-2, KV :00

-2, KV 2016-02-01 18:00 Kokoustiedot Aika 1.2.2016 klo 18.00 Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Boström, Peter Lyyra, Anna-Maija Brännbacka-Brunell, Brita Mäenpää, Tua Englund, Conny Nyman, Kaj Forsman, Bo Piippolainen, Vuokko Granholm, Markus Pitkäjärvi, Eija Haldin, Annica Rantala, Mervi Heinonen, Ilmari Rönnback, Ulrika Hellén, Ulla Saari, Kristina Hellstrand, Kurt Salmu, Marita Helsing, Christina Silvennoinen, Pentti Henriksson, Anna-Maja Sipinen, Helinä Henriksson, Malin Sjölund, Owe Holmgård, Kenneth Sjölund, Richard Isokoski, Sauli Snellman, Mikael Ittonen, Jarmo Storbjörk, Jacob Karjaluoto, Johan Sundqvist, Carola Karlsson, Markus Suojoki, Marcus Koskela, Kari Suvanto, Vesa Kull, Bjarne Wester, Harald Lunabba, Maria Vikström, Mona Luomala, Eero Vähäsöyrinki, Eija Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

1, KV 2016-02-01 18:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

2, KV 2016-02-01 18:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 9. helmikuuta 2016 klo 11.00. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3, KV 2016-02-01 18:00 TV: 1001/2015 JAKOBINVEST OY AB: TONTIN MYYNTI KAUPUNGILLE TL 15.12.2015 200 Tarjous: Liite 200 A Kartta: Liite 200 B Asemakaava: Liite 200 C Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh. 044-785 1399 Jakobinvest Oy Ab omistaa liiketontin 598-19-1012-3 Länsinummen kaupunginosassa osoitteessa Raatihuoneenkatu 40. Eero ja Eija Kuoppala tarjoavat yhtiön lukuun 1.482 m 2 suuruisen tontin myyntiä Kaupungille hintaan 20.000 euroa (noin 13,50 euroa /m 2 ). Tai vaihtoehtoisesti, että kaupunki muuttaa asemakaavaa siten, että tontille voidaan rakentaa autotalli. Voimassa olevan asemakaavan mukaan on kyseisellä tontilla AL tunnus (Liikerakennusten korttelialue) ja rakennusoikeus noin 420 m 2 yhdessä kerroksessa tunnuksella m (rakennusala liikkeelle tai toiminnalle). Olisi tarpeen lähemmin tarkastella ja harkita asemakaavamuutosta koskien tontin käyttötarkoitusta. Vaihtoehto, josta keskustellaan, on tontin muuttaminen pysäköintialueeksi rakennusoikeudella. On myös ollut tiettyä kysyntää pienille tonteille kioskitoimintaa varten, minkä takia pienempi alue kyseisestä tontista voitaisiin suunnitella tähän tarpeeseen. Vt. kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa tontin 598-19-1012-3 Pietarsaaressa Jakobinvest Oy Ab:ltä hintaan 20.000 euroa. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 21.12.2015 448

3, KV 2016-02-01 18:00 TV: 1001/2015 Tarjous: Liite 448 A Kartta: Liite 448 B Asemakaava: Liite 448 C Ehdotus Päätös Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa tontin 598-19-1012-3 Pietarsaaressa Jakobinvest Oy Ab:ltä hintaan 20.000 euroa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 1.2.2016 3 Tarjous: Liite 3 A Kartta: Liite 3 B Asemakaava: Liite 3 C Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että kaupunki ostaa tontin 598-19-1012-3 Pietarsaaressa Jakobinvest Oy Ab:ltä hintaan 20.000 euroa.

3, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 3 A/kv 1.2.2016

3, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 3 B/kv 1.2.2016 23484143 7063615 1 3 3 7063615 89 n 24 67 15 8 7 5158 Säljare / Myyjä: 27 Köpare / Ostaja: 14 9K2 6 15 12 65 5124 64 5399 2 66 1 Solvägen 9P1 16 639 11.172 7 6 17 26 9K5 9K8 9 12 23 Jakobinvest 8 22 Oy Ab 2 9K6 6 3 11 Staden Jakobstad / Pietarsaaren 3 5153 4 5393 10 kaupunki 7 10 1695 11 7 10 9 8 8 9 6 5 18 Tontti nro 598-19-1012-3 Pietarsaaressa. 7 5 4 5 25 24 28 5 14 7 4 9 13 6 5 Objekt / Kohde: Tomt nr 598-19-1012-3 i Jakobstad / 8 15 31 5031 30 46 23 22 9 21 5123 8 11 4 24 20 10 19 11 5 23 6 6 Metsätie 7 25 11 18 17 8 3 Lindskoginkatu 12 4 13 22 7 26 1 15 14 16 15 21 2 2 12 13 8 7 Centralvägen 16 18 9V1 19 20 4 5390 5009 17 8 1 7 33 34 Keskustie 5 15 6 35 26 5 4 20 19 5 4 36 4 46 37 12 3 3 27 38 9K5 21 3 9K8 17 45 25 2 Skogsvägen 16 13 28 III 1 2 7 2 Suotie Lindskogsgatan 39 1 14 2 5392 4 15 44 29 3 1 19 1 5391 5008 50081 636 9.216 2 40 43 1 2 5011 42 5 50 6 103 104 30 11 102 101 1 19 11 7 6 20 31 23484404 8 5 1 IV 7 104 101 3 Rådhusgatan 18 103 102 III 5032 5237 2 14 13 5224 3 17 5012 III III 4 4 19K3 1 2 19K22 16 15 914 8.269 III 5 2 Raatihuoneenkatu 8 1482 m2 3 Rådmansgränd 10 6 13 23 5238 14 19P2 5502 7 1 VIII 1 9 12a 4 VIII 3 20 VIII 7 12 1 5028 4 21 22 5013 V 6 5 2 2 12 11 3 19P2 10 3 4 5234 15 5 6 5 22 2 3 7 4 8 5 13 9 6 10 11 26 32 31 16 17 7063230 21 8 19 23484143 2 1:1500 04.12.2015 44 / 2015 3 20 20 4 19 5170 18 Pörkenäsinkatu Pörkenäsgatan 21 22 17 16 24 23 25 7 26 15 19K15 9 27 24 25 10 12 Bonäsgatan 19K12 13 13 14 11 7 104 101 103 102 26 12 6 5233 25 23484404 7063230

