Rakentamistapaohjeet rol , 2 ja

Samankaltaiset tiedostot
Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJEET rok ja 2

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen


0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RAKENTAMISTAPAOHJEET , 3 ja 4

TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE Kaavan rakenne

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Rakennusoikeus ja rakennusala:

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

RAKENTAMISTAPAOHJE

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

KÄMMENNIEMI, KÄMMENNIEMI LÄNSI, PAAVOLANTIEN OIKAISUN POHJOISPUOLI, UUSI PIENTALOALUE, KAAVA NRO Kaava alueen sijainti ja luonne

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T. Liittyy asemakaavakarttaan 7984 Kalkku Kalkunvuori 2


ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus ).

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Nakkilan kunta. Soinilanrinteen omakotialue

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KATAJARINNE 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 5569,

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

Transkriptio:

Rakentamistapaohjeet rol 8227 1, 2 ja 3 21.12.2009 1(10)

Yleistä: Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla esitettyjä määräyksiä ja kaavasta laadittua havainnekuvaa. Tarkoitus on ohjata rakentamista siten, että alueesta tulee asukkailleen viihtyisä ja ympäristöön sopiva, kaupunkikuvallisesti laadukas kokonaisuus. Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa. Rakentamistapaohje rol 8227 1, korttelit nro 8166, 8167, 8168 Asemakaavan tietoja: Pääkäyttötarkoitus: Kerrosluku: Erillispientalojen korttelialue (AO). Erillispientalojen korttelialueille voidaan rakentaa yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Kerroslukuja määriteltäessä on otettu huomioon olemassa olevan maanpinnan korkeusasemien lisäksi tulevan katualueen korkeusasemat. Rakentamistapaohjeen selkeyttämiseksi tontit on jaettu niin sanottuihin tasamaatontteihin ja rinnetontteihin rakennusaloille sijoittuvien korkeuserojen pohjalta. Tasamaatonttien kerrosluvuiksi on määritelty IIy75% tai IIy70% tonttien koon ja rakennusoikeuden mukaan. Kerrosluvut mahdollistavat sellaisen kaksikerroksisen rakennuksen rakentamisen, jonka ylemmässä kerroksessa saa käyttää enintään 75% tai 70% alemman kerroksen alasta kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rinnetonteille on määritelty kerrosluvuksi r50%iii75%. Kerrosluku mahdollistaa tasamaatonttien kaltaisen rakentamisen lisäksi ratkaisun, jossa alarinteeseen voidaan sijoittaa kerros, jossa saa enintään 50% ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeus ja rakennusala: Rakennusoikeus on ilmoitettu tonttitehokkuutena 0,25. Tonttien koot vaihtelevat 848 1616 m 2 välillä, joten rakennusoikeudet vaihtelevat 212 404 k m 2 välillä. Tehokkuusluvun jäljessä oleva merkintä (at 15%) osoittaa, kuinka monta prosenttia kerrosalasta saadaan käyttää ainoastaan maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Näinollen asuintiloihin käytettävissä oleva rakennusoikeus vaihtelee 180 343 k m 2 välillä. Rakennusten sijoittamista on rinnetonteilla ohjattu määrittelemällä kadun varteen leveä rakennusala asuinrakennuksen päämassaa varten. Pihan puolelle on määritelty yksikerroksinen rakennusala asuinrakennuksen alinta, rinteeseen sijoittuvaa kerrosta tai erillistä talousrakennusta varten. Tasamaatonteilla rakennukset on joko määritelty rakennettavaksi kiinni nuolimerkinnän osoittamaan rakennusalan kadunpuoleiseen sivuun tai kadun varteen on varattu erillinen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala, jolle ei voida sijoittaa asuinrakennusta. 2(10)

