KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Kansi: Osakeyhtiö Nallellaan/Nalle Ritvola Tunnus: Marisa Saarinen Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-1780-9 (nid.) ISBN 952-13-1781-7 (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2003

SAATTEEKSI Tässä julkaisussa esitettävien Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien tarkoituksena on tukea oppilaitosten kestävän kehityksen työtä. Kriteereissä keskitytään pääosin kestävän kehityksen ekologiseen osa-alueeseen. Ne soveltuvat peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten ja muiden oppilaitosten käyttöön. Kriteereitä voidaan käyttää itsearvioinnin työvälineenä, ja ne toimivat vuonna 2003 perustettavan Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin myöntämisperusteina. Ympäristökriteerit ovat osa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiön ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen yhteishanketta, jota Opetushallitus ja ympäâristöàministeriö tuke-à vat. Sen tarkoituksena on rakentaa kansallinen oppilaitosten ympåäâristöàarvioinnin järjestelmä (ENVEDU-hanke). Hanke on saanut tukea Euroopan komission Life Environment -ohjelmasta. Edellä mainittujen tahojen lisäksi kriteerien suunnitteluun ovat osallistuneet Osuuskunta Eco-One ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura. Kriteereitä ovat kommentoineet Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskuksesta ja Eila Jeronen Oulun yliopistosta. Suunnittelutyön aikana kommentteja kerättiin myös eri kouluasteiden opettajilta. Lisäksi kriteereitä testattiin koeauditoinneilla keväällä 2002 neljässä oppilaitoksessa: Hönttämäen koulussa (Oulu), Puolalanmäen koulussa (Turku), Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa ja Savonlinnan aikuiskoulutuskeskuksessa. Vastuu terveellisestä ympäristöstä, luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille. Kestävä kehitys ja tulevaisuus tehdään yhteistyöllä, osaamisella ja osallistumisella.

SISÄLTÖ JOHDANTO 7 1 YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA KEHITTÄMINEN 11 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA 11 1.2 OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT 12 1.3 YMPÄRISTÖOHJELMA 12 1.4 SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ 12 1.5 YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) 13 1.6 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA 13 1.7 YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ 14 1.8 TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA 14 1.9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 2 OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 16 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT 17 2.2 OPETUKSEN RESURSSIT 18 2.2.1 Oppimateriaali 18 2.2.2 Opettajien ympäristöosaaminen 18 2.2.3 Yhteistyö opetuksen toteutuksessa 18 2.3 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA 19 2.3.1 Tieto ympäristöstä 19 2.3.2 Toimiminen ympäristössä 20 2.3.3 Toimiminen ympäristön puolesta 21 2.4 YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 23 4

3 YLLÄPITOTOIMINNOT 24 3.1 MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT 25 3.2 JÄTEHUOLTO 26 3.3 VEDEN KÄYTTÖ 27 3.4 ENERGIA 28 3.5 TYÖTERVEYS JA VIIHTYISYYS 29 3.6 PUHTAANAPITO 29 3.7 KEITTIÖ JA RUOKALA 30 3.8 KULJETUKSET JA LIIKENNE 31 3.9 VAARALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI 31 3.10 MUUT YMPÄRISTÖTEOT 32 LIITTEET 33 SANASTOA 35 5

6

JOHDANTO ARVOT, TOIMINTAKULTTUURI JA OPETUS OVAT OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖTYÖN PERUSTA Kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä kestävän kehityksen ja ympäristöä säästävien toimintatapojen edistämisessä. Opetussuunnitelmien perusteet ja Opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelma velvoittavat oppilaitoksia sisällyttämään ympäristöasiat opetukseensa ja ottamaan kestävän kehityksen huomioon kaikessa toiminnassa. Oppilaitosten kasvatustyön tärkeänä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi ja ammattitaitoisiksi ihmisiksi, jotka osaavat ottaa ympäristöasiat huomioon omassa elämässään ja työssään. Koulutuksella voidaan vaikuttaa oppilaiden ympäristömyötäisten arvojen muodostumiseen sekä tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin, jotka mahdollistavat aktiivisen toiminnan yksilönä ja yhteisön jäsenenä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Vastuullisten toimintatapojen oppiminen on tärkeä osa kasvatusta. Ympäristökasvatuksen uskottavuus riippuu paljon siitä, kuinka ympäristöarvot heijastuvat oppilaitoksen arkeen. Oppimisympäristön tulisikin toimia esimerkkinä kestävästä elämäntavasta. Siksi on tärkeää, että oppilaat ja oppilaitoksen koko henkilöstö osallistuvat ympäristöasioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Opetuskäytössä olevat kiinteistöt muodostavat julkisesta rakennuskannasta huomattavan osan. Ympäristön kannalta ei ole yhdentekevää, miten oppilaitosten ylläpitotoiminnot on järjestetty. Oppilaitokset kuluttavat paljon energiaa, vettä ja erilaisia materiaaleja, ja niissä syntyy huomattava määrä jätettä. Oppilaitoksen yhteistyö muiden tahojen kanssa projektien ja vuoropuhelun kautta on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä. Yhdessä voidaan saada enemmän aikaan ja samalla oppia tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Ympäristöparannukset vaativat toisinaan investointeja, joista päättää oppilaitoksen ylläpitäjä. Siksi oppilaitoksen tulisi tehdä yhteistyötä ylläpitäjän kanssa parannusten toteuttamisessa. 7

