Uudet Urat -rakennemuutostyöryhmä Jyväskylän seutua koskeva väliraportti 15.6.2009
Työn lähtökohtana uudet ratkaisut rakennemuutokseen Jyväskylän seutua on kohdannut uudentyyppinen äkillinen rakennemuutos. Ensimmäistä kertaa yhdellä paikkakunnalla vapautuu lyhyehkön ajan sisällä suuri määrää yritysten johtamisessa, tutkimus- ja kehittämistyössä, vaativissa esimiestehtävissä ja tuotantoprosesseissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Irtisanomisuhan alla olevien korkeasti koulutettujen suuri määrä muodostaa erityisen haasteen ainakin kahdessa suhteessa: 1. Monet näistä ammattilaista hakeutuvat helposti muualle työhön. Paikkakunnan osaamispotentiaalin kannalta se on menetys. 2. Uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla organisoituna osaamiskeskittymänä po. korkeasti koulutetut voisivat auttaa monella eri tavalla paikallisten tutkimus- ja koulutusinstituutioiden, kehittäjä yhteisöjen ja elinkeinoelämän työssä. Tutkimus- ja tuotekehitystoimintoja ja muuta korkeaa osaamista koskevaa uuden aallon rakennemuutosta tulee tapahtumaan myös muualla Suomessa. On siis tarpeellista myös selvittää, miten uudentyyppiseen rakennemuutokseen voidaan vastata ja löytää uusia ratkaisuja.
Työryhmän tehtävä ja aikataulu Työryhmän tehtävänä: 1. Valmistella Jyväskylän seudun uuden rakennemuutoksen hoitamisen toimintamalli. Tavoitteena on saada nopeasti syntymään liiketoimintamalleja i i t ll ja ratkaisuja ja niitä tukevia koulutus- ja muita menettelyjä, jotka hyödyntävät vapautuvaa korkeasti koulutettua työvoimaa. 2. Valmistella toimintamalli, jota voidaan yleisemminkin käyttää uudentyyppisen rakennemuutoksen hoitamiseen. Työn aikataulu: Työryhmä on valmistellut ll t ensimmäisen välittömästi ä ti Jyväskylän seudulla käyttöönotettavia toimenpiteitä koskevan väliraportin, joka luovutettiin ministeri Pekkariselle 15.6.2009. Työryhmä y valmistautuu jättämään toisen Jyväskylän y seutua koskevan väliraportin syyskesällä 2009. Uutta valtakunnallista toimintamallia koskevat esitykset valmistellaan 30.9.2009 mennessä.
Valmistelutyöstä vastanneet alatyöryhmät Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Pj. Risto Jämsen Pj. Juha S. Niemelä Siht. Jukka Mäkitalo, Katja Sorri ja Elise Tarvainen Soveltava tutkimus ja tuotekehitys Pj. Hannu Järvinen Siht. Pirjo Kutinlahti Koulutus Pj. Tuija Oivo Siht. Katja Sorri Uudet avaukset Pj. Pertti Huuskonen Siht. Pirjo Kutinlahti
Jyväskylän seudulla runsaasti osaamispotentiaalia Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä on 2000-luvulla vähentynyt koko maan tavoin myös Keski-Suomessa. Tämä ei kuitenkaan koske korkeasti koulutettujen ryhmää, jossa suunta on ollut vuosia 2006 ja 2007 lukuun ottamatta nouseva. Korkeakoulutettujen k tt työttömyys on kasvanut koko k maassa kuluneen vuoden aikana neljänneksellä (25%). Keski-Suomessa koko maan korkeasti koulutetuista työttömistä on tällä hetkellä lähes 7 prosenttia. Näistä työttömistä pääosa (90%) sijoittuu Jyväskylän seudulle. Korkeasti koulutettujen työtilanne on muuttumassa yhä haasteellisemmaksi. Lisäksi oppilaitoksista on valmistumassa kesäkuuhun mennessä yhteensä yli 1000 korkeasti koulutettua osaajaa.
Korkeasti koulutettujen työllisyys heikkenee Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut koko maassa kuluneen vuoden aikana neljänneksellä (25%) Korkeasti koulutettujen työttömyyden kehitys 2000-luvulla. Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan koulutusasteiden (alempi ja ylempi korkea-aste sekä tutkijakoulutetut) työttömät työnhakijat vuoden 2001 tammikuusta huhtikuuhun 2009.