Kattomuodot, harjansuunnat ja julkisivumateriaalit: Tonteille on määritelty kattomuodoksi satulakatto ja julkisivumateriaaliksi peittomaalilla maalattu puu. Rakennusten harjansuunnat on määritelty kadun suuntaisiksi tai siihen nähden kohtisuoriksi. Ympäristön käsittely: Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittymisen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. (maa 2) Mikäli erillisellä ympäristösuunnitelmalla voidaan osoittaa luiskan tarpeellisuus, turvallisuus ja ympäristöön sopiminen, voi rakennusvalvontaviranomainen tapauskohtaisen harkinnan jälkeen antaa luvan sen toteuttamiseen. Viemäröinti: Tontit on aidattava ympäristöön soveltuvalla aidalla. Tonttien 8168 9, 10 ja 11 itäreunalle on määritelty istutettava alueen osa, jolla on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. Osalle rinnetonteista on määritelty alimmat painovoimaiset viemäröintitasot. Mikäli viemäröintejä tehdään alimman viemäröintitason alapuolelle, jätevedet on johdettava viemäriin tontin omistajan kustannuksella toteutettavalla tonttikohtaisella pumppauksella. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Sijoittelu: Maastoon sovitus: Uudisrakennukset on sijoitettava rakennusaloille havainnepiirroksessa esitettyjä suuntaviivoja noudattaen. Asuinrakennuksen päämassan tulee rinnetonteilla ja tonteilla, joilla rakennusalalle on merkitty nuolimerkintä, sijoittua kadun varteen. Tonteilla, joilla kadun varteen on määritelty auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala, asuinrakennus sijoitetaan tontin takaosaan. Suhteellisen voimakkaat maaston korkeuserot ovat luonteenomainen piirre alueelle. Korkeuseroja tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää uudisrakennuksia suunniteltaessa. Rinnetonteilla rakennusten kerroksia voidaan porrastaa maaston mukaisesti. Katujen tasauksen yhteydessä maaston korkeudet tonttien rajoilla tulevat muuttumaan. Rakennukset ja piha alueiden korkeusasemat on sovitettava yhteen viereisten katujen korkeusasemien kanssa. Tonttien välisillä ja puistonpuoleisilla rajoilla maaston korkeustasot sovitetaan luonnollista maastoa mukaillen. Tontin korkeuserojen käsittely ympäristösuunnitelmassa on suositeltavaa. Luiskan maksimikaltevuutta (1:3) jyrkemmät korkeuserot 3(10)

Katto ja julkisivut: Värit: Piha: Hulevedet: suositellaan tehtäväksi rakenteellisesti esimerkiksi tukimuurein tai rakennuksin. Asuinrakennuksen katujulkisivun ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus maanpinnasta mitattuna tulee olla 5 5,7 metriä, kattokaltevuuden noin 28 ja yksikerroksisten rakennuksen osien, autonsuojien ja talousrakennusten kattokaltevuuden asuinrakennuksen kattokaltevuutta loivempia. Julkisivumateriaalin tulee noudatella maanpinnan muotoja siten, että yli 1,2 metriä maanpinnan yläpuolelle nouseva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Alueen rakennusten tehosteväreinä tulee käyttää julkisivua vaaleampia sävyjä tai valkoista. Katon ja sokkelin värityksen on oltava maalattua julkisivua tummempia. Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontilla olevaa kasvillisuutta on syytä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan suojaamaan erityisesti rakentamisvaiheessa. Alueen maisemaan kuuluvat olennaisena osana alueella kasvavat puut. Maisemallisesti merkittävän puun kaataminen on luvanvarainen toimenpide. Luvista saa lisätietoja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta. Autosuoja ja taloustilat on mahdollista sijoittaa erilliseen piharakennukseen tai päärakennuksen yhteyteen. Mikäli autonsuoja aukeaa kadun suuntaan, sen etäisyyden katualueesta on oltava vähintään 5 metriä. Tonttien hulevesiä suositellaan ohjattavaksi virkistysalueelle, mikäli se on mahdollista toteuttaa aiheuttamatta haittaa ympäröiville kiinteistöille. Mikäli hulevesien ohjaus virkistysalueelle ei ole mahdollista, tulee vedet ohjata katuojiin. Piha alueilla on vältettävä heikosti vettä läpäiseviä pintoja kuten asfalttia tai tiiviisti ladottuja kiveyksiä. Suositeltava päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta, jonka alapuolella on karkealla kiviaineksella täytetty kerros. Tonttien rajaaminen: Tonttien välisten rajojen aitaamisesta on sovittava naapuritontin omistajan kanssa. Kadunpuoleisia rajoja suositellaan aidattavaksi kortteleittain yhtenäisesti. Aitatyypeiksi suositellaan pensasaitoja, maalattuja säleaitoja tai matalia muureja. 4(10)