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ ON TOIMINNAN KEHITTÄMISEN TYÖVÄLINE Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien lähtökohtana on laatuajattelusta tuttu jatkuvan parantamisen periaate. Ympäristökriteereissä on otettu huomioon vaatimukset, joita ympäristöjärjestelmästandardit (ISO 14 001 ja EU:n EMASasetus) edellyttävät toiminnan suunnittelulta, ohjaukselta, arvioinnilta ja kehittämiseltä. Niitä on kuitenkin kevennetty, jotta ne soveltuisivat paremmin oppilaitoksille. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty, kuinka oppilaitos voi rakentaa itselleen kriteerit täyttävän ympäristöjärjestelmän. Oppilaitoksen ympäristötyö on hyvä aloittaa ympäristökatselmuksella, jolla kartoitetaan ympäristöasioiden nykytilaa opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa. Jos katselmukseen osallistuu eri henkilöstöryhmien edustajia, tieto eri toimintoihin liittyvistä asioista saadaan helposti kerättyä. Kartoituksen voivat tehdä myös oppilaat. Katselmuksen tavoitteena on tunnistaa oppilaitoksen toiminnan merkittävät ympäristönäkökohdat eli ne toimintaan liittyvät asiat, jotka vaikuttavat ympäristöön. Tällaisia ovat esimerkiksi energian kulutus ja jätteen syntyminen. Opetuksessa keskeistä on ympäristökasvatus, jonka avulla voidaan saada aikaan myönteisiä vaikutuksia henkilöstön ja oppilaiden ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin. Katselmuksen yhteydessä on tärkeää kirjata myös ympäristönäkökohtiin liittyvät kehittämistarpeet, joita voidaan arvioida esimerkiksi ympäristökriteerien vaatimusten perusteella. Katselmuksessa koottu tieto on oppilaitoksen ympäristöohjelman laadinnan pohjana. Ympäristöohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpidesuunnitelman, jotka voivat koskea vaikkapa opetuksen kehittämistä, kiinteistöön liittyviä parannushankkeita tai energiaa säästävien toimintatapojen omaksumista. On tärkeää, että ympäristöohjelman toteutus näkyy sekä koulun arjessa että opetuksessa. Ohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, koulutusta ja viestintää, jotta koko oppilaitosyhteisö saadaan sitoutumaan ympäristötyöhön. Jatkuvan parantamisen ajatteluun liittyvät toiminnan arviointi ja kehittäminen. Arviointi voi perustua oppilaitoksen johdon, opettajien, oppilaiden ja muun henkilöstön tekemään itsearviointiin, jonka tulokset käsitellään yhteisesti. Näin tunnistetaan kehittämistarpeet ja siirretään hyviä käytäntöjä yli oppiaine- ja henkilöstöryhmien rajojen. Tavoitteena on, että ympäristöasiat olisivat osa oppilaitoksen koko toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kiertoa. 8

Ympäristökatselmus Merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannustarpeet Ulkoinen arviointi Seuranta, arviointi ja toiminnan kehittäminen SERTIFIOINTI Ympäristöteot ja toiminta OPETUS YLLÄPITOTOIMINNOT Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö Ympäristöohjelma: tavoitteet ja toimenpiteet Kuva 1. Ympäristöjärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Keskeisiä asioita ovat kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. Ympäristöohjelma sisältää oppilaitoksen ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet. Ympäristöohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, sisäistä ja ulkoista viestintää, henkilöstön ja oppilaiden koulutusta sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. YMPÄRISTÖKRITEERIEN SISÄLTÖ Kriteerit koostuvat kolmesta kokonaisuudesta: 1. ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen 2. opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen 3. ylläpitotoiminnot. Ympäristöasioiden suunnittelua, organisointia ja kehittämistä koskevien kriteerien tarkoituksena on varmistaa oppilaitoksen ympäristötyön johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Keskeisiä osa-alueita ovat ympäristöasioiden sisällyttäminen oppilaitoksen arvoihin ja johtamiseen, ympäristöohjelman suunnittelu, sisäinen yhteistyö ja osallistuminen, ympäristöohjeet, koulutus ja viestintä sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimusten täyttämistä, turvallisuutta sekä varautumista onnettomuus- ja hätätilanteisiin. 9

Kriteeristön tärkeimpänä osana ovat opetusta ja oppimista koskevat asiat. Ympäristöopetusta tarkastellaan kriteereissä jatkuvan parantamisen prosessina, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan. Opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä, tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä sekä toimiminen ympäristön puolesta, yhdistyvät toisiinsa. Oppilaitoksen ylläpitotoiminnoilla on suoria ympäristövaikutuksia (esim. hankinnat, materiaalien käyttö, energian ja veden kulutus ja jätehuolto). Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden hoitaminen vaikuttaa keskeisesti oppilaiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on itse toimittava niin kuin opettaa. Oppilaat ja henkilöstö voivat toteuttaa ympäristöohjelmaa konkreettisesti pitämällä huolta ylläpitotoimintojen vaikutuksesta ympäristöön. Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin saamisen edellytyksenä on näissä kriteereissä esitettyjen pakollisten vaatimusten täyttäminen sekä pisteytettyjen kriteereiden osalta erikseen ilmoitettavien pisterajojen saavuttaminen. PISTEYTETYT KRITEERIT JAKAUTUVAT SEURAAVASTI: Ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa (kohta 2.3) Ylläpitotoiminnot (kohdat 3.1 3.10) 45 pistettä 26 pistettä Sertifikaatin myöntämisperusteet ja ohjeet sertifikaatin hakemisesta julkaistaan syksyllä 2003. 10

1YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA KEHITTÄMINEN KOHDAN PERUSTELUT Ympäristötyön jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että ympäristöasiat kytkeytyvät kaikkeen koulun ja oppilaitoksen toimintaan, suunnitteluun, toiminnan organisointiin ja kehittämiseen. Ne näkyvät oppilaitoksen arvoissa, toimintaperiaatteissa ja johtamisessa. Oppilaitoksella on oma kestävän kehityksen edistämisohjelma tai ympäristöohjelma, joka on valmisteltu yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Sen avulla huolehditaan, että kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökohdat sisältyvät kaikkeen toimintaan. Kouluyhteisön sitoutuminen edellyttää selkeää vastuunjakoa, ohjeistusta, tiedotusta, perehdyttämistä ja koulutusta. Ympäristöasioiden hoitoa ja toimintaa kehitetään säännöllisten arviointien perusteella. Niihin osallistuvat johto, henkilöstö ja oppilaat. Oppilaitoksella on merkittävä tehtävä yhteiskunnallisena toimijana ja vaikuttajana kestävän kehityksen edistämisessä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa ja osallistuminen paikalliseen kestävän kehityksen toimintaan ovat olennainen osa vaikuttamista. Oppilaitoksen tulee tuntea omaan toimintaansa liittyvät ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimukset. Turvallisuus- ja ympäristöriskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat osa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ennalta ehkäisevää toimintaa. 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa liittyvistä keskeisistä ympäristöasioista ja niiden tilasta sekä parannustarpeista ja omista vaikutusmahdollisuuksista. SELITTÄVÄ OSA Ympäristövaikutuksia aiheuttavat oppilaitoksen toiminnot on tunnistettu esimerkiksi ympäristökatselmuksen avulla. Ympäristöasioiden tilaa arvioidaan säännöllisesti itsearvioinnin tai auditoinnin ja mittareiden avulla. Arviointi- ja mittaustietoja hyödynnetään ympäristöohjelman laatimisessa. KRITEERIT 11

