Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja case Urheilupuisto 17.8.2011
Alkusanat Liikennesuunnittelu ei ole passiivista, ennustettuun (auto)liikenteen kasvuun reagoimista tai tulipalojen sammuttamista. Liikennesuunnittelu on aktiivista tietoisten valintojen tekemistä, joilla vaikutetaan eri kulkutapojen keskinäiseen kilpailukykyyn ja kasvuun. Liikennesuunnittelussa pyöräilyn konteksti on viime vuosiin asti ollut turvallisuudessa. Sen rinnalle on nostettava matkaketjujen sujuvuuden konteksti. Pyöräily on osa taloudellisesti hyödyllistä liikennettä. Pyöräily ei ole ulkoilua tms. Pyörä on ajoneuvo. Pyörää tulee tarkastella ennemmin hitaana autona kuin kävelynä. Ajatuksia lainattu mm. Johanna Kallioinen 2002: Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa.
Projektin tavoite Koko hankkeen tavoite on nostaa pyöräily keskeiseksi kulkumuodoksi osana raideliikenneperusteista matkaketjua Tavoitteena on varmistaa, että Urheilupuiston metroaseman ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn tarpeet erillisenä kulkumuotona ja suunnitellaan sujuvat, toimivat ja turvalliset ratkaisut sekä liityntäpyöräilijöille että muille alueella pyöräilijöille. Alueella järjestettävät massatapahtumat tuovat liikenteen vaihteluihin selkeitä kysyntähuippuja, joiden aikainen palvelutaso myös kävelijöille on tärkeää varmistaa. Käyttäjäprofiloinnilla varmistetaan, että erilaisten liikkujaryhmien tarpeet on huomioitu ratkaisujen suunnittelussa.
Sisältö Pyöräilyn kysyntäpotentiaalin arviointi liityntäpyöräily referenssitarkasteluilla, useita kohteita muu pyöräily simulointimallilla Liityntäpysäköinnin sijoittelu, varustelu ja palvelukonseptit huomioidaan myös muiden toimintojen paikkamäärät ja sijoittelu Pyörä- ja kävelytieverkon hierarkia, laatutasovaatimukset ja kehittämisohjelma maastokäynti kehittämisohjelman laadinnan tueksi
Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja Lähtötietojen analyysi
Pyöräilyn määrä kasvussa Espoossa pyöräilyn määrä on kasvanut yli 50 % kymmenessä vuodessa Lähde: Liikenne Espoossa 2009
Jalankulku ja pyöräily voimakkaimmin kasvavia kulkutapoja Lähde: Liikenne Espoossa 2009
0% 7% 14% 21% 28% 36% 43% 50% 57% 64% 71% 78% 85% 92% 99% 1% 8% 15% 22% 29% 36% 43% 50% 57% 64% 71% 78% 85% 92% linnuntie-km Linnuntie-km Liityntäpyöräily on vilkkainta 300 2000 metrin etäisyydellä asemasta 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Liityntäpyörämatkojen etäisyysjakauma Leppävaaran asemalla 2% 14% 26% 38% 50% 62% 74% 86% 98% Etäisyys 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Liityntäpyörämatkojen etäisyysjakauma Tikkurilassa Etäisyys Liityntäpyöräilyn potentiaali alkaa noin 300 metrin etäisyydellä asemasta poispäin Noin 85 % liityntäpyörämatkoista 2 km linnuntie-etäisyydeltä asemasta (YTV:n liityntäpysäköintitutkimus 2008) 0 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Liityntäpyöräilyn etäisyysjakauma (kaikki asemat) etäisyys
Liityntäpysäköinnin kesto ei tietoa yli 10 tuntia 10 tuntia 9 tuntia 7-8 tuntia 1-6 tuntia 0% 10% 20% 30% 40% Autoilijat ja pyöräilijät yhteensä (N=6057) Pyöräilijät (N=2480) Autoilijat (N=3577) Lähde: YTV liityntäpysäköintitutkimus 2008 Vain 12 % pyörien liityntäpysäköinneistä on lyhyitä, 1-6 tuntia kestäviä. Paikkojen mitoituksessa on varauduttava siihen, että paikkojen vuorottaiskäyttö liityntäpysäköintiin on vähäistä.