Rakentamistapaohje rol 8227 2, kortteli nro 8169 Asemakaavan tietoja: Pääkäyttötarkoitus: Kerrosluku: Erillispientalojen korttelialue (AO). Erillispientalojen korttelialueille voidaan rakentaa yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Tonttien kerrosluvuiksi on määritelty IIy50%, mikä mahdollistaa sellaisen kaksikerroksisen rakennuksen rakentamisen, jonka ylemmässä kerroksessa saa käyttää enintään 50% alemman kerroksen alasta kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusoikeus ja rakennusala: Rakennusoikeus on ilmoitettu tonttitehokkuutena 0,20. Tonttien koot vaihtelevat 1034 1096 m 2 välillä, joten rakennusoikeudet vaihtelevat 207 219 k m 2 välillä. Tehokkuusluvun jäljessä oleva merkintä (at 15%) osoittaa, kuinka monta prosenttia kerrosalasta saadaan käyttää ainoastaan maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Näinollen asuintiloihin käytettävissä oleva rakennusoikeus vaihtelee 176 186 k m 2 välillä. Tonttien päärakennukset on määritelty rakennettavaksi kiinni nuolimerkinnän osoittamaan kadunpuoleiseen rakennusalan sivuun. Kattomuodot ja julkisivumateriaalit: Asuinrakennusten kattomuodoksi on määritelty satulakatto ja kattokaltevuudeksi 22 27. Katon harja on määritelty kadun suuntaiseksi. Rakennusten julkisivumateriaaliksi on määritelty peittomaalilla maalattu puu. Ympäristön käsittely: Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittymisen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. (maa 2) Mikäli erillisellä ympäristösuunnitelmalla voidaan osoittaa luiskan tarpeellisuus, turvallisuus ja ympäristöön sopiminen, voi rakennusvalvontaviranomainen tapauskohtaisen harkinnan jälkeen antaa luvan sen toteuttamiseen Tontit on aidattava ympäristöön soveltuvalla aidalla. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Sijoittelu: Maastoon sovitus: Uudisrakennukset on sijoitettava rakennusaloille havainnepiirroksessa esitettyjä suuntaviivoja noudattaen. Asuinrakennuksen päämassan tulee sijoittua kadun varteen. Suhteellisen voimakkaat maaston korkeuserot ovat luonteenomainen 5(10)

