Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 1/2013
Sisältö Katsaus lukuvuoteen 2012-2013... 3 Juhlavuoden lasipuu... 4 Organisaatiouudistuksen satoa koulutuspäällikkönä elettyä elämää 1,5 vuotta.5 Koulutuskeskuksesta Ammattiopistoksi... 6 Onnellinen oppilaitos positiivista asennetta ja hyvinvointia... 8 Nuorten yhteiskuntatakuu = nuorisotakuu...10 Fillarimiehenä taloon ja fillaranttina ulos...12 Tavastia haluaa pysyä kehityksen kärjessä...14 SAKUstars ammattiinopiskelevien kulttuurikilpailut...16 Uusi yhteistyökumppani uusi ilme...18 Maahanmuuttajien monet opintopolut...20 Sakun talvikisoissa sekasählyn kulta Tavastialle...24 Ensihoidon opiskelijat harjoittelemassa liikennepelastamista...25 Ryhmässä on voimaa eli Baddingin Paratiisia pommisuojassa...26 Hyvä sijoitus opiskelijalle tarjoilijakilpailussa...28 Haaveista totta uuteen ammattiin aikuisena...30 Yhteistyötä projektien kautta...32 Tuloslaskelma; Koulutuskuntayhtymä Tavastia...35 Tavastian Tapetilla 1/2013 Ilmestymispäivä 16.5.2013 Päätoimittaja Outi Ruohela, markkinointipäällikkö puh. 0400 906 951 outi.ruohela@kktavastia.fi Toimitusryhmä Tiina Alhainen, monikulttuurisuuskoordinaattori Sanna Jalli, markkinointisihteeri Anu Konkarikoski, työelämäkoordinaattori Kristiina Lahti, opettaja Minna Leminen, koulutuspäällikkö Osoite Hattelmalantie 25 K PL 30 13101 Hämeenlinna Seuraava lehti 12/2013 Aineistot seuraavaan lehteen 21.11.2013 mennessä outi.ruohela@kktavastia.fi Taitto ja paino Ecapaino Oy, Lahti Painosmäärä 1300 kpl Hattelmalatie 25 uudisrakennus valmistuu toukokuun loppuun mennessä ja kalustetaan kesän aikana. Opiskelu tiloissa alkaa 12.8.2013. 2 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta
Jouni Haajanen kuntayhtymän johtaja Vuodenvaihteessa 2012-2013 Hämeenlinnan kaupungin lukiot liittyivät koulutuskuntayhtymään. Samalla kuntayhtymän nimi muutettiin Koulutuskuntayhtymä Tavastiaksi ja entisestä koulutuskeskus Tavastiasta tuli Ammattiopisto Tavastia. Lukio-opetuksesta vastaava kuntayhtymän omistama liikelaitos nimettiin Lukioliikelaitos Tavastiaksi. Lukioliikelaitos ylläpitää kolmea lukiota: Kaurialan lukio, Lyseon lukio (päiväopetus ja aikuislinja) ja Lammin lukio. Hämeenlinnan lukioiden yhdistymistä koulutuskuntayhtymään valmisteltiin suunnittelemalla yhteisiä opintoja lukiolaisille ja ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille. Vuoden lopulla peruskoulun 9. luokkalaisia pyydettiin vastaamaan kyselyyn, jossa selvitettiin lukioon hakeutuvien kiinnostusta ammattipaketteihin ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien kiinnostusta lukio-opetukseen. Kyselyn perusteella laaditaan opetustarjontaa lukuvuodelle 2013-2014. Kevään 2013 yhteishaussa Ammattiopisto Tavastia säilytti asemansa vetovoimaisena oppilaitoksena. Ensisijaisia hakijoita oli 1031, mikä tarkoittaa 1,35 ensisijaista hakijaa jokaista ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa kohden. Kaikkiaan yhteishaussa Ammattiopisto Tavastia asetettiin jollekin hakutoivesijalle 4040 kertaa. Suosituimpia hakutoiveita olivat talotekniikan, hiusalan ja elintarvikealan perustutkinnot. Lukiopuolella ensisijaisia hakijoita oli 404 ja aloituspaikkoja 390, mikä tekee 1,04 ensisijaista hakijaa lukion aloituspaikkaa kohden. Kaurialan lukio piti edelleen pintansa suosituimpana lukiona ja Lammin lukion hakijamäärä kasvoi ilahduttavasti. Katsaus lukuvuoteen 2012-2013 Toisen asteen koulutuspaikkojen tilanne nuorten ikäluokkaan nähden Hämeenlinnan seudulla näyttäisi olevan suurelta osin balanssissa. Suomen hallituksen lanseeraaman koulutustakuun toteutumista kaikille peruskoulunsa päättäneille ja vailla toisen asteen tutkintoa oleville on kuitenkin vaikea täysin saavuttaa. Kumppanuusyhteistyö Välkky-oppilaitosverkostossa - Hyria koulutus Oy, Kiipulan ammattiopisto, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Forssan ammatti-instituutti, Faktia Koulutus Oy ja Hämeen ammatti-instituutti - on edennyt sanoista tekoihin. Käytännön toimenpiteinä tehtiin mm. ensimmäiset yhteiset koulutukset keväällä, erityisopetuksen osalta panostettiin henkilöstön kehittämiseen ja kansainvälisyysryhmä julkaisi yhteisen verkkojulkaisun. Jalkinealan valtakunnallisen ammattiosaamistarpeen turvaamiseksi suutarikoulutus päätettiin siirtää Tampereen ammattiopistosta Ammattiopisto Tavastian järjestettäväksi syyslukukaudesta 2013 alkaen. Suutarikoulutus niveltyy saumattomasti Hämeen ammattikorkeakoulun jalkinemuotoilualan koulutukseen. Koulutuksessa käytettävät koneet, laitteet, tilat ja osin myös opettajaresurssit ovat yhteiskäytössä. Vastaavanlainen yhteistyö käynnistyy lukukaudella 2013-2014 Kiipulan ammattiopiston kanssa, kun osa opiston opiskelijoista sijoittuu opiskelemaan Ammattiopisto Tavastian tiloihin ja asumaan Tavastian asuntolaan. Koulutuksen järjestäjien Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Kiipulasäätiön välillä on sovittu keskinäisestä yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on mm. kehittää erilaisia uusia toimintamuotoja ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ammatillisen erityisopetuksen alueilla. Tärkein yhteistyökumppani ammatilliselle koulutukselle on kuitenkin työelämä, jolla on myös yhä merkittävämpi rooli opettamisessa työssäoppimisen kautta sekä osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien kautta. Työelämäkumppanuuden vahvistamiseksi tehtiin monenlaisia toimenpiteitä. Välkky-oppilaitosverkoston yhteinen työssäoppimisen aineisto otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Aineisto sisältää oppaita, lomakkeita sekä yhteisen työelämäpalautejärjestelmän. Opiskelijoiden työelämään tutustumisia käytettiin aloittavien ryhmien perehdyttämiseen. Työelämäasiantuntijoita kutsuttiin oppilaitokseen, ja opiskelijoiden kanssa tehtiin projekteja alan työpaikoissa. Tavastiassa järjestettiin koulutuksia, johon osallistui työelämän ja oppilaitoksen toimijoita. Merkittävin investointikohde, Hattelmalantie 25 uudisrakennuksen rakentaminen, on edennyt suunnitellusti ja tilat otetaan käyttöön kesällä 2013. Hämeenlinnan kaupunki perusti loppuvuodesta työryhmän, jonka tehtävänä oli miettiä Hämeen ammattikorkeakoululta jäävien Lahdensivuntiellä sijaitsevan koulukiinteistön tulevaa käyttöä. Ajatuksena oli selvittää voisiko Hämeenlinnan kantakaupungin lukiokoulutuksen keskittää em. kiinteistöön. Työryhmä päätti kuitenkin yksimielisesti esittää, että lukiokoulutus tapahtuisi jatkossa edelleen nykyisissä kiinteistöissä Lyseon mäellä ja Kaurialassa Merja Ekholm, Tuula Sarkanen ja Päivi Salminen uusiin työtiloihinsa tutustumassa. Esko Hentilä, Tuovi Korkeakoski, Helinä Kangas, Maritta Sandler, Rita Ahvenniemi ja Eija Paloniitty tulevissa työtiloissaan. Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 3
