nuorisofoorumi 2010 Nuori, kuka käyttää ääntäsi? Valokeilassa huomisen vaikuttajat
TAT-ryhmän julkaisusarja
Helsingissä 2010 Tomi Alakoski, Katja Laurén, Satu Olkinuora (toim.) / Taloudellinen tiedotustoimisto Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design Oy Kuvat Lahden Muotoiluinstituutti, Vanto Design Oy ja Istockphoto Kustantaja Taloudellinen tiedotustoimisto ry Kirjapaino Suomen Graafiset Palvelut Oy ISBN978-952-67455-2-7
Nuori, kuka käyttää ääntäsi? Valokeilassa huomisen vaikuttajat Nuorisofoorumi 2010 Kari Väisänen Tuija Brax Paavo Arhinmäki Jyrki Katainen Mari Kiviniemi Päivi Räsänen Anni Sinnemäki Timo Soini Jutta Urpilainen Stefan Wallin Mikael Thuneberg Maria Vesanen Riku Ruokolahti Suvi Backman Essi Kakkola Anna Polkutie Miika Ruoho Saara Sihvonen Tomi Alakoski
Sisällys Nuori käyttää ääntään, jos häntä kuunnellaan Kari Väisänen...7 Mitä väliä äänestämisellä? Tuija Brax...9 Osallistumista, tasa-arvoa ja toimeentuloa Paavo Arhinmäki...12 Oikeudenmukaisuutta yli sukupolvien Jyrki Katainen... 14 Nuorison puolesta koulutusta, työtä ja vaikutusmahdollisuuksia Mari Kiviniemi... 16 Nuori protestoi äänestämällä! Päivi Räsänen... 18 Avoimen ja vihreän Suomen suunta Anni Sinnemäki...20 Suomen tulevaisuus on nuorissa Timo Soini... 22 Hyvinvoiva nuoriso avain Suomen menestykseen! Jutta Urpilainen...24 Nuorten hyvinvointi, työllisyys ja koulutus seuraavaan hallitusohjelmaan Stefan Wallin...26 Mitä välii? -tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, Maria Vesanen ja Riku Ruoholahti... 28 Käytä ääntäsi -vaalijulisteet...84 Nuori kuka käyttää ääntäsi? Tomi Alakoski... 96
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 7 Nuori käyttää ääntään, jos häntä kuunnellaan Nuorisofoorumi on aina tärkeällä asialla. Nyt voimme puhua jo perinteestä, Jyväskylän tapahtuma on järjestyksessään kolmas Nuorisofoorumi. Olemme edenneet yhteisen vastuun teemasta, nuorten tulevaisuuden taitotarpeista entistä vaativampaan haasteeseen: Voivatko nuoret todella vaikuttaa Suomen suuntaan, tulevan hallitusohjelman sisältöön, jopa politiikkaan? Olemme tapahtumamme kanssa ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Syvällä tarkoituksella. Helsinki on päättäjien mekka, joskin siellä on vaikeaa saada ääntään kuuluviin, erityisesti nuorten. Maakunnissa ääni kantaa kauemmaksi ja aidommin. Jos on uskominen puoluejohtajiemme linjauksia ennen keväisiä eduskuntavaaleja, niin nuorten asiat ovat hyvin, heidät huomioidaan, heistä välitetään. Ketään ei haluta jättää yhteisöjen ulkopuolelle, kukaan ei saa syrjäytyä, kaikilla on oltava mahdollisuus opiskella, perheillä on oltava riittävästi aikaa lapsilleen. Missä on sitten vika, jos kauniit ja kannatettavat toiveet sekä arkinen todellisuus eivät kohtaa? Arjen todistelemiseen ei tarvitse käyttää kovinkaan paljon aikaa: nuorisotyöttömyys on yksi yhteiskuntamme suurimmista ongelmista, nuorten mielenterveysongelmat ovat tikittävä aikapommi, kirkkokuntamme ei tunnista nuorison liberaaleja arvoja. Toisaalta ei ole mitään syytä kyseenalaistaa poliittisten päättäjien tahtoa kuunnella nuorisoa. Tuon tahdon on vaan muututtava käytännön teoiksi. Monet tutkimukset osoittavat, että nuorten arvomaailma on muuttunut. Nuorten arvot ovat monessa suhteessa pehmeämpiä ja vastuullisempia kuin vanhempien sukupolvien. On tärkeää, että nuoret voisivat elää Suomessa, joka välittää lähimmäisistään aina lapsista vanhuksiin, huolehtii vastuullisesti ympäristöstään, tarjoaa elämälle tasavertaisia mahdollisuuksia ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta. Nuorisolle on annettava todellisia mahdollisuuksia tehdä niitä asioita, joita heiltä helposti vaaditaan. Jos nuorten on valmistuttava aikaisemmin eri ammatteihin, heille on tarjottava töitä, erityisesti ensimmäisen työpaikan osalta. Jos nuorilta odotetaan enemmän yhteiskunnallista aktiivisuutta, heidät on otettava aidosti mukaan päätöksentekoon.
NUORI KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄÄN, JOS HÄNTÄ KUUNNELLAAN Haluamme omalta osaltamme nostaa esille nuorille tärkeitä asioita niin, että ainakin osa niistä kirjataan selkeiksi tavoitteiksi seuraavaan hallitusohjelmaan. Seuraamme myös poliitikkojen antamia vaalilupauksia, jotka koskevat nuoria. Toteutuvatko ne, vai onko kyse pelkästä oman poliittisen vallan tavoittelusta? Nuorilla itsellään on myös suuri valta ja vastuu tulevaisuudestaan. Äänioikeuden käyttäminen on tärkeää monestakin syystä. Vaaleissa annettu ääni on tahdonilmaisu tulevaisuuden valinnoista. Äänestämättä jättäminen on turha protesti, joka heikentää entisestään nuorten asemaa. Kari Väisänen Toimitusjohtaja, TAT-ryhmä
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 9 Mitä väliä äänestämisellä? Onko poliittisilla valinnoilla väliä? Minusta niillä on. Poliittisten liikkeiden sanotaan joskus olevan kuin toistensa kopioita. Oman kokemukseni valossa tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi kunnat, joissa on erityyppisiä poliittisia voimasuhteita, tekevät näistä painotuksista johtuen varsin erilaisia ratkaisuja palveluita järjestäessään ja muussa toiminnassaan. Samantyyppisissä naapurimaissa esimerkiksi Pohjoismaissa on tehty erilaisia ratkaisuja hallitusten poliittisista painotuksista johtuen. Suomessa esimerkiksi suhtautuminen ympäristöön tai kansainvälistymiseen jakavat näkemyksiä niin puolueiden kesken kuin niiden sisälläkin. Äänestämällä voi vaikuttaa sekä puolueiden voimasuhteisiin että suomalaisessa järjestelmässä myös siihen, ketkä henkilöt listoilta tulevat valituiksi. Meillä ei esimerkiksi Ruotsista poiketen ole käytössä ns. pitkiä listoja, joissa puolueet määrittävät valituksi tulevien järjestyksen. Tästä johtuen äänestäjän valinnat vaikuttavat meillä enemmän. Suomessa nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut enemmän kuin muiden ikäryhmien. Nuorten äänestysaktiivisuus on eri tutkimuksissa arvioitu parikymmentä prosenttia muita ikäryhmiä alemmaksi. Pojat äänestävät vielä jonkin verran harvemmin kuin tytöt. Kun äänestämättä jättäneiltä nuorilta kysyttiin vuoden 2007 vaalien jälkeen syitä tähän, olivat yleisimmät syyt yksi ääni ei olisi merkinnyt mitään, politiikka ei kiinnosta minua sekä en vain viitsinyt käydä äänestämässä. 