1.2 OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT Oppilaitos on kirjannut ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet, jotka luovat perustan kasvatukselle, opetukselle, oppimiselle ja oppilaitoksen arkikäytännöille. SELITTÄVÄ OSA Ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet voivat olla osa oppilaitoksen arvoja ja strategiaa (esitettynä esim. opetussuunnitelmassa), tai ne voidaan muotoilla erilliseksi asiakirjaksi. 1.3 YMPÄRISTÖOHJELMA Oppilaitos laatii tai päivittää vuosittain kirjallisen kestävän kehityksen edistämisohjelman tai ympäristöohjelman, joka sisältää ympäristötavoitteet ja toteutussuunnitelman seuraavalle vuodelle. Ohjelman laadinta ja päivittäminen perustuvat edellisen vuoden toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arviointiin. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ehdotuksia ohjelmaan. SELITTÄVÄ OSA Ohjelma voi olla erillinen toimenpidesuunnitelma, tai se voi olla esimerkiksi osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Sen tulisi olla kiinteä osa muun toiminnan ja talouden suunnittelua resurssien ja toimenpiteiden toteutuksen varmistamiseksi. Henkilöstö ja oppilaat tulisi ottaa mahdollisimman laajasti mukaan ohjelman suunnitteluun. 1.4 SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ Oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen ympäristöperiaatteiden ja -tavoitteiden kuvaamalla tavalla ja tuntevat niiden merkityksen oman työnsä kannalta. Ympäristötyötä tehdään johdon, henkilöstön ja oppilaiden yhteistyönä. SELITTÄVÄ OSA Sitoutuminen ilmenee johdon ja henkilöstön omana esimerkillisenä toimintana, joka heijastuu opetukseen ja muuhun oppilaitoksen päivittäiseen toimintaan. Johto tukee ympäristötyötä kannustamalla ja luomalla edellytyksiä. Oppilaitoksen koko henkilöstöllä ja kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua ympäristötyöhön. Työ organisoidaan siten, että vastuut on määritelty ja tehtävät jakautuvat tarkoituksenmukaisella tavalla henkilöstön kesken. 1 2 KRITEERIT

1.5 YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) Oppilaitoksella on ylläpitotoimintoihin liittyvät selkeät ja riittävät ohjeet, joilla varmistetaan yhtenäiset toimintatavat ja selkeä vastuunjako eri toiminnoissa. Ohjeet ovat helposti saatavilla paikoissa, missä niitä tarvitaan. Ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjaosta on laadittu kirjalliset ohjeet. Henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Henkilöstön ja oppilaiden ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan ja lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelman sisällöstä ja saavutetuista tuloksista sekä tarpeen mukaan uusista ohjeista ja toimintatavoista. SELITTÄVÄ OSA Ohjeistettavia ylläpitotoimintoihin liittyviä asioita ovat ainakin jätehuolto sekä energian ja veden säästäminen. Ohjeet voidaan suunnitella ja laatia yhdessä oppilaiden kanssa. Ohjeiden laadinnassa on syytä muistaa havainnollisuus ja kannustavuus kielloilla ei aina saavuteta parasta tulosta! Myös ympäristöohjelman tavoitteista on tiedotettava riittävästi. Sisäisessä tiedottamisessa kannattaa hyödyntää suoraa kontaktia, esimerkiksi oppitunteja sekä yhteisiä palavereja tai tilaisuuksia. Erityisen tärkeät tiedotteet on hyvä laittaa esille myös kirjallisena ilmoitustaululle tai sisäiseen tietoverkkoon. 1.6 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Oppilaitos on selvittänyt yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Oppilaitos osallistuu paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja hyödyntää tietoja opetuksessa. Oppilaitos tekee yhteistyötä paikallisesti esimerkiksi kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa oppilaitoksen ympäristöohjelman toteutuksessa. SELITTÄVÄ OSA Kunnan tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa tehtävä yhteistyö voi koskea esimerkiksi kiinteistöhuollon suunnittelua ja kehittämistä (jätehuolto, energia, vesi, siivous), peruskorjaustarpeita tai ympäristöasioiden huomioimista hankinnoissa. KRITEERIT 13

1.7 YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ Oppilaitos on selvillä toimintaansa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Tietoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Säännösten vaatimukset on otettu huomioon henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa. Säännösten noudattamista valvotaan. SELITTÄVÄ OSA Oppilaitosta koskevaan ympäristölainsäädäntöön kuuluvat mm. jätelain ja kemikaalilain osat, jotka käsittelevät jätteiden synnyn ennaltaehkäisyä, jätteiden lajittelua, vaarallisten aineiden käsittelyä ja varastointia sekä ongelmajätteitä. Lainsäädännön lisäksi on noudatettava mm. kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. 1.8 TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA Oppilaitoksessa on tunnistettu sen tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät ja onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty tarvittavat toimenpiteet. Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa on suunniteltu sekä kirjattu selkeässä muodossa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaan ja työturvallisuusohjeisiin. Työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat toimintaohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla. Henkilökunnalle ja oppilaille on tiedotettu ohjeista ja heidät on perehdytetty toimimaan niiden mukaan. Onnettomuusharjoitukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä viranomaisten kanssa. 1 4 KRITEERIT

1.9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitoksen johto arvioi säännöllisesti ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa (pohjana käytetään opetushenkilöstön ja oppilaiden toteuttamia itsearviointeja, ks. kohta 2.4) ympäristöasioiden huomioimista ylläpitotoiminnoissa ympäristöohjelman toteutumista ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Arvioinnin tulokset käsitellään yhteisesti, ja ne kirjataan ylös. Niitä hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus halutessaan esittää kehittämisideoita tai parannusehdotuksia. Ideat ja ehdotukset käsitellään, ja niistä annetaan palautetta esittäjälle. SELITTÄVÄ OSA Oppilaitos voi käyttää ympäristöasioiden arvioinnissa erilaisia työkaluja kuten itsearviointia tai sisäisiä auditointeja. Suositeltavaa olisi, ettei ympäristöasioita varten luotaisi uutta arviointimenettelyä, vaan ympäristöasiat yhdistettäisiin jo käytössä oleviin arviointeihin. Kehittämisideoita voidaan kerätä myös eri teemoihin liittyvien ideakilpailujen avulla. KRITEERIT 15