Juhlavuoden lasipuu Marika Kinnunen, lasialan opettaja Vuonna 2013 Nuutajärvellä vietetään lasikylän 220-vuotisjuhlaa sekä Nuutajärvellä toimivan lasialan koulutuksen 20-vuotisjuhlaa. Ammattiopisto Tavastian lasiala on toteuttanut Suomen suurimman suupuhalletuista lasipalloista koostuvan puun. Lasipallojen valmistus aloitettiin alkuvuodesta 2012 oppilaitoksessa. Avoin kirje lasialan opiskelijoille ja ammattilaisille kutsui pallotalkoisiin 30.-31.3.2012. Viikonlopun aikana hytissä työskenteli omien opiskelijoiden lisäksi muita alan opiskelijoita, ammattilaisia sekä teollisuudesta että pienyrittäjien puolelta, alalla aiemmin olleita sekä alalta eläkkeelle päässeitä. Tapahtumalla haluttiin korostaa alan yhteistyön tärkeyttä. Viikonlopun aikana puhallettiin ensimmäiset 400 palloa. Pallotalkoiden jälkeen pallojen valmistus muottiinpuhaltamalla ja vapaasti puhaltaen jatkui osana opintoja. Puun rungon toteutti metalliosaston aikuiskoulutus. Metallinen runko valmistui kesällä 2012. Lasipuu pystytettiin ensimmäisen kerran Suomen Kädentaidot-messuille Tampereelle marraskuussa 2012. Puussa on yhteensä 1560 palloa, puun korkeus on 3,2 metriä ja leveys 2,2 metriä. Lasipuu pystytetään uudelleen toukokuussa Nuutajärven lasikylään, jossa se on kaikkien nähtävillä ainakin vuoden 2013 loppuun saakka Lasialan blogissa lisää aiheesta: http://lasinmatkassa.blogspot.com Melkein valmis lasipuu. Muottiin puhaltamassa Nuutajärven lasitehtaan taidelasiverstakon mestari, eläkeläinen Eelis Kankainen, muottipoikina opiskelijat Janne Rahunen ja Markus Elo. Lasipuun rakennusta Suomen Kädentaidot -messuille marraskuussa 2012. 4 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta
Organisaatiouudistuksen satoa koulutuspäällikkönä elettyä elämää 1,5 vuotta Minna Leminen, koulutuspäällikkö, Käsi- ja taideteollisuus, hius sekä vaatetus Tavastian päälliköitä yhteiskuvassa. Alhaalta vasemmalta Petri Nuorteva, Jouni Haajanen, Rauno Argillander, Reijo Lehtonen, Anssi Kovanen, Arto Ruhala, Jari Lartama. Ylärivi vasemmalta: Tiina Alhainen, Riikka Riihimäki, Riikka Ingström, Minna Leminen, Tuula Kettunen, Heini Kujala, Päivi Kortesniemi, Marjo Tauru (johdon sihteeri), Pirjo Saarela, Kirsi Talikka Faktaa ja tavoitteita Koulutuskeskus Tavastian organisaatio uudistui 1.8.2011 niin, että 14 osastosta muodostettiin 11 osastoa. Samalla osastonjohtajista leivottiin kokonaistyöajassa työskenteleviä koulutuspäälliköitä. Organisaatiouudistuksen tavoitteena oli virtaviivaistaa johtamista. Koulutusjohtajaporras jäi pois rehtorin ja koulutuspäälliköiden välistä, jolloin vastuut selkeytyivät niin, että koulutuspäälliköt vastaavat oman osastonsa toiminnasta ja taloudesta. Uudistus jatkui vuonna 2012 niin, että kolmesta Sosiaali- ja terveysalan osastosta muodostettiin 2 osastoa 1.8.2012 lähtien. Koulutuspäälliköiden ja koko organisaation toimintaa on kehitetty ja vahvistettu järjestämällä koulutuspäälliköiden kehittämispäiviä, joissa opiskellaan uusia asioita, sovitaan koko Ammattiopisto Tavastian käytänteistä ja luodaan keskinäistä luottamusta. Rehtori Heini Kujala kertookin, että yksi ajatus organisaatiomuutoksen takana oli, että koulutuspäälliköistä tulee yhtenäisempi ryhmä, jossa voidaan tasavertaisesti kehittää toimintaa ja saada vertaistukea, mutta myös hoitaa mahdollisia ristiriitatilanteita. Henkilökohtainen kokemukseni Minulle henkilökohtaisesti koulutuspäällikön pesti on ollut mieluinen. Ennalta pelkäsin, että kokonaistyöaika saattaisi kahlita minua töihin entistä enemmän, mutta olen löytänyt siitä voimavaraa hallita omaa ajankäyttöäni ja tehostaa niitä tunteja, joita käytän työntekoon. Tämä on auttanut minua pitämään yllä omaa jaksamista, vaikka työn vastuullisuus on lisääntynyt. Koulutuspäälliköiden vertaistuki on minulle myös erittäin tärkeä voimavara meillä on aikalailla samat ilonaiheet ja murheet, joiden jakaminen tuo turvallisuutta vaikeinakin aikoina. Mitä jatkossa? Nyt ollaan valmistelemassa uutta hallintosääntöä, jonka muuttamisen tarve lähti lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen yhdistämisestä yhdeksi koulutuskuntayhtymäksi. Samalla uudistetaan johtoryhmiä ja kokouskäytänteitä päällekkäisiä kokouskäytänteitä puretaan. Jatkossa johtoryhmät kutsuvat asiantuntijoita ja toisten johtoryhmien jäseniä kokouksiinsa asiasisällöstä riippuen. Toimintatapaa kehitetään siihen suuntaan, että kokousten asialistoille tuotaisiin aktiivisemmin käsiteltäväksi niitä asioita, jotka osastoilla tai kehittämisryhmissä koetaan tärkeiksi Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 5
Koulutuskeskuksesta Ammattiopistoksi Heini Kujala rehtori Ammattiopisto Tavastia Koulutuskeskus Tavastian nimi vaihtui 1.1.2013 Ammattiopisto Tavastiaksi. Uusi nimi kuvaa aiempaa paremmin sitä, mitä oppilaitos on. Tehtävämme on tarjota iästä riippumatta koulutusta sekä ensimmäistä ammatillista tutkintoaan hankkiville että osaamistaan laajentaville ja kehittäville henkilöille. Ammattiopisto palvelee alueen työelämää kouluttamalla osaavaa henkilöstöä ja samalla ottaa vastuuta yhteiskuntatakuusta rakentamalla yksilöllisiä oppimispolkuja monin eri tavoin oppiville opiskelijoille. Vuonna 2012 järjestämisluvan mukaisessa koulutuksessa oli 2 256 opiskelijaa. Määrässä on mukana perustutkintoja ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona suorittavat sekä valmistavan koulutuksen opiskelijat. Näistä nuorten koulutuksessa oli 2 079 henkilöä. Ammatillisena peruskoulutuksena perustutkintoja tehtiin 540. Aikuiskoulutuksessa suoritettiin sekä ammatillisia perustutkintoja että erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutuksessa toteutettiin 305 koulutusta, joissa oli yhteensä 3 430 opiskelijaa. Näyttötutkintoja suoritettiin 31 eri tutkinnossa yhteensä 353, joista 77 oli osatutkintoja. Aikuiskoulutus on tottunut joustamaan kysynnän mukaan. Toimintavuonna muutosta aiheutti työvoimapoliittisen koulutuksen merkittävä väheneminen. Sen osuus oli enää neljännes aikuiskoulutuksen tuloista. Koulutuskeskus Tavastia oli erittäin vetovoimainen oppilaitos. Peruskoulun päättävä ikäluokka hakeutuu maassamme ammatilliseen koulutukseen Lapin jälkeen toiseksi eniten Kanta-Hämeessä. Vuoden 2012 valtakunnallisessa yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli aloituspaikkaa kohden 