1 Samaan aikaan Suomen väestö vanhenee nopeasti. Kun vuonna 1950 yli 65-vuotiaiden osuus oli vajaa 7 % väestöstä, odotetaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden muodostavan jo yli 25 %. Suurten ikäluokkien tiedetään myös äänestävän aktiivisesti. Minkälaisen tulevaisuudenkuvan tämä maalaa suomalaiselle politiikalle? Pienenevät nuoret ikäluokat äänestävät suhteessa selvästi harvemmin kuin isot vanhenevat ikäluokat. Vanhentuuko myös eduskunta vastaavasti? Nousevatko eläkkeet entistäkin tärkeämmäksi poliittiseksi kysymykseksi? Miten vastaavasti käy nuorille tärkeiden kysymysten kuten vaikka koulutuksen tai nuorille sopivien asuntojen laskeeko niiden painoarvo politiikan agendalla? On ajankohtaista miettiä keinoja muuttaa tätä kehityssuuntaa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset nuoret pärjäävät hyvin poliittista järjestelmää koskevan tietämyksensä puolesta, mutta huonosti siltä osin, etteivät he luota omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
MITÄ VÄLIÄ ÄÄNESTÄMISELLÄ? Demokratiakasvatus kouluissa on merkittävässä asemassa. On myös tärkeää, että nuoret voivat oikeasti vaikuttaa heitä koskeviin asioihin: koulussa, kunnassa ja omassa elinympäristössä muutenkin. Näin rakentuu osallistuvan ja vaikuttavan kansalaisen identiteetti. Oikeusministeriössä on myös selvitetty mahdollisuutta laskea äänestysikäraja 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Juuri kunnallisvaalien arvioitiin olevan nuoren elämänpiiriä lähimpänä. Näkemyksiä on esitetty sekä uudistuksen puolesta että sitä vastaan. Itse katson, että yhdistettynä laadukkaaseen demokratia- ja perusoikeuskasvatukseen uudistus voisi tuoda nuoren sukupolven ääntä paremmin esiin. Toivon, että sopivasta äänestysikärajasta samoin kuin muista hyvistä ideoista nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi käydään aktiivista keskustelua. Ihan sama? Tuskin. 1 Sami Borg, Eduskuntavaalitutkimus 2007 Tuija Brax Oikeusministeri
Mitä ja miten nuorten asioita tulisi nostaa seuraavaan hallitusohjelmaan?
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Osallistumista, tasa-arvoa ja toimeentuloa Vuonna 2006 voimaan astuneen nuorisolain kahdeksannessa pykälässä sanotaan Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tämä on erinomainen tavoite, joka ei kuitenkaan ole toivotulla tavalla toteutunut. Nuorisolain kuulemisvelvollisuutta onkin kehitettävä yhteistyössä kuntien kanssa. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on aloitettava jo varhain peruskoulussa kehittämällä koulujen demokraattista päätöksentekoa. Yhteiskunnallista osallistumista ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista on tuettava yhteiskuntaopin tuntimäärää lisäämällä. Lisäksi ainakin äidinkielen ja kuvataiteiden opintoihin tulee sisällyttää mediakriittistä pohdintaa. Koulu on myös paikka, jossa tulisi miettiä poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen monia merkityksiä. Politiikka ei ole ainoastaan puoluepoliittista toimintaa tai äänestämistä vaaleissa. Nämäkin ovat toki tärkeitä, mutta hyvinkin henkilökohtaiset valinnat ovat tapa toimia poliittisesti ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Esimerkiksi kasvissyönti, polkupyöräily tai julkisen liikenteen valitseminen yksityisautoilun sijaan ovat tällaisia valintoja. Kaikilla nuorilla on oltava oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan. Kunnat on velvoitettava huolehtimaan siitä, että jokaisella nuorella on aito mahdollisuus ja vastuu suorittaa opinnot lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tai vaihtoehtoisesti sitoutua oppisopimuskoulutukseen tai työpajatoimintaan. Nykyisessä käytännössä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jää seitsemän prosenttia nuorista. Kaikille ei tarjota opiskelupaikkaa, ja siksi osa nuorista lopettaa lyhytnäköisesti opiskelun peruskoulun jälkeen. Nuorten opiskeluaikaista toimeentuloa tulee parantaa. Kouluttautumisen ja tutkinnon opiskelemisen on oltava mahdollista ilman velkaantumista, varakasta taustaa tai opiskelulta ajan vievää työntekoa. Tämä nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja työelämään pääsyä. Olen jättänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan opintorahan korottamista sadalla eurolla kuukaudessa ja opintotukietuuksien sitomista kansaneläkeindeksiin. Vanhempien tulot eivät saisi vaikuttaa täysi-ikäisten opiskelijoiden opintorahaan.
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 13 Opintonsa päättäneille nuorille on saatava myös työpaikkoja. Tätä kirjoittaessani joka neljäs työtä haluava suomalaisnuori on työtön. Nuorisotyöttömyyttä vastaan pitää suunnata erityisiä toimia. Jo kolmen kuukauden työttömyysjakso voi syrjäyttää nuoren pysyvästi työelämästä. Siksi jokaiselle tutkinnon suorittaneelle nuorelle on taattava oikea työ oikealla palkalla kolmessa kuukaudessa. Kunnilla ja valtiolla on paljon tekemättömiä töitä, joita näille nuorille pitää tarjota. Se toki maksaa, mutta vielä kalliimmaksi tulee nuorten pysyvä syrjäyttäminen työelämästä. On tärkeää, että nuoria otetaan entistä enemmän mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä koskee niin koulutukseen, työpaikkoihin, asumiseen ja harrastuksiin liittyviä kysymyksiä, kuin esimerkiksi luonnonsuojelu- ja ympäristöasioitakin. Tässä tarvitaan sekä osallistumisen mahdollistavaa lainsäädäntöä että nuorten oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Paavo Arhinmäki Puheenjohtaja, Vasemmistoliitto