YTV:n liityntäpysäköintitutkimus 2008 - syyt liityntäpysäköinnin käyttöön, pyöräilijät (nimetty kolmen tärkeimmän syyn joukkoon) hyvä tiedotus liityntäpysäköinnistä vaikeus löytää pyöräpysäköintipaikkaa perillä joukkoliikenteen vapaalippu työsuhdelippu liityntäpysäköintivaihtoehdon mukavuus autolla vaikea pysäköidä perillä ajoneuvoliikenteen ruuhkat muu syy periaatteelliset syyt Muu Uusimaa (N=3537) PKS (N=2480) halvempaa kuin ajaa autolla koko matka nopeampi kuin koko matka pyörällä ei autoa käytössä pyörä tarpeen osalla matkaa hyvät joukkoliikenneyhteydet liityntäpysäköintipaikalta pitkä matka määränpäähän pyörällä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Pyöräilijöiden kehitysehdotukset Liityntäpysäköintialueiden turvallisuuteen tulisi panostaa (valvonta, valaistus, Pyöräpysäköintipaikkojen tulisi olla katettuja Pyörille tulisi olla telinepaikat (runkolukitus ym.) Liityntäpysäköintipaikkojen määrää tulisi lisätä (pyörille ja autoille) Liityntäpysäköintijärjestelyissä ei ole parannettavaa Liityntäpysäköintialueiden kunnossapitoon tulisi panostaa (hylättyjen pyörien Joukkoliikennetarjontaa tulisi parantaa (syöttöliikenteen lisäys, bussi- ja juna Liityntäpysäköinnin tulisi olla ilmaista (ilmainen, matkalipulla maksuton ym.) Pyöräpaikkojen tulisi olla tilavia Liityntäpysäköinnin tiedotusta tulisi kehittää (opasteet asemilla, aikataulunäytöt, Asemien yhteyteen tulisi saada palveluita (kioski, kauppa, lipunmyynti, odotustila Joukkoliikenteen hintoja tulisi laskea Pyörä tulisi saada ottaa mukaan joukkoliikennevälineeseen Liityntäpysäköintialueelta tulisi olla lyhyt matka joukkoliikennevälineeseen Ei vastausta 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%
Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja Pyörien liityntäpysäköintipotentiaalin arviointi
Väestöennuste 2035 Työssä käytetyt maankäyttöluvut vastaavat HLJ-työn perusennusteiden laadinnassa käytettyjä arvioita Luvut perustuvat Seppo Laakson (Kaupunkitutkimus TA Oy) väestö- ja työpaikkaprojektioihin Taustalla kuntien suunnitelmat kunnittain ja taajamittain Suunnitelmien taustalla ei varsinaisesti uusia sormiratoja Lukuja on työstetty siten, että Helsingin seudun kokonaismäärät täsmäävät sovittuihin kokonaismääriin (esim. v. 2020 1,8 milj. as) Työstämisessä kasvuja on myös tasattu mm. suunnittelutilanteiden eron perusteella (kovimpia suunnitelmia höylätty selvästi enemmän kuin vaatimattomampia suunnitelmia) Taajamakohtaiset luvut on alueellistettu Straficassa ensin taajamiin ja taajamien sisällä 250 ruudukkoon kasvupotentiaalin suhteessa (rajoitteet-nykytila) Espoossa vuonna 2020 noin 284 000 asukasta (PKS 1,16 milj. asukasta) ja 138 000 työpaikkaa (PKS 695 000 tp) vuonna 2035 noin 328 000 asukasta (PKS 1,29 milj. asukasta) ja 169 000 työpaikkaa (PKS 807 000 tp) Ennuste tarkennettu Orionin alueen osalta
Vaikutusalue ja väestöpotentiaali kuva vuonna 2035 Liityntäpyöräilyaluetta kaventavat idässä Tapiolan asema ja lännessä Niittykummun asema
Metron liityntäliikenteen ennuste 2035 (Strafica Oy) v. 2035 vuorokauden käyttäjät yhteensä liityntäliikenteellä saapuvat kevyellä liikenteellä saapuvat Saapuvat yhteensä Kevyen liikenteen osuus Matinkylä 30 500 12 000 3 400 15 400 22 % Urheilupuisto 4 700 1 100 1 800 2 900 62 % Tapiola 20 000 5 300 3 100 8 400 37 % Otaniemi 10 900 2 500 2 900 5 400 54 % Keilaniemi 4 900 200 2 500 2 700 93 %