Julkisivut: Materiaalit ja värit: Piha: Hulevedet: piirre alueelle. Korkeuseroja tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää uudisrakennuksia suunniteltaessa. Rakennukset ja piha alueiden korkeusasemat on sovitettava yhteen viereisten katujen korkeusasemien kanssa. Tonttien puistonpuoleisilla sekä tonttien välisillä rajoilla maaston korkeustasot sovitetaan luonnollista maastoa mukaillen. Tontin korkeuserojen käsittely ympäristösuunnitelmassa on suositeltavaa. Luiskan maksimikaltevuutta (1:3) jyrkemmät korkeuserot suositellaan tehtäväksi rakenteellisesti esim. tukimuurein tai rakennuksin. Asuinrakennuksen katujulkisivun ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus maanpinnasta mitattuna saa olla korkeintaan 4,5 metriä. Julkisivumateriaalin tulee noudatella maanpinnan muotoja siten, että yli 1 metrin maanpinnan yläpuolelle nouseva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Maalattujen julkisivujen väreinä tulee käyttää vaaleita sävyjä, ei kuitenkaan valkoista. Julkisivua vaaleampia sävyjä voidaan käyttää tehosteväreinä. Katon materiaalina tulee käyttää sellaista värisävyltään tumman harmaata katetta, jota käyttäen valmiin kattopinnan yleisvaikutelma on sileä. Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Korttelialueella olevaa kasvillisuutta on syytä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan suojaamaan erityisesti rakentamisvaiheessa. Autosuoja ja taloustilat on mahdollista sijoittaa erilliseen piharakennukseen tai päärakennuksen yhteyteen. Mikäli autonsuoja aukeaa kadun suuntaan, sen etäisyyden katualueesta on oltava vähintään 5 metriä. Tonttien hulevesiä suositellaan ohjattavaksi virkistysalueelle, mikäli se on mahdollista toteuttaa aiheuttamatta haittaa ympäröiville kiinteistöille tai kevyenliikenteenväylälle. Mikäli hulevesien ohjaus virkistysalueelle ei ole mahdollista, tulee vedet ohjata katuojaan. Piha alueilla tulee välttää heikosti vettä läpäiseviä pintoja kuten asfalttia tai tiiviisti ladottua kiveystä. Suositeltava päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta, jonka alapuolella on karkealla kiviaineksella täytetty kerros. Tonttien rajaaminen: Tonttien kadunpuoleiset rajat tulee aidatta yhtenäisesti ja tonttien välisten rajojen aitaamisesta sopia naapuritontin omistajan kanssa. Aitatyypeiksi suositellaan pensasaitoja tai maalattuja lauta aitoja. 6(10)

Rakentamistapaohje rol 8227 3, korttelit nro 8170, 8171 ja 8172 Asemakaavan tietoja: Pääkäyttötarkoitus: Kerrosluku: Korttelin 8170 tontin 1 pääkäyttötarkoitus on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja tai esimerkiksi autokatoksin tai varastoin toisiinsa kytkettyjä pientaloja asumistarkoituksiin. Korttelin 8172, tonttien 8171 1 ja 2 sekä tontin 8170 6 pääkäyttötarkoitus on asuinpientalojen korttelialue (AP). Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Tonttien 8171 3 ja 4 ja sekä tonttien 8170 2, 3, 4 ja 5 pääkäyttötarkoitus on erillispientalojen korttelialue (AO). Erillispientalojen korttelialueille voidaan rakentaa yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Kerroslukuja määriteltäessä on otettu huomioon olemassa olevan maanpinnan korkeusasemien lisäksi tulevan katualueen korkeusasemat. Rakentamistapaohjeen selkeyttämiseksi tontit on jaettu niin sanottuihin tasamaatontteihin ja rinnetontteihin rakennusaloille sijoittuvien korkeuserojen pohjalta. Tasamaatonttien kerrosluvuiksi on määritelty IIy75%, mikä mahdollistaa sellaisen kaksikerroksisen rakennuksen rakentamisen, jonka ylemmässä kerroksessa saa käyttää enintään 75% alemman kerroksen alasta kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rinnetonteille on määritelty kerrosluvuksi r50%iii75%. Kerrosluku mahdollistaa tasamaatonttien kaltaisen rakentamisen lisäksi ratkaisun, jossa alarinteeseen voidaan sijoittaa kerros, jossa saa enintään 50% ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontille 8171 4 on määritelty kerrosluvuksi 1/2kIIy75%, mikä mahdollistaa tasamaatontin kaksikerroksisen rakennusratkaisun lisäksi rakennuksen suurimman kerroksen alasta puolet rakennettavaksi kellarikerroksessa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusoikeus ja rakennusala: Rakennusoikeus on ilmoitettu tonttitehokkuutena, joka on erillispientalojen tonteilla 0,2 tai 0,25, asuinpientalojen tonteilla 0,3 ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontilla 0,35. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontin pinta ala on 6448 m 2, joten rakennusoikeudeksi muodostuu 2257 k m 2. Tontille osoitetusta rakennusoikeudesta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi, joten asuintiloihin käytettävissä oleva rakennusoikeus on 1918 k m 2. Asuinpientalojen korttelialueiden pinta alat vaihtelevat 3285 6013 m 2 välillä, joten rakennusoikeudet vaihtelevat 985 1804 k m 2 välillä. 7(10)

