä törmätään tiedon ja informaation väliseen ristiriitaan sekä kasvavan muutosnopeuden yhdistämiseen ihmistä kunnioittavaan päätöksentekoon. Nopeasti kasvavassa tietotulvassa yhä pienempi osa on todellista päätöksenteossa tarvittavaa informaatiota. On helppo arvata, että investoinnit tiedon seulontavälineisiin ja -menetelmiin tulevat kasvamaan. Entä sitten kyky sopeutua ja muuttua nopeasti? Ei ole organisaatiota, jossa ei esiintyisi muutosvastarintaa. Päinvastoin voi yleistäen sanoa, että silloin kun organisaation kaikki jäsenet hyväksyvät muutoksen, on sen toteuttaminen liian myöhäistä. On olemassa vaara, että demokraattisimmat organisaatiot kärsivät nopeasta toimintaympäristön muutoksesta kaikkein eniten. Esimies vastaa joukkonsa suunnasta ja voimavarojen suuntaamisesta yhtä lailla sekä hitaasti että nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä päätöksenteon täytyy vain väistämättä hajautua pidemmälle ja apuna on käytettävä yksilön ja ryhmän itseohjautuvuutta sekä koulutuksen ja tiedotuksen avulla lisättyä tulosvastuuta ja muutosvalmiutta. Johtamistyöhön tulee varmasti vaikuttamaan myös havainto siitä, että parhaita osaajia ei oteta töihin, he valitsevat esimiehensä ja työnantajansa. Toisaalta nopea, hajautuva ja itsenäinen päätöksenteko synnyttää kasvavan valvontaongelman. Automaattisten kontrollijärjestelmien on oltava pitkälle automatisoidun ja hajautetun päätöksenteon tasolla. Digitaalisessa tietoyhteiskunnassa nopeasti kasvava osa esimiehistä johtaa maailmanlaajuisia verkosto-organisaatioita, joissa sekä tuotannon ja oman henkilöstön ohjaus että asiakkaiden hallinta tapahtuu pääasiallisesti tietoverkon kautta. Suuria haasteita ovat muuan muassa oman organisaation henkisen kuormituksen hallinta, tietoverkossa tapahtuvan maailmanlaajuisen tuotannon edellyttämä prosessien ja toimintatapojen harmonisointi sekä asiakasuskollisuuden säilyttäminen tietoverkossa. Palvelusektorin edelleen jatkuva kansantuoteosuuden kasvu siirtää kehitystyön painopistettä perinteisestä teknisestä tuotekehityksestä palveluideoiden kaupallistamisen suuntaan (Kuvio 5). Tuotekehityksen vaatimat voimavarat eivät välttämättä tällöin kasva, mutta liiketoimintaosaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat.
Tuoteidea Tuotekehitys Tuotteen kaupallistaminen Luovuus Tekninen osaaminen Markkinointiosaaminen Liiketoimintaosaaminen Kuvio 5. Palvelutuotteiden osaamisen painopisteen siirtyminen kehityksestä kaupallistamiseen Kaikkein vaativin strateginen haaste koskee digitalisoinnin avaamien uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja hyväksikäyttöä. Ne, jotka onnistuvat siinä parhaiten, ovat huomispäivän elinkeinoelämän valtiaita. KTT Matti Lehti on TietoEnator Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri. Hän toimi TietoEnatorin toimitusjohtajana vuosina 1989-2005. Matti Lehti on ollut usean vuoden ajan Suomen valtioneuvoston asettamassa tietoyhteiskuntaasioiden neuvottelukunnassa pohtimassa kansallisia tietoyhteiskuntalinjauksia.