Liityntäpysäköintipaikkojen kysynnän arviointi Toteutunut kysyntä nykyisillä raideliikenteen asemilla Asema Asukaspotentiaali 2008 Paikkatarjonta 2008 Käyttäjämäärä 2008 1 Kysyntä/ potentiaalinen asukas Tarjonta/ potentiaalinen asukas Suunniteltu paikkamäärä 2020 (YTV) 2 Leppävaara 21 499 587 320 0,015 0,027 1200 Tikkurila 12 822 430 344 0,027 0,034 850 Malmi 14 663 518 228 0,016 0,035 550 Herttoniemi 20 404 216 97 0,005 0,011 214 Mellunmäki 12 343 357 168 0,014 0,029 380 Itäkeskus 7 800 215 112 0,014 0,028 350 1 YTV:n liityntäpysäköintitutkimus 2008, Espoon kaupungin laskennat 2 YTV 2007, Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2020
Pyöräliitynnän kysynnän arviointi Urheilupuiston asukaspotentiaali v. 2035 on 18 800 asukasta Minimi- ja maksimikertoimet referenssitarkasteluista % asukaspotentiaalista paikkamäärä minimikysyntä 1,4 % 263 maksimikysyntä 2,7 % 508 minimitarjonta 2,7 % 508 maksimitarjonta 3,5 % 659 Suosituksena on, että Urheilupuistoon varataan vähintään referenssiasemien minimitarjonnan verran, eli noin 500 polkupyörien liityntäpaikkaa vastaa 2,7 % asukaspotentiaalista, 17 % kaikista liityntämatkoista ja 28 % kevyistä liityntämatkoista Matinkylän aseman asukaspotentiaali v. 2035 on 28 500 as. mitoitus (500 pp) vastaa 1,8 % potentiaalista ja 4 % kaikista liityntämatkoista
Yhteenveto paikkatarpeesta Suositellaan varautumista noin 500 telineellä varustetun liityntäpysäköintipaikan sijoittamiseen Paikat palvelevat myös metroaseman tontille sijoittuvan päivittäistavarakaupan asiointipysäköintiä Liityntäpysäköinti ja asiointipysäköinti tapahtuvat osittain samassa matkaketjussa ja toisaalta hyödyntävät myös paikkojen vuorottaiskäyttöä Päivittäiskaupan asiointihuiput ajoittuvat yleensä perjantai-illalle tai lauantaille, kun taas liityntäpysäköinnin arkipäiville suunnilleen klo 7-17 YTV:n liityntäpysäköintitutkimuksen mukaan vain 12 % pyöräliityntämatkoista on lyhyitä, 1-6 tunnin mittaisia, joten vuorottelua liityntäpysäköijien kesken on vain vähän. Valtaosa paikoista sijoitetaan pyörien pysäköintilaitokseen, jolle haetaan paikka ensisijaisesti metroaseman rakennuksesta. Maanpäällisen kevytrakenteisen laitoksen käyttö on nopeaa ja se lisää pysäköinnin turvallisuutta. Lisäksi aseman aukiolle sijoitetaan kaupunkipyörille paikkoja noin 10-20 kpl.
Esimerkkejä pyöräpysäköinnistä Freiburg, Saksa Freiburgin pyöräilyasemalla 1001 paikan vartioitu pyöräpysäköintilaitos Maksu 1 /vrk, 80 /vuosi Aukioloaika 4:30-01:30 Asemalla lisäksi pyöräkorjaamo, - vuokraamo sekä kumiautomaatti Palvelua pyörittää yritys Freiburg Mobile ggmbh yhdessä kaupungin kanssa Reijo Sandberg Reijo Sandberg
Suosituksia pyöräpysäköintilaitoksesta Design Manual for Bicycle Traffic, CROW (Hollanti) Rautatieasemien pysäköinnistä: Riittävä määrä paikkatarjontaa Kävelymatkan aseman sisäänkäynnille valvomattomasta pysäköinnistä max. 50 metriä ja valvotusta pysäköintilaitoksesta max. 200 metriä Pysäköintilaitoksista Valvottu laitos on suositeltu ratkaisu, mikäli kohteen kysyntä on suurta, suuri osa pysäköinnistä on pitkäkestoista ja varkauden riski on suuri Sijoittaminen pyöräreittien varrelle, tärkeiden kohteiden välittömään läheisyyteen, esim. keskeiselle aukiolle Mieluiten maantasoon, koska maanalaisen pysäköinnin aiheuttama korkeusero on ongelma vanhemmalle väelle tai lasta/ostoksia kuljettavalle Pysäköintilaitoksen sosiaaliseen turvallisuuteen kiinnitettävä huomiota Kameravalvonnan ja sähköisen lukituksen käyttö turvallisuuden parantamisessa