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Oikeudenmukaisuutta yli sukupolvien Yhteiskuntamme tulevaisuuden avainkysymys on hyvinvoinnin turvaaminen. Meidän on tehtävä uudistuksia, joilla takaamme entistä paremman hyvinvointiyhteiskunnan tämän päivän lapsille ja nuorille, tulevista sukupolvista puhumattakaan. Aidossa hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisillä on tasa-arvoiset lähtökohdat kehittää itseään ja toimia omaksi ja yhteiseksi parhaaksi. Oikeassa hyvinvointiyhteiskunnassa eri sukupolvet kantavat vastuuta toisistaan. Nuorten tulee tunnistaa ikäihmisten ongelmat ja keski-ikäisten ja ikäihmisten puolestaan osata katsoa asioita tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. Tarvitsemme vastuunottoa ja ennakkoluulotonta otetta. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että emme sysää päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. Julkinen talous on saatava kuntoon ja ottamaan vastaan ikääntymisen haasteet. Mitä enemmän saamme aikaan kestävää kasvua työntekoa lisäämällä, tuottavuutta parantamalla ja kannustavalla verouudistuksella, sitä vähemmän joudumme turvautumaan kasvua hidastaviin tasapainotuskeinoihin eli vähemmän tärkeiden menojen karsimiseen ja veronkorotuksiin. Millainen yhteiskunta sitten on tavoitteena? Suomi, jossa jokaiselle taataan laadukas koulutus aina varhaiskasvatuksesta tutkintoon ja hyvä terveydenhuolto neuvolasta vanhainkotiin. Hyvinvointiyhteiskunta, jossa yhteisöllisyys kukoistaa ja ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Perusasiat ovat ennallaan. Hyvinvointi syntyy jatkossakin vain työstä. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki saavat tehdä töitä. Nuorilla on oltava mahdollisuus toteuttaa itseään sekä saada hyvää koulutusta ja ammattiosaamista, jonka turvin voi kitkattomasti siirtyä tekemään mielekkäitä töitä. Syrjäytymisvaarassa olevia on autettava ajoissa ja päättäväisesti. Jokainen ansaitsee olla mukana yhteiskuntamme rakentamisessa, ketään ei saa jättää. Toinen perusasia on, että sivistys ja osaavat ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Meidän on ponnisteltava hyvien tulosten eteen aina uudelleen ja osin uusin keinoinkin. Siksi on tehty yliopistouudistus ja siksi perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä pitää jatkaa. Inhimillisen pääoman lisäksi tarvitsemme kannustavuutta ja reilua työelämää. Työnteon, yrittämisen ja uuden luomisen pitää palkita teki-
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 15 jänsä. Nuorten ammattiin valmistuneiden kannalta tärkeää on luottamus siihen, että työtä ja toimeentuloa riittää. Muuten on vaikea suunnitella ja rakentaa omaa elämäänsä. Kaikki työ lyhytaikainenkin on arvokasta, mutta turhista pätkätöistä on päästävä eroon. Kestävät työsuhteet ja reilu työelämä auttavat jaksamaan. Työ- ja perhe-elämä on pystyttävä yhdistämään nykyistä joustavammin. Oikeudenmukaisuuteen yli sukupolvien kuuluu myös vastuu ympäristöstä. Meidän on jätettävä elinympäristömme paremmassa kunnossa kuin sen olemme saaneet. Välittäminen toisista ihmisistä ja ympäristöstä ei lopu maamme rajoille. Kannamme jatkossakin vastuumme muusta maailmasta ja autamme hädässä olevia. Kestävää kehitystä saadaan aikaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa vahvistamalla sekä edistämällä vastuullista markkinataloutta, joka huomioi niin ihmisten kuin ympäristönkin tarpeet. Parempi huominen ei tule itsestään. Se on tehtävä. Huomisen yhteiskunnan tukipilareina nuorten äänenpainoilla ja panoksella on työssä ratkaiseva rooli. Tarvitsemme vastuullisia päätöksiä, joista lapsemmekin voivat olla ylpeitä. Päätöksiä, joilla rakennamme kannustavaa, luovaa ja välittävää Suomea. Jyrki Katainen Puheenjohtaja, Kansallinen Kokoomus
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Nuorison puolesta koulutusta, työtä ja vaikutusmahdollisuuksia Hyvä nuori! Elät elämäsi parasta aikaa. Nyt sinulla on mahdollisuus aprikoida, puntaroida ja mietiskellä, mitä elämältäsi haluat. Seuraavaksi voit ryhtyä toteuttamaan näitä suunnitelmia, ottamaan askelia kohti tavoitteita. Voit kokeilla, yrittää, onnistua ja välillä vaikka vähän mokatakin. Ei se niin vaarallista ole, koska virheistä myös oppii. Sinun on hyvä muistaa, että et ole matkallasi yksin. Nuorten elämänpolkujen tukeminen on seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tähän kokonaisuuteen kietoutuvat niin työllistyminen, koulutus kuin tasa-arvoisuuden vahvistaminenkin. Peruskoulun päättymisen jälkeen nuorten keskuudessa tapahtuu nopeaa eriarvoistumista, joka saattaa vaikuttaa elämään hyvin kauaskantoisesti. Valitettavasti jotkut nuoret syrjäytyvät nopeasti ja osa elää kaltevalla pinnalla. Osalla nuorista taas menee erittäin hyvin, opinnot sujuvat ja työpaikka löytyy jouhevasti. Jokaiselle nuorelle on peruskoulun päättyessä taattava paikka lukiossa, ammattikoulutuksessa tai muissa aktiivitoimissa, kuten kymppiluokalla, ammattistartissa tai työpajassa. Koulutustakuu on jo olemassa, mutta viranomaisten ja oppilaitosten on tiivistettävä yhteistyötä ja estettävä nuorten syrjäytyminen. Yksikin kyydistä pudonnut nuori on liikaa. Teidän nuorten työllistymiseen on poliitikkojen kiinnitettävä erityistä huomiota myös ensi vaalikaudella. Taantuman vuoksi nuorten työttömyys ponnahti kasvuun. Hallitus on toiminut määrätietoisesti nuorisotyöttömyyden vähentämisessä, eikä ole vain pyrkinyt sen kasvun hillitsemiseen. Eri alojen koulutustarpeita on arvioitava entistä tarkemmin. Työllistymisen kannalta on tärkeää tarjota opiskelupaikkoja sellaisilla aloilla, joilta te nuoret saatte työtä. Nuorten kiinnostusta kansalaisvaikuttamiseen on tuettava ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Väestön ikääntyessä nuorten suhteellinen osuus esimerkiksi äänioikeutetuista laskee. Nuoret eivät myöskään äänestä yhtä innokkaasti kuin vanhemmat kansalaiset. Nuorten ääni täytyy siis saada kuulumaan tulevalla vaalikaudella aiempaa kirkkaammin. Nuorille on tarjottava vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia paikallistasolla: oman koulun, harrastusten ja kunnan asioista on helppo aloittaa. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen kirjaamista lakiin pitää selvittää.