1,33. Vielä tätäkin enemmän hakijoita oli niihin ammatillisiin peruskoulutuksiin, joihin haettiin suoraan oppilaitokseen. Perustutkintoihin oli 1,95 ja valmistaviin koulutuksiin 2,50 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Koulutuksen läpäisyaste ei ole riittävällä tasolla. Ainoastaan 61,8 prosenttia niistä opiskelijoista, jotka aloittivat perustutkinnon suorittamisen vuonna 2009, valmistuivat vuoden 2012 loppuun mennessä. Koulutuksen keskeyttämisiä pyritään aktiivisesti ehkäisemään. Joustavat opetusmenetelmät, työelämälähtöisyys, laaja opintojen valinnaistarjonta, ryhmänohjaajan tuki, opintojen etenemisen seuranta ja monipuoliset opiskelijapalvelut ovat keinoja, jotka tähtäävät siihen, että opiskelijat saavat yksilöllistä tukea ja voivat opiskella henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Opetustoiminnassa panostettiin yhteistyön lisäämiseen. Yhteistyötä tehtiin osastojen sisällä, oman organisaation eri osastojen välillä sekä muiden oppilaitosten, työelämän ja sidosryhmien välillä. Yhteistyön tekemisessä hanketoiminnalla on merkittävä rooli. Ulkopuolista rahoitusta saaneita hankkeita oli vuonna 2012 yhteensä 51. Monissa opetuksen hankkeissa paneuduttiin pedagogiseen kehittämiseen yhteistyössä toisten oppilaitosten kanssa. Myös kansainvälisyyshanketoiminta oli aktiivista. Työelämän kehittämisja palvelutehtävähankkeissa keskityttiin tuotteistamiseen, hiljaisen tiedon esille tuomiseen, lähiruokaan, kotityöpalveluiden laatuun, pienyrityksiin, työllistymispolkumalliin sekä kansainvälistyviin, monikulttuurisiin työmarkkinoihin. Vuosi 2012 oli sen lisäksi, että se oli viimeinen toimintavuosi Koulutuskeskus Tavastiana, myös rahoituksen niukkenemisesta johtuen käänteen tekevä vuosi. Rahoituksen väheneminen ja järjestämislupien leikkaaminen tulevat olemaan lähivuosien suuria haasteita. Laadukkaalle ammatilliselle koulutukselle riittää kuitenkin kysyntää jatkossakin ja Tavastialla on mahdollisuus kehittää toimintaansa osaavan ja joustavan henkilöstön ja monipuolisen koulutustarjonnan ansiosta Koulutuskeskus Tavastian ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste vuosina 2008-2012 (1.1.2013 alkaen Ammattiopisto Tavastia). 6 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta
Normaalirahoitteisen koulutuksen kaikki hakijat vuosina 2005-2013. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Normaalirahoitteisen koulutuksen ensisijaiset hakijat vuosina 2005-2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Aikuiskoulutuksen toteuma 1.1.-31.12.2012 Työvoiminta 0 % Osaamisen myynti 1 % Hankkeet 3 % Aikuiskoulutuksen rahoituksen jakautuminen 1.1.-31.12.2012 Yritys 6 % Opso 13 % Perusrahoitteinen 29 % VOS 24 % Työvoima 24 % Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 7
Onnellinen oppilaitos positiivista asennetta ja hyvinvointia Riikka Kolkkala, henkilöstöjohtaja Päivi Kortesniemi, opiskelijapalvelupäällikkö Ystävänpäiväviikolla vietimme Onnellinen oppilaitos -teemaviikkoa Ammattiopisto Tavastiassa. Onnellinen oppilaitos on Ammattiopisto Tavastian koko vuoden 2013 teema. Tänä vuonna haluamme nostaa esiin hyviä tapoja, viihtyisyyttä ja hyvinvointia arjen pieninä tekoina. Tarkoitus on järjestää teemaviikko myös tulevina vuosina teemoja vaihdellen. Hyvät tavat kunniaan Myönteistä ilmapiiriä haluttiin lisätä kannustamalla jokaista kertomaan päivittäin vähintään yksi myönteinen asia opiskelustaan, työstään tai opiskelu- ja työkaveristaan. Välittämisen toivottiin näkyvän arjessa siten, että jokainen kysyisi päivittäin vähintään kolmelta henkilöltä kuulumisia ja kuuntelisi vastauksen. Viikon aikana käytävillä kuulikin usein huikkauksen Mitä kuuluu? Tervehtimisen osalta tavoitteena oli, että jokainen tervehtii aamulla kouluun tai töihin tullessaan kaikkia Tavastian alueella tapaamiaan ihmisiä. Oli mukava huomata, kuinka useat opiskelijat omaksuivat reippaan tervehtimisen henkilöstön ohella. Viihtyisä ympäristö kaikkien hyväksi Tavoitteena oli vähentää roskaamista ja saada meidät tavastialaiset yhdessä kantamaan vastuuta ympäristön siisteydestä. Opiskelijakunnan hallitus haastoi opetuksen osastot huolehtimaan oppilaitoksen tontin ulkopuolella sijaitsevien tupakkapaikkojen siisteydestä. Tupakkapaikat siivottiin teemaviikolla kahdesti viikossa. Jatkossa alueet siivotaan tarpeen mukaan siten, että kukin osasto vastaa opiskelijoidensa käyttämän tupakkapaikan siisteydestä. Opiskelijakunnan hallituksen haaste otettiin hienosti vastaan. Kilpailun voitti E-rakennus (pintakäsittely, puuala, maanmittausala). E-rakennuksen opiskelijoille tarjottiin palkinnoksi munkit ja mehut opiskelupäivän lomassa huhtikuussa. Hyvinvointi toisista välittämistä ja jaksamisen hoksaamista Halusimme muistuttaa siitä, ettei ketään saa kiusata eikä syrjiä sekä tuoda eväitä jaksamiseen. Hyvinvointiteeman ja kiusaamisen ehkäisyn puitteissa opiskelijoilla oli mahdollisuus päästä pelaamaan Sun valinta-kiusaat tai et?- peliä. Tavastian nuoriso-ohjaajien Eerika Ketosen ja Janne Väinölän kehittämää vuorovaikutteista lautapeliä, pääsi kokeilemaan moni opetusryhmä. Nappuloina pelissä olivat opiskelijat itse ja joukkueille annettiin kinkkisiä kysymyksiä pohdittavasti kiusaamisen teemasta. Opiskelijoita haastettiin keskustelemaan, mitä kiusaaminen on ja miten se näkyy heidän arjessa. Henkilöstölle järjestettiin Jaksamisen hoksaaminen -luento sekä virkistysjaoksen toimesta hiihtokoulu. Opiskelijat tekivät aulaan julisteita aiheesta: Mikä tekee minut onnelliseksi. Myös SPR:n veripalvelu esittäytyi. Viikon aikana pääsääntöisesti opiskelijapalveluhenkilöstö ilahdutti ympäristöään pukeutumalla paitoihin, joissa vakuutettiin henkilöstön olevan onnellista sorttia. Kuraattori Kimmo Laiho ja nuoriso-ohjaaja Janne Väinölä virittivät aamuisin opiskelijat ja henkilökunnan persoonallisilla aamunavauksilla teemaan liittyen. Silloin tällöin viikon varrella opiskelijoita yllätettiin niin karkkien jaolla taukojen aikana kuin muillakin herkuilla opiskelijaravintolassa Anna-Maija Vähänen ja Terhi Koivisto sokeroimassa laskiaispullia opiskelijoille. Kimmo Laiho ja Janne Väinölä aamunavauksessa 8 Karamellia tytöille tarjoilee opinto-ohjaaja Maarit Rahkola ja kuraattori Kimmo Laiho. Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta Kahvilla Päivi Kortesniemi, Leila Nissi, Heini Kujala ja Outi Ruohela