OPETUS, OSALLISTUMINEN, 2Y HTEISTYÖ JA OPPIMINEN KOHDAN PERUSTELUT Oppilaitoksen toiminnassa merkittävintä on opetus, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöosaamisen, tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämisessä. Ympäristökriteerien lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa on useita aihekokonaisuuksia, joissa kiinnitetään huomiota ympäristön hyvinvointiin ja kestävän kehityksen tulevaisuuteen. Niiden päämääränä on lisätä valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Ammatillisessa koulutuksessa on kaikissa tutkinnoissa yhteisenä painotuksena kestävän kehityksen edistäminen. Näiden tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia ja ammattialansa hallitsijoita. Aine- ja alakohtaisissa opinnoissa kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristöasiat tulevat esille kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella tavalla. SUUNNITTELE Ympäristöasioiden yhdistäminen opetussuunnitelmiin oppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät Ympäristöopetuksen resurssit oppimateriaalit, opettajien tiedot, taidot ja asenteet, yhteistyö ympäristöopetuksen toteutuksessa PARANNA Oppimistavoitteet Ympäristöopetuksen sisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittäminen Hyvien käytäntöjen ja mallien siirtäminen opettajilta toisille TOTEUTA Ympäristöopetuksen toteutus 1. Tieto ympäristöstä 2. Toimiminen ympäristössä 3. Toimiminen ympäristön puolesta ARVIOI Oppimistavoitteiden toteutuminen Ympäristökasvatuksen kolmen elementin toteutuminen opetuksessa Opetuksen resurssien riittävyys Opettajien ja oppilaiden itsearviointi Parannustarpeet, hyvät käytännöt ja mallit Kuva 2. Ympäristöopetus jatkuvan parantamisen prosessina. 1 6 KRITEERIT

Ympäristöopetusta tarkastellaan jatkuvan parantamisen prosessina, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan (ks. kuva 2). Suunnitteluvaiheessa ympäristöasiat sisällytetään opetussuunnitelmiin ja varmistetaan, että opetuksen resurssit (oppimateriaalit, opettajien osaaminen, oppilaitoksen sisäinen yhteistyö ja yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa) ovat toimivia ja riittäviä. Ympäristökasvatuksen kolme elementtiä, tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä sekä toimiminen ympäristön puolesta, yhdistyvät opetuksessa toisiinsa. Samat opetustilanteet sisältävät usein monia elementtejä. Opetusta arvioidaan näissä kriteereissä erikseen kaikkien kolmen elementin näkökulmasta. On suositeltavaa, että ympäristöasioiden arviointi yhdistetään osaksi oppilaitoksen muuta itsearviointia, johon osallistuu koko kouluyhteisö. Myös oppilaat osallistuvat arviointiin. Arviointitietoa, tunnistettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja tulee hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Kehittämisen tulisi olla vuorovaikutteista siten, että arviointitietoa käsittelee ja ympäristöopetuksen kehittämistä suunnittelee yhdessä koko opetushenkilöstö. 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadinnan pohjana ovat opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Kestävän kehityksen periaatteita sekä ympäristöosaamisen tavoitteita ja sisältöjä täsmennetään oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa ottamalla huomioon oppilaitoksen toimintaympäristön erityispiirteet sekä oppilaitoksen omat arvovalinnat ja vahvuudet. Opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Prosessin tuloksena ympäristöasiat sisältyvät eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella sekä kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Opetuksen suunnittelua ohjaavana periaatteena käytetään kokonaisvaltaisuutta. Suunnittelussa pyritään siihen, että ympäristöopetus on oppijoiden aiemman tiedon varaan rakentuvaa, kokemuksellista, toiminnallista, elämyksellistä, myönteistä ja reflektoivaa. Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmissa ja tavoitteissa sekä työssäoppimisessa otetaan huomioon työelämän alakohtaiset ympäristöosaamisen vaatimukset. Ympäristöosaamisen testaaminen sisällytetään näyttösuunnitelmiin. KRITEERIT 17

2.2 OPETUKSEN RESURSSIT 2.2.1 Oppimateriaali Ympäristöasioiden opetusta varten on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia, joka liittyy sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin tai ammattialoihin. Oppilaitos varmistaa, että opettajakunta tietää, millaista oppimateriaalia on olemassa, ja osaa käyttää sitä. 2.2.2 Opettajien ympäristöosaaminen Opettajien ympäristöosaaminen on riittävä ja ajantasainen, ja he hallitsevat oman oppiaineensa keskeiset ympäristöasiat. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty, ja sen pohjalta on suunniteltu säännöllistä täydennyskoulutusta. 2.2.3 Yhteistyö opetuksen toteutuksessa Oppilaitos on varannut aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöasioissa, mikä mahdollistaa mm. yhteisten arvojen määrittelemisen ja yhteistyön yli ammatti- ja oppiainerajojen. Myös muu kuin opetushenkilöstö osallistuu yhteistyöhön. Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöasioissa yhden tai useamman ulkopuolisen sidosryhmän kanssa (esim. vanhemmat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset). 1 8 KRITEERIT

2.3 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA 2.3.1 Tieto ympäristöstä LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Opetukseen sisältyy ajantasaista tietoa ekologiasta, ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä. 0 3 pistettä Opetus kehittää kokonaisuuksien ymmärtämistä yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta. 0 3 pistettä Opetus tukee ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittää kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. 0 3 pistettä Opetus kehittää itsenäistä kriittistä ajattelua. 0 3 pistettä Opetuksessa tuodaan esille ihmisen riippuvuus luonnosta ja tuetaan oppilasta näkemään yhteydet ihmisen toiminnan, oman elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin välillä. 0 3 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä SELITTÄVÄ OSA Tiedot ekologiasta ja ympäristöongelmista ovat edellytyksenä ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle. Olennaista on pyrkiä ymmärtämään, miten luonto toimii, miten ihminen asettuu osaksi luontoa ja millä tavoin ihminen on riippuvainen luonnosta. Yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta oppilaiden tulisi rakentaa tietoa kokonaisvaltaiseksi ja ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä. Opetuksessa tulisi välttää sirpalemaisuutta. Sen sijaan pitäisi painottaa luonnon toiminnan ymmärtämistä kokonaisuutena sekä ihmisen ja muun luonnon välistä vuorovaikutussuhdetta. Opetus on onnistunutta, kun oppilaat omakohtaisesti sisäistävät käsiteltävät asiat, ratkaisevat ongelmia sekä oivaltavat, analysoivat ja tulkitsevat ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Monet nykyisistä ympäristöongelmista, esimerkiksi ilmastonmuutos ja otsonikato, ovat maailmanlaajuisia ja aistein havaitsemattomia. Oman toiminnan yhteyksiä ympäristökysymyksiin voi siksi olla vaikea ymmärtää. Opetuksessa olisikin hyvä löytää yhteydet ihmisen toiminnan, mm. talouden ja kulttuurin, oman elämäntavan ja ympäristöongelmien välillä. Lisäksi tarvitaan tietoa ympäristöongelmien ehkäisemisestä ja omista konkreettisista vaikutusmahdollisuuksista. KRITEERIT 19