Korkeasti koulutettujen työttömyyden kehitys Keski-Suomessa Korkeasti koulutetut työttömät ovat usein nuoria aikuisia Korkeasti koulutettujen työttömyys koskee laajasti eri koulutusaloja Korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita (30.4.2009) eniten seuraavilta koulutusaloilta kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus (326) humanistinen ja taidealan koulutus (303) tekninen koulutus (294). Suhteellisesti eniten viime vuoden huhtikuusta on lisääntynyt luonnontieteellisen koulutusalan työttömyys (24,4 4 %).
Korkeasti koulutettujen työttömyyden arvioitu kehitys Keski-Suomessa 2009 Korkeasti koulutettujen työttömyyden taustalla 1) Olemassa ovat korkeasti koulutettujen reservi. Työttömät työhakijat 30.4.2009 yhteensä 1460 henkilöä 2) Maakunnan korkeakouluista valmistuvat (I VI/2009) 3) Joukkoirtisanomiset (Nokia ja Metso) 4) Vallitsevan taloustaantuman arvioidut henkilöstövähennykset pienemmissä yrityksissä ja alihankintaketjuissa 5) Määräaikaisten työsuhteiden päättyminen Kohdistuminen alemman korkeakoulututkinnon suorittaneisiin Alemman korkea asteen koulutuksen suorittaneita 739 työtöntä työnhakijaa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 1.1. 9.6.2009 välisenä aikana on valmistunut 503 opiskelijaa. Tutkinto oikeus on 31.7.2009 päättymässä n. 250 opiskelijalta, joista osa on hakenut lisäaikaaopinnoilleen Kohdistuminen ylemmän korkeakoulututkinnon, lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneisiin Ylemmän korkea asteen tutkinto: 662 työtöntä työnhakijaa Lisensiaatit ja tohtorit: 59 työtöntä työnhakijaa Jyväskylän yliopistosta valmistuu kevätlukukauden 2009 loppuun mennessä liki 500 maisteria. Metso on vähentänyt Jyväskylän toiminnoista kaikkiaan 270 henkilöä, joista irtisanottavia on 161. Nokian Jyväskylän yksikön irtisanomiset kohdistuivat 320 työntekijään. Irtisanotuista työttömäksi työnhakijoiksi on ilmoittautunut 35 henkilöä, joista 11 on DI koulutuksen saaneita (tilanne 11.6.2009). Henkilöstövähennykset osatoimittajaverkostoissa kohdistuvat pääosin muihin kuin korkeasti koulutettuihin. Suunnittelutoimistoissa ja muissa asiantuntijayrityksissä sen sijaan taantuman arvioidaan johtavan n. 80 korkeasti koulutetun työsuhteen päättymiseen. Julkisella sektorilla on paljon määräaikaisia työsuhteita, joissa työskentelee korkeasti koulutettua henkilöstöä. Määräaikaisten työsuhteiden purkautumisten arvioidaan lisäävän työttömyyttä n. 50 100 henkilöllä.
Korkeasti koulutettujen työtilanne yhä haasteellisempi Keski-Suomessa työttömiä korkeasti koulutettuja osaajia ennen rakennemuutosta yli 700 (heistä 90 % sijoittuu Jyväskylän seudulle) Tällä hetkellä työttömänä työnhakijana on 1400 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta työnhakijaa Tosiasiassa työssä olevista korkea-asteenasteen tutkinnon suorittaneista osa työskentelee koulutustaan vastaamattomassa työtehtävässä (toisen asteen tutkinnon työpaikoissa) Oppilaitoksista on valmistumassa kesäkuuhun mennessä yhteensä yli 1000 korkeasti koulutettua osaajaa Aikaisempina vuosina vastavalmistuneista lähes 50 % on jäänyt alueelle, mutta tällä hetkellä työllistyminen on haasteellista myös muissa Suomen kasvukeskuksissa Jyväskylän Nokian yksikön lakkauttaminen kosketti 320 henkilöä ja Metson sopeuttamistoimet koskettivat 270 henkilöä. Nokialaisista 200 henkilöä arvioidaan ottavan eropaketin (merkittävällä osalla on pitkä tukipaketti, joten heidän tilanteensa on vuoden päästä näkyvillä) Metson alihankintaketjussa arvioidut henkilöstövähennykset koskettavat 80 korkeasti koulutettua, jonka lisäksi tilanteeseen sopeudutaan pitkin lomautusjaksoin Edellä mainituista vaikuttavuusluvuista muodostuu yli 2500 osaajan potentiaali Tavoitteena on, että Jyväskylän seudulla korkeasti koulutettujen työttömyys ei nouse yli valtakunnallisen keskitason Työryhmän arvion mukaan vastaavaan tilanteeseen on syytä varautua myös muilla paikkakunnilla ja monipuolista toimenpidepakettia valmistellaan tuleva haasteellinen tilanne tunnistaen.
Nokian yksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan muutos haastavat aluetta Jyväskylässä Nokia Oyj:n palveluksessa kaikkiaan 320 työntekijää. Jyväskylän äklä yksikössä kikö on tht tehty pääsääntöisesti äääätöi tituotekehitystä tkhit tä tuotteen suunnittelusta aina myyntivalmiiseen tuotteeseen saakka. Yksikön alasajon porrastus on sidonnainen parhaillaan toteutettavaan tuoteprojektiin ja sen ylläpitovaiheeseen sekä tukitoimintojen varmistamiseen yksikön sulkemiseen asti. Metso Oyj:llä on Jyväskylässä paperi- ja kartonkikonevalmistusta, huoltotoimintoja sekä valimo. Keväällä 2009 päätettyjen henkilöstövähennysten taustalla oli tarve turvata liiketoiminnan kilpailukyky keventämällä toiminta- ja kustannusrakennetta. Metson oli sopeutettava valmistuskapasiteettiaan pysyväisluonteisesti laskeneeseen massa- ja paperiteollisuuden kone- ja laitekysyntään. Massa- ja paperitehtaiden sulkemiset ja uuskonemarkkinoiden supistuminen maailmanlaajuisesti ovat vähentäneet Metson tuotteiden kysyntää. Tilanne on edelleen kiihtynyt globaalin talouskriisin seurauksena.
Case Nokia Oyj:n lopettamispäätös Jyväskylässä Nokian Jyväskylän yksikössä työskenteli 320 työntekijää, joista 100 on työllistynyt työtehtäviin kevään 2009 aikana: Nokian palveluksessa muilla paikkakunnilla jatkaa 60 henkilöä Alueen ICT yrityksiin on siirtynyt 25 henkilöä Kolme uutta yritystä on perustettu, joihin on työllistynyt 15 henkilöä Yhteensä 100 henkilöä on työllistynyt suoraan uusiin työtehtäviin Lisäksi noin 200 nokialaista arvioidaan ottavan eropaketin. Merkittävä osa henkilökuntaa on oikeutettu ns. 15 -vuotispakettiin, joka tarkoittaa 15 kk tavoitepalkkaa. Muita toimenpiteitä: Nokia Jyväskylän yksikön henkilökunnan uudelleensijoittumista ja työkykyisyyden ylläpitämistä varten on perustettu yhteiskuntavastuuryhmä, jonka toimesta on toteutettu mm. yrittäjyyskoulutus (Technopolis Jyväskylä) y ja työmarkkinakuntoisuusvalmennus. Raportin toimenpiteistä erityisesti Nokialta vapautuvien henkilöiden työllistymisen kannalta keskeisiä aktivoivia toimenpiteitä ovat Nokian IPR:ien kaupallistaminen, Protomo -innovaatiotiimien perustaminen ja soveltavan tutkimuksen tutkimushankkeet työllistäjinä sekä lisäkoulutusmahdollisuuksista mm. DI -koulutus ja aineenopettajakoulutus. Jatkotoimenpiteet: Kevään 2009 aikana on käyty lukuisia neuvotteluja Nokian korvaavasta liiketoiminnasta. Neuvottelut alueelle sijoittuvista mahdollisista uusista liiketoiminnoista ja uusista yrityksistä ovat vielä kesken. Neuvottelut jatkuvat kesän aikana ja niistä raportoidaan seuraavassa väliraportissa. Jatkotoimenpiteiden osalta on syytä huomioida, että Nokian tekemät vähennykset heijastuvat alihankintaketjuun
Case Metso Oyj:n liiketoiminnan muutos Jyväskylässä Metso vähensi keväällä 2009 Jyväskylästä yhteensä 270 henkilöä: Heistä 109 siirtyy eläkkeelle, lopettaa Metsolla määräaikaisen työsuhteen päättyessä tai on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. Irtisanottavia on 161, joista eläkkeelle siirtyy 89 henkilöä ja varsinainen irtisanominen kohdistuu 72 henkilöön. Vähennettävistä noin 40:llä on ylempi korkeakoulututkinto ja noin 60:lla alempi korkeakoulututkinto,100:lla keskiasteen tutkinto ja noin 40:lla peruskoulu. Metson Jyväskylän paperi- ja kartonkikoneyksikköön jää yhteensä1720 henkilöä Yhtiön keskitetyt toiminnot Jyväskylässä: Yhtiö on keskittänyt Suomen koulutuksista vastaavan koulutustiiminsä Jyväskylään ja laajentaa nyt palveluitaan alihankintaverkostolle. Metso-konsernin informaatio- ja kommunikaatioteknologian, sekä talouden palvelukeskukset sijaitsevat Jyväskylässä. Metson konsernitason tehtävissä on yhteensä noin 150 henkilöä. Uuskoneiden kysynnän pienennyttyä Metso suuntaan osaamistaan maailmanlaajuisen palveluliiketoimintansa kehittämiseen, mistä on hyvänä esimerkkinä Metsossa työn alla oleva hankesuunnitelma "Liiketoiminnan muutosprosessi: tuotantoyrityksestä palveluyritykseksi koko partnerverkostossa". Hankintavolyymi alenee: Materiaalien ja komponenttien ostojen hankintavolyymi alenee kuluvana vuonna noin kolmanneksen vuoteen 2008 verrattuna. Suunnittelun osalta alihankintamäärät ovat tänä vuonna huomattavasti alemmalla tasolla kuin viime vuonna (40-50 prosenttia). Pidemmällä aikavälillä suunnittelualihankinnan määrä saattaa laskea suhdanteista riippuen noin 20-40 prosenttia. Metson alihankintaketjussa arvioidut vähennykset 80 korkeasti koulutettua osaajaa.
Toimenpidekokonaisuudet 1. Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset 2. Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen 3. Alueen palvelurakenteen hyödyntäminen ja kehittäminen 4. Uudet avaukset toimintaympäristön uudistuminen ja verkostojen kilpailukyky
Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on saada syntymään uutta, kilpailukykyistä ja tulevaisuussuuntautunutta liiketoimintaa sekä löytämään ratkaisuja, joiden tuloksena voitaisiin palkata irtisanottavia henkilöitä. Toimintaa vähentävät yritykset ovat keskeisessä asemassa siinä, pystytäänkö esim. yritysjärjestelyillä luomaan uutta liiketoimintaa. Poistuvien työpaikkojen lisäksi kokonaisvaikutus alihankintaverkostoon on huomattava. Useat alueen pk-yritykset toimivat alihankkijoina, mm. insinööritoimistot, joiden kohdalla on löydettävä pikaisia ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi on turvattava alueen pk-yrityskentän toiminnan jatkuminen ja luotava nykyistä paremmat edellytykset uusien aloittavien yritysten perustamiseen ja yrityskauppojen vauhdittamiseen. Alkuvaiheen ja pääomarahoituskelpoisten yritysten rahoituksen saatavuuden varmistaminen on olennainen jatkotoimenpide ja siksi alueellisen riskirahoitusmekanismin kehittämistyötä tulee jatkaa.
Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset 1. Ideoista uutta liiketoimintaa Protomo: Työttömyysuhan alla olevien nopea työllistyminen uudentyyppisten innovaatiotiimien perustamisen kautta Tiimit toteuttavat markkinapotentiaalia sisältävien palvelujen ja tuotteiden kehityshankkeita Pilotointi Jyväskylässä, rahoitetaan toimintamallin valmistelu kesä-syyskuussa, asiakaspalvelu alkaa syyskuussa 2009 (Tampereen Hermian ja Jyväskylän seudun toimijoiden kehittämän toimintamallin kokeilu) Toteutus: Jkl Innovation 48 h Business Creation: Kokeillaan liiketoiminnalle ideointityöpajaa, jossa etsitään uusia yritysaihioita globaaliin markkinakysyntään pohjautuen (PriceWaterHouseCoopers:n kehittämän toimintamallin kokeilu) Toimintamalli pilotoidaan elo-syyskuun aikana. Kussakin työpajassa mukana 20 henkilöä ja ne kestävät 48 tuntia Työpajoissa on tavoitteena synnyttää 4-5 uutta markkinalähtöistä liikeideaa eri puolille maailmaa sijoittuneen liiketoiminnan asiantuntijaverkoston kanssa Toteutus: Jykes, PwC Yritys- ja tutkimusorganisaatioiden liikeideoiden kaupallistaminen: Aloitetaan uudenlainen menettely, jossa asiantuntijat seulovat Nokialta (Nokia Technopolis Innovation Mill), VTT:ltä ja metsäalan yrityksiltä saatuja liikeideoita ja jatkojalostetaan potentiaalisista ideoista kehittämishankkeita ja uusia alkavia yrityksiä Valtakunnallisen toiminnan hyödyntäminen Jyväskylän seudulla Toteutus: VTT, Technopolis, Jkl Innovation
Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset 2. Yrityskauppojen ja yrittäjävaihdosten vauhdittaminen Pilottina harjoittelutuki: Keski-Suomessa potentiaalia n. 200 yrityskaupalle, josta vain osa toteutuu Toteutetaan kuuden kuukauden tuettu harjoittelujakso 40 mahdolliselle uudelle yrittäjälle yrityskaupan kohteena olevassa yrityksessä Toteutus: Jykes ja TE-keskus Starttirahoituksen mallintaminen: Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee pienen yrityksen yrityskauppaan liittyvän starttirahan käyttömahdollisuutta Vastaava malli kuin uutta yritystä perustettaessa Toteutus: TEM valmistelee 3. Teknologialiiketoiminnan kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen vahvistaminen Metso vahvistaa konsernin Suomen koulutustiimin kehittymistä kansallisten ja kansainvälisten koulutuspalvelujen l l tuottajaksitt Mahdollistetaan Metson Keski-Suomen alueen teknologialiiketoiminnan verkostoyritysten ja toimijoiden osallistuminen Metso-konsernin koulutustiimin suunnittelemiin ja toteuttamiin kansainvälistymisvalmiuksia kehittäviin koulutusohjelmiin Toteutus: t Metso, TE-keskus k
Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset 4. Alihankintaketjujen systemaattinen kehittäminen: Pää- ja alihankkijasuhteen kehittäminen partnership -toiminnaksi, jolloin muutama alihankkija (verkostokoordinaattori) vastaa osakokoonpanotoimituksista päähankkijalle käyttäen omaa alihankintaverkostoaan k t apuna Verkostokoordinaattori toimii päähankkijayrityksen ja alihankintayritysten välisenä myynti-, markkinointi-, kv-hankinta- ja liiketoiminnan kehityspalveluja tarjoavana yrityksenä Toteutus: Jykes 5. Uusi Jyväskylän seudulle sijoittuva yritystoiminta Jyväskylän seudun ICT-yritysten tarve, yhteensä n. 30-40 henkilöä Meneillään lukuisia neuvotteluita, jotka vielä kesken: julkiset rahoittajat tekevät tarvittaessa rahoituspäätökset viipymättä yritysten toimenpidepäätösten jälkeen Toteutus: Jykes, TE-keskus Toimenpiteiden vaikuttavuus: Arviolta 80 henkilön työllistyminen (harjoittelumalli ja alueen ICT-yritysten tarpeet). Lisäksi kehittämistyö koskettaa arviolta 150 alueen yritystä. Toimenpiteillä tavoitellaan kymmeniä uusia yrityksiä. Toimenpiteiden käynnistämisen kustannusarvio 1M. Uutta liiketoimintaa edistävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät käytännössä myöhemmin.
Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen Korkeasti koulutettujen osaamisen ja työllistymisen vahvistamiseen liittyvissä toimenpiteissä on nostettu esille ne kohdennetut koulutukset, jotka tukevat yksilöiden ratkaisuja ja vahvistavat yksilöiden osaamisperustaa. Oikein ajoitettu ja kohdennettu koulutus työttömille 1) vahvistaa ja monipuolistaa työelämässä tarvittavaa osaamista 2) tarjoaa työmahdollisuuksia i opetuksen ja tutkimuksen tki k alalla. ll Esitetyissä t i toimenpiteissä korostuu koulutuksen ja tutkimuksen alalta tarjoutuvat työllisyysmahdollisuudet sekä esimerkiksi oppisopimustyyppiset korkeakouluopinnot. Tavoitteena on luoda uusia työllistymismahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja koulutuksen, tutkimuksen ja yritysverkostojen parista.
Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen 1. Lisä- ja täydennyskoulutus korkeasti koulutetuille Syksyllä 2009 käynnistyy DI/ FM tutkinto Tampereen teknillinen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä 2-3 -vuotinen koulutus 80 opiskelijalle Painotukset: t energia, ympäristö ja johtaminen Tavoitellaan liiketoimintaan tähtäävää opinnäytetyöprosessia Oppisopimustyyppiset korkeakoulutasoiset pilottikoulutukset työllistävinä ratkaisuina Kansainvälisen yritysviestinnän oppisopimustyyppinen koulutus, 30 oppisopimusopiskelijaa harjoittelee yritysten palveluksessa (JY) Vienti-, myynti- ja osto-osaamisen oppisopimustyyppinen koulutus, 30 henkilöä harjoittelee yritysten palveluksessa, osallistujat insinöörejä tai esim. kieliä opiskelleita maistereita (Jamk) Täydentävät opinnot korkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille (tutkinnon osasuoritukseen tähtäävät opinnot, jotka on mahdollista suorittaa työmarkkinatuen aikana) Insinööristä business insinööriksi, 20 opiskelijaa (Jamk) Humanisteille esim. kielten opiskelijoille liiketoimintaosaamista, 20 opiskelijaa (Jamk) Korkeakoulupohjainen täydennyskoulutus: y mm. johtaminen, laatu- ja projektijohtaminen. j Koulutukseen osallistuu noin 100 henkilöä (JY) Kohdennettu koulutustarjonta teollisuusyritysten osaajille: räätälöidään 10-20 teollisuusyritykselle yhteinen koulutuskalenteri. Yritykselle ja työntekijöille joustava tapa vahvistaa osaamista myös lomautusjakson aikana (KS Kauppakamari, TE keskus) Toimenpiteiden vaikuttavuus: Toimenpiteet tarjoavat mahdollisuuden arviolta 300-340 osaajalle ja kustannusarvio on noin 4.9 M
Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen 2. Uusi työmahdollisuus opetuksen ja tutkimuksen alalla Uusi ura soveltavan tutkimuksen alalla Toimintamalli työssä oppimiseen sekä soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen yhdistämiseen Irtisanotut ja työttömyysuhan alla olevat osaajat voivat työllistyä alueella toimivien tutkimusorganisaatioiden, erityisesti yliopiston ja VTT:n soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen projekteihin. Käynnistetään Pilot hanke. Jyväskylän yliopistossa käynnistyy uudentyyppinen soveltavan tutkimuksen hanke Innovatiiviset tuotekonseptit, jonka kustannusarvio on 4,9 M ja työllistävyysarvio on noin 40 henkilöä. Hankkeessa pyritään synnyttämään nopeasti toteuttamiskelpoisia liikeideoita, jotka lähtevät irtisanottujen henkilöiden osaamistaustasta. Hankkeen sisältö koostuu mobiilijärjestelmien tietoturvasta, mobiiliteknologian hyödyntämistä kuljetusten reaaliaikaisessa reitinohjauksessa sekä muista mobiilipalvelujen kehittämisestä. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Tekes, Nokia ja kaksi muuta yritystä Jyväskylän yliopiston omarahoituksen lisäksi. Edellisen lisäksi Tekesin käsittelyssä on vielä muutamia vastaavan tyyppisiä soveltavan tutkimuksen hankkeita. Uusi ura opetuksen alalla Käynnistetään ammatillisen ja ammattikorkeakoulun koulutustehtäviin pätevöittävät opettajan pedagogiset opinnot (1-1,5 v opinnot). Kaksi 20 opiskelijan erillisryhmää ja ohjelman alussa opiskelijalle hankitaan harjoittelupaikka. Käynnistyy syksyllä 2009 (Jamk, Te-keskus) Työllistyminen yritys- ja oppilaitosyhteistyössä: Perustetaan kaksi lehtorin tehtävää yritysten ja Jamkin yhteisesti sovittavan koulutus- ja kehittämistavoitteen saavuttamiseksi. Pilotoidaan valtakunnallinen malli opetuksen ja käytännönläheisen yritysverkostossa työskentelyn yhteensovittamiseen. (Jamk, Te-keskus) Vastavalmistuneiden työllistymisen tukeminen avaa uusia työmahdollisuuksia Esitetään palkkatuen käytön laajentamista nuorten työttömien osalta. Ikärajan korottaminen koskettamaan alle 30 vuotiaita (korkeasti koulutetut vastavalmistuneet usein yli 25 vuotiaita) Vastavalmistuneiden ensityöllistyminen yrityksiin ja julkiselle sektorille asiantuntija- ja kehittämistehtäviin harjoittelutuella (Te keskus) Toimenpiteiden vaikuttavuus: Toimenpiteet tarjoavat mahdollisuuden arviolta 150 osaajalle, toimenpiteiden kustannusarvio noin 6.6M.
Alueen palvelurakenteen hyödyntäminen ja kehittäminen Rakennemuutoksen hallinta edellyttää seudun kehittäjien valmiustason nostoa. Muutostilanne haastaa ottamaan vastaan ja käsittelemään yhdessä nopeasti aivan uusia avauksia ja ideoita toteuttamiskelpoisiksi toimenpiteiksi. Koordinoidulla, ja joustavalla palvelumallilla voidaan merkittävästi edistää uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä menetetyn yritystoiminnan tilalle. Muutostilanteissa til t i on luotava nopeasti organisaatiorajat t ylittävä ä väliaikainen projektiorganisaatio, joka johtaa toimenpiteiden suunnittelua ja niiden toteutusta. Keskeistä on nimetä koordinoiva vastuutaho, joka vastaa palvelukokonaisuuden strategisesta kehittämisestä, olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisesta ja uusien resurssien hankinnasta yhteistyössä alueen palveluntuottajien kanssa.
Alueen palvelurakenteen hyödyntäminen ja kehittäminen 1. Yrityshautomopalvelujen kehittäminen Jyväskylän seudulla Hautomopalveluiden tavoitteena on kehittää kannattavia ja menestyviä yrityksiä osana yrityksen perustamis- ja kehittämisprosesseja. Aloittavien yritysten kehittämispalvelujen tehostamisella tavoitellaan valtakunnan tasolla 1.000 uuden yrityksen perustamista per vuosi nykyisen 800-900 yrityksen sijasta. Keskeinen kehittämiskohde on hautomopalvelujen tuottavuuden tehostaminen ja eri palveluntarjoajien toiminnan yhteensovittaminen. Hautomopalvelujen ohella tehostetaan yritysten kehittämispalveluja, mm. Growth Center (Technopolis Oy) 2. Jyväskylän seudun elinkeinomarkkinointia ja myyntiä vahvistetaan Haetaan aktiivisesti uusia kansainvälisiä sijoittuvia yrityksiä Konseptoidaan alueellinen lli toimintamalli i myyntityön vahvistamiseksi i i ja sijoittumistoimintojen i i i i j vauhdittamiseksi Vastuutahot: Jykes, Invest in Finland, Jykes Kiinteistöt, Te keskus 3. Verkkovälitteiset uudet työllistymistä y edistävät palvelut Otettu käyttöön uudentyyppinen verkkoyhteisö: www.uudeturat.fi. Sivustoa käyttää aktiivisesti yli100 muun muassa Nokialta ja Metsolta vapautunutta osaajaa Otettu käyttöön Jyväsverson rekrytointipalvelu: esillä ICT alan avoimia työpaikkoja Työhallinnon käytössä olevaa mol.fi sivustoa kehitetään siten, että työ- ja elinkeinotoimistot ohjaavat asiakkaita lähettämään oman CV:n sivustolle.