Munkit ja mehut E-rakennuksen voittajille. Opiskelijapalveluryhmän kokous Sun valinta kiusaat tai et? -peliä opiskelijoiden kanssa pelaavat nuoriso-ohjaajat Eerika Ketonen ja Janne Väinölä. Nuoriso-ohjaajat Janne Väinölä ja Eerika Ketonen Opiskelijoiden tekemiä julisteita onnellisesta oppilaitoksesta Onnellinen oppilaitos sotella Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 9
Nuorten yhteiskuntatakuu = nuorisotakuu Arto Ruhala, aikuiskoulutusjohtaja ja Päivi Kortesniemi, opiskelijapalvelupäällikkö Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Takuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja se on hallitusohjelman yksi kärkihanke. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Nuorisotakuun tavoitteena on myös, etteivät nuoret ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Yhteistyötä tarvitaan Viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä yhteiskuntatakuun täydelle onnistumiselle. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public-Private-People-Part- Nuorisotakuu tarkoittaa: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu: Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman peruskoulun jälkeistä koulututusta oleville 20-29-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013-2016. Ensimmäiset koulutukset alkavat joustavasti vuoden 2013 aikana. Soten tuutoreita Onnellisuusviikon tapahtumassa. 10 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta
Vuoden 2013 kaksoistutkintolaiset lähdössä abiajelulle. nership -malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Paikallisesti nuorisotakuun toimeenpano edellyttää tiivistä työvoimaviranomaisten, sosiaaliviranomaisten, nuorisotyön, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yritysten välistä tiivistä yhteistyötä, ja tämän lisäksi nuorten itsensä äänen pitäisi päästä kuuluviin. Tavastia toteuttamaan nuorisotakuuta Ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattiopisto Tavastia tarjosi tänä vuonna 761 opiskelupaikkaa yhteishaussa. Lukioliikelaitos Tavastiassa oli haussa 390 paikkaa. Lisäksi tarjolla on 30 opiskelupaikkaa Ammattistartissa ja vajaa 20 paikkaa maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa. Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa on ns. nuorten koulutuksessa haussa kaikkiaan noin 1200 opiskelupaikkaa syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen. Peruskoulusta pääsevien nuorten tavallisin reitti on jatkaa opintojaan heti peruskoulun jälkeen toisella asteella oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Haasteena alueella on opiskelupaikkojen riittämättömyys kaikille alueelta hakeville nuorille. Yhteishaun opiskelupaikat ovat vapaasti haettavissa kaikkialta valtakunnasta, joten oppilaitos ei voi korvamerkitä opiskelupaikkoja esimerkiksi omien jäsenkuntiensa nuorille. Kääntöpuolena oppilaitoksen vetovoimaisuudelle tulee koulutustakuuseen vastaamisen vaikeus: Ammattiopisto Tavastiaan haki jokaista aloituspaikkaa kohden keskimäärin 1,3 ensisijaista hakijaa. Tavastia on mukana Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kuntien ja eri viranomaistahojen yhteistyössä, jossa pyritään kartoittamaan heti yhteishaun tulosten julkaisun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneet peruskoulusta hakevat nuoret, jotta heitä voidaan ohjata ja jokaisen ysiluokalta tulevan tilanne voidaan kartoittaa. Apua uusista malleista Nuorisotakuuseen kuuluu nuorten tuettu oppisopimuskoulutus. Tavastia on saanut rahoituksen korotetun työantajakorvauksen maksamisesta 15 opiskelijalle, jotka lähtevät suorittamaan perustutkintoa oppisopimusmuotoisesti 9- tai 10-luokan jälkeen. Korvaus on 800 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä, 500 euroa toiselta ja 300 euroa kolmannelta oppivuodelta. Nuorisotakuuseen kuuluvalla nuorten aikuisten osaamisohjelmalla tarjotaan perusasteen koulutuksen varaan jääneille 20-29 -vuotiaille mahdollisuus ammatillisen tutkinnon hankkimiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tavastialle nuorten aikuisten osaamisohjelmasta resursseja 42 opiskelijatyövuoden verran ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tai niiden osien suorittamista varten ja samaan tarkoitukseen lisättiin myös oppisopimuskoulutuskiintiötä 40 paikan verran. Koulutustarjontaa suunnitellaan keväällä 2013 ja koulutusten on tarkoitus alkaa syksyllä 2013. Koulutusten suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon alojen työllistävyys sekä uudenlaiset pedagogiset ratkaisut. Ideoina on esitetty osia koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnosta, tarjoilijan, myynnin ja kotityöpalvelujen ammattitutkinnosta sekä maalarin ammattitutkinnosta. Myös useisiin tutkintoihin valinnaisena kuuluva yrittäjyystutkinnon osa toteutetaan myös nuorten aikuisten kohderyhmälle. Koulutukset voidaan myös toteuttaa yhteistyössä työpajojen kanssa. Koulutuksiin hakeutumista tuetaan yhteistyöllä etsivän nuorisotyön ja te-toimiston sekä sosiaalitoimen kanssa. Alueellisesti nuorten aikuisten osaamisohjelma suuntaa toimintansa pääasiassa Hämeenlinnaan, Janakkalaan ja Hattulaan Varastonhoitajaopiskelijoita opinnoissaan. Lukuvuonna otettiin käyttöön uusi varastoautomaatti. Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 11
Fillarimiehenä taloon ja fillaranttina ulos Antti Punkari, koulutusjohtaja, kohta eläkeläinen Ympyrä sulkeutuu. Tullessani taloon, Hämeenlinnan ammattikouluun syksyllä 1977, pääharrastuksenani oli pyöräily. Välillä Antista tuli intohimoinen golffari, mutta nyt eläkkeelle jäädessäni, pyöräharrastus on taas nostanut päätään. Kun tämä juttu tulee ulos, ponnistelen toivottavasti Roomasta ylämäkeä kohti kotimaata. Reissun etenemistä voi seurata matkablogista fillarilla Roomasta Hämptoniin (www.fillarantti. wordpress.com) tai FaceBook-sivulta Fillarantti reissaa ja bloggaa. Vuosien mittaan on tapahtunut paljon. Olen joskus kutsunut itseäni Tavastian sekatyömieheksi; niin montaa hommaa on tullut talossa vuosien mittaan tehtyä. Tässä on Outin pyynnöstä lyhyt koonti ja joitakin mieleen tulevia muisteloita. Ammattikoulun opettajaksi sattuman kautta Työ alkoi vähän niin kuin sattuman kautta. Hämeenlinnan ammattikoulun silloinen rehtori Jaakko Alanen soitti loppukesästä 1977, että allekirjoittanut oli valittu maanmittausalan tuntiopettajan hommaan. Olin juuri puoli tuntia sitä ennen tullut perheineni Italiasta. Suihkussa ollessani vaimo vastasi puhelimeen ja huuteli, että täällä olisi puhelu. Olin aivan autuaasti jo unohtanut, että olin hakenut tuota paikkaa. No seuraavana päivänä lupasin tulla koululle keskustelemaan asiasta. Ammattikoulu oli itselleni siinä vaiheessa aivan tuntematon paikka, ei Porin lyseon ylioppilaalla ja teknillisen korkeakoulun maanmittausalan diplomi-insinöörillä ollut siitä koulumuodosta mitään käsitystä. Paperit olin laittanut sisään tähän paikkaan niin kuin moneen muuhunkin. Elämä opettaa, vie ja tuo Jälkikäteen olen miettinyt, että aika sattumasta tuo opettajan ura alkoi. Sattumanvarainen haku ja myös se, että ehdimme juuri sopivasti tulemaan Italian matkalta, kun puhelin soi! Opettajan työhön pääsin tosin vasta joskus lokakuussa, koska tietokonealan työpaikassani Helsingissä pidettiin silloin tiukasti kiinni kolmen kuukauden irtisanomisajasta. Siitä homma joka tapauksessa lähti käyntiin, Piipon Maurin ja hieman myöhemmin Lepistön Raunon ja Järvisen Akin kanssa rakennettiin uutta maanmittausalan koulutusta (1,5 v kartanpiirtäjä- ja 2 v kartoittajakoulutus) Hämeenlinnaan. Pienenä kuriositeettina tuolta ensimmäiseltä kartoittajakurssilta; meillä on talossa tuon kurssin oppilas (siihen aikaan oli oppilaita). Antti Iso-Pietilä ja hänen nykyinen vaimonsa Pirjo olivat tuon ensimmäisen kartoittajakurssin oppilaita. Opettajasta hallintotehtäviin Opettajakoulutus tuli hoidettua 1980 silloisessa AHO:ssa, Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopisto, missä ruoste raiskasi. Siihen aikaan noiden Suomen kahden ammattikoulujen opettajia kouluttavan opettajaopiston toiminta-alue jaettiin lyhyesti niin, että Jyväskylässä AJO koulutti palvelualoilla, missä koi söi ja Hämeenlinnassa AHO koulutti tekniikan aloilla, missä ruoste raiskasi. Aallon Pekka valittiin rehtoriksi vuonna 1980. Meitä oli tuohon aikaan johtotroikkaa rehtori-pekan lisäksi talouspäällikkönä Lapiston Ossi, Ruotsalaisen Jokke muistaakseni apulaisrehtorina, sivukoulun rehtorina Aarnion Seppo ja allekirjoittanut apulaisrehtorina. Muistaakseni naureskelimme silloin jossain iltakuviossa, että mikähän tilanne on viidenkymmenen vuoden päästä; tuskin kukaan meistä on enää näissä hommissa? No Seppo älysi lähteä ja hänkin lähihommiin yleiskoulun puolelle. Ossi, Pekka ja Jokke ovat jääneet tuosta loppuporukasta eläkkeelle muutamia vuosia sitten tästä talosta ja nyt siten jatkoa seuraa. Tavastian sekatyömiehenä ja nimikekokoelmaa Hämeenlinnan ammattikoulusta tuli Hämeenlinnan ammattioppilaitos, minkä jälkeen tein Hongan Jussin yllytyksestä oman sivupolkuni Opettajaopiston ammattikoulun rehtorina 1984-91 ja taas paluu oppilaitoksen fuusion kautta takaisin Hämeenlinnan ammattioppilaitokseen. Koulutuskeskus Tavastia syntyi 1999 Hämeenlinnan kaupungin toimiessa kätilönä ja nyt sitten tämän vuoden alusta olemme Ammattiopisto Tavastia. Välillä tuli liki kokonainen lukuvuosi oltua Ammattikasvatushallituksen ja siitä muodostetun Opetushallituksen palveluksessa. Olin virkavapaalla Opettajaopiston ammattikoulun rehtorin virasta ja nimike taisi Opetushalllituksessa olla erikoissuunnittelija tai jotakin sinne päin. Kummastakin löytyy Hintsasen Veijon allekirjoittama työtodistus. Toisaalta tuo oli hyvä vaihe jatkon kannalta. Oppi tuntemaan keskusviraston ihmisiä ja tutulle oli aina helpompi soittaa ammattioppilaitoksen asioissa. Noita oppilaitostehtävä- tai virkanimikkeitä on kertynyt reilun kolmenkymmenenviiden vuoden mittaan aika kokoelma, millä todistelen tuota sekatyömiehen monipuolista rooliani. Tuntiopettaja, virkaopettaja, osastonjohtaja, apulaisrehtori, rehtori, pedagoginen rehtori, koulutusalajohtaja (ravintotalous), koulutusjohtaja (aikuiskoulutus ja tekniikan alat ym.). Saattaa olla, että jotakin unohtuikin Fillarireissuun Siis mitä järkeä on lähteä 64-vuotiaana itseään kiusaamaan polkupyörällä ulkomaille? Siihen ei liene mitään yksiselitteis- Pitähään aurinkolaseissa peruutuspeilit olla, että myös selusta on turvattu. 12 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta
tä vastausta. Se on varmaan osaltaan haaste itselle. Ehkä se on myös siirtymäriitti eläkkeelle. Ja vielä paljon muutakin! Yritän vähän avata Ehkä tärkein sysäys reissuideaani oli muutama vuosi sitten, kun jossakin alennusmyynnissä törmäsin Osmo Soininvaaran kirjoittamaan kirjaan Fillarilla Nizzaan. Luin kirjan ja innostuin. Jos kerran Osmo, niin miksen minäkin! Siitä ajatus lähti pikku hiljaa kytemään. Lisävauhtia antoi elämäntapapyöräilijäksi itseään titureeraava Matti Rämö, jonka kirjoja olin lukenut ja myös kolmena keväänä kuunnellut häntä livenä vapaa-ajan messuilla. Nykyinen reissureittini hahmottui Rämön kirjan Rengasrikkoja Saharassa mukaan. Matti polki itäistä reittiä Tallinnasta Roomaan ja jatkoi sieltä Sisilian kautta Tunisiaan ja vielä takasin Suomeen. Käänsin nuo em. kaksi matka-aihiota lähinnä ilmastosyistä toisinpäin. Huhtikuussa on mukavampi lähteä polkemaan Italian kevään lämmöstä Suomen tulevaa kesää kohti kuin päinvastoin. Rämön Matin pyörän jälkiä pääosin seuraileva reittisuunnitelmani on liki neljätuhatta kilometriä ja karkea paluuaikataulu on kesäkuun alku. Golf-ystävilleni olen sanonut, että kesäkuussa tavataan ja pyytänyt varaamaan paikan 19.6. pelattavalle golfmaratonille (4*18 reikää). Pyöräreitti kymmenen maan kautta Karkea matkareittini alkaa Roomasta Apenniinien yli Italian itärannikolle. Sieltä matka jatkuu Adrian meren rantaa pitkin Venetsian ja Triesten ohi Sloveniaan. Sainpa mahdutettua reitille pienet pätkät Itävaltaa ja Unkariakin. Slovakia on itselleni ennestään tuntematonta seutua ja komeaa kuulemma. Etelä-Puola Krakowan ym. seutuineen kiinnostaa myös kovasti etukäteen, sitten reitti jatkuu pitkän Puola-osuuden jälkeen Valko-Venäjän rajaa seuraillen Liettuan, Latvian ja Viron kautta Tallinnasta laivalla yli Suomeen ja toivottavasti kotiin Hämptoniin (Hämeenlinna). Reitin suunnittelussa olen käyttänyt RidewithGPS-ohjelmaa, mikä näyttää paitsi reitin pituuden myös korkeussuhteet. Kovimmat nousut osuvat heti Apenniineille, koska Alpit reitti ylittää idässä sangen matalalta. Jos oikein muistan, korkein tien kohta on Italiassa heti kohta Rietin jälkeen Apenniineilla liki 1,4 km ja vastaavasti Alppien jatkeella vähän reilu kilometri. No kyllä tuossakin kipuamista on ihan riittävästi. Pyöräilijän motto: Ei ylämäkeä ole ilman alamäkeä Kun tämä lehti lähti painoon, oli Antilla takana vajaan viikon polkeminen ja matkana n. 500 km. Lue Antin mielenkiintoista matkakertomusta blogista, osoite yllä (toimituksen huomautus). Antti harjoitusreissulla. Lopuksi kiitos kaikille Yli kolmekymmentäviisi vuotta on vierähtänyt monipuolisissa ammattikoulutuksen hommissa. Matkaan on osunut kaikenlaista, on ollut paljon hauskoja hetkiä, mutta toki myös huonompia. Haluan kuitenkin nostaa kaksi asiaa esiin, minkä varassa on aina jaksanut kovinakin aikoina. Minusta on ollut aina hienoa työskennellä nuorten parissa ja heidän hyväkseen. Se on ehkä se tärkein asia. Toinen hieno asia Tavastiassa ja sen edeltäjissä on ollut tekemisen vapaus. Oppilaitoskulttuuri on eri vuosien mittaan ollut sopivan salliva ja kehittämismyönteinen, mikä motivoi tekemään. Tukea on löytynyt tarpeen mukaan esimiehiltä ja työtovereilta. Se mitä tässä varmaan jää kaipaamaan ovat työyhteisö ja työkaverit, kahvitunnit ja lounashetket. Ja kai sitä uskaltaa tulla jatkossakin moikkaamaan? Hattelmalantien uusi lounasravintola ja kuntosali saanevat uuden senioriasiakkaan ja mikäli kampanja-askelia ym. tarvitsette täältä pesee. Lopussa haluan lausua isot ja lämpimät kiitokset kaikille työtovereille. Pitäkää ammattikasvatuksen lippua korkealla myös tulevina vaikeinakin vuosina! Antti Punkari 15.4.2013 Koulutuspäällikö Ari Pöllänen toivottelee mukavia eläkepäiviä Antille. Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 13
Tavastia haluaa pysyä kehityksen kärjessä Anu Konkarikoski, työelämäkoordinaattori, projektipäällikkö Karim haastattelemassa opiskelijoita: opintojen keskeyttäminen ei ole järkevää. Ammattiopisto Tavastiassa on käynnissä suuri määrä sisäisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita Ne liittyvät mm. opintojen sujuvuuteen ja läpäisyyn, asuntolatoimintaan, pedagogiseen uudistumiseen, yrittäjyyteen sekä koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistamiseen ja niitä tehdään yhteistyössä monien ympäri maata ja maailmaa sijaitsevien oppilaitosten kanssa. Mukana on myös hankkeita, joissa oppilaitoksen ajantasaisen tietämyksen avulla luodaan alueen yrityksille ja muille työelämätoimijoille uutta osaamista. Hankkeiden rahoitus tulee osin oppilaitokselta itseltään, osin Opetushallitukselta tai ELY-keskukselta. Suurimmat kehittämishankkeet ovat yleensä ESR-rahoitteisia. Jatkossa opiskelijoita kannustetaan myös hankkimaan oppisopimuspaikka kolmen vuoden ammatillisen perustutkinnon opintojen loppuvaiheeksi. Oppisopimusopiskelija opiskelee työtä tekemällä oikeassa työpaikassa, saa tästä opintojen osasta palkkaa ja käy lähipäivissä oppilaitoksessa syventämässä työpaikalla opittua omassa opiskelijaryhmässään. Työelämään siirtymistä helpottaa se, että opiskelija oppii työpaikan toimintatavat jo ennen tutkintotodistuksen saamista. Työssäoppiminen yrittäjänä Opintoihin liittyvän työssäoppimisen voi Ammattiopisto Tavastiassa suorittaa myös perustamalla oman harjoitusyrityksen. Toimintamallia on kehitetty ja otettu käyttöön mm. osallistumalla valtakunnalliseen TOY - Työssäoppiminen yrittäjänä -kehittämishankkeeseen. Yrityksen eri vaiheisiin saa tukea oppilaitoksen yrittäjyysvalmentajilta ja säännöllisesti kokoontuvilta. Oma harjoitusyritys on hyvä vaihtoehto opiskelijalle, joka suunnittelee ryhtyvänsä yrittäjäksi viimeistään valmistumisen jälkeen. Omassa harjoitusyrityksessä opiskelija voi testata ja kehittää taitojaan asiakkaan hankkimiseen, ajankäyttöön, tuotteisiin ja muihin yrittäjyyteen liittyvissä aiheissa. Kynä, paperi ja kirjat Laajennettu työssäoppiminen ja oppisopimus viimeiseksi vuodeksi Joillekin opiskelijoille sopii koulumaista opiskelua paremmin ammatillisen perustutkinnon suorittaminen työvaltaisesti eli ammattitaidon hankkiminen pääasiassa työskennellen oikealla työpaikalla ammattilaisten kanssa. Ammattiopisto Tavastian laajennetun työssäoppimisen kokeilussa on kehitetty toimintamalli, jossa n. 2/3 ammatillisesta perustutkinnosta suoritetaan työpaikalla - toki ammattiopiston opettajan ohjauksessa. Tämä on tiettävästi valtakunnallinen ennätys työssäoppimisen laajuudessa. Jari Välkkynen esittelemässä kokemuksiaan pelillisyyden hyödyntämistä opetuksen elävöittämisessä ITK- konferenssissa Aulangolla huhtikuussa 2013. 14 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta
Karimin sanoin, muijat ei osaa. Projektipäällikköt Saija Hieta ja Tarja Koskinen sekä Karim itse. Hanke-torilla riitti kävijöitä. Tekemällä oppii projekti; projektipäällikkö Kirsi Ek Kiipulasäätiöstä ja opettaja Sirpa Rintala Ammattiopisto Tavastiasta esittelevät Karimille projektia. Karim Z. Yskowicz jakoi opiskelijoille nimikirjoituksia. vaihtumassa älylaitteisiin Mobiililaitteet ovat tulleet elämäämme nopeasti ja muuttavat oppilaitostenkin toimintatapoja. Muutaman viime vuoden aikana älypuhelinten ja tablet-laitteiden kehitys on ollut huimaa. Erityisen merkittävää on ollut helppokäyttöisyyden lisääntyminen. Mobiililaitteita pystytäänkin hyödyntämään oppimisessa ja sen syventämisessä aivan uusilla tavoilla, vaikka kynälle ja paperillekin on vielä käyttöä. Internetiä käytetään hyväksi myös tiedon jakamisessa ja ihmisten välisessä yhteydenpidossa. Ammattiopisto Tavastian IT-palveluiden osaavat työntekijät ja toimintamallit langattomien verkkojen rakentamisessa ovat saaneet valtakunnallista huomiota ja kiitosta samoin kuin Jari Välkkysen kehittämä Pintakilta-toimintamalli, jossa opiskelija on aktiivinen toimija ja mobiililaitteita käytetään opintojen renkinä. Television Putous-sankari Karim Z. Yskowicz keräsi ympärilleen ison fanilauman Ammattiopisto Tavastiassa järjestetyllä hanketorilla huhtikuussa 2013. Karim avasi opettajien ja henkilöstön täyttämässä auditoriossa valmistun.info -nettisivuston, jonka on tuottanut Ammattiopisto Tavastian läpäisyn kehittämiseen keskittyvä Somepedia-hanke. Valmistun.info -sivustolla on opiskelijalle suunnattuja testejä ja neuvoja opintojen eri vaiheisiin ja vinkkejä vanhemmille opintojen läpäisyn tukemisesta. Oppilaitoksille suunnatusta osiosta löytyy mm. vinkkipankki ja keskustelualue ryhmänohjauksen eri vaiheisiin liittyvistä asioista. Karim kannusti paikalla olevia opiskelijoita jatkamaan sinnikkäästi koulun loppuun ja valmistumaan. Karimin tapa kuvata älypuhelimellaan kuvia ja videoita sekä jakaa niitä nettisivustoilla kuvaa hyvin sitä suuntaa, johon opinnoissakin halutaan mennä. Filmikamera-aikoina kuvallisen oppimispäiväkirjan pitämisessä ei monellakaan alalla olisi ollut järkevää. Nyt tekniikka mahdollistaa työprosessin vaiheiden kuvaamisen omalla mobiililaitteella ja kuvien ja videonpätkien nopean siirron netissä sijaitsevalle oppimisalustalle, jossa niihin voi lisätä tarvittavat selitykset. Käsillä tekemisen kertaaminen kuvien ja kirjoittamisen avulla syventää oppimisen teorioidenkin mukaan ammattitaitoa. Opiskelijat pääsevät myös näkemään toistensa oppimispäiväkirjat ja kommentoimaan niitä. Kavereille ja sukulaisille on mukava ylpeänä näyttää oman ammattitaidon kehittymiseen liittyviä kuvia ja tekstejä. Opettaja pysyy oppimispäiväkirjoja lukiessaan erinomaisesti kartalla siitä, mitkä asiat on hyvin opittu ja mitkä asiat pitää opetuksessa vielä tuoda uudestaan harjoiteltaviksi. Osa ryhmistä käyttää Facebookia tai muita yhteisöpalveluita oppilaitoksessa päivän aikana tapahtuvan ryhmänohjauksen jatkeena. Nykyaikaisia välineitä käyttävät opiskelijoita ohjataan samalla käyttämään internetiä työssään: Mitä ja miten työntekijänä voi ja kannattaa kirjoittaa julkisesti internetissä ja miten internetin palveluita voi hyödyntää ajasta ja paikasta riippumattomaan yhteydenpitoon Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 15
SAKUstars ammattiinopiskelevien kulttuurikilpailut Lahdessa huhtikuussa Outi Ruohela, markkinointipäällikkö, Saku ry:n Tukistarsin jäsen Artun kuva piirrostaide-sarjassa oikeutti kovassa kisassa kunnimainintaan. Tiistaina 16. huhtikuuta 4 huoltajaa ja melkein 30 opiskelijaa nousi bussiin ja suuntaisi kohti Lahtea kolmeksi päiväksi. Tunnelma oli odottava ja jännittynyt, olihan mukana paljon ensikertalaisia. Tiedossa oli tanssia, digikuvataidetta, bändejä, yksinlaulua, akustisia soittimia, karaokea, shakkia, näytelmiä, lausuntaa, räppiä, parkouria... SAKUstars-tapahtuma oli alkamassa. Yli 700 nuorta ja heidän huoltajansa kohtaisivat koko kulttuurin kirjon tulevassa tapahtumassa. SAKUstars on kulttuurikilpailu kaikille ammattiin opiskeleville. Osallistujat voivat olla aloittelijoita, harrastajia tai taiteen alan opiskelijoita. Nuoret kohtaavat paikan päällä suoritettavissa kilpailuissa, joissa tuomarointi ja palkintojenjako tapahtuu kolmen päivän aikana. Kilpailla voi myös ennakkosarjoissa, joista tulokset on julkaistu ennen varsinaista SAKUstars-tapahtumaa ja palkitut tulevat kilpailupaikalle noutamaan mitaleitaan ja samalla ehkä kilpailemaan live-sarjoissa. Tanssiryhmä Stepmakers ja yksintanssija Yabalak Mehmet tanssivat hopeaa. Kiia Tyni lauloi 69 osallistujan joukosta kuuden parhaan joukkoon ja finaaliin. Tästä Kiia sai kunniamaininnan. Kaikki opiskelijat edustivat hienosti oppilaitostaan Ammattiopisto Tavastiaa. Lahdessa saatiin hienoja kokemuksia, uusia kavereita ja kokemusta, jota hyödynnetään sitten ensi vuonna Vaasassa, jossa huhtikuun 1.-3. päivä koetaan taas ikimuistoisia hetkiä Kiia yksinlaulun finaalissa. Emma Uusaikylä ja Arlinda Demaj, säestäjänä Emma Uusikylän isä. 16 Yabalak Mehmet tanssi hopeaa. Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta Joona ja Kimi rap-tunnelmissa. Janina Pitkänen
Juulia Vakli Maija Saarikko Salla-Mari Uusitalo Jenni Lehtoranta Hopealle sijoittunut tanssiryhmä Stepmakers. Stepmakers sai ruusut esityksen jälkeen. Milla Taidetta kahdessa tunnissa. Ammattiopisto Tavastian kilpailijat Lahdessa Tanssiryhmä Stepmakers Alho Essi Keinänen Titta Kuusinen Ella Kärkkäinen Minna Melanen Sara Partanen Rosa Rautio Kati Salminen Sofia Sokka Minttu Takala Niina Vilkman Laura Vantanen Suvi Yksintanssi improvisoiden Yabalak Mehmet Tanssiduo Dezcrew Shipley Jessica Koivunen Nicole Rap-musiikki Reinikainen Joona Velin Kimi Talent Reinikainen Joona (beatboxing) Bändi Verendus Helanen Petra Marttila Tapio Laine Jeremias Ryyppö Matti Yksinlaulu Uusikylä Emma Tyni Kiia Lauluduo Uusikylä Emma ja Demaj Arlinda Taidetta kahdessa tunnissa Laine Milla Lehtoranta Jenni Pitkänen Janina Saarikko Maija Uusitalo Salla-Mari Vakli Juulia Digikuvaus Pelonen Tiia Ennakkosarjoihin osallistujat Drischenko Teijo, konemusiikki Helanen Petra, valokuvat Immonen Marjo, runot Järvinen Essi, runot Kleemola Jouni, kirjoitelma Lahtinen Jenina, valokuvat Ojanen Minna, piirrostaide ja sarjakuvat Rekola Arttu, piirrostaide, kunniamaininta Saarikko Maija, maalaukset Sihvonen Lauri, konemusiikki Syrjälä Joonas runot Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 17
Uusi yhteistyökumppani uusi ilme Outi Ruohela, markkinointipäällikkö, Koulutuskuntayhtymä Tavastia Vuosi sitten maaliskuussa uuden organisaation suunnittelu oli edennyt niin pitkälle, että tuli aika miettiä uuden koulutuskuntayhtymän ilmettä, värejä ja näkyvyyttä. Tarjouskilpailun jälkeen uudeksi mainostoimistoksemme valikoitui hämeenlinnalainen Mediatavast Oy. Mediatavastin tarjouksessa näkyi perusajattelu uudesta ilmeestä, jonka raikkauteen ja palikkamaailmaan Tavastian valintaryhmä ihastui tarjouskilpailuvaiheessa. Tavastialla oli valmiina neliötunnus ja värit sininen, punainen ja keltainen. Näistä hyvistä elementeistä ei haluttu luopua, koska myös nimi Tavastia tuli säilymään uusissa organisaation nimissä. Toukokuussa 2012 yhtymävaltuusto päätti nimiksi Koulutuskuntayhtymä Tavastia, johon kuuluvat Ammattiopisto Tavastia ja Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto. Kuntayhtymään kuuluu myös Lukioliikelaitos Tavastia, jonka alaisuudessa toimivat Kaurialan lukio, Lammin lukio ja Lyseon lukio sekä Lyseon lukion aikuislinja. Mediatavastin työryhmä mietti Tavastian uutta layoutia. Jokainen toi suunnitteluun omat ideansa ja näin neliötunnus purkautui palikoiksi, jotka kuvaavat eri oppilaitoksia kuntayhtymässä. Pääsuunnittelijan vastuun otti Mikko Mänttäri ja kokonaisprojektia hoiti Rami Aaltonen. Luovaa työtä tehdessä projektin hallinta on tärkeää, että työ etenee suunnitelmallisesti. Palat loksahtivat kohdalleen, aikataulut pitivät, suunnitelmat tulivat nopeasti hyväksyttäviksi ja kanssakäyminen sujui mutkattomasti, vaikka allekirjoittaneen tehtävänannot välillä olivat hieman lennokkaita ja mallit muuttuivat monta kertaa suunnitteluvaiheen aikana. Nyt yhteistyössä ollaan siinä vaiheessa, että uusia malleja täydennetään tarvittaessa ja ideoita lähe- Markus Mikko 18 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta
tellään puolin ja toisin. Allekirjoittanut on hieman hätäinen luonteeltaan ja toivoo kaiken olevan valmiina nopeasti. Siihen haasteeseen Mediatavast on vastannut. Hauska sattuma Kun suunnittelutyö oli jo luovutettu Tavastialle ja suurin osa uusista tuotteista painettukin, kävi tammikuussa tänä vuonna ilmi, että graafinen suunnittelija Mikko Mänttäri on vuonna 2006 valmistunut Koulutuskeskus Tavastiasta puusepäksi. Mikko soittaa metalliyhtye Cardiantissa ja suunnitteli silloin bändille ilmettä ja oheistuotteita. Hän haaveili jatkavansa soitinrakennuksen opiskelua Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Pari vuotta nuori mies ehti tehdä puusepän töitä, kunnes heräsi ajatus, että myös graafinen suunnittelu voisi olla tuleva ammatti. Niinpä Mikko haki ja pääsi opiskelemaan Hämeen ammattikorkeakouluun vuonna 2008. Samoihin aikoihin Rami Aaltonen bongasi Mikon tapahtumamainonnan parista työhön Mediatavastiin ja opintojen alkuvaiheessa Mikko aloitti työt mainostoimistossa. Nykyään hän kuuluu myös sen omistajiin. Huolellisuus, visuaalisuus ja täydellisyyden tavoittelu ovat luonteenpiirteitä, jotka ovat kannattaneet Mikkoa sekä puusepän töissä että graafisessa suunnittelussa. Tavastian ilmeen suunnittelussa oli haasteellisinta se, että oli olemassa värit ja neliötunnus, joiden pohjalta suunnittelua piti tehdä. Tyhjästä olisi ehkä ollut helpompi aloittaa. Millainen yritys Mediatavast on? Näin toimitusjohtaja Rami Aaltonen esittelee yrityksensä. Mediatavast esittelee itsensä mainostoimistoksi suurella digisydämellä. Yritys perustettiin vuonna 2004 tarjoamaan kokonaisuutta, joka näytti jäävän perinteisten printtimainontaan keskittyneiden mainostoimistojen ja koodipajojen väliin. Mediatavast tekee brändi-ilmeitä, monipuolisia internettoteutuksia sekä markkinoinnin suunnittelua. Yritys sai alkunsa keväällä 2004 Rami Aaltosen tehtyä vuosi aiemmin opinnäytteensä Hämeen ammattikorkeakouluun internetmarkkinoinnista. Täyspäiväinen toiminta lähti käyntiin vuoden 2006 alusta yrityshautomossa Innoparkissa. Sittemmin yrityksen toiminta on kasvanut hallitusti. Helmikuussa 2011 osakkaiksi tulivat myös jo hetken aikaa yrityksessä ansioituneesti työskennelleet Markus Haaparanta ja Mikko Mänttäri. Mainostoimiston kotipaikka ja toimitilat sijaitsevat Hämeenlinnassa, minkä lisäksi asiakkaita palvelee yhteyspäällikkö Helsingissä. Mediatavastin asiakkaita ovat yritykset, yhdistykset, järjestöt, kunnat sekä niiden omistamat yhtiöt ja liikelaitokset. Näkyvimpiä näistä Hämeenlinnan seudulla ovat esimerkiksi Hämeenlinnan Pallokerho, Hämeenlinnan Pysäköinti sekä tietenkin Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Rami täsmentää asiakkaita olevan toisin sanoen kaikki y-tunnukselliset tahot, joilla on viestinnällisiä tai myynnillisiä tavoitteita. Mediatavastilla itsellään on nimetty päämääriksi taloudellisten tavoitteiden lisäksi hyvä maine sekä kiittävä asiakaspalaute Otto Rami Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta 19
Maahanmuuttajien monet opintopolut Kuvat ja teksti: Tiina Alhainen, monikulttuurisuuskoordinaattori Maahanmuuton myötä uusia opiskelijoita Tavastiaan Maahanmuuttajien määrä on Hämeenlinnassakin kasvussa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2011 mennessä 987 asukkaasta 2 204 asukkaaseen. Ulkomaan kansalaisten määrä on noussut 1,4%.sta 2,3%:iin. Hämeenlinnassa väkiluvun kasvu on käytännössä maahanmuuttajien määrän kasvua, kun nuorisoikäluokat eivät kasva. Monet maahanmuuttajista tarvitsevat ammatillisen koulutuksen yhtä kipeästi kuin peruskoulun päättäneetkin. Kun 29-vuotiaista suomea äidinkielenään puhuvista vain 12% on pelkän perusasteen koulutuksen varassa, on tilanne muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvilla sama 54%:lla 29-vuotiaista.Työelämässä tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa ja ammatillisella koulutuksella maahanmuuttajataustaisille on niin arkikokemuksen kuin noiden prosenttienkin mukaan selkeä tarve. Kun nuorten määrä ei alueella juuri nyt kasva, saadaan tekijöitä työelämään onneksi muualta muuttaneista. Maahanmuuttajan monet opintopolut Ammattiopisto on yhä monikulttuurisempi ympäristö oppia. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä kasvaa tasaisesti, harppaus määrässä saatiin vuoden 2013 alussa, kun aikuisten maahanmuuttajien perusopetus ja perusopetukseen valmistava opetus siirtyivät Ammattiopiston toiminnaksi organisaatiouudistuksessa. Meillä ollaan maahanmuuttajien määrässä valtakunnallisen keskiarvon, noin 5%:n tienoilla niin nuorten kuin aikuiskoulutuksessakin. Läpäisyssä me ja maahanmuuttajaopiskelijamme olemme valtakunnalliseen tilastoon verrattuna OPH:n selvityksen mukaan erittäin hyviä. Winha-opiskelijahallintojärjestelmän tilastot kertovat, että meidän opiskelijamme puhuvat 42 eri äidinkieltä. Ihan kaikkeen Winhakaan ei pysty, joitain pieniä kieliä eivät järjestelmät tunne. Nuorten koulutuksissa suurimpia kieliryhmiä ovat somali 16, persia/ dari 12 ja burma/myanmar 12. Aikuiskoulutuksissa suurimmat kieliryhmät ovat venäjä 25 ja viro 21. Saadettin Demirci Turkista (vas) ja Susanne Nissiko Kongosta ovat opiskelleet molemmat Tavastiassa laitoshuoltajiksi ja Saadettin valmistui jo siivoustyön ohjaajaksikin. Molemmat ovat työssä Tavastiassa siivoojina ja kehuvat kovasti Tavastiaa niin opiskelu- kuin työpaikkanakin. Kotoutumiskoulutuksesta kaikki alkaa Maahanmuuttajan polku Suomessa alkaa yleensä kotoutumiskoulutuksella, jossa opiskellaan suomen kielen lisäksi perusasioita Suomen yhteiskunnasta, kulttuurista, työelämästä ja opiskelumahdollisuuksista. Tavastia on tehnyt hyvää yhteistyötä kotoutumiskoulutuksen toteuttamisessa jo usean vuoden ajan Vanajaveden Opiston kanssa ja kehittämistyö palkittiin Hämeen Ely-keskuksen kanssa solmitulla neljän vuoden puitesopimuksella. Vuonna 2012 toteutettiin myös kotoutumiskoulutuksen kehittämishankkeeseen Osallisena Suomessa liittyneitä Nopeasti työhön -koulutusjaksoja, joissa syntyi joustavia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta nopeasti työllistyville maahanmuuttajille. Palaute oli oikein hyvää ja melko moni kotoutumiskoulutusopiskelija onkin hakeutunut Ammattiopistoon opiskelemaan. Kotoutumiskoulutusten Tavastia-jaksoilla oli vuonna 2012 yli 60 maahanmuuttajaa. Perusopetusta ja siihen valmistavaa opetusta myös aikuisille Aikuiset maahanmuuttajat voivat suorittaa perusopetuksen oppimäärän kahdessa lukuvuodessa. Peruskouluaineissa painottuu suomi toisena kielenä -opetus, muissakin sisällöissä korostuu suomen kielen oppimisen tärkeys. Perusopetukseen hakeutuu lähinnä sellaisia maahanmuuttajia, joilla peruskoulu omassa maassa on jäänyt käymättä tai käyty huterasti. Perusopetuksen suorittamalla saa jatko-opintokelpoisuuden toiselle asteelle. Opiskelijoita ryhmässä on 20, heistä perusopetuksen oppimäärän suorittaa noin puolet. Kaikilla keväällä 2013 valmistuvilla jatkosuunnitelma johtaa Tavastian koulutuksiin. Haastavaa perusopetuksen opiskelu toisella kielellä on, opetussuunnitelmaan kuuluu mm. samoja luonnontieteellisiä ja yhteiskunnallisia aineita samoin vaatimuksin kuin suomalaisetkin yläkoulussa opiskelevat. Jos perusopetuksen opiskelu ei vielä onnistu heikon kielitaidon tai muiden valmiuksien puutteiden vuoksi, voi ennen perusopetukseen siirtymistä opiskella suomea ja muita perustaitoja lukuvuoden 20 Tavastia Tapetilla lukuvuoden varrelta