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kykyä kriittiseen ajatteluun. Opetuksen tulisi rohkaista oppilaita näkemään ja punnitsemaan ympäristökysymysten eri puolia ja muodostamaan niistä oma perusteltu näkemys. Opetuksen tulisi antaa valmiuksia ympäristötiedon etsimiseen, käsittelemiseen ja arvioimiseen. Opetuksessa tulisi ottaa huomioon niin paikallinen, alueellinen kuin globaalikin ympäristötieto. Ammatillisessa koulutuksessa pitäisi kiinnittää huomiota ammattialaa koskevan ympäristölainsäädännön hallitsemiseen sekä tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksiin ja keinoihin niiden vähentämiseksi. Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ammattialan uusimmat ympäristönsuojelua edistävät teknologiset ja toiminnalliset ratkaisut. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: ekologian ja ympäristökysymysten käsitteleminen osana tavallista opetusta sekä oppiainerajat ylittävien projektien tai erillisten kurssien kautta, ympäristön tilan tutkimukset, ajankohtaisten ympäristöaiheiden seuraaminen mediasta, ympäristöongelman analysoiminen, tuotteiden elinkaarien selvittäminen, ekotehokkuusajatteluun tutustuminen. Ammatilliset oppilaitokset: edellisten lisäksi omaan alaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten ja niiden vähentämisen käsitteleminen osana ammattiaineiden opetusta, omaan alaan liittyvään ympäristölainsäädäntöön tutustuminen. 2.3.2 Toimiminen ympäristössä LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Opetus lisää ympäristöherkkyyttä ja tukee omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tarjoamalla myönteisiä, elämyksellisiä luontokokemuksia. 0 5 pistettä Luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristönä. 0 5 pistettä Opetus tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja kokemiseen sekä ympäristön toiminnan ymmärtämiseen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan päättelyn kautta. 0 5 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä SELITTÄVÄ OSA Ympäristöherkkyyttä pidetään tärkeänä lähtökohtana ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle. Ympäristöherkkyys tarkoittaa ihmisen kokemusten ja aistihavaintojen pohjalta luotua tunnepitoista suhdetta ympäristöön, luonnon kunnioittamista 2 0 KRITEERIT

sekä myötätuntoa luontoa kohtaan. Ympäristöherkkyyden kehittymisessä on olennaista saada omakohtaisia, positiivisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Oppilaille tulisi tarjota myös puhtaasti esteettisiä kokemuksia. Luontoa voidaan käyttää myös tiedon lähteenä ja oppimisympäristönä. Ympäristön avulla tapahtuvassa opetuksessa pohjataan oppilaiden kokemuksiin. Ympäristön ilmiöitä tarkastellaan ja opiskellaan aktiivisin menetelmin. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään vuorovaikutussuhteita ja saada ympäristöön omakohtainen kosketus. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: luontopolut ja -retket, aistiharjoitukset, luonnon havainnoiminen ja kokeminen, ekosysteemien tutkiminen lähiluonnossa, monimuotoisuuden kartoittaminen, tarinat, sadut, kuvataide, teatteri, lähiympäristöstä huolehtiminen, eläinten ruokkiminen talvella, linnunpönttöjen rakentaminen, eläinten tarkkaileminen, jälkien etsiminen, luonnontieteellisten tutkimusten ja mittausten tekeminen. 2.3.3 Toimiminen ympäristön puolesta LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitos tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ympäristövastuullisten toimintamallien omaksumiseen ja ympäristötaitojen harjoittelemiseen käytännössä. 0 3 pistettä Oppilaitos tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omien tekojen merkityksellisyyteen. Opetuksessa tuodaan esille oppilaiden yksilölliset ja yhteisölliset vaikuttamisen mahdollisuudet ympäristöasioissa. 0 3 pistettä Oppilaat osallistuvat aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. 0 3 pistettä Opetuksessa keskustellaan asenteiden ja arvojen suhteellisuudesta ja moninaisuudesta sekä tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä ja ratkaisukeinoista, jotta oppilaat voisivat itse tehdä perusteltuja arvovalintoja. 0 3 pistettä Opetus tarjoaa tietoa siitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnallinen päätöksenteko toimivat, sekä kehittää oppilaiden demokratian taitoja ja tuntemusta. 0 3 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä KRITEERIT 21

SELITTÄVÄ OSA Vaikuttamismahdollisuudet ovat ympäristökasvatuksen kulmakivi. Luottamus omiin kykyihin ja taitoihin vaikuttaa on olennaista kasvatettaessa ympäristövastuullisia kansalaisia. Se antaa yksilölle tunteen siitä, että hänen teoillaan ja toiminnallaan on merkitystä. Ihminen, joka luottaa omiin kykyihinsä toimia, käyttäytyy vastuullisesti paljon todennäköisemmin kuin ihminen, joka tuntee itsensä voimattomaksi. Tämä luottamus vahvistuu nimenomaan ympäröivässä yhteisössä toimimalla. Vaikuttamista voi parhaiten harjoitella oppilaitoksen päivittäisessä toiminnassa. Oppilaat voivat osallistua aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä muihin oppilaitoksen sisäisistä asioista päättämiseen. Olennaista oppilaiden osallistumisessa on avoimuus ja vaikuttavuus: osallistumisen reunaehdot on tehtävä selväksi eikä osallistuminen saa jäädä näennäisvaikuttamiseksi. Ympäristötaitoja voidaan harjoitella esimerkiksi osallistumalla jätteiden lajitteluun ja energian- ja materiaalinsäästämiseen. Ympäristökasvatuksen tulee kehittää oppilaita paitsi yksilöinä myös yhteisöjen ja yhteiskuntien jäseninä. Tällöin korostuvat yhteistyö ja sosiaaliset arvot. Monesti oppilaiden ympäristön huomioon ottavan toiminnan esteenä on tiedon puute yhteiskunnallisista toimintamahdollisuuksista. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: arvokeskustelut, roolipelit, arvovalintaharjoitukset; mielekkäät ja vaikuttavat osallistumiskokemukset: lähiympäristön suunnittelu, oppilaskuntatoiminta, koulun arkipäivään vaikuttaminen, paikallinen vaikuttaminen esimerkiksi paikallisagendaprojekteissa, osallistuminen erilaisiin ympäristöohjelmiin tai humanitaariseen työhön. Ammatilliset oppilaitokset: edellisten lisäksi ammatillisten ympäristötaitojen yhdistäminen työtehtävien harjoitteluun ja työssä oppimiseen, oman ammattietiikan pohtiminen. 2 2 KRITEERIT