Uudet avaukset toimintaympäristön uudistuminen ja verkostojen kilpailukyky Jyväskylän seudun pitkän aikavälin tavoitteena on muodostua merkittäväksi innovaatiokeskittymäksi, jossa ovat vahvasti edustettuina tulevaisuuden kasvualat. Rakennemuutoksen toimenpiteitä suunnataan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tulevaisuuden kasvu ja uusi liiketoiminta perustuvat eri näkökulmien ja osaamisalojen monipuoliseen ja innovatiiviseen yhdistelyyn. Innovaatiokeskittymän muodostumiseksi alueellisia ja kansallisia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan 1) voimavaroja suunnataan alueella tunnistettuihin uusien kasvupotentiaalisten osaamis- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, 2) uusien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä 3) )paikallisten yritysten y ja toimijoiden keskinäiseen ja kansainväliseen verkottumiseen.
Uudet avaukset - toimintaympäristön uudistuminen ja verkostojen kilpailukyky 1. Jyväskylän ä seudusta globaalisti toimiva innovaatiokeskittymä Innovaatiokeskittymä 2015 ohjelman valmistelun on käynnistynyt Tutkimus-, tuotekehitys- ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja yhteiskäyttö yritysten, yliopiston ja VTT:n välillä. Voimavaroja suunnataan alueella tunnistettuihin kasvupotentiaalisten osaamis- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen ja uusien kasvusuuntien hakemiseen 2. Koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden osaamis- ja vientikeskus (Educluster Finland Oy) Liiketoimintalähtöisen yhteisyrityksen perustaminen koulutusosaamisen keskitetyn kansallisen ja kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin toteuttamiseksi. Yhtiön perustaminen elokuussa 2009. Mukana 10-12 toimijaa (koulutusorganisaatioita ja yksityisiä koulutus ja konsultointiyrityksiä) 3. Ilmailualan liiketoiminnan kehittymiskeskittymä Keski-Suomen vahvuutena Ilmailualan Master plan Keski-Suomen ilmailuun liittyvien liiketoimintojen nostamiseksi kansainväliseen tietoisuuteen alueen teollisen liiketoiminnan kasvattamiseksi. Selvitys käynnistetään välittömästi (K-S liitto). Toimialalla työskentelee tällä hetkellä lähes 3 000 osaajaa ja alan kasvupotentiaali on hyvä. Esimerkkinä Metson alihankintaverkoston pienentynyttä liiketoimintaa on joltain osin korvannut ilmailualan komposiittivalmistus. 4. Jatkotyöstämiseen meneviä kehittämisaihioita Ympäristö- ja energia-alan liiketoiminnan vahvistaminen Turvallisuusalan liiketoiminnan mahdollisuuksien kartoitus ICT-osaamisen hyödyntäminen kuntien yhteisissä IT-palveluissa Terveyden ja hyvinvoinnin alan mobiiliteknologian soveltaminen ja kehittäminen Toimenpiteiden vaikuttavuus: Toimenpiteiden käynnistämisen kustannusarvio: 750 000
Yhteenveto toimenpiteiden vaikuttavuudesta Työryhmän esittämät toimenpiteet tarjoavat uuden työllistymismahdollisuuden tai osaamisen kehittämismahdollisuuden lähes 700 korkeasti koulutetulle osaajalle. Toimenpiteiden yhteenlaskettu kustannusarvio on arviolta 14.1 M. Tavoitteena on synnyttää kymmeniä uusia yrityksiä ja kannustaa yrityskauppoihin sekä uudenlaisiin yrittäjyyden muotoihin, kuten tiimiyrittäjyyteen. Vaikuttavuutta arvioidaan Toimenpiteistä osa on pilottitoteutuksia, joiden vaikuttavuuden perusteella arvioidaan varsinaisen toteutuksen laajuus. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan syksyn aikana ja käynnistyneistä toteutuksista raportoidaan työryhmälle syyskuun loppuun mennessä.