Tilantarpeen arviointi Liikennetila 2 m 1,4 m Polkupyörän säilytyksen tilantarve (RT 98-10631) 2 m 0,6 m Perusmitoituksessa tilantarve 0,6*(2+2)m =2,4 m2/pyörä Kaksirivisellä jaettu liikennetila, tilantarve 1,8 m2/pyörä Kaksirivinen + vinopysäköinti, tilantarve noin 1,2 m2/pyörä Henkilöauton tilantarve tonttipysäköinnissä noin 25 m2 Kaksikerroksisen pyöräpysäköintijärjestelmän arvioitu tilantarve noin 0,8 m2/pyörä jos oletetaan että pyörien väli on tiivis 0,5 m ja leveähkö 2,5 metrin liikennetila palvelee kahta riviä (kts. Kuva Freiburgista) 300 paikan pysäköintilaitoksen tilantarve siis noin 240 m2 + eteistilaan yms. varattava tila
Pyöräpysäköintilaitoksen sijoittaminen 6,5 m Ve 2 37 m Kaksikerroksisen pyöräpysäköintijärjestelmän tilantarve noin 0,8 m2/pyörä 300 paikkaa, 240 m2 Esitetty karkeasti tilantarve metroaseman tontilla kahdella vaihtoehtoisella sijoituksella Ve 2 edellyttää itälänsisuuntaisen kevyen liikenteen väylän linjausta pysäköintitalon ja ajoluiskan väliin Loput 200 paikkaa hajautetusti, myös siten että palvelee päivittäistavarakauppaa Ve 1 13 m 19 m
Pysäköintilaitoksen organisointi Tarkoitettu ainoastaan HSL:n liikenteen vakituisille asiakkaille, joilla on käytössään matkakortti (mahdollistaa käyttäjien tunnistamisen) Sähköinen pysäköintilaitoksen lukitus, joka aukeaa ainoastaan voimassa olevalla matkakortilla kausi tai leimattu arvolippu (edellyttää matkakorttien leimauskonetta pysäköintilaitoksen ovelle) Pysäköinti ilmaista osana maksettua joukkoliikennematkaa Sisäänajon ja tunnistamisen kapasiteettiin on kiinnitettävä huomiota tarkemmassa suunnittelussa Pysäköintilaitoksen rakentaa metroprojekti, hallinnollisesti se on osa asemakiinteistön tiloja Ylläpito osana Espoon joukkoliikenteen yleistä hoitokustannusta Kameravalvonta osana metroaseman muuta valvontaa
Uusien vapaa-ajan toimintojen paikkatarve Lähteenä käytetty YM 2008: Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa Matkatuotoksia erilaisissa kohteissa Liikuntakeskus 8-30 kävijää/vrk/100 kem Jäähalli 0,2-1,0 kävijää/vrk/asiakaspaikka (6-40 kävijää/vrk/100 kem) Kulkutapajakauma vapaa-ajan matkoilla, PKS:n joukkoliikennevyöhykkeellä HLT 1998-1999 mukaan: jalan 22 % polkupyörällä 9 % joukkoliikenteellä 17 % henkilöautolla 51 %
Uusien vapaa-ajan toimintojen paikkatarve Stadionilla 8000 asiakaspaikkaa, yleisurheilu & koripalloareenalla 4000 asiakaspaikkaa, mitoituksessa lähtökohtana on paikkojen yhteiskäyttö Jos polkupyöräpaikat mitoitetaan 8000 asiakkaalle 9 % kulkutapajakaumalla saadaan pyöräpysäköintipaikkojen tarpeeksi 720 paikkaa. Lisäksi samanaikaisesti alueella on muutakin jatkuvaa toimintaa, jotka tuottavat pyörämatkoja Ei merkittävää vuorottaiskäyttöä metroaseman paikkojen kanssa, koska asema sijaitsee sen verran etäällä Suosituksena, että koko urheilupuiston alueelle varataan tila noin 1000 polkupyörän pysäköinnille 750 paikkaa Stadionin ja yleisurheiluhallin välimaastoon, loput hajautettuna Noin 250 paikkaa rakennetaan runkolukittavilla telineillä, loput tilanvarauksesta voidaan osoittaa maastossa päällysteellä ja maalauksin tai ottaa käyttöön tapahtumien aikana tapahtumajärjestäjien toimesta (esim. lippusiimojen käyttö) Vertailun vuoksi henkilöautojen pysäköintipaikkoja varataan 8000 asiakaspaikkaa kohti 1750 (22 % asiakaspaikoista)
Pyöräilyn osuus Urheilupuistoon suuntautuvilla matkoilla Kuva on tuotettu Strafican simulointimallilla, joka on testikäytössä.
Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja Pyörätieverkon hierarkia, laatutasotavoitteet ja toimenpideohjelma
Verkkosuunnittelun lähtökohdat Turveradantien jatkeen rakentaminen n. 5 vuoden kuluttua 8 m leveän metroraitin toteuttaminen Esport Centerin läpi todennäköisesti viivästyy, vuokrasopimus on vielä voimassa Ulkoilun pääreitiksi suunniteltu reitti on vanha tykkitie, joka on suojeltu, ja jota tuskin voi rakenteellisesti isommin muuttaa Koivu-Mankkaantien KVL ennustetilanteessa n. 20 000 ajon/vrk (tasoylitys kiertoliittymässä)
Suurimmat pyöräliityntävirrat Kuva on tuotettu Strafican simulointimallilla, joka on testikäytössä
Urheilupuistoon suuntautuvat pyörämatkat Kuva on tuotettu Strafican simulointimallilla, joka on testikäytössä
Pääverkon hierarkia (ehdotus) Seuturaitti Pääraitti metro Liityntäraitti Nykyiset paikallisraitit Tapahtumaraitti
Laatutasotavoitteet Tapahtumaraitit Seuturaitit Pääraitit Metron liityntäraitit Muut paikallisraitit Verkollinen merkitys Välittää suuria kävelijävirtoja tapahtumien aikana Pyöräliikenne aluekeskusten välillä Pyöräliikenne ja kävely kaupunginosien välillä Sujuva ja turvallinen liityntäyhteys 2 km säteellä asemasta Täydentävät yhteydet alueen sisällä Pyöräilyn ja kävelyn erottelu ei erottelua, hidasvauhtinen pyöräily kyllä, siellä missä kävelijöiden määrä on suuri kyllä, siellä missä kävelijöiden määrä on suuri ei ei Tonttikatujen liittymät Jatkettu korotettu kävelytie Jatkettu pyörätie (kaikki elementit jatkuvia) Jatkettu pyörätie (kaikki elementit jatkuvia) Suojatie, reunakivien loivennus tai poisto suojatie Poikkileikkaus Leveät raitit 8 m Kapeat 4,5 m 4-4,5m riippuen liikennemäärästä ja erottelun tarpeesta 3,5-4,5m riippuen liikennemäärästä ja erottelun tarpeesta vähintään 3,5 m 3,0 m Bussipysäkkien järjestelyt Pyörätie kiertää pysäkin takaa (Koivu- Mankkaantie) Pyörätie kiertää pysäkin takaa Pyörätie kiertää pysäkin takaa - - Viitoitus Vapaa-ajan kohteet Metroasema Näkövammaisten ohjaus. Lisättävä viitoitus metroasemalle Koivu-Mankkaantien kautta Lisättävä viitoitus metroasemalle liityntäraittien risteyskohtiin Viitoitus reitin käännöksissä ja epäjatkuvuuskohdissa Viitoitus tarvittaessa
Toimenpidetarpeet 1. Pyöräreittiverkon kehittäminen 1.1 Puutarharaitin toteuttaminen 2. Pyöräilyinfran laadun ja turvallisuuden parantaminen 2.1 Turvallisuustoimenpiteet Koivu-Mankkaantiellä 2.2 Tapahtumaraittien palvelutason parantaminen 2.3 Merituulentien ylikulku 3. Informaatio ja opastus 3.1 Sähköinen informaatio 3.2 Painettu informaatio 3.3 Viitoitus 3.4 Suunnistustaulut
1.1. Puutarharaitin rakentaminen Nykyinen seuturaitti Olarinluomasta Otaniemeen ei houkuttele pyöräilemään Seuraa vilkasta moottoriajoneuvoille suunniteltua pääkatuverkkoa melua, pakokaasuja Reitti on epäsuora Paljon risteyksiä (12 kpl) ajoneuvojen kanssa Turvattomuus, viivytykset Nykyinen ylikulku Rakennettava alikulku Uusi yhteys Nykyinen alikulku Puutarharaitista uusi seututasoinen yhteys Tarjoaa rauhallisen yhteyden Tapiolan puistoalueiden läpi Luonnonelämyksiä, ei liikenteen melua Nykyistä seuturaittia 200 m lyhyempi yhteys Vähän konfliktipaikkoja moottoriajoneuvojen kanssa (5 risteystä) Palvelee erityisesti työmatkapyöräilyä sekä matkoja Urheilupuistoon
Orionin niitty Silkkiniitty Kaskenkaatajan niitty Puutarharaitti yhdistää Tapiolan alueen puistot yhteen ja luo ainutlaatuisen viihtyisän liikkumisympäristön.
2.1. Turvallisuustoimenpiteet Koivu-Mankkaantiellä Koivumankkaantielle toteuttavasta alikulusta tulee suunnitella riittävän laadukas (leveys, valaistus, materiaalit) jotta se houkuttelee pohjoisesta metroasemalle pyöräilevät liikkujat käyttämään alikulkua tasoylitysten sijaan. Ratkaisu parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta sekä ajoneuvoliikenteen sujuvuutta Esimerkiksi Orionin asuinalueelta tai Seilimäestä metroasemalle tulevia pyöräilijöitä varten on toteutettava kevyen liikenteen väylän ramppi alikulusta etelän suuntaan Ilman ramppia pyöräilijät käyttävät tasoylityksiä
2.1. Turvallisuustoimenpiteet Koivu-Mankkaantiellä Koivu-Mankkaantien liikennemäärä (KVL 20 000 ajon/vrk) asettaa kovat vaatimukset kevyen liikenteen risteämiselle kiertoliittymissä. Tontunmäentien suunnasta Koivu- Mankkaantien ylittävän kevyen liikenteen määrä on kuitenkin pieni eikä se perustele kevyen liikenteen alikulkua Ratkaisuna on korottaa koko kiertoliittymän alue sekä sen eteläpuolella sijaitseva suojatie ja lisäksi osoittaa tienkohdan hitaan ajon luonne esim. luonnonkivipäällysteellä tms. Autoilijat asetetaan väistämisvelvollisiksi, se osoitetaan liikennemerkein ja maalauksin
2.2. Tapahtumaraittien palvelutason parantaminen Metroasemalta stadionille johtavat kevyen liikenteen väylät on parannettava korkeaan laatutasoon, jotta ne voivat välittää suuria hetkellisiä kävelijämääriä sekä samanaikaisesti päivittäistä pyöräliikennettä Koska Esport Centerin alueen läpi kulkevan Huutosakinreitin toteutuminen on epävarmaa, on kaksi muuta reittiä toteutettava ensi vaiheessa (kts. Kartta) Väylän leveys vähintään 4,5 m, kulkutavat eroteltuna (jalankulku 2,25 m, pyöräily 2,25 m) METRO
2.3 Merituulentien ylikulku Uusi ylikulku METRO Metroaseman kohdalta Merituulentieltä puuttuu tällä hetkellä kevyen liikenteen eritaso Liikennevalo-ohjattu liittymä aiheuttaa viivytyksiä Haukilahden suunnasta metroasemalle suuntautuvalle liityntäpyöräilylle ja kävelylle Toteutetaan Koivu-Mankkaantien liittymän itäpuolelle kevyen liikenteen eritasoratkaisu Maastonmuodot mahdollistavat sillan rakentamisen Nykyinen ylikulku Nykyinen alikulku
3. Informaatio ja opastus 3.1 Sähköinen informaatio - HSL vastaa seudullisesti liityntäpysäköinnin infopalveluista - HSL:n internet-sivuille kartta kaikkien alueen pyöräpysäköintipaikkojen sijainnista ja varustelusta - Liityntäpyöräily ja pysäköinti kulkutapavaihtoehdoksi HSL:n reittioppaaseen 3.2 Painettu informaatio - Aikataulukirjat - Länsimetron esitteet jne. - (markkinointi suunnitellaan tarkemmin vaiheessa 2)
3. Informaatio ja opastus 3.3 Viitoitus liityntäpysäköintiin - kaikki kartassa esitetyt pääraitit ja liityntäraitit varustetaan metron viitoituksella - Pyörien liityntäpysäköinnin viitoituksella ei ole käytössä vakiintunutta mallia - Ehdotetaan, että Länsimetro-projekti suunnitteluttaa liityntäpyöräilyn viitoitusmallin, joka otetaan käyttöön kaikilla Länsimetron asemilla
Opastus metroasemalle