STFM KV 1.2.2016 TN STST TL KH 15.12.2015 21.12.2015 3C 200 448 C 23484451 23484111 3, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 3 C/kv 1.2.2016 7063666 7063666 UTDRAG FRÅN DETALJPLAN OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 7063157 7063157 44 / 2015 23484451 23484111 04.12.2015

4, KV 2016-02-01 18:00 CFV: 633/2014 VALTUUTETTU KARI KOSKELA YM.: ALOITE YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUK- SEN JÄSENYYDESTÄ Kv 15.9.2014 53 Aloite: Liite 53 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 29.9.2014 305 Aloite: Liite 305 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen talousarviovalmisteluun, ja ottaa siihen kirjallisesti kantaa talousarvioneuvottelujen yhteydessä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 18.1.2016 11 Aloite: Liite 11 Kaupunginsihteeri: Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion 2016 hyväksymisen yhteydessä hyväksyä myös SDP:n valtuustoryhmän ponsiesityksen siitä, että Pietarsaaren kaupunki käynnistää ensi vuonna neuvottelut uudesta sopimuksesta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Täten kaupunginvaltuuston 14.12.2015 tekemä päätös vastaa Koskelan valtuustoaloitteen sisältöä, joten aloitteen käsittely voitaneen päättää. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy kaupunginvaltuuston 14.12.2015 tekemän

4, KV 2016-02-01 18:00 CFV: 633/2014 päätöksen vastauksena aloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 1.2.2016 4 Aloite: Liite 4 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginvaltuuston 14.12.2015 tekemän päätöksen vastauksena aloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

4, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 4/kv 1.2.2016

4, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 4/kv 1.2.2016

5, KV 2016-02-01 18:00 CFV: 1045/2015 SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA Kh 21.12.2015 460 Sopimus: Liite 460 Kaupunginsihteeri: Kunnallisen yhteistyölautakunnan ohjauksessa on suunniteltu alueen yhteistä Pietarsaaren seudun lukiolautakuntaa. Lautakunnassa olisivat mukana Pietarsaaren kaupungin lisäksi Kruunupyyn kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta. Luodon kunta ei ole mukana siitä syystä, että kunnassa ei ole omaa lukiota. Lautakunta on vapaaehtoinen seudun yhteistyöelin. Liitteenä olevasta sopimuksesta käy tarkemmin ilmi lautakunnan tehtävät, hallinnon järjestäminen ja talousasiat. Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta hyväksyi sopimuksen 15.12.2015 ja kehottaa seudun kuntien valtuustoja hyväksymään sopimuksen. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle ja kuulla sivistysjohtajan mielipide asiaan. Kh 18.1.2016 5 Sopimus: Liite 5 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta. Kaupunginhallitus: Christina Helsing ehdotti, että kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus hylätään. Ulla Hellén kannatti ehdotusta. Asiasta äänestettiin. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Christina Helsingin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 6 JAA-ääntä (Boström, Hellstrand,

5, KV 2016-02-01 18:00 CFV: 1045/2015 Holmgård, Lunabba, Sjölund ja Vikström) ja 5 EI-ääntä (Luomala, Ittonen, Rantala, Helsing ja Hellén). Kaupunginhallitus päätti siten ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta. Kv 1.2.2016 5 Sopimus: Liite 5 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta.

5, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 5/kv 1.2.2016 SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA SOPIMUS Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta 1 Osapuolet Tämän sopimuksen osapuolia ovat seuraavat kunnat, jotka ylläpitävät seuraavia lukioita: Pietarsaaren kaupunki Jakobstads gymnasium ja Pietarsaaren lukio Kruunupyyn kunta Kronoby gymnasium Uudenkaarlepyyn kaupunki Topeliusgymnasiet Pedersören kunta Pedersöre gymnasium Myös muut kunnat voivat liittyä sopimukseen osapuolten yksimielisen päätöksen kautta, samoilla ehdoilla kuin alkuperäiset osapuolet liittyessään. Jäljempänä osapuolia kutsutaan myös kunniksi. 2 Sopimuksen tarkoitus Osapuolet sopivat tässä sopimuksessa ylläpitämiensä lukioiden yhteistyön rakenteesta. Osapuolet haluavat sopeuttaa yhteistyön kautta lukioiden kustannuksia yksikköhintoihin ilman että koulutuksen laatu huononee. Osapuolet haluavat siten luoda edellytykset korkealaatuisen lukiokoulutuksen jatkumiselle Pietarsaaren seudulla. 3 Pietarsaaren seudun lukiolautakunta Lukioiden välistä yhteistyötä johtaa yhteinen lautakunta, ruotsiksi Jakobstadsnejdens gymnasienämnd, suomeksi Pietarsaaren seudun lukiolautakunta, jäljempänä lukiolautakunta. Lukiolautakunta on kuntien välinen vapaaehtoinen yhteistyöelin. Se ei muodosta kuntalain 51 52 :ssä (410/2015) tarkoitettua yhteistä toimielintä. Lukiolautakunnassa kuntien edustajat hyväksyvät yhteiset suositukset lukioiden välistä yhteistyötä koskevien asioiden valmistelusta ja esittelystä kuntien päättävissä elimissä. Kuntien tavoitteena on, että niiden päättävät toimielimet päättävät suositusten mukaisesti. 4 Jäsenet sekä läsnäolo- ja puheoikeus Osapuolet sitoutuvat valitsemaan lukiolautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet seuraavanlaisesti: Kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja jäseneksi ja hänelle henkilökohtainen varajäsen, Lukiokoulutuksesta vastaavan lautakunnan tai toimikunnan puheenjohtaja jäseneksi ja hänelle henkilökohtainen varajäsen, Lisäksi Pietarsaaren kaupunki valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Pietarsaaren kaupunki nimeää näin ollen yhteensä 4 jäsentä ja 4 henkilökohtaista varajäsentä, muut kunnat 2 jäsentä ja 2 henkilökohtaista varajäsentä. 1

5, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 5/kv 1.2.2016 SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA :ssä 5 tarkoitettu hallinnoiva kunta nimeää yhden vakinaisista jäsenistään lukiolautakunnan puheenjohtajaksi ja toisen varapuheenjohtajaksi. Kuntien viranhaltijoilla, jotka ovat jäseniä kunnan lukiokoulutuksesta vastaavassa johtoryhmässä, on läsnäolo- ja puheoikeus lukiolautakunnan kokouksissa. Lukiolautakunta voi lisäksi myöntää muille henkilöille läsnäolo- ja puheoikeuden. Käsitellessään asioita on lukiolautakunnan tarvittaessa kuultava opiskelijoita, opettajia ja muita asianomaisia ryhmiä. 5 Hallinto ja esittely Kunnat hallinnoivat vuorotellen lukiolautakunnan toimintaa, kahden vuoden jaksoissa. Pedersöre toimii hallinnoivana kuntana tämän sopimuksen tultua voimaan 31. joulukuuta 2017 asti. Sen jälkeen muiden kuntien edustajat ovat vuorossa seuraavassa järjestyksessä: Pietarsaari 1.1.2018 31.12.2019 Kruunupyy 1.1.2020 31.12.2021 Uusikaarlepyy 1.1.2022 31.12.2023 Pedersöre 1.1.2024 31.12.2025 jne. Mahdolliset muut tämän sopimuksen osapuoliksi tulevat kunnat toimivat hallinnoivan kunnan ominaisuudessa aakkosjärjestyksessä, kunnan enemmistökielellä olevan nimen mukaisesti. Hallinnoiva kunta hoitaa kaikilta osin lukiolautakunnan hallintoa. Lukiolautakunnan esittelijänä toimii hallinnoivan kunnan viranhaltija, joka on jäsen kunnan lukiokoulutuksesta vastaavassa johtoryhmässä. Hallinnoiva kunta osoittaa riittävät sihteeri- ja muut henkilöstöresurssit lukiolautakunnan hallinnon hoitamiseen. Hallinnoiva kunta ei saa taloudellista korvausta työpanoksestaan tai tavanomaisista toimisto-, puhelin-, IT- ja postituskustannuksista. 6 Talous Lukiolautakunnan talous on osa hallinnoivan kunnan talousarviota, tilinpäätöstä ja lakisääteistä tilintarkastusta. Hallinnoiva kunta avaa kustannuspaikan Pietarsaaren seudun lukiolautakunnalle. Hallinnoivan kunnan tehtävän siirtyessä 5 :n mukaisesti, myös omistusoikeus rahavaroihin ja muuhun lukiolautakunnan toimintaan liittyvään omaisuuteen luovutetaan. Luovutus tapahtuu ilman korvausta ja on arvonlisäveroton arvonlisäverolain (453/2005) 19 a 1 mom. mukaisesti. Vuosittain, viimeistään 15. syyskuuta vuodesta 2016 alkaen, on lukiolautakunnan käsiteltävä talousarvioehdotus lautakunnan toimintaa varten. Kunnat sitoutuvat rahoittamaan lautakunnan kustannukset talousarvioehdotuksen mukaisesti, jonka lautakunta on hyväksynyt seuraavien osuuksien mukaisesti: Pietarsaaren kaupunki 40 % Kruunupyyn kunta 20 % 2

5, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 5/kv 1.2.2016 SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA Uudenkaarlepyyn kaupunki 20 % Pedersören kunta 20 % Talousarviovuonna hallinnoiva kunta sitoutuu ottamaan osaksi kunnan talousarviota lukiolautakunnan yksimielisesti hyväksymän talousarvioehdotuksen sillä edellytyksellä, että talousarvioesitys on toimitettu kunnalle viimeistään 30. syyskuuta talousarviovuotta edeltävänä vuonna. 7 Henkilöstö Lukiolautakunta voi talousarvionsa puitteissa palkata henkilöstöä tai ostaa palveluita kunnilta tai muilta tahoilta. Henkilöstö palkataan hallinnoivan kunnan palvelukseen. Lopulliset päätökset henkilöstöasioissa tehdään hallinnoivan kunnan hallintosäännön ja muiden soveltuvien säännösten mukaan. Hallinnoivan kunnan vaihtumisen hetkellä voimassa olevassa työsuhteessa oleva mahdollinen henkilöstö siirtyy uuden hallinnoivan kunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä tai viranhaltijoina. Vuonna 2016 lukiolautakunnassa on palkattuna koordinaattori. Henkilöstökustannukset ja muut koordinaattorista syntyvät kustannukset rahoitetaan ulkoisella hankeavustuksella. Koordinaattori palkataan määräajaksi siten, että hankeavustus kattaa kaikki kustannukset. 8 Yhteistyömuodot Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen 2 :n mukaista tavoitetta siten, että lukiolautakunnan toiminnan puitteissa luodaan tiiviimpää yhteistyötä lukioiden välillä. Yhteistyömuotoihin voi muun muassa kuulua: Kurssitarjonnan yhteinen suunnittelu jaksoittain, lukuvuosikohtaisesti ja pitemmällä tähtäimellä, Yhteinen jaksojako ja yhteiset oppituntiajat, Yksittäisten lukioiden sisällöllinen profilointi, Yhteinen kurssitarjotin, joka integroidaan suomenruotsalaiseen ViRumkurssitarjottimeen, Jaetut opettajaresurssit yhteisten opettajanvirkojen kautta tai palveluiden ostoilla kuntien välillä Lukiokohtaisten oppilasvalintapaikkojen yhteinen suunnittelu, ja Yhteiset hankkeet, esim. kansainvälisessä yhteistyössä. Käytännön yhteistyömuotojen tarkempi suunnittelu aloitetaan, kun 7 :ssä tarkoitettu koordinaattori on palkattu. 9 Sopimuksen voimaantulo ja voimassaolo 3

5, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 5/kv 1.2.2016 SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA Tämä sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun se on hyväksytty kaikkien sopimuksen piirissä olevien kuntien valtuustoissa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Mikä tahansa osapuolista voi irtisanoa tämän sopimuksen. Sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä on tällöin 31. heinäkuuta, joka seuraa marraskuun 1. päivää sen jälkeen, kun irtisanominen on tullut kaikkien osapuolten tietoon. Tätä sopimusta on laadittu neljä samasanaista kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Pännäisissä / 2015 PIETARSAAREN KAUPUNKI UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI KRUUNUPYYN KUNTA PEDERSÖREN KUNTA 4

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 2030 Sivl 22.4.2015 31 Sivistysjohtaja perusti lokakuussa 2014 työryhmän, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Annica Haldin, Brita Brännbacka-Brunell, Markku Pukkinen, Juha Paasimäki, Jan Levander, Keijo Paananen, Johan Nygård, Kristiina Hellstrand, Peter Lindqvist, Kim Pitkäkangas. Työryhmä on kokoontunut syksyllä ja kevättalvella. Työryhmän lisäksi on kokoontunut työryhmän alainen ryhmä, johon kuuluvat Juha Paasimäki, Tom Enbacka, Rune Hagström, Ben Griep ja Jan Levander. Lautakunnan jäsenille esitellään perusaineisto, johon on koottu talous- ja tilastotietoa. Liite 31 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee raportista ja päättää työn jatkon suuntaviivoista. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta keskusteli raportista ja lautakunta haluaa ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi Koulut ja päiväkodit 2030 - työryhmältä. Raportti lähetetään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Sivl 24.8.2015 97 Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmää on pyydetty tekemään käytännön ehdotuksia toiminnan mitoittamisesta tulevaisuudessa. Sillä välin on ilmennyt ongelmia Pursisalmen kiinteistön osalta ja lautakunta saa tutustua kiinteistön kuntoa käsittelevään raporttiin. Raportin on laatinut IdeaStructura OY:n Jukka Huttunen. Jukka Huttunen itse, Rune Hagström ja terveydenhuoltoviranomaisten edustaja kertovat näkemyksensä raportin sisällöstä. Sivistyslautakunta keskustelee Kielikylpykoulun vaihtoehtoisista ratkaisuista tulevaisuudessa. Lautakunnan seuraavassa kokouksessa syyskuussa Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmä esittelee käytännön ehdotuksia, joihin voidaan ottaa kantaa. Ehdotukset menevät myös kullekin koulujaostolle lausuntoa varten.