2.4 YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Opettajat arvioivat vuosittain ympäristöopetuksen toteutumista. Arviointi suoritetaan osana muuta arviointia, jos oppilaitoksella on käytössä systemaattinen arviointijärjestelmä. Arvioinnin välineenä voidaan käyttää kriteereitä 2.1, 2.2 ja 2.3. Olennaisia kysymyksiä ovat, saavutetaanko opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet opetuksessa ja toteutuvatko opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä eli tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta sekä ovatko ympäristöopetuksen resurssit riittävät. Koulu tai oppilaitos voi itse luoda sopivan järjestelmän kriteerien toteutumisen arvioimiseksi. Ympäristöasioiden oppimisen toteutumista arvioidaan lisäksi vuosittain oppilaiden suorittamalla arvioinnilla ja itsearvioinnilla. Oppilaat arvioivat omaa oppimistaan sekä koulussa annettavaa ympäristöopetusta ja -toimintaa. Tulokset käydään keskustellen läpi ryhmässä oppilaiden kanssa ja yhdessä mietitään, kuinka ympäristöasioiden opetusta ja oppimista voitaisiin kehittää. Oppilaitoksella on olemassa systemaattinen menettely, jolla ympäristöopetuksen arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään ympäristöopetuksen tavoitteiden, oppisisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittämisessä. Kehittämisessä käytetään arvioinnissa tunnistettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja, joita opettajat levittävät yli oppiainerajojen. KRITEERIT 23

YLLÄPITO- 3T OIMINNOT KOHDAN PERUSTELUT Oppilaitoksen toiminnan suoria, ylläpitotoiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei voida pitää yhtä merkittävinä kuin opetuksen ja oppimisen kautta syntyviä epäsuoria myönteisiä vaikutuksia. Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden huomioimisella on kuitenkin keskeinen merkitys oppilaiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin vaikuttamisessa. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on itse toimittava niin kuin opettaa. Oppilaat ja henkilöstö voivat toteuttaa ympäristöohjelmaa huolehtimalla ylläpitotoimintojen ympäristövaikutuksista. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet tulisikin kytkeä osaksi opetusta. Tempausten, projektien ja teematapahtumien avulla voidaan ottaa myös sidosryhmiä mukaan ympäristöohjelman toteutukseen (esim. vanhemmat, järjestöt, yritykset). Oppilaitoksen ylläpitotoiminnoissa voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Ympäristö ja talous kulkevatkin monessa suhteessa käsi kädessä. Oppilaitos voi vaikuttaa ympäristöasioihin suoraan oppilaiden ja henkilöstön toiminnan kautta. Vaikuttaa voidaan myös epäsuorasti ylläpitäjän tai palvelun tuottajan kautta. Toisinaan ympäristöparannukset vaativat investointeja, joista päättää ylläpitäjä. Tässäkin tapauksessa oppilaitoksella on mahdollisuus vaikuttaa viestimällä ylläpitäjälle parannustarpeista ja parannusten kautta saavutettavista kustannussäästöistä. 2 4 KRITEERIT

3.1 MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT Materiaalien kulutuksen ja jätteiden syntymisen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja selvitysten pohjalta on tehty käytännön toimenpiteitä. Oppilaat ja henkilöstö ovat sisäistäneet materiaalia säästävät toimintatavat (työtavat, opetusmateriaalit ja esimerkiksi kopioinnin vähentäminen). Oppilaitos on selvittänyt koulutuksen järjestäjältä mahdollisuudet ympäristöystävällisiin hankintoihin ja ottaa huomioon ympäristönäkökohdat niissä materiaaleissa ja tarvikkeissa, jotka se itse hankkii. SELITTÄVÄ OSA Hankintojen ympäristönäkökohtia ovat esimerkiksi tuotteiden käyttöikä, uudelleenkäyttö, huollettavuus, kierrätettävyys sekä pakkausten, kertakäyttötuotteiden ja kuljetusten vähentäminen. Keinoja hankintojen ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen ovat mm. ympäristövaatimusten sisällyttäminen tarjouspyyntöihin ja hankintaohjeisiin sekä ympäristömerkin saaneiden tuotteiden merkitseminen käytössä olevien ja hankittavien materiaalien luetteloihin. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Tärkeimpien käytettävien materiaalien kulutusta seurataan. Kulutuksen taso on alhainen tai kulutusta on saatu vähennettyä. Oppilaitoksessa seurataan konttoripaperin kulutusta, ja sitä pienennetään esimerkiksi vähentämällä kopiointia. KRITEERIT 25

3.2 JÄTEHUOLTO Kierrätettävät ja hyödynnettävät jätteet lajitellaan ja toimitetaan käsittelyyn kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet lajitellaan ja varastoidaan sekä toimitetaan käsittelyyn määräysten ja ohjeiden mukaisesti. (Kunnalliset jätehuoltomääräykset, Ekokemin ohjeet.) Oppilaitoksessa on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat: jätteiden keräilypaikat, lajiteltavat jätejakeet ja käytössä olevat astiat jätehuollon toteutukseen liittyvät vastuut lajitteluohjeet luokkiin, ruokalaan ja työtiloihin. Henkilöstöä ja oppilaita on opastettu ja perehdytetty jätteiden lajitteluun, ja heitä kannustetaan siihen erilaisin toimenpitein. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Kalusteet ja käytetyt koneet ja laitteet menevät uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on tehty yhteistyötä jätehuoltopalvelun tuottajan tai kunnan tai jätehuoltoyhtiön jäteneuvojan kanssa. Jätteiden määristä ja niiden kehityksestä on olemassa dokumentoidut tiedot. Syntyvästä jätteestä vain pieni osa on sekajätettä, ja sekajätteen määrää on saatu vähennettyä. 2 6 KRITEERIT

3.3 VEDEN KÄYTTÖ Vesikalusteita ja vesijohtojärjestelmää huolletaan asianmukaisesti. Järjestelmien ja kalusteiden uusimistarpeet on selvitetty. Ne on ilmoitettu kiinteistöpalveluiden tuottajalle ja tilojen omistajalle. Oppilaitoksen vedenkulutusta seurataan. Kulutuksessa esiintyviä poikkeamia varten on määritelty toimintatavat (tarvittavat korjaavat toimenpiteet). Vettä säästävistä toimintatavoista on tehty ohjeet tai järjestetty koulutusta henkilöstölle ja oppilaille. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on käytössä vettä säästäviä laitteita (hanat, suihkut, WC-istuimet). Oppilaitoksen veden ominaiskulutus on alhainen tai kulutus on vähentynyt vuositasolla. KRITEERIT 27

3.4 ENERGIA Oppilaitoksessa on järjestetty säännöllinen energiankulutuksen seuranta (sähkö, lämpö) sekä määritelty ohjeet ja vastuut lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säädöstä, toimivuuden tarkkailusta ja huollosta sekä toimintatavoista vikojen sattuessa. Energiankulutustiedot tilastoidaan. Energiajärjestelmien ja energiaa kuluttavien laitteiden uusimistarpeet ja kiinteistön peruskorjauksen tarpeet on selvitetty ja niiden toteutuksesta on neuvoteltu kiinteistön ylläpitäjän/omistajan kanssa. Parannustoimet ovat osa oppilaitoksen ympäristöohjelmaa. Oppilaitoksessa on laadittu henkilöstölle ja oppilaille suunnatut energiansäästöohjeet. Ohjeista on järjestetty tietoiskuja ja perehdytystä. Henkilöstö ja oppilaat ovat sisäistäneet energiaa säästävät toimintatavat. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on tehty energiakatselmus, kiinteistön kuntokartoitus tai kummatkin. Oppilaitoksessa on otettu käyttöön uusia energiaa säästäviä teknisiä tai toimintatapoihin liittyviä ratkaisuja. Oppilaitoksen kokonaisenergian (sähkö, lämpö) ominaiskulutus (kwh/m 3 ) on alhainen tai se vähenee vuositasolla. Ominaiskulutuksen arviointi perustuu Motivan vertailuaineistoihin. Oppilaitoksen käyttämä energia (sähkö, lämpö) on ainakin osittain peräisin uusiutuvista energialähteistä. 2 8 KRITEERIT

3.5 TYÖTERVEYS JA VIIHTYISYYS Oppilaitoksen työilmapiiriä, viihtyisyyttä ja työterveyteen liittyvien asioiden tilaa arvioidaan henkilöstölle ja oppilaille suunnatuilla kyselyillä. Oppilaitoksessa on kehitetty työterveyttä, työilmapiiriä, viihtyisyyttä sekä sisätiloja ja pihaympäristöä. Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty kyselyjen tuloksia. Oppilaitoksen sisäilman laatu tunnetaan ja mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat on selvitetty yhteistyössä kiinteistön ylläpitäjän tai omistajan kanssa. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa tapahtuu vähän tapaturmia ja sairaspoissaoloja on vähän tai niiden määrä on vähentynyt. Henkilöstölle ja oppilaille suunnatut työilmapiiriin, viihtyvyyteen ja työterveyteen liittyvät kyselyt ovat antaneet hyviä tuloksia tai tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. 3.6 PUHTAANAPITO Ulkoalueiden hoidosta ja puhtaanapidosta sekä sisätilojen likaantumisen ehkäisemisestä on olemassa ohjeet. Puhdistus-, suojaus- ja hoitoaineet on listattu, ja niistä on saatavilla käyttöturvatiedotteet. Siivousaineiden ja -välineiden hankinnassa otetaan huomioon tuotteiden ympäristöystävällisyys ja työterveysnäkökohdat. Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä ja ympäristömerkin saaneita tuotteita aina kun se on mahdollista. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Puhtaanapidosta vastaaville on järjestetty koulutusta ympäristöasioista ja jätteiden lajittelusta. Puhtaanapidossa pyritään vähentämään veden, siivousaineiden ja energian kulutusta. KRITEERIT 29

3.7 KEITTIÖ JA RUOKALA Ruokalan ja keittiön toiminnassa on huomioitu terveydensuojelulain omavalvontaa sekä elintarvikkeiden säilytystä, valmistusta ja jakelua koskevat säädökset. Ruokalan hankinnoissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ympäristönäkökohdat, ja ne merkitään myös ruokalan hankintaohjeisiin. Keskitettyihin elintarvikehankintoihin liittyvistä ympäristönäkökohdista ja parannustarpeista on neuvoteltu hankinnoista vastaavan tahon kanssa. Ympäristön kuormitusta vähentävät esimerkiksi hankintojen keskittäminen, lähiruoka, luomutuotteet, pakkausten vähentäminen sekä suuret tilauskoot. Ruokalan toiminnassa on selvitetty ja käytetty erilaisia materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. Ruokalan lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat asianmukaisessa kunnossa, ja niitä on huollettu säännöllisesti. Korjaus- ja uusimistarpeista on ilmoitettu kiinteistön tai ruokalan toiminnan ylläpidosta vastaavalle taholle. Jätteet lajitellaan keittiössä ja ruokalassa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lajittelupisteet on suunniteltu toimiviksi. Lajittelusta on olemassa ohjeet, ja jäteastioiden merkinnät ovat selkeät. Lajittelu toimii. Jätehuoltoon liittyvistä parannustarpeista on kerrottu kiinteistön ylläpitäjälle. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Energiankulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytyslaitteisiin ja ruoan valmistustekniikoihin on kiinnitetty huomiota. Veden ja pesuaineiden kulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Keittiöhenkilöstö on saanut ympäristökoulutusta. 3 0 KRITEERIT

3.8 KULJETUKSET JA LIIKENNE Henkilökuntaa ja oppilaita kannustetaan käyttämään kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä kodin ja oppilaitoksen välillä tehdyillä matkoilla. Aiheesta on järjestetty teematapahtumia tai laadittu ohjeita. Opetuksen yhteydessä tapahtuvien henkilöstön ja oppilaiden kuljetusten sekä oppilaitoksen omien materiaali- ja tavarakuljetusten vähentämiseksi ja optimoimiseksi on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä. Jos oppilaitos hankkii omia ajoneuvoja ja työkoneita, ympäristönäkökohdat ovat yhtenä valintakriteerinä. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksen henkilöstölle on annettu taloudellisen ajotavan koulutusta. Henkilöstön ja oppilaiden yhteiskuljetukset toimivat hyvin (kimppakyydit työmatkoilla, henkilöstön ja oppilaiden kuljetukset opetuksen yhteydessä). 3.9 VAARALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan kemikaalilainsäädännön vaatimuksia ja viranomaisohjeita (esim. Turvatekniikan keskuksen laatimat ohjeet). Aineet ovat ohjeiden mukaisesti merkittyjä, ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja varastoidaan. Oppilaitoksella on ajantasainen kirjanpito varastossa olevista, käytetyistä ja ongelmajätteeksi päätyvistä kemikaaleista. Vaarallisten aineiden varastoinnista, käsittelystä ja hävityksestä on määritelty selkeät vastuut. Kaikille vaarallisten aineiden kanssa toimiville annetaan riittävä perehdytys aineisiin liittyvistä työterveys- ja turvallisuusasioista. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on selvitetty mahdollisuuksia kemikaalien käytön vähentämiseksi ja vaarallisten aineiden korvaamiseksi vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Oppilaitoksen käyttämien kemikaalien määrä on vähentynyt. KRITEERIT 31

3.10 MUUT YMPÄRISTÖTEOT LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitos on tehnyt sellaisia ympäristöasioihin liittyviä parannustoimia, joita ei mainita näissä kriteereissä. maksimi 3 pistettä 3 2 KRITEERIT

LIITTEET OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖARVIOINNIN JÄRJESTELMÄ Ympäristökriteerit ovat osa ENVEDU-hanketta, jossa rakennetaan kansallinen oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä. Hankkeen tavoitteena on tarjota oppilaitoksille koulutusta, työvälineitä ja kannustimia ympäristöasioiden hoidon kehittämiseen. Hanke koostuu neljästä päätehtävästä, joita tukevat projektinhallinta sekä tiedottaminen ja tulosten levitys. 1. SERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Oppilaitosten ympäristösertifiointia varten laaditaan kriteerit sekä itsearvioinnin kysymyslista ja ohjeet. Ulkoisen auditoijan avuksi tuotetaan opas. OKKA-säätiöön perustetaan sertifiointielin. Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaattia voi hakea vuonna 2003. 2. YMPÄRISTÖKOULUTUS Tavoitteena on kouluttaa vuosina 2002 2004 valtakunnallisesti kaikkiaan 180 oppilaitosta rakentamaan itselleen ympäristöjärjestelmä koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien pohjalta. 3. AUDITOIJAKOULUTUS Oppilaitosten opetus- ja muulle henkilöstölle sekä kuntien palveluksessa oleville kiinteistöhoidon ammattilaisille järjestetään valtakunnallisesti koulutusta, joka antaa tarvittavat tiedot ja taidot oppilaitosten ympäristöarviointien suorittamiseen. Tavoitteena on kouluttaa 150 auditoijaa vuosina 2002 2003. 4. POLKU EMAS REKISTERÖINTIIN -OPAS Opas on oppilaitosten työkalu ympäristöjärjestelmän rakentamiseen, ympäristöasioiden hoidon tason arvioimiseen, oppilaitosten ympäristösertifikaatin hakemiseen sekä EMASin vaatimusten täyttämiseen. ODOTETUT TULOKSET VUONNA 2004 180 oppilaitosta on koulutettu rakentamaan ympäristöjärjestelmä 30 oppilaitosta on saanut ympäristösertifikaatin 10 oppilaitosta hakee EMAS-rekisteröintiä koulutettuja auditoijia on 150, joista 50 on rekisteröity. ENVEDU-HANKKEEN OSALLISTUJAT JA TUKIJAT Hanketta koordinoi Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. Partnereita ja osarahoittajia ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö ja ympâäristöàministeriàö. Alihankkijoina toimivat Opetushallitus, Joensuun yliopisto, Oulun yliopisto sekâä Eco-One. Hanke toteutetaan joulukuun 2001 ja marraskuun 2004 välisenä aikana. 33

ENVEDU-HANKKEEN TOIMENPITEET KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIN HAKEMINEN Vuosina 2002 2004 koulutetaan 180 opettajaa. KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSISSA -KOULUTUKSET Riihimäki, Oulu, Joensuu Kohderyhmänä opettajat ja oppilaitoksen muu henkilöstö ympäristöjärjestelmän rakentaminen ympäristökriteerien pohjalta valmistautuminen sertifikaatin hakemiseen Itsearviointi voidaan tehdä koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien avulla. Kriteerien pohjalta laadittu itsearvioinnin kysymyslista ja ohjeet itsearviointiraportin laatimisesta valmistuvat syksyllä 2003. ITSEARVIOINTI OPPILAITOKSESSA Oppilaitos arvioi ympäristöasioiden hallinnan tasoa opetuksessa, ylläpitotoiminnoissa ja johtamisessa. Oppilaitos voi halutessaan hakea ympäristösertifikaattia OKKA-säätiöltä. Opettajat ja oppilaitosten tai kuntien kiinteistö- ym. ylläpitotoimintojen asiantuntijat voivat kouluttautua oppilaitosten ympäristöauditoijiksi. Auditoijakoulutusta järjestetään syksystä 2003 alkaen tavoitteena valtakunnallisen auditoijaverkoston rakentaminen (150 auditoijaa). OKKA-säätiöön perustetaan syksyllä 2003 sertifiointikomitea, jossa toimii ympäristö- ja opetusalan asiantuntijoita. TAVOITE: Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin hakeminen on mahdollista syksyllä 2003. Sertifikaatin myöntää OKKA-säätiö. oppilaitoksen itsearviointiraportti ULKOINEN AUDITOINTI Auditoija arvioi ympäristösertifikaatin vaatimusten (kriteerien) täyttymistä itsearviointiraportin ja oppilaitoksessa suoritettavan ulkoisen auditoinnin perusteella. auditoijan raportti ja esitys sertifikaatin myöntämisestä SERTIFIOINTI OKKA-säätiö vahvistaa auditoijan raportin ja myöntää sertifikaatin Koulutuksen järjestäjä tai oppilaitos voi täydentää ympäristöjärjestelmänsä vastaamaan EMAS-asetuksen vaatimuksia. EMAS-rekisteröinti EMAS-todennus voidaan yhdistää Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin päivitysauditointiin. 34

SANASTOA YMPÄRISTÖKATSELMUS/YMPÄRISTÖKARTOITUS Ympäristökatselmuksen tai -kartoituksen tavoitteena on käydä läpi oppilaitoksen toiminnot kokonaan tai osittain ja tunnistaa niihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja kehittämistarpeet. Kattava ympäristökatselmus sisältää mm. seuraavat toiminnot: oppilaitoksen johtaminen ja toiminnan suunnittelu, opetus ja ylläpitotoiminnot (hankinnat ja materiaalien käyttö, energian ja veden kulutus, jätehuolto, ruokalan toiminnot, kuljetukset, jne.). YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTA Jos jollakin oppilaitoksen toiminnolla on tai voi olla vaikutuksia ympäristöön, kysymyksessä on ympäristönäkökohta. Ympäristönäkökohtia ovat esimerkