Työelämän tutkimuspäivät Tampere 6.11.2015 Tutkimukselliset kehitysmenettelyt työelämää tukevan johtamisen työkaluna -työryhmä Työpajojen yhteenveto 1
Johtaminen osana työelämän tutkimusta Menetelmäesimerkkejä YHTEENVETO 5.11.2015 ESITYKSISTÄ 2
Johtamisen näkökulma JoPe - Johtamisen arviointipeli (väline, joka on vielä kehitysvaiheessa): Yhtenä roolina mahdollisesti johtamisen koulutuksen ja perehdytyksen tuki sosiaali- ja terveysalalle. Soveltuvuus muille toimialoille ei vielä tiedossa. Tuottaa tutkimusaineistona mm. pelaamisen lokitietoja. Epäselvää vielä, miten innostus voi säilyä peliin niin, että se voi toimia johtamisen tukityökaluna. Ei luo dialogia henkilöstön ja johdon välille, vaan eri johtajien kesken. Voidaanko määritellä, että pelissä on kyse johtajien välisestä virtuaalisesta vertaistuesta? Epäselvää vielä, voiko joku toimija hyödyntää yhteisöllistä dataa yhteisön näkökulmasta ja hyödyksi. Solmutyöskentely (työtapa, mutta myös metodi): Projektijohtamisen toimintamalli projektin eri toimijoiden väliselle tietomallintamista hyödyntävälle yhteistyölle. Keskeistä moniammatillisen verkoston hallinta: verkoston johtamisen näkökulmaa tukeva. Mahdollistaa toiminnan tehostamisen: johtamisen tavoitteissa keskeistä. Uuden teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen vaativat myös johtamiselta uusia toimintamalleja. Solmutyöskentely tukee teknologian käyttöönottamista ja hyödyntämistä. Luo paineita johtamisen uudenlaisen tietomallikoordinaattorin roolille, joka on vasta kehittymässä. TaL-Visual - Häiriöanalyysi (metodi): Luo monen eri ammattiryhmän työn välisen syy-seurauskokonaisuuden ja liittää sen osaksi johtamistyötä. Luo dialogia organisaatioiden välille, eri ammattiryhmien yli ja horisontaalisesti eri organisaatiotasojen kesken. Yhdensuuntaisten merkitystulkintojen luominen systeemisessä kokonaisuudessa. Liittää henkilöstön kehitysehdotukset osaksi johdon päätöksiä. Johdon toimijuuden tutkiminen ja vahvistaminen (lähestymistapa): Johdon transformatiivisen toimijuuden kehittämisen tukeminen. Uudistuminen vaatii uusia näkökulmia ja välineitä, joilla voidaan tukea muutosta. Vältetään vanhan uusintamista. Erilaisten aikaperspektiivien huomioiminen johtamisessa (historia, nykyisyys, tuleva) Johtamisen näkökulmasta esimerkit toimivat johtamisen tukena toisiinsa nähden eri tavoin. 3
Kehittämisen näkökulma JoPe - Johtamisen arviointipeli (väline, joka on vielä kehitysvaiheessa): Yhteiskehittelyä toteutunut pelin kehittämisessä tutkimushankkeen aikana. Epäselvää vielä, mitä kehitetään pelaamisen aikana. Johtamisen kehittyminen nopean on line palautteen kautta. Pelissä yhteisöllisyys peliteknologian välityksellä virtuaalisesti johtajien välille (samassa ja eri organisaatioissa), mutta puuttuu henkilökohtainen taso ja operatiivisen henkilöstön osallistuminen. Solmutyöskentely (työtapa, mutta myös metodi): Yhteiskehittelyllä luodaan Solmutyöskentelyn sovelluksia eri konteksteihin. Solmu muodostaa yhteisöllisen työtavan eri toimijoiden asiantuntijoiden kesken projektikohtaisesti. Välitön yhteys projektin nivelkohdissa. Yhteisenä välineenä toimii Tietomallintamisen teknologia. Toimijoiden välisen yhteistyömallin kehittäminen toteutuu projektin kuluessa Solmutyöskentelyn toimintamallia hyödyntäen. TaL-Visual - Häiriöanalyysi (metodi): Metodi, jonka tuella osallistetaan tutkimaan ja kehittämään yhteistyössä ratkaisutapoja organisaatioiden yhteistoiminnan eri kohteisiin. Metodi toimii keinona osallistamiselle ja yhdensuuntaisen merkitystulkinnan luomiselle, jonka kautta voidaan kehittää yhteistyössä uusia ratkaisutapoja tarkastelukohteen toteutuksen parantamiseen. Johdon toimijuuden tutkiminen ja vahvistaminen (lähestymistapa): Lähestymistapa, jonka välityksellä tarkastellaan kokonaisuuden muutoksia historiallista tarkastelua hyödyntäen. Lähtökohtana oppimisen välttämättömyys: historiaa pitää ymmärtää, jotta voidaan luoda uusia kehitysaskeleita. Hyödynnetään yhteiskehittelyn ja yhteistyön eri muotoja. Mitkä ovat toimivat välineet eri konteksteissa 4
Tutkimuksen näkökulma JoPe - Johtamisen arviointipeli (väline, joka on vielä kehitysvaiheessa): Mahdollisuudet tutkimukselle vielä osin oivaltamatta, aineistoa vasta kertymässä. Onko kyseessä uusi metodinen lähestymistapa? Esimerkiksi voidaanko tutkia, miten johdon edustajat tuunaavat (tai uudelleenorganisoivat) työpäivää sen vaihtuvissa tilanteissa? Kuka voi hyödyntää tutkimusdataa ja missä? Solmutyöskentely (työtapa, mutta myös metodi): Tutkivan kehittämisen tuella kehitetty uutta työtapaa ja sen johtamista. Rakennusteollisuudessa on nyt tarkempi idea kuin yleisen tason idea ymmärtää ja hyödyntää solmua. Tutkimuskohteena on Solmutyöskentelyn soveltaminen eri kohteissa ja soveltuvuus niissä. Tutkimuskohteena on myös projektitoiminnan eriaikaisuuden tarkastelu. Tutkimuskohteena voi olla myös Solmutyöskentely yhteiskehittelevänä työtapana. TaL-Visual - Häiriöanalyysi (metodi): Kompleksisten sosio-teknisten systeemien tarkastelua toiminnan häiriöketjuja tunnistamalla. Tarkastelukohteena toiminnan häiriöiden syyt ja seuraukset rakentuen kehittyvässä systeemissä. Verkoston yhteistoiminnan tarkastelua moninäkökulmaisesti: toimijoiden prosessivastuut, tehtäväalueet (tasot) organisaatiossa, rinnakkaiset prosessikokonaisuudet, toiminnan potentiaali, liiketoiminnan kokonaispotentiaali (liiketoiminnallinen sosio-tekninen luokitus), aikaperspektiivi Tutkimuskohteena sosiaalisessa systeemissä esille tulevat toiminnan ilmiöt ja säännönmukaisuudet. Johdon toimijuuden tutkiminen ja vahvistaminen (lähestymistapa): Tutkitaan organisaatiota historiallisesti muotoutuneena toimintajärjestelmänä ja laadullisena systeeminä. Lähestymistavassa oppiminen ymmärretään monitasoisena, mutta tutkimuskohteena on konseptitasoinen oppiminen. Tutkitaan toiminnan sisäisen ristiriidan kehkeytymistä vanhan ja uuden liiketoimintalogiikan välillä. Edellisissä tutkivan kehittämisen esimerkeissä tutkimuskohteet ovat toisiinsa nähden erilaisia. 5
Tutkivat kehitysmenettelyt osallistavan johtamisen työkaluna työpaja YHTEENVETO 6.11.2015 TYÖPAJASTA 6
Tutkivan kehittämisen yhdistävät tekijät Moninäkökulmaisia lähestymistapoja, joiden tavoitteena on hyödyn luominen samaan aikaan johtamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen. Moninäkökulmaisuus toteutuu esimerkeissä toisiinsa nähden eri tavoin: tuovat työtoiminnan arjesta erilaisia aspekteja, joita ei välttämättä ilman tutkimusta tulisi näkyväksi tai yhteisen tarkastelun kohteeksi. Yhdistävänä periaatteena tutkivan kehittämisen lähestymistavat ja metodit nostavat näkyville organisaatioiden arjesta ilmiöitä ja asioista (tai ongelmia) tutkimuksen ja kehittämisen kohteeksi. Kaikissa työryhmän esimerkeissä haetaan hankaliin kohtiin jatkuvuutta ja ratkaisutapoja, joiden tavoitteena on ehkäistä toiminnan katkoksia tai ratkaista epäjatkuvuutta. Esimerkit eroavat toisistaan: JoPe luo yhteisöllisyyttä ja osallistaa johtoa oppimaan päätöksentekoa virtuaalisesti mielikuvitteellisen pelin tuella. Solmutyöskentely on proaktiivisesti yhteiseen tavoitteeseen pyrkivä työtapa, joka voisi lähteä tarkastelemaan tulevaa esim. TaL-Visual - Häiriöanalyysia hyödyntäen. Johdon toimijuuden vahvistamisella pyritään suuntaamaan toimijuutta kohti muutostoimijuuden parantumista. Tutkiva kehittäminen toimii silloittajana toimijoiden välillä ja organisaation eri toiminnan osien kesken. Kaikilla on suhde myös teknologiaan: voidaan puhua sosio-teknisestä kehittämisestä. Muutoksen ja kehityksen tulkinta on lopulta aina vanhan ja uuden samanaikaista tulkintaa: mikä säilyy ja mitä muutetaan. 7
Tutkivan kehittämisen tunnettuuden parantaminen Tutkivan kehittämisen hyötyjen viestiminen: Kyettävä osoittamaan yrityksille ja muille organisaatioille tuloksellista hyötyä toiminnan eri osa-alueille: työhyvinvointi, johtaminen, toiminnan käytännöt, toimintamallit, taloudelliset hyödyt. Moninäkökulmaisuus on rikkaus. Tutkija tuo tutkimuksen kautta uusia näkökulmia, jotka antavat syyn kehittää. Työarjessa eivät kaikki kehittämiskohteet tule näkyväksi. Tutkija luo tietoa uudelleen ja yhdistää uutta ja vanhaa tietoa uudenlaiseksi, jolloin löydetään uusia näkökulmia työarjen tulkintaan ja kehityskohteiksi. Osallistamisen ja yhteisen dialogin merkitys johdon ja organisaation muutosvalmiudelle, yhteisöllisyyden syntymiselle ja yhteisten merkitystulkintojen luomiselle. Yhteistoiminnan parantamisen tärkeä keino. Hyviä kokemuksia mm. tutkijoiden ja yritysten (tai muiden organisaatioiden) yhteisistä foorumeista, joissa dialogin kautta voidaan luoda parempi ymmärrys tutkivan kehittämisen tarkoituksesta, tavoitteista ja hyödyistä. 8
Hyödyt johtamiseen eri esimerkeissä Johtamistaidot: JoPe Johtamisen arviointipeli Projektijohtaminen projektiverkostossa: Solmutyöskentely Yhteishallintomuotoinen verkostojohtaminen, palvelujohtaminen: TaL-Visual - Häiriöanalyysi Johtajuuden ja muutoksen johtamisen tukeminen: Johdon toimijuus Hyödyt kehittämiseen Yhteiskehittäminen tutkijoiden ja käyttäjien kesken pelin kehittämisessä, johtamistaitojen kehittäminen pelatessa. JoPe Johtamisen arviointipeli Yhteiskehittäminen tutkijoiden ja projektitoimijoiden kesken rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa. Uuden teknologian käyttöönottoon liittyvien verkostotoimijoiden välisen toimintamallin kehittäminen. Solmutyöskentely Organisaatioiden välinen dialogi, johdon ja henkilöstön välinen dialogi, yhteisten merkitystulkintojen kehittyminen. Ratkaisutapojen ja kehitysehdotusten luominen johdon päätöksenteon tueksi: henkilöstön osaamista hyödyntävä päätöksenteko ja kehittäminen. TaL-Visual - Häiriöanalyysi Johtajuuden kehittäminen. Oppimista painottava muutosjohtamisen tuki. Perinteisistä käytännöistä poikkeavan kokeilun tukeminen. Johdon toimijuus. 9
Tutkivat kehitysmenettelyt työelämän tieteellisessä tutkimuksessa syventävä työpaja YHTEENVETO 6.11.2015 TYÖPAJASTA 10
Keskustelua tutkimusyhteistyön tilasta Tutkimusteemoihin on haasteellista löytää tutkimuskohteita (organisaatioita ja työyhteisöjä), niin että yritykset vielä maksavat. Tämä johtaa tutkimusaiheen säätämiseen yrityksen mukaan. Isot haut määrittävät tutkimusteemoja. Ennen oli enemmän varaa esittää omin päin tutkimusteemoja. Lisäksi mietittävä kuinka iso konsortio on suhteessa hankkeeseen. Suomen tulevan kilpailukyvyn perustana ovat yleensä pienet yritykset, joita tutkimuksen avulla pitäisi tukea. Ne eivät kuitenkaan ole päättäjien ja rahoittajien etukäteen määriteltyjen kärkialueiden hankkeiden piirissä, koska pienillä yrityksillä ei ole yleensä mahdollisuutta itse panostaa tutkimukseen rahaa. Kärkihankkeet eivät välttämättä tunnista uusia kasvualueita. Kasvuyritys voi syntyä miltä toimialalta tahansa (Keski-Suomen vuoden paras kasvuyritys on kahvilayritys omalla uudelle konseptillaan) tai ns. puskan takaa (vrt. esim. Oneminddog.com - koirankoulutusmenetelmä). Tutkimuksenkin kautta voi syntyä uusia innovaatioita. Suurissa yrityksissä haasteena on se, että innovaatioiden ja niihin liittyvän päättämisen välillä voi olla liian suuri etäisyys. Innovaatiot syntyvät yleensä operatiivisella tasolla, joka on etäällä yrityksen johtamisesta. Haasteena on myös se, että yliopistoinstituutiot tulkitsevat tutkijan roolin melko perinteisellä tavalla; eli yliopistojen oma toiminta ei välttämättä mahdollista tutkijan roolin laajentumista. 23.11.2015 17.11.2015 / Taina Lehtiö ja Päivi 11
Tutkivan kehittämisen projektien hallinta Tutkijoiden näkökulmasta: Lähtökohtana tutkimushankkeelle voisi olla yhteisten foorumien luominen. Niissä on mahdollisuus esim. ilmiölähtöisesti tunnistaa yhteisiä kehittämiskohteita, jotka voivat liittyä vaikka jonkin talousalueen erityispiirteisiin tai haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Tällaiset kehittelevät foorumit eivät lähtisi liikkeelle jo ennakkoon annetuista tavoitteista. Kokeilevan toiminnan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tutkivan ja kokeilevan kehittämisen avulla voidaan oppia, mitä pitää oppia ja kehittää. Tutkittavan kohdeyrityksen näkökulma Rakennusalan kannalta on esimerkiksi kolme kiinnostavaa asiaa: 1) yhteistyö, intensiiviset toimintatavat, 2) digitalisaatio ja tietomallintamiseen siirtyminen (ml. laajana kokonaisuutena toimintamallit), ja aina 3) tutkimusprosessin tuottavuus, joka näkyy taloudellisessa tuloksessa. Tärkeää olisi myös välittää yrityksille realistista kuvaa tutkimuksista, tutkijoista ja eri tutkimusmenettelyistä. Edellä esitetyt tutkimusfoorumit voisivat olla myös sellaisia, joissa tutkittua tietoa esitellään yrityksille, jolloin tutkittu tieto tulisi muidenkin kuin kohteena olleen yrityksen käyttöön. 12
Tutkivan kehittämisen hyöty tutkimukselle Tutkivan kehittämisen avulla voidaan tehdä näkyväksi sellaisia tutkimusilmiöitä, joita ei voi suunnittelemalla löytää uudet, ennen tunnistamattomat tutkimusnäkökulmat voivat löytyä esim. yritysten arkea observoimalla Tutkivan kehittämisen avulla, yhdessä kohdeorganisaatioiden kanssa, on parempi mahdollisuus yhteiskehittelevästi a) suunnitella tutkimusprojekti, b) synnyttää prosessi, jolla tutkimus toteutetaan, ja vielä c) tarkentaa tutkimuksen fokusta. Tutkivassa kehittämisessä yritys ei ole vain jonkin ilmiön näkyväksi tekemisen kohde, vaan myös kumppani, jonka henkilöstön kanssa yhteistyössä luodaan tutkimustietoa. 13
Tutkijan rooli tutkivassa kehittämisessä 1/2 Tutkijan rooli ymmärretään liian suppeasti, mikä näkyy myös tutkimuslaitosten laadun ja tuloksen mittaamisessa. Kiinnostava kysymys on, pitääkö tutkijan olla etäämmällä kohteesta vai sen lähellä? Hienoja oivalluksia voi olla siinä, että tuodaan aivan toisilta aloilta uusia ideoita ja näkökulmia johonkin muualle. Silloin etäämpänä olevasta on hyötyä. Toisaalta jossain tutkimuksissa on hyötyä substanssiosaamisesta. Silloin tutkija ei ole pelkkä fasilitaattori, vaan myös tulkitsija ja ehkä jopa kehittämisen asiantuntija. Tutkijan rooli tutkivan kehittämisen hankkeissa voisi olla koordinaattorin tai välittäjän rooli, joka kerää eri tutkimusalojen olemassa olevaa tutkimustietoa ja myös tutkimustiedon tuottamia ratkaisuja yhteen. Tutkimustietoa pitäisi kerätä myös hankkeiden ulkopuolisena aikana reaaliaikaisesti ja jatkuvasti. Tämä tieto tulisi viedä yrityksille hyödynnettävissä olevaan tietomuotoon ja jakeluformaattiin. Edellä esitetty tiedonkeruu voisi olla myös lähtökohtana tutkimushankkeen käynnistämiselle tai yhtenä tutkimusvaiheena tutkimushankkeissa. Tarvitaan myös tiiviimpää tutkijoiden ja asiantuntijakehittäjien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tai sitten olisi kaksoisroolissa toimivia välittäjäasiantuntijoita. Asiantuntijakehittäjät voisivat toimia organisaatiokonteksteissa tutkimustiedon soveltajina, tulkitsijoina, ideoiden tuottajina ja auttajina. 14
Tutkijan rooli tutkivassa kehittämisessä 2/2 Pitääkö tutkija miettiä poliittista ja moraalista näkökulmaa siinä, mitä tekee ja miksi? Tutkimus edustaa demokraattisia arvovalintoja siinä, mitä tutkitaan ja tehdään ja miksi. Mikä on tutkimuksen arvopohja? Esimerkiksi voiko solmutyöskentelyn kautta löytää tapoja paljastaa haitallisia kytköksiä jonkun toimialan toiminnasta. Tiedeviestintä: mitä voi ja pitäisi viestiä, ja miten se pitäisi viestiä? Tärkeä kenttä, joka vaatii lisää keskustelua. Rahoittajat painottavat näkyvyyttä ja viestintää, mutta todellisuudessa viestintää tehdään heikosti, eikä siihen löydy osaajia. Lisäpanostamista siis tarvitaan tiedeviestintään, joka on yksi väline tieteen tulosten viemisessä yritysten käyttöön ja suuremman yleisön tietoisuuteen. 15
Työryhmän tiedot: Työryhmäkoordinaattorit: Taina Lehtiö, Variantti Oy, taina.lehtio@variantti.fi ja Päivi, Helsingin yliopisto, CRADLE, paivi.ristimaki@helsinki.fi FT, dos., vanhempi tutkija Anu Järvensivu on työskennellyt työelämän tutkimus- ja kehittämistehtävissä 15 v muun muassa Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa ja Työterveyslaitoksella. Hänen erityisasiantuntemustaan ovat työelämän muutokset ja muutostilanteet sekä menetelmäkehitys. Kehittämis- ja valmennusmenetelmiä hän on ideoinut niin yksilökuin työpaikkatasollekin. DI, valtiotieteen jatko-opiskelija Taina Lehtiö on julkaissut 11/2015 Turun yliopistossa lisensiaatintutkimuksen yritysten yhteistoiminnan luokitusmalleista. Hän on toimitusjohtaja ja menetelmäkehittäjä Variantti Oy:ssä. Ennen 6 v yrittäjäuraa Lehtiö toimi yli 15 v asiantuntija- ja esimiestehtävissä eri yrityksissä ja lähes 10 v tkhankkeissa BIT Tutkimuskeskuksessa. Hänen erikoisalaa ovat menetelmäkehitys ja organisaatio- ja verkostokokonaisuuksien monitasoinen mallintaminen, tutkimus ja kehitys. FT, dos. Hannele Kerosuo toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksen Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikössä (CRADLE). Hän on tutkinut lähes 20 v työelämän eri aloilla tapahtuvaa oppimista, kehittämistä ja kehittymistä. Viimeiset viisi vuotta erityisesti digitalisaatiota, asiantuntijoiden yhteistyötä ja rajan ylityksiä rakennusten suunnittelussa. Meneillään oleva hanke kohdistuu johtamisen, organisoinnin ja koordinoinnin tutkimukseen tietomallinnetuissa rakennushankkeissa. FT, dos. Sami Paavola toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikössä (CRADLE). Hänen tutkimustyö on keskittynyt erityisesti teknologian tukeman oppimisen ja työn eri muotoihin. Hän on kiinnostunut myös käytäntöjä ja uuden kehittämistä korostavien menetelmien perusteista. Viime aikoina hän on työskennellyt rakentamisen tietomallien (building information modeling) käyttöönottoa ja soveltamista tutkivissa projekteissa. KTM, tohtoriopiskelija Päivi valmistelee Helsingin yliopistossa (CRADLE) väitöskirjaa suomalaisen ICT-yrityksen liiketoiminnan muutoksesta johdon oppimisen näkökulmasta. Hänellä on yli 20 v työkokemusta sekä yritysten palveluksessa, asiantuntijayrittäjänä että ammattikorkeakouluopettajana. Viime vuosina hän on työskennellyt Helsingin, Lappeenrannan teknillisen ja Itä-Suomen yliopistojen palveluksessa tk-hankkeissa. Hänen erikoisalaa ovat asiakkuusorientaatioon perustuvat organisaatiomuutokset ja kokeileva menetelmäkehitys. Kiitos osallistumisesta työryhmäämme! 16