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin tiedoksi. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl 15.9.2015 107 Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmä on päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkosta. Työryhmän lähtökohtana on, että molemmille kieliryhmille ylläpidetään samanlaista koulujärjestelmää. Ala-asteet kattavat vuosiluokat 0-5 (esikoulu vuosiluokka 5), yläasteiden kattaessa vuosiluokat 6-9. Meillä on Pietarsaaressa yli 10 vuoden ajalta kokemusta tästä mallista ruotsinkielisissä kouluissa. Kielikylpykoulun ehdotetaan jatkavan omassa yksikössään, omassa kiinteistössä ja noudattavan samaa jakoa. Lukioiden suunnitellaan jatkavan yhdessä samassa kiinteistössä toistaiseksi. Lukioiden sijoitus otetaan uudelleen käsittelyyn, mikäli valtiovalta asettaa uusia vaatimuksia ja toimintaohjeita toisen asteen koulutukselle. Ehdotus perustuu seuraaviin tekijöihin: nykyinen ja tulevaisuuden oppilasmäärä kiinteistöjen kunto ja korjaustarve koulutuksen taloudelliset voimavarat kasvatuksellinen kehitys ja opettajien saatavuus Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 107 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin Koulut ja päiväkodit 2030 tiedoksi. Lautakunta lähettää tulevaisuuden kouluverkkomallin lausuntoa varten ruotsinkieliselle ja suomenkieliselle koulujaostolle. Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Seuraavassa kokouksessa sivistyslautakunnalle esitellään erilaisia ehdotuksia kiinteistöjen käytöstä tulevaisuudessa. Koti- ja kouluyhdistykset kutsutaan syksyn aikana tiedotustilaisuuteen.

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 Päätös Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Siv-su 23.9.2015 42 Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 42 Ehdotus Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto ottaa kantaa kouluverkkotyöryhmän esittämään malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Lisäksi jaosto ottaa kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto: Jaosto otti kantaa asiaan seuraavasti: Tulevaisuuden kouluverkkoehdotuksen aikatauluun ei voida ottaa kantaa ennen kuin tiedetään toteutuuko kielikylpykoulun rakentaminen. Mallia, jossa vuosiluokat 6-9 sijoitetaan yläkouluun, ei kuitenkaan suljettu pois kouluverkon tiivistämiseksi. Bildn-sv 30.9.2015 59 Sivistyslautakunta pyytää jaostolta lausuntoa seuraavasti: Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Ruotsinkielisessä koulutoimessa on noudatettu runsaan 10 vuoden ajan mallia, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Kaiken kaikkiaan malli on toiminut hyvin ja koulut ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Yhden ruotsinkielisen koulun vähentämisen aikataulua koskevassa asiassa jaosto tutustuu vielä työryhmän laatimaan raporttiin Koulut ja päiväkodit 2030. Jaosto keskustelee oppilasmääristä, kiinteistöjen kunnosta ja kouluverkon taloudellisista edellytyksistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Liite 59

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 Ehdotus Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto keskustelee asiasta ja laatii lautakunnan pyytämän lausunnon. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulujaosto: Jaosto katsoo, että Kielikylpykoulu voi jatkaa tulevaisuudessakin nykyisen mallin mukaisesti molempien kieliryhmien omana yksikkönä. Kielikylpykoulun sijoittamisen suunnittelua jatketaan. Kielikylpykoulun tulee noudattaa samaa järjestelmää kuin muun perusopetuksen, ts. vl 0-5 i ala-asteella ja vl 6-9 i yläasteella. Keskustelun aikana Minna Luomala ehdotti, että kielikylpy lakkautetaan, oppilaat siirretään takaisin lähikouluihin ja panostetaan hyviin olosuhteisiin kaikissa näissä kouluissa. Ehdotus ei saanut kannatusta. Luomala jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Jaosto ehdottaa, että Bonäs skola ja Vestersundsby skola yhdistetään hallinnollisesti viimeistään 1.8.2019. Yhteisen koulun suunnittelu tulee aloittaa vuonna 2017. Suunnittelun yhteydessä aloitetaan myös keskustelu siitä, kumpaa kiinteistöistä/tonteista vastaisuudessa käytetään. Lisäksi jaosto katsoo, että useat kaupungin kouluista ovat epätarkoituksenmukaisessa kunnossa. Jaosto katsoo olevansa velvollinen tarjoamaan tarkoituksenmukaiset tilat kaikille pietarsaarelaisille lapsille ja nuorille. Sivl 21.10.2015 116 Koulu ja koti yhdistykset kutsutaan aikaisemman päätöksen mukaisesti tiedotustilaisuuteen syksyn aikana. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta kutsuu kaikki perusopetuksen koulujen koti ja koulu -yhdistysten hallitukset tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle keskiviikkona 28.10.2015 klo 18. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl 19.11.2015 123

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 Perusopetuksen koti ja koulu -yhdistykset kutsuttiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle tiistaina 27.10. Rehtori Keijo Paananen kertoi tilaisuuden alkajaisiksi Länsinummen koulun peruskorjauksesta, minkä jälkeen koulussa tehtiin tutustumiskierros. Keskeisiä aiheita tiedotustilaisuudessa olivat mm. 1. Tämän päivän ja tulevaisuuden oppilasmäärä 2. Tuntiresurssi 3. Kiinteistöjen kunto 4. Vuosiluokat 6-9 yläkoulussa Koti ja koulu -yhdistykset olivat hyvin edustettuja ja jäsenillä oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Sivistysjohtaja tiedotti ja johti keskustelua, mutta myös suomenkielisellä koulutoimenjohtajalla ja yläkoulujen rehtoreilla oli puheenvuorot mm. vuosiluokkien 6-9 sijoittamisesta yläkouluun. Sivistyslautakunnan on nyt otettava kantaa tulevaisuuden kouluverkkoon. Sivistysjohtajan ehdotus perustuu raporttiin, jonka Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmä on toimittanut. Keskeisenä asiana koko prosessissa on Kielikylpykoulun tulevaisuus. Esityksessä ehdotetaan, että Kielikylpykoulu saa uuden kiinteistön toimintansa jatkamiseen nykyisessä muodossaan, eli molemmat kieliryhmät on sijoitettu rinnakkain samaan kiinteistöön. Tämä tarkoittaa, että joko rakennetaan täysin uusi kiinteistö, tai Ristikarin kiinteistö kunnostetaan ja siihen rakennetaan lisätilaa komisarjaisen koulun tarpeisiin. Liite 123 Toukokuussa 2013 sivistyslautakunta päätti seuraavalla tavalla: Sivistyslautakunta päättää sijoittaa Kielikylpykoulun Pursisalmen kiinteistöön syyslukukaudesta 2013 alkaen. Ristikarin kiinteistön suunnittelua kiirehditään, mutta realistinen arvio lienee se, että kiinteistön suunnitteluun ja kunnostamiseen menee noin kolme vuotta. Päivähoitoryhmät voivat jäädä kiinteistöön. Pietarsaaren lukio muuttaa yhteen Jakobstads Gymnasiumin kanssa. Elleivät tilat riitä, vuokrataan lisätiloja Strengbergin kiinteistöstä. Sivistyslautakunta valtuuttaa sivistysjohtajan vuokraamaan tilat. Toimintaa arvioidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Lopullinen päätös lukion sijoituksesta tehdään ennen Kielikylpykoulun peruskorjauksen valmistumista. Ristikarin kiinteistön peruskorjaukseen ei ole myönnetty tänä aikana suunnittelurahaa, joten olemme edelleen samassa tilanteessa kiinteistön suunnittelun osalta. Tekninen lautakunta on varannut vuodeksi 2016 yhteensä 200.000 Kielikylpykoulun suunnitteluun. Sivistyslautakunnan tulisi ottaa kantaa siihen,

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 mihin vaihtoehtoon päädytään Kielikylpykoulun tulevaisuutta ajatellen siten, että suunnittelu voi käynnistyä tammikuussa. Kielikylpykoulun tilantarve on n. 3.200 m 2. Tähän sisältyy 400 m 2 :n voimistelusali. Nykyinen Ristikarin kiinteistö on n. 2.600 m 2. Peruskorjaus/lisärakentamisvaihtoehdossa tarvitaan siis vähintään 600 m 2 :n lisärakennus, todennäköisesti n. 800 m 2. Jos vaihtoehtona on uudisrakennus, jonka suuruus on n. 3.200 m 2, hankkeen kustannukset ovat noin 7.000.000. Peruskorjaus ja lisärakennus ovat samaa suuruusluokkaa. Jos myös kielikylvyn 5-vuotiaat otetaan mukaan hankkeeseen, voimme laskea lisäksi vielä n. 500 m 2 tilaa. Liikuntajaosto on lisäksi esittänyt suuremman urheilusalin tarvetta koulunrakentamisen yhteydessä. Urheilusalin on oltava vähintään 800 m 2, ja lisäksi lisätilat mm. salibandyn tarpeisiin. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, että Pietarsaaren kouluverkko muotoillaan Koulut ja päiväkodit 2030 -työryhmän ehdotuksen mukaan (liite). Kielikylpykoulun suunnittelu aloitetaan tammikuussa ja Ristikarin kiinteistö peruskorjataan/lisärakennetaan mahdollisimman nopeasti Kielikylpykoulun tarpeiden mukaan. Sivistyslautakunta: Keskustelun aikana Anita Petterson ehdotti, että uusi Kielikylpykoulu rakennetaan. Ehdotus ei saanut kannatusta ja se raukesi. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti valmistelun mukaisesti. Sivistyslautakunta lähettää asian eteenpäin kaupunginhallitukseen huomioitavaksi vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelmassa. Kh 30.11.2015 415 Raportti: Liite 415 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu kustannus on 7.000.000. Kaupunginhallitus:

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Tua Mäenpää jätti eriävän mielipiteen asiassa merkittäväksi pöytäkirjaan. Mäenpää ehdotti, että kielikylpyä varten rakennetaan uusi koulu. Ehdotus ei saanut kannatusta. Kv 14.12.2015 83 Raportti: Liite 83 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Mikael Snellman ehdotti, että asia palautetaan uutta valmistelua varten. Valtuutettu Tua Mäenpää kannatti ehdotusta. Kaupunginvaltuusto päätti äänestää asiasta seuraavasti: Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät JAA ja palauttamisen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 38 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Muita vastaehdotuksia ei esitetty, joten kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Kh 21.12.2015 456 Ehdotus Päätös Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus ilmoittaa rahatoimistolle, sivistyslautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

6, KV 2016-02-01 18:00 UBV: 381/2015 Kh 18.1.2016 6 Ehdotus Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite). Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 1.2.2016 6 Ehdotus Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 A Raportti: Liite 6 B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite).

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 A/kv 1.2.2016

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 A/kv 1.2.2016

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Koulut ja päiväkodit 2030 1

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...5 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu... 32 Ehdotuksia toimenpiteiksi... 33 Koulukiinteistöt... 36 Sisäiset vuokrat... 36 Taloudelliset edellytykset... 36 Kasvatukselliset perustelut... 37 Kouluverkko... 38 Ehdotus... 38-39 Aikataulu... 40 2

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 TEHTÄVÄ Selvityksen kohteena on kouluverkko ja suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus Pietarsaaressa. Päivähoito lisätään myöhemmin. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee aikajaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Kristiina Hellstrand, rehtori, Kielikylpykoulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Peter Lindqvist, rehtori, Oxhamnin koulu Kim Pitkäkangas, rehtori, Etelänummen koulu Lisäksi seuraava työryhmä on tehnyt valmistelevaa työtä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vs. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti 3

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltokiintiön vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Käyttökustannusten saamiseksi kohtuulliselle tasolle pitkällä tähtäimellä, on Pietarsaaren kaupunginvaltuusto vahvistanut seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudelle 2015 2017. Tavoitteet Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2015 2017 Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 3,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron vähennys vuodeksi 2017. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. 4

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.874 henkilöä vuodenvaihteessa 2013/2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 19.633 henkilöä 31.12.2013. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on 19.659 henkilöä. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2013 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -33 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -177 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2013, + 159 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestö vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin 19623 asukkaasta vuonna 2011 20007 asukkaaseen vuonna 2040. Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli 7 14 -vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna 2040. Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna 2040. Väestöennuste 2012 iän mukaan 2012-2040 Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 19 623 19 635 19 638 19 638 19 637 19 638 19 646 19 657 19 672 19 693 19 714 19 738 19 761 19 784 19 805-6 1 491 1 501 1 478 1 461 1 456 1 446 1 445 1 461 1 461 1 461 1 459 1 457 1 455 1 451 1 446 7-14 1 733 1 702 1 704 1 707 1 721 1 729 1 726 1 705 1 707 1 717 1 700 1 689 1 683 1 677 1 676 15-18 1 128 1 083 1 019 983 935 919 906 900 907 897 912 921 929 946 934 19-24 1 376 1 426 1 484 1 485 1 470 1 439 1 409 1 378 1 329 1 305 1 293 1 290 1 285 1 275 1 295 25-29 1 015 1 015 1 021 1 047 1 053 1 081 1 106 1 125 1 135 1 129 1 119 1 098 1 078 1 056 1 036 30-12 880 12 908 12 932 12 955 13 002 13 024 13 054 13 088 13 133 13 184 13 231 13 283 13 331 13 379 13 418 5

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 19 824 19 846 19 863 19 880 19 896 19 913 19 929 19 943 19 954 19 966 19 974 19 983 19 992 19 999 20 007 1 441 1 436 1 430 1 425 1 420 1 416 1 412 1 410 1 409 1 409 1 410 1 412 1 415 1 418 1 422 1 690 1 690 1 690 1 689 1 687 1 684 1 681 1 676 1 670 1 665 1 660 1 654 1 650 1 646 1 643 913 908 902 900 913 914 915 916 916 917 915 914 912 910 907 1 305 1 315 1 324 1 330 1 325 1 326 1 332 1 332 1 333 1 332 1 338 1 342 1 345 1 346 1 347 1 026 1 022 1 022 1 023 1 027 1 037 1 043 1 053 1 063 1 073 1 072 1 076 1 076 1 077 1 077 13 449 13 475 13 495 13 513 13 524 13 536 13 546 13 556 13 563 13 570 13 579 13 585 13 594 13 602 13 611 Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä 2011. Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina 1995-2014 esitellään liitteessä! Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna 2009. Yritys on päivittänyt lukuja vuonna 2013. Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Seuraavassa esitellään kiinteistöt Trellumin laskelmien mukaan: 7

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Koulut Bonäsin koulu Pietarsaaren kaupunki Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Bonäsintie 10, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1696 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 6120 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1973 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 607 215 2013 2 818 107 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 1 460 040 2013 1 488 483 861 /m2 Tekn/JHA 56 % 2013 53 % Korjausvelka 75% 495 371 2013 625 098 Peruskorjaustarve 90% 886 453 2013 1047 814 Perusparannustarve 120 % 1 668 617 2013 1 893 246 8

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Vestersundinkylän koulu A Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 458 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 9840 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1920 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet konesaumattu pelti Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 704 071 2013 761 022 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 464 687 2013 467 134 1 015 /m2 Tekn/JHA 66 % 2013 61 % Korjausvelka 75% 63 366 2013 103 633 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 9

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Vestersundinkylän koulu B Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 551 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 9840 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1920 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 847 037 2013 915 553 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 474 341 2013 490 124 861 /m2 Tekn/JHA 56 % 2013 54 % Korjausvelka 75% 160 937 2013 196 541 Peruskorjaustarve 90% 287 993 2013 333 874 Perusparannustarve 120% 542 104 2013 608 540 10

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Vestersundinkylän koulu C Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 761 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus - m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1983 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 1 231 436 2013 1 331 045 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 862 005 2013 842 985 1 133 /m2 Tekn/JHA 70 % 2013 63 % Korjausvelka 75% 61 572 2013 155 299 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 11

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Lagmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Laamanninkatu, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Lämmitystapa - Huoneistoala 2397 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 11850 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1910 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 3 878 782 2013 4 192 529 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 2 986 662 2013 3 096 881 1 246 /m2 Tekn/JHA 77 % 2013 74 % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 12

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Jungmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pakarintie 2, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1668 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 7670 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1990 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 699 127 2013 4 021 123 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 1 970 363 2013 3 748 446 1 181 /m2 Tekn/JHA 73 % 2013 93 % Korjausvelka 75% 2009 53 983 2013 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 13

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Oxhamnin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Paul Hallvarinkatu 3, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 3331 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 14900 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1980 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 5 390 164 2013 5 826 164 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 3 449 705 2013 3 678 361 1 036 /m2 Tekn/JHA 64 % 2013 63 % Korjausvelka 75% 2009 592 918 2013 691 262 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 14

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Rådmanin koulu + Båtsmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Parentesen 4, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 4973 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 25000 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1963 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 8 047 218 2013 8 698 143 1 618 _/m2 Tekninen arvo 2009 5 610 488 2013 5 511 435 1 128 _/m2 Tekn/JHA 2009 70 % 2013 63 % Korjausvelka 75% 2009 424 926 2013 1 012 172 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 15

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Ruusulehdon koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pirilöntie 48, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1673 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 8040 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1925 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 707 218 2013 2 926 200 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 1 931 149 2013 2 131 444 1 154 /m2 Tekn/JHA 2009 71 % 2013 73 % Korjausvelka 75% 99 265 2013 63 206 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 16

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Itälän koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Teollisuustie 13, 68660 PIETARSAARI Rakennuksen kunto Tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1696 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 6120 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1973 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 607 215 2013 2 818 107 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 1 616 473 2013 2013 1 754 597 953 /m2 Tekn/JHA 2009 62 % 2013 62 % Korjausvelka 75% 2009 338 938 2013 358 983 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 17

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Etelänummen koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Runeberginkatu 2, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Lämmitystapa - Huoneistoala 4915 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 20450 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1956 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali - Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 7 953 364 2013 8 596 697 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 6 283 157 2013 6 469 440 1 278 /m2 Tekn/JHA 2009 79 % 2013 75 % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 18

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Pursisalmen kiinteistö, Kielikylpykoulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Rantatie 2, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 4032 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 16600 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1968 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 6 198 284 2013 6 699 652 1 537 _/m2 Tekninen arvo 2009 3 656 987 2013 3 906 237 907 _/m2 Tekn/JHA 2009 59 % 2013 58 % Korjausvelka 75% 991 725 2013 1 118 502 Peruskorjaustarve 90% 2009 1 921 468 2013 2 123 450 Perusparannustarve 120% 2009 3 780 953 2013 4 133 345 19

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Päiväkodit Tomtebon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeuksenkatu 14, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 192 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 850 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1881 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 318 371 1 658 _/m2 Tekninen arvo 2009 178 288 929 _/m2 Tekn/JHA 56 % Korjausvelka 75% 60 490 Peruskorjaustarve 90% 108 246 Perusparannustarve 120% 203 757 20

6, KV 2016-02-01 18:00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv 1.2..2016 Barnabon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Jaakonkatu 21, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 558 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 2830 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1909 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 925 265 1 658 _/m2 Tekninen arvo 2009 582 917 1 045 _/m2 Tekn/JHA 63 % Korjausvelka 75% 111 032 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 21