Tonteille osoitetusta rakennusoikeudesta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi, joten asuintiloihin käytettävissä oleva rakennusoikeus vaihtelee asuinpientalojen tonteilla 837 1533 k m 2 välillä. Tonteille 8170 6 ja 8171 2 on määritelty kytkettyjen yksi tai kaksiasuntoisten pientalojen rakennusalat. Erillispientalotonttien koot vaihtelevat 1040 1969 m 2 välillä, joten rakennusoikeudet 0,25 tonttitehokkuuksien tonteilla vaihtelevat 260 492 k m 2 välillä. Tontille, jonka tonttitehokkuudeksi on osoitettu 0,2, rakennusoikeudeksi muodostuu 259 k m 2. Tonteille 8170 2, 3, 4 ja 5 sekä tontille 8171 3 osoitetusta rakennusoikeudesta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi, joten asuintiloihin käytettävissä oleva rakennusoikeus vaihtelee näillä tonteilla 221 226 k m 2 välillä. Kattomuodot ja julkisivupituudet: Kattomuotona on käytettävä satula tai pulpettikattoa. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten sekä asuinpientalojen tonteilla, joilla ei ole merkintää kytkettyjen yksi tai kaksiasuntoisten pientalojen rakennusalasta, yhtäjaksoisen julkisivun enimmäispituus on 15 metriä. Ympäristön käsittely: Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittymisen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. (maa 2) Mikäli erillisellä ympäristösuunnitelmalla voidaan osoittaa luiskan tarpeellisuus, turvallisuus ja ympäristöön sopiminen, voi rakennusvalvontaviranomainen tapauskohtaisen harkinnan jälkeen antaa luvan sen toteuttamiseen. Viemäröinti: Tontit on aidattava ympäristöön soveltuvalla aidalla. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten sekä asuinpientalojen tonteilla on rakennettava 1,5 autopaikkaa yhtä asuntoa kohti. Asuinpientalojen tonteilla, joilla ei ole merkintää kytkettyjen yksi tai kaksiasuntoisten pientalojen rakennusalasta, rakennukset on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Tonteilla 8170 3 ja 4 sekä 8171 2 rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu sade ja pintavesien johtamissuunnitelma. Tonttien 8171 1 ja 2 erillispientalotonttien vastaiselle rajalle on määritelty istutettava alueen osa, jolla on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. Osalle tonteista on määritelty alimmat painovoimaiset viemäröintitasot. Mikäli viemäröintejä tehdään alimman viemäröintitason alapuolelle, 8(10)

Rasitteet: jätevedet on johdettava viemäriin tontin omistajan kustannuksella toteutettavalla tonttikohtaisella pumppauksella. Tonteille 8171 2 ja 4 on määritelty johtorasite. Tontille 8171 3 on määritelty ojarasite. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Sijoittelu: Maastoon sovitus: Katto ja julkisivut: Värit ja materiaalit: Uudisrakennukset on sijoitettava rakennusaloille havainnepiirroksessa esitettyjä suuntaviivoja noudattaen. Suhteellisen voimakkaat maaston korkeuserot ovat luonteenomainen piirre alueelle. Korkeuseroja tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää uudisrakennuksia suunniteltaessa. Rinnetonteilla rakennusten kerroksia voidaan porrastaa maaston mukaisesti. Katujen tasauksen yhteydessä maaston korkeudet tulevat muuttumaan. Rakennukset ja piha alueiden korkeusasemat on sovitettava yhteen viereisten katujen korkeusasemien kanssa. Tonttien puistonpuoleisilla sekä tonttien välisillä rajoilla maaston korkeustasot sovitetaan luonnollista maastoa mukaillen. Tonttien 8171 1 ja 2 tulevien haltijoiden tai omistajien tulee tasata maanpinta tonttien pohjoisrajan tuntumassa siten, että se mukailee katualueen korkeustasoja ja tukee katualueella kulkevan ojan rakenteita. Tonteille 8170 1, 4, 5 ja 6 ulottuvat katuleikkaukset tulee rakentaa muurein, kiveyksin ja istutuksin, mikäli maanpinnan kaltevuus ylittää maksimikaltevuuden 1:3. Tontin korkeuserojen käsittely ympäristösuunnitelmassa on suositeltavaa. Luiskan maksimikaltevuutta (1:3) jyrkemmät korkeuserot suositellaan tehtäväksi rakenteellisesti esim. tukimuurein tai rakennuksin. Asuinrakennusten kattokaltevuuden tulee olla 22 28 ja yksikerroksisten rakennusten osien, autonsuojien ja talousrakennusten asuinrakennuksen kattokaltevuutta loivempia. Tonttien 8170 2, 3, 4, 5 ja 6, tonttien 8171 1 ja 2 sekä 8172 3, Meurenkallionkadun puoleiset asuinrakennukset on rakennettava ainakin osittain kaksikerroksisiksi. Julkisivumateriaalin tulee noudatella maanpinnan muotoja siten, että yli 1,2 metriä maanpinnan yläpuolelle nouseva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Asuinrakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalina tulee käyttää lautaverhouksia, pintavaikutelmaltaan sileitä tiilimuurauksia tai rappausta. 9(10)

Piha: Hulevedet: Alueen rakennusten tehosteväreinä tulee käyttää julkisivua vaaleampia sävyjä tai valkoista. Katon ja sokkelin värityksen on oltava maalattua julkisivua tummempia. Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Korttelialueella olevaa kasvillisuutta on syytä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan suojaamaan erityisesti rakentamisvaiheessa. Alueen maisemaan kuuluvat olennaisena osana alueella kasvavat puut. Maisemallisesti merkittävän puun kaataminen on luvanvarainen toimenpide. Luvista saa lisätietoja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta. Autosuoja ja taloustilat on mahdollista sijoittaa erilliseen rakennukseen tai asuinrakennusten yhteyteen. Mikäli autonsuoja aukeaa kadun suuntaan, sen etäisyyden katualueesta tulee olla vähintään 5 metriä. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten sekä asuinpientalojen tonteilla tulee välttää yli 8 auton pysäköintialueita. Autopaikat on pyrittävä järjestämään asunnon yhteydestä. Tonttien hulevesiä suositellaan ohjattavaksi virkistysalueelle, mikäli se on mahdollista toteuttaa aiheuttamatta haittaa ympäröiville kiinteistöille. Mikäli hulevesien ohjaus virkistysalueelle ei ole mahdollista, tulee vedet ohjatta katuojiin. Tonteilla tulee välttää heikosti vettä läpäiseviä pinnoitteita kuten asfalttia tai tiiviisti ladottuja kiveyksiä. Suositeltava päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta, jonka alapuolella on karkealla kiviaineksella täytetty kerros. Tonttien 8170 3 ja 4 sekä 8171 2 kuivatukseen ja maanalaisten rakenteiden vedeneristykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tonttien rajaaminen: Tonttien välisten rajojen aitaamisesta on sovittava naapuritontin omistajan kanssa. Kadunpuoleisia rajoja suositellaan aidattavaksi kortteleittain yhtenäisesti. Aitatyypeiksi suositellaan pensasaitoja, maalattuja säleaitoja tai matalia muureja. 10(10)