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 17 Seurakuntavaaleissa on tänä syksynä ensimmäisen kerran käytössä alempi äänestysikäraja, 16 vuotta. Samaa ikärajaa pitää harkita myös kunnallisvaaleissa. Seuraavalta hallitukselta vaaditaan kykyä tarkastella kaikkia päätettäviä asioita ylisukupolvisesti. Esimerkiksi valtionvelan hoitaminen ja työurien pidentäminen on ratkaistava sukupolvien välistä tasa-arvoa vahvistavalla tavalla. Teille suomalaisille nuorille ympäristöasiat ovat erityisen kiinnostuksen kohteita. Ympäristön puhtaus ja hyvinvointi on aivan oleellinen sukupolvien yli ulottuva asia. Tästä meidän kaikkien on yhdessä pidettävä huolta. Hyvä nuori! Käytä ääntäsi ensi keväänä. Silloin on sinun mahdollisuutesi vaikuttaa. Se on samalla myös vastuun ottamista itsestäsi, lähimmäisistäsi ja koko maastamme. Mari Kiviniemi Puheenjohtaja, Suomen Keskusta
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Nuori protestoi äänestämällä! Kansalaisilta tulee viestejä, joissa uhataan jättää äänestämättä puolueiden vaalirahasotkujen vuoksi. Ymmärrän suuttumuksen, mutta johtopäätös on väärä. Eivät aivan kaikki puolueet ole sotkeutuneet vaalirahojen pimitykseen tai jopa epäiltyihin rikoksiin. Kristillisdemokraattisella eduskuntaryhmällä ilmoitukset ovat kunnossa. Äänestämättä jättäminen merkitsee aina tukea vahvimmalle puolueelle. Siksi suosittelen protestoimista äänestämällä niitä puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat aiemmissa vaaleissa menetelleet rehellisesti. Toivon, että tulevat vaalit ovat arvovaalit myös politiikan rehellisyyden ja avoimuuden puolesta. Perhe- ja väestöpolitiikan kannalta on ongelmallista, että politiikkaa tehdään lyhytjänteisesti neljän vuoden, vaalikauden mittaisissa pätkissä. Kuntaliiton arvion mukaan suomalaiset pääsisivät vuonna 2030 eläkkeelle vasta reilusti yli 70-vuotiaina, jos eläkkeellä ja työelämässä olevien huoltosuhde haluttaisiin pitää nykyisellään. Tilanne ei korjaannu pelkästään maahanmuuttoa lisäämällä ja työuria pidentämällä, vaan tarvittaisiin myös syntyvyyden lisäämistä. Ensi vuonna syntyvät lapset antavat työpanoksensa yhteiskunnalle vasta reilun 20 vuoden kuluttua. Tarvitaan siis parempaa perhepolitiikkaa. Esimerkiksi opintotukeen tulisi palauttaa lapsikorotus. Nuorisotyöttömyys on erityisen huolestuttavaa ajatellen väestön ikärakenteen murrosta. Tarvitsemme jatkossa jokaisen kynnelle kykenevän työpanoksen! Jos nuori ei pääse työelämään, hän helposti syrjäytyy muutenkin yhteiskunnasta. Kuvaan astuvat usein päihde- ja mielenterveysongelmat. Siksi nuorisotyöttömyyteen tulee suhtautua nollatoleranssin periaatteella. Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille riippuu ennen kaikkea taloussuhdanteista, mutta ilman ammatillista tutkintoa sijoittumisedellytykset heikkenevät huomattavasti. Opiskelun keskeyttäminen on suurempi ongelma kuin koulutukseen hakeutumattomuus välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Koulutuspolitiikalla on merkittävä rooli nuorisotyöttömyyden vähentämisessä.
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 19 Ammatillisen koulutuksen ohjausta ja oppilashuollon resursseja tulee huomattavasti lisätä, ja ammatillisessa koulutuksessa tulee luoda joustavampia koulutuspolkuja. Vaarana on, että ilman toimenpiteitä tuhansia nuoria jää pysyvästi työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle kuten kävi 90-luvulla. Ammattikoululaisilla on myös enemmän terveysongelmia kuin lukiolaisilla tai korkeakouluissa opiskelevilla, ja heillä myös kouluterveydenhuolto on heikommalla tolalla. Erityinen huomio tulee kiinnittää mielenterveysongelmiin, päihteiden käytön, ylipainon ja tupakoinnin ehkäisyyn ja yleisen sosiaalisen syrjäytymisen estämiseen. Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi suomalaisten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Nuorten työkyvyttömyys on lisääntynyt kolmessa vuodessa lähes kolmanneksella. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa. Päivi Räsänen Puheenjohtaja, Suomen Kristillisdemokraatit
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Avoimen ja vihreän Suomen suunta Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa. Silloin ratkaistaan Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vihreille seuraavissa vaaleissa tärkeitä asioita ovat ympäristö ja suomalaisen yhteiskunnan avoimuus ja tasa-arvo. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on ihmiskunnan tärkein tehtävä 2000-luvulla. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Meillä ei ole aikaa odottaa päätöksiä vuoteen 2020, vaan päästöt on siihen mennessä jo saatava laskuun. Päätöksiä ja toimia tarvitaan siis nyt. Vihreät kannattavat siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön ja sitä, että energiaa käytetään tehokkaasti. Energiapolitiikan ei pidä perustua tuhlaamiselle. Vihreille aloille voidaan luoda paljon uusia työpaikkoja. Monelle nuorelle riittää töitä, kun peruskorjaamme maailman. Talous on rakennettava sellaiseksi, että emme tuhoa omaa elinympäristöämme ja luontoa. On tärkeää huolehtia siitä, että jokainen nuori saa itselleen sopivan koulutuksen, koska meillä ei ole varaa hukata kenenkään taitoja. Sen verran suuret haasteet meitä lähivuosina odottavat. Ilmastonmuutos, saastuttaminen ja se, että yksinkertaisesti kulutamme liikaa luonnonvaroja liittyvät myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Useita lajeja kuten saimaannorppaa uhkaa sukupuutto, koska niille välttämättömät elinympäristöt ovat kadonneet. Biologit puhuvat, että meneillään on ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto. Vihreät haluaa suojella metsiä ja toisaalta hoitaa metsiä entistä monipuolisemmin. Tällä hetkellä Suomessa metsienhoito perustuu pääosin avohakkuisiin, jotka köyhdyttävät metsäluontoa. Etenkin Etelä-Suomen metsistä on suojeltu aivan liian vähän. Haluamme suojella 10 prosenttia Etelä-Suomen metsistä. Norppa on pelastettava ottamalla Saimaalla käyttöön verkkokalastuskielto. Ympäristöongelmat saattavat tuntua ylitsepääsemättömän suurilta ja aiheuttaa epätoivoa. Suuriakin muutoksia voidaan tehdä ja on myös tehty. On päästettävä irti pelosta ja toimittava. Suomi voi olla hiilineutraali maa, joka tuottaa kaiken energiansa uusituvilla. Voimme elää kestävämmin, mutta silti hyvin.
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 21 Politiikka on hyvin yksinkertaisesti asioista päättämistä ja sopimista, mitä edeltää usein asioista riiteleminen. Avoimessa yhteiskunnassa, jossa tehdään avointa politiikkaa, jokainen voi paremmin nähdä millaiset rattaat pyörivät tehtyjen päätösten takana. Vihreät ovat olleet tekemässä vaalirahoitusuudistusta, joka tekee kampanjoinnin avoimemmaksi. Jokaisen on nyt ilmoitettava tarkemmin, mistä on saanut rahaa ja kuinka paljon. Haluamme, että politiikka on sekä valtakunnantasolla että kunnallistasolla avoimempaa. Haluamme eduskuntaan lobbausrekisterin, josta selviää, ketkä ovat pyrkineet vaikuttamaan siellä tehtäviin päätöksiin. Se on tärkeää, koska norpalla on vähemmän rahaa lobbaamiseen kuin esimerkiksi kaivosteollisuudella. Anni Sinnemäki Puheenjohtaja, Vihreä liitto
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Suomen tulevaisuus on nuorissa Kaikki me joskus olemme olleet lapsia ja nuoria. Lapsuus- ja nuoruusajalla on valtava merkitys läpi ihmisen elämän. Lapsi tarvitsee lähimmäisiltään rakkautta ja rajoja. Jotta niitä molempia pysytään antamaan, pitää perheillä olla yhteistä aikaa. Yhteiskunnan tulee taata mahdollisimman hyvät lähtökohdat perheille huolehtia omasta jälkikasvustaan. Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa hurjassa kasvussa ja se on mielestäni ensimmäinen asia, johon on puututtava. Tänä päivänä toki tiedetään, että lapset oireilevat myös taloudellisesti hyvin pärjäävissä perheissä. Se kertoo ajastamme, jossa ihmisiä kannustetaan juoksemaan entistä kovempaa rahan perässä, niin että pienet jäävät jalkoihin. Jokaisella taloudellisesti hyvin pärjäävällä perheellä on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia valita kuin köyhyydestä kärsivillä perheillä. Jos perheellä on taloudellisesti tiukkaa, ei se automaattisesti estä lasta pärjäämästä elämässään nyt ja tulevaisuudessa, mutta köyhyys lisää riskiä syrjäytyä. Ihminen on pohjimmiltaan yhteisöllinen ja siten riippuvainen toisista ihmisistä. Siksi aikana, jolloin yhteisöllisyys on kiistatta heikentynyt, köyhyys aiheuttaa entistäkin suuremman syrjäytymisriskin. Erityisen hankala tilanne on perheissä, joissa vanhemmat ovat työttöminä. Työllisyyden nostaminen on parasta lääkettä perheiden ahdinkoon, mutta valitettavasti sitä lääkettä ei ole Suomessa riittävästi. Lamasta huolimatta Suomi on kuitenkin edelleenkin rikkaampi kuin koskaan ennen 2000-lukua, eli meillä on mahdollisuus valita, mihin veroeuroja käytetään. Tutkimusten mukaan vain harva suomalainen valitsee tietoisesti yhteiskunnan tukien varassa elämisen työnteon sijaan. Erityisen pienen uskon määrän olevan lapsiperheiden vanhempien osalta. Jokainen, jolla on lapsi, haluaa lähtökohtaisesti mahdollisimman hyvää lapselleen, eivätkä työttömyys ja köyhyys suinkaan edistä tuon tavoitteen toteutumista. Lapsiperheiden yhteiskunnalta saamat sosiaaliset etuudet ja palvelut eivät siis ole omiaan passivoimaan, mutta sen sijaan ne estävät lasten syrjäytymistä. Tämä on seikka, joka pitää pitää mielessä, kun mietitään, mihin yhteiskuntamme rajallisia resursseja kohdennetaan. Kun panostetaan lapsiperheisiin, sijoitetaan aina tulevaisuuteen ja siksi Suomeen on luotava sellainen politiikka, että esimerkiksi kaikkien kuntien kannattaa huolehtia lapsistaan ja nuoristaan. Jostakin syystä tämä huolehtiminen ei ole kaikkialla kovinkaan kovassa huudossa, vaan kun kunnissa priorisoidaan tai tehdään säästöjä, ensimmäisenä leikataan lapsiperheistä.
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 23 Suomessa on haluttu korostaa universaalisuutta lapsiperheiden sosiaalietuuksissa ja palveluissa, koska jokainen elämä on yhtä arvokas. Onkin todella nurinkurista heikentää tällaisia etuuksia ja palveluita vain siksi, että tiedämme tarpeen niille käytännössä vaihtelevan perheestä riippuen. Juustohöylääminen vie pohjan pois koko järjestelmältä. Suomessa täytyy siis linjata, haluammeko jatkaa universaalien perhepoliittisten sosiaalietuuksien ja palveluiden linjalla ja ryhdyttävä periaatepäätöksen mukaisiin toimenpiteisiin. Nykyisen juustohöyläsäästämisen seurauksena ongelmiin näytetään puututtavan järjestelmällisesti myöhässä. Se vasta kallista on. Timo Soini Puheenjohtaja, Perussuomalaiset
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Hyvinvoiva nuoriso avain Suomen menestykseen! Suomalaiset koululaiset saavuttavat maailman parhaat koulutulokset. Suomi on yhteiskuntana rankattu maailman parhaaksi maaksi asua. Millaisena näkee todellisuuden Suomen nuoriso? Nuoret kokevat tuskaa globaaleista ympäristöongelmista. Nuoret kokevat, että heidän äänensä ei riittävästi kuulu. Nuoret ilmaisevat epäviihtyvyyttä suomalaisessa koulussa. Erot lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat huolestuttavasti kasvaneet. Ongelmista huolimatta valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin. Nuoret toivovat kulttuurista ymmärrystä, tukea arjen taitojen oppimiseen ja sosiaaliseen syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorista enemmistöllä on jokin harrastus. Nuoret pelkäävät työttömyyttä ja yli kaksi kolmesta ottaisi vaikka tilapäistäkin työtä kuin eläisi työttömyyskorvauksella. Nuorten tulevaisuuden kannalta keskeisiä menestystekijöitä ovat turvallinen kasvuympäristö, hyvä terveys, viihtyvyys koulussa, toisen asteen koulutus sekä ensimmäisen työpaikan löytäminen pian valmistumisen jälkeen. Näihin tekijöihin tulisi yhteiskuntapolitiikalla vastata. SDP haluaa edistää nuorten hyvinvointia Hyvä ja tasa-arvoinen alku elämään kuuluu kaikille. SDP sitoutuu ottamaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen seuraavan hallitusohjelman painopisteeksi. Tähän kuuluvat kouluviihtyvyyden parantaminen sekä erityisesti perusopetuksen, nuorisotyön ja sosiaalityön yhteyden vahvistaminen. Haluamme vahvistaa moniammatillista yhteistyötä kouluissa. Myös lasten ja nuorten terveyden edistäminen vaatii lisätoimenpiteitä. Pidemmän aikavälin tavoitteena SDP haluaa käynnistää vuoteen 2020 ulottuvan peruskoulun rakenteellisen uudistuksen ja turvata turvallisen ehyen koulupäivän jokaiselle koululaiselle. Tämä uudistustyö on aloitettava heti seuraavan hallituskauden alkaessa. Perusopetuksen rahoituslainsäädäntöä on muutettava niin, että haasteellisemmissa ympäristöissä toimivat koulut voivat tarjota entistä paremmat mahdollisuudet oppilailleen. Ilman koulutusta on tämän päivän yhteiskunnassa vaikea löytää työpaikkaa. SDP asettaa seuraavan vaalikauden tavoitteeksi, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Myös nuorisotyöttömyydelle on
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 25 asetettava nollatoleranssi. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle alle 20-vuotiaalle nuorelle on taattava koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Lasten ja nuorten kulttuuriin on panostettu vahvasti. Näin edistetään nuorten luovuutta ja tarjotaan mielekästä vapaa-ajan vietettä. Panostuksia tulee jatkaa. Samalla on huolehdittava, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tai syrjäseudulla asuvat nuoret jää paitsi kulttuuri- ja taideharrasteista. Lasten ja nuorten kuulemista päätöksenteossa ja heitä koskevissa arkielämän ratkaisuissa on pyritty aktiivisesti edistämään. Kuitenkin nuoret itse ilmoittavat ettei heitä todellisuudessa kuunnella. Tavoite ja todellisuus ovat keskenään ristiriidassa, mikä vaatii arviointia. Lasten ja nuorten kuulemista koskevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta on toteuttava tutkimushanke sekä luotava yhdessä lasten ja nuorten uusi vaikuttamisen malli. Lasten ja nuorten huoli maailman globaaleista ongelmista on myös otettava vakavasti. Tämän päivän nuorten tulee saada vaikuttaa huomispäivän elinympäristöön. Lasten ja nuorten ääni on tulevaisuuden ääni. Jutta Urpilainen Puheenjohtaja, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
MITÄ JA MITEN NUORTEN ASIOITA TULISI NOSTAA SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN? Nuorten hyvinvointi, työllisyys ja koulutus seuraavaan hallitusohjelmaan Nuoret nähdään liian usein liian rajoitetusti, joko nykypäivän ongelmina tai tulevina työntekijöinä. Molemmissa näkökulmissa nuoria tarkastellaan ulkoapäin, jolloin heidän omat näkemyksensä, tarpeensa ja toiveensa eivät tule esiin. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan kokonaisvaltaista näkökulmaa, mikä on edustuksellisen demokratian tärkeimpiä tehtäviä. On siis erittäin tärkeää, että kaikki ryhmät ikään ja sukupuoleen katsomatta voivat saada kantansa näkyviin. Käsite ryhmä on kuitenkin monesti ongelmallinen, koska ihminen kuuluu luonnostaan moneen ryhmään. Vaikka kukaan ei vastaa keskiverto-nuoren kuvaa, on tästä huolimatta tärkeä nähdä nuorten tarpeet. Yhteiskunta tarvitsee aktiivista nuorisopolitiikkaa, eli aktiivista näkökulmaa nuorille tärkeistä asioista. Nuorisopolitiikkaa lähestytään usein vapaa-ajan kautta. Vapaa-aika onkin tärkeä osa nuorten hyvinvointia, mutta hyvinvointiin kuuluu toki paljon muutakin. Hyvinvointivaltio on meidän luomuksemme, joka heijastaa syviä moraalisia arvoja ja odotuksia. Sen palvelut on saatava lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Palvelujen saatavuus on keskeistä nuoren siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa. Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja tuki silloin kun asiat uhkaavat suistua raiteiltaan. Samoin olennaista on mahdollisten vaikeuksien näkeminen laajasti ja tuen moniammatillisuus. Nuorten hyvinvointiin vaikuttaminen itselle tärkeissä asioissa se on osallistumista yhteiskuntaan. Hyvinvointiin kuuluu tietysti myös erilaiset nuorille suunnatut palvelut, joista nostaisin ensi hallitusohjelmassa esiin mielenterveyspalvelut. Taloudellisesta tilanteesta riippuen työllisyys on myös ajankohtainen asia tulevassa hallitusohjelmassa. Työllisyys on tietysti nuorille tärkeää tulevaisuuden työuran kannalta, mutta nuorten työllisyys on myös tässä ja nyt. Kysymys kuuluu, miten nuoria päästetään mukaan yhteiskuntaan? Suomi on erittäin työkeskeinen yhteiskunta ja työ on siksi merkityksellistä, ei vain tämän hetken toimentulon kannalta. Tiedämme, että tuleviin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla vaikuttavat monet asiat. Toiset eivät liity ollenkaan henkilökohtaisiin valintoihin tai ominaisuuksiin, vaan ne ovat sidoksissa esimerkiksi globaaliin taloudelliseen tilanteeseen. Asioita, joihin yksilö voi osittain vaikuttaa on oma koulutus. Koulutuspaikkojen tarjonta ja muut koulutusjärjestelmään liittyvät asiat, kuten opintotuki,
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 27 ovat sellaisia, joista voimme päättää yhdessä. Tästä syystä pidän koulutukseen liittyviä asioita kolmantena tärkeänä aihealueena tulevassa hallitusohjelmassa. Kun listaan lyhyesti nuorille tärkeitä asioita seuraavassa hallitusohjelmassa, ovat aihealueet seuraavat: Hyvinvointi: Mielekäs vapaa-aika parantaa elämänlaatua Avoin ja tulevaisuuteen katsova yhteiskunta Ketään ei jätetä mielenterveyspalvelut kuntoon Työllisyys: Työpajat ja etsivä nuorisotyö kaikkiin kuntiin Monialainen yhteistyö toimimaan nuorten hyväksi Nuorisotyöttömyyteen puututtava Koulutus: Koulutuksen maksuttomuus, opintotuki indeksiin Sujuvat opinnot, opinto-ohjaus ja siirtyminen asteelta toiselle Jokaiselle jatkossakin oikeus oppia kieliä Stefan Wallin Puheenjohtaja, Ruotsalainen Kansanpuolue
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 29 Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Nuorisofoorumi 2010 Mikael Thuneberg Maria Vesanen Riku Ruokolahti T-Media Oy
Sisällys Mitä välii? -tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan...32 1 Johdanto...32 Tutkimuksen toteutus...34 2 Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa kohtaan...35 Aikaisempi tutkimus... 35 Yhteiskunnalliset asiat vs. politiikka... 37 Nuorille tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset... 41 Opintotuki... 44 Homo- ja lesboparien oikeudet... 46 Työttömyys...50 Ympäristökysymykset... 53 Maahanmuutto...56 Muita teemoja... 61 3 Eduskuntavaalit 2011... 66 Äänestämisaikeet ja syyt jättää äänestämättä... 66 Äänestyspäätös... 69 Ehdokkaan iän ja sukupuolen merkitys... 72 Ehdokasvalintaan liittyvät asiakysymykset... 74 4 Mielipiteet puolueista ja poliitikoista...77 Puolueiden kannatus ja niihin liitetyt mielikuvat... 77 Poliitikkoihin liitetyt mielikuvat...82 5 Päätelmät... 83
MITÄ VÄLII? -TUTKIMUS NUORTEN SUHTEESTA POLITIIKKAAN 1 Johdanto Samapa se ketä äänestää tai äänestääkö ollenkaan ku asiat ei muutu mihinkään suuntaa, ei ainakaa positiivisesti. Politiikot saa hirveetä liksaa ja palkka vaan nousee. Mitä me tavalliset kansalaiset siitä hyödytään, ei mitään. Politiikka on tylsää ja epäreilua. Vaikka aina jankutetaan, että Et voi vaikuttaa jos et osallistu/äänestä niin silti ei nappaa. Ei yhen ihmisen panos vaikuta kuitenkaan mitenkään. Poliitikot, harvoin poikkeuksin, ovat korruptoituneita ja välittävät vain omasta perseestään, syytävät verorahoja Suomi- Soffalle, tienaavat enemmän kuin pitäisi sallia ja syyttävät kansalaisia omista virheistään oikeudessa. Sitten vielä ihmetellään, ettei nuoria innosta politiikka. Onko nuorten suhtautuminen yhteiskunnallisiin asioihin todellakin näin kyynistä? Poliittisen prosessin osalta voidaan todeta, että yleisesti ottaen näin on: nuorten enemmistö ei todellakaan ole innostunut politiikasta, ja kuten tiedämme, on nuorten äänestysaktiivisuuus ja osallistuminen puoluetoimintaan ollut jo pitkään laskussa. Nuorten äänestysaktiivisuus on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa. 1) Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, ettei asia ole näin yksiselitteinen, vaan nuorilla on kyllä runsaasti mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista ja kiinnostusta vaikuttaa niihin. Kielteinen suhtautuminen liittyy siis nimenomaan puoluepolitiikan prosessiin, joka koetaan vieraaksi ja jossa omat vaikutusmahdollisuudet nähdään vähäisinä. Tässä tutkimuksessa tavoitteenamme on selvittää, miksi poliittinen prosessi ei sytytä nuoria, ja mitkä ovat niitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka heitä kuitenkin kiinnostavat. Esitämme myös nuorten käymään kes- (1 Kuure,Tapio (2007) Suomalaisten ja ruotsalaisten nuorten vaaliosallistumisen eroja, teoksessa Kari Paakkunainen (toim.) Sukupolvipolitiikka: Nuoret ja Eduskuntavaalit 2007 Kuure, Tapio (2003) Våld, populism och extremism i Norden. Nordiska insatser mot nynazism, våldsbenägna ungdomsgäng och andra extremistiska rörelser
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 33 kusteluun perustuen joitakin ajatuksia siitä, miten nuoria voitaisiin saada kiinnostumaan enemmän politiikasta. Konkreettisemmalla tasolla perehdymme tämän jälkeen siihen, millaisia ajatuksia nuorilla on 2011 eduskuntavaalien suhteen: aikovatko he äänestää ja millä perusteella he tekevät äänestyspäätöksensä. Viimeiseksi, loppukevennyksenä, annamme nuorten kertoa mielikuviaan poliitikoista ja puolueista. Tutkimusprojektissa haasteena oli, miten lähestyä aihetta niin, että saisimme uutta ja aidosti syvällistä tietoa nuorten ajatuksista. Akateemista tutkimusta nuorten äänestysaktiivisuudesta ja poliittisista asenteista on runsaasti, mutta katsoimme, että tuoreemmalle lähestymistavalle olisi tarvetta. Suomalaiset nuoret viettävät suuren osan ajastaan netissä: sieltä he löytävät kaverinsa, viihteen, uutiset, tavat ilmaista itseään ja rakentaa identiteettiään. Näin ollen oli luontevaa viedä myös tutkimuskysymyksemme nettiin. Loimme Nuorten ääni -nimisen verkkoyhteisön, jonne kutsuimme nuoria keskustelemaan. Havaitsimme heti, että politiikka todellakin puhututtaa nuoria: yhteisön moderaattorien luomien virallisten keskustelujen oheen nuoret nostivat esiin moninkertaisen määrän omia aiheitaan. Nuoret ovat siis kiinnostuneita keskustelemaan politiikasta, kunhan heille annetaan siihen luonteva paikka. Monissa nuorten poliittista osallistumista käsittelevissä tutkimuksista nousee esille kritisointi suomalaiseen koulujärjestelmään iskostunutta keskustelemattomuuden kulttuuria kohtaan. Tätä tutkimusta tehdessä näimme, miten paljon tällaiselle keskustelulle on nuorten keskuudessa tilausta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytimme verkkoyhteisössä syntynyttä ymmärrystä kyselylomakkeen muodostamiseen, ja mittasimme yhteisössä esille nousseita asenteita ja mielipiteitä kaikkia nuoria edustavalla otoksella. Saimme näin nuorten mielipiteistä laajan aineiston, jonka pohjalta voimme tehdä päätelmiä siitä, miten nuoret suhtautuvat politiikkaan ja erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tavoitteenamme on näiden nuorten näkemysten nostaminen poliittisen keskusteluun, ja niiden vieminen eteenpäin poliittisten päättäjien keskuuteen.
MITÄ VÄLII? -TUTKIMUS NUORTEN SUHTEESTA POLITIIKKAAN Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa syyskuussa 2010 pyysimme nuoria keskustelemaan luomaamme verkkoyhteisöön. Keskusteluun otti osaa noin 100 nuorta. Kahden viikon aktiivisen keskustelun jälkeen etenimme tutkimuksen toiseen vaiheeseen, lomakekyselyyn, jonka päämääränä oli validoida verkkoyhteisössä esiin nousseita tuloksia laajalla, kaikkia suomalaisia nuoria edustavalla otoksella. Lomakekyselyyn vastasi yhteensä 2144 ikäluokkaan 16 21 vuotta kuuluvaa nuorta. Osallistujat kutsuttiin T-Median tutkimusrekisteristä sekä yhteistyökumppaneiden (mm. OSKU ry., Tradenomiliitto) avulla. Jonkin verran vastaajia hankittiin myös koulujen kautta, kun yläkoulun ja lukion opettajat saivat mahdollisuuden antaa oman luokkansa vastata kyselyyn. Kysely toteutettiin aikavälillä 20.10. 7.11.2010. Aineisto on siis kerätty pian Ylen Homoilta-ohjelmasta alkaneen kohun jälkeen, mikä heijastuu joissakin tuloksissa. Otos määritettiin tilastollisella painotuksella edustamaan tätä ikäluokkaa sukupuolen, iän, asuinpaikan (maa jaettu neljään alueeseen), pääasiallisen toiminnan ja koulutuksen suhteen. (1 Koko otosta koskevien tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamustasolla ± 2,1 %-yksikköä. Kyselyyn vastanneista nuorista 87 % on äänestysikäisiä kevään 2011 eduskuntavaalien aikaan. Heistä 66 prosentille nämä ovat ensimmäiset valtakunnalliset vaalit, joissa heillä on äänestysoikeus (kun seurakuntavaaleja ei huomioida). Saadaksemme vertailupohjaa nuorten mielipiteille, teimme samaan kyselylomakkeeseen myös toisen otoksen, johon valitsimme 40 60-vuotiaita henkilöitä T-Median tutkimusrekisteristä. Tästä otoksesta kyselyyn osallistui yhteensä 759 vastaajaa. Näiden tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamustasolla ± 3,6 %-yksikköä. Tämän otoksen tuloksia on käytetty vain niissä kohdissa, joissa nimenomaan viitataan vertailuotokseen, muissa kohdin tulokset on laskettu vain 16 21-vuotiaiden vastauksista. (1 Tulokset eivät ole edustavia ahvenanmaalaisten nuorten suhteen.
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 35 2 Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa kohtaan Aikaisempi tutkimus Nuorten poliittisia asenteita ja aktiivisuutta on tutkittu suhteellisen paljon, mutta tutkimusta, jossa nuoret pääsisivät kattavasti esittämään omia ajatuksiaan yhteiskunnallisista teemoista, löytyy silti vähän. Nuorten vähäiselle kiinnostukselle yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa kohtaan on esitetty monia syitä. Näitä on löydetty postmodernissa yhteiskunnassa vallalla olevasta yksilöitymisestä, arvojen kellumisesta, tradition murtumisesta ja sosiaalisten siteiden löyhtymisestä. Tämä kehitys näkyy nuorten vetäytymisenä perinteisistä edustuksellisen demokratian osallistumismuodoista, joiden sijaan nuoret omaksuvat uusia vaikuttamistapoja, jotka nojautuvat esimerkiksi erilaisiin projekteihin, kansalaisjärjestöihin, elämäntapaan ja suoraan toimintaan. (1 Syyksi politiikan vähäiseen kiinnostavuuteen on toisaalta esitetty myös peruskoulun politiikkakielteisyyttä ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvän keskustelun puutetta. Ilmiötä tutkinut Sakari Suutarinen toteaa, että keskustelun tarve on erittäin suuri, sillä koulussa käytävä poliittinen keskustelu on yhteydessä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja myönteisiksi koettuihin kansalaisasenteisiin (2. Minkälaista nuorten poliittinen osallistuminen sitten on ollut ja minkälaiset yhteiskunnalliset asiat ovat aikaisemman tiedon valossa nuorille tärkeitä? Aihetta on tutkinut mm. Marja Peltola, joka jaottelee nuoret neljään ryhmään suhteessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen: moniaktiivit (n. 31 %), jotka äänestävät ja ovat aktiivisia myös muiden osallistumismuotojen käytössä; tapaäänestäjät (n. 45 %), joiden aktiivisuus rajoittuu äänestämiseen; vaihtoehtoaktiivit (n. 6 %), jotka eivät äänestä, mutta pyrkivät vaikuttamaan muita väyliä käyttäen; ja passiiviset (n. 18 %), jotka (1 Suurpää, Leena (1996) Yksilöllistä sosiaalisuutta vai sosiaalista yksilöllisyyttä? Nuorten yhteiskunnallisten identiteettien poluilla. Teoksessa Leena Suurpää & Pia Aaltojärvi (toim.): Näin nuoret: Näkökulmia nuoruuden kulttuureihin; Nuutinen, Pirjo (2000) Näkökulmia nuorten poliittiseen sosialisaatioon, teoksessa Sakari Suutarinen (toim): Nuoresta pätevä kansalainen: Yhteiskunnallinen opetus Suomen peruskoulussa (2 Suutarinen, Sakari (2006) Yhteiskunnallinen keskustelu vähäistä Suomen peruskoulussa - oppilaitokset tukemaan keskustelevaa kansalaisuutta, teoksessa Sakari Suutarinen (toim.) Aktiiviseksi kansalaiseksi: kansalaisvaikuttamisen haaste
MITÄ VÄLII? -TUTKIMUS NUORTEN SUHTEESTA POLITIIKKAAN näyttäisivät jäävän yhteiskunnallisen aktiivisuuden ulkopuolelle. Peltola tulee monen muun aihetta tutkineen kanssa samaan tulokseen siitä, että aktiivisuus näyttäisi kumuloituvan: yhdellä osa-alueella aktiiviset nuoret ovat aktiivisia myös muilla alueilla. (1 Kansainvälinen Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus ICCS 2009 vahvistaa edellä esitettyjä argumentteja. (2 Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen tietämys on kansainvälistä kärkitasoa, mutta kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, osallistuminen koulussa ja yhteiskunnallisissa järjestöissä taas on huomattavasti keskitason alapuolella. Tämän tuloksen valossa Helena Helven (3 argumentti, että nuoret pitävät politiikkaa usein käsittämättömänä, tylsänä, epärehellisenä ja itselleen vieraana asiana, näyttäisi pitävän paikkansa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, sillä tutkimuksissa on löydetty myös yhteiskunnallisia aiheita, joita nuoret pitävät itselleen tärkeinä. Näitä näyttäisivät ICCS 2009:n valossa olevan mm. ympäristö- ja maahanmuuttokysymykset. Kari Paakkunainen, joka on tutkinut nuorten ääntä kunnallisvaaleissa, puolestaan nostaa esille köyhyyden ja työttömyyden, rasismin ja muukalaisvastaisuuden herättämät kiistat sekä ympäristöaiheet. (4 Näiden tutkimusten valossa globaalit teemat näyttäisivät olevan lähellä nuorten suomalaisten sydäntä. (1 Peltola, Marja (2006) Nuorten poliittinen aktiivisuus katkoksia ja jatkuvuutta (2 Suoninen, Annikka; Kupari, Pekka & Törmakangas, Kari (2010) Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia (3 Helve, Helena (1993) Nuoret humanistit, individualistit ja traditionalistit. Helsinkiläisten ja pohjalaisten nuorten arvomaailmat vertailussa (4 Paakkunainen, Kari (2005), Kuuluiko nuorten ääni kunnallisvaaleissa 2004? vaalien aktiiveista, passiiveista ja poliittista aktiivisuutta inspiroivista tekijöistä
NUORI, KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄSI? 37 Yhteiskunnalliset asiat vs. politiikka KUVAAJA 1. KIINNOSTUS POLITIIKAN SEURAAMISEEN Kuinka kiinnostunut olet suomalaisen politiikan seuraamisesta? Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Ei kovin kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut Nuoret (16 21 v.) 10 32 42 15 Vertailuotos (40 60 v.) 31 51 17 2 SUKUPUOLI Mies 14 33 40 13 Nainen 7 31 45 17 TOIMINTO Opiskelee yliopistossa tai amk:ssa 16 42 34 8 Opiskelee lukiossa 12 35 44 9 On töissä 9 30 45 17 Opiskelee ammattiopistossa 7 27 44 21 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 40 60-vuotiaiden vastaukset on laskettu mukaan vain Vertailuotos-rivillä. Muiden rivien tulokset koskevat ainoastaan nuoria vastaajia. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimuksien havaintoja siitä, että nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista kun puhutaan konkreettisista teemoista kuten maahanmuutto, rikollisten saamat tuomiot tai työttömyys. Sitä vastoin kun viitataan termiin politiikka, on suhtautuminen selvästi laimeampaa: kuten kuvaajasta 1 nähdään, on suomalaisen politiikan seuraamisesta kiinnostunut vain 42 % kaikista nuorista vastaajista, kun 40 60-vuotiaiden keskuudessa tämä osuus on yli 80 %. Tässä osiossa käsittelemme yleisellä tasolla nuorten kiinnostusta politiikkaa kohtaan perustuen verkkofoorumissa käytyihin keskusteluihin sekä kyselylomakkeen avoimiin vastauksiin. Erästä
MITÄ VÄLII? -TUTKIMUS NUORTEN SUHTEESTA POLITIIKKAAN konkreettista politiikan vähäisen kiinnostavuuden ilmentymää, äänestämättä jättämistä, tarkastelemme myöhemmin vuoden 2011 eduskuntavaaleja koskevassa luvussa 3. Aivan kuten aikaisemmassa aihetta koskevassa tutkimuksessa on havaittu, myös tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorilla on mielipiteitä poliittisista kysymyksistä. Kyselylomakkeessamme kysyimme nuorten kantoja laajaan listaan poliittisia kysymyksiä, eikä yli kahden tuhannen vastaajan joukossa ollut ketään, jolla ei olisi ollut mielipidettä ainakin joihinkin niistä (kaikkein passiivisinkin vastaaja ilmaisi sentään tukensa bensan verotuksen keventämiselle). Keskustelufoorumissamme nuoret innostuivat vilkkaaseen keskusteluun monista erilaisista poliittisista teemoista. Kuitenkin vain joka kymmenes nuori ilmoittaa olevansa erittäin kiinnostunut politiikan seuraamisesta - mistä siis on kyse? Yhtäältä nuoret eivät usein ymmärrä poliittisen prosessin taustalla olevia vastakkainasetteluja, minkä vuoksi se vaikuttaa tylsältä politiikka näyttäytyy hallintona eikä aatemaailmojen kamppailuna. Toisaalta ei nähdä poliittisen prosessin yhteyttä yhteiskunnallisiin kysymyksiin, osittain siksi, että laajapohjaiset koalitiohallitukset sekä taloudellisen globalisaation ja EU-jäsenyyden rajoittama liikkumatila takaavat sen, ettei suuria suunnanmuutoksia tapahdu, käy vaaleissa miten tahansa. Politiikan kenttä nähdään jähmeänä eikä todellisia muutoksia tunnu tapahtuvan, ainakaan sillä nopeudella kun monet nuoret odottavat. Monet nuoret ilmoittavat itsekin olevansa huolestuneita ikätovereidensa äänestyspassiivisuudesta ja kielteisestä suhtautumisesta politiikkaan. Resepti poliittisen aktiivisuuden lisäämiseen ei ole nuorten mukaan vaativa: tarvitaan tietoisuutta yhteiskunnallisista kysymyksistä ja poliittisista vaihtoehdoista, ja erityisesti keskustelua. Nuorilla on hyvät tiedot poliittisen järjestelmän rakenteesta, mutta käytännön tiedoissa on puutteita: millaisia arvoja poliittisilla puolueilla on, mitä yhteis- Olisin kiinnostuneempi, jos suomalaisessa politiikassa tapahtuisi joskus jotain. Seuraan aina välillä politiikkaa, mutta minua ärsyttää suomalaisen politiikan jäykkyys ja toimeettomuus. Peruskoulussa voitaisiin esim. yhteiskuntaopissa perehtyä politiikkaan ihan käytännön tasolla: mitä ovat puolueet ja mitä arvoja ne kannattavat. Olen samaa mieltä (...) yhteiskuntaopin tuntien sisällöstä: politiikkaan tulisi uskaltaa perehtyä paremmin. Puolueista ja niiden eroista tulisi kertoa, ja niistä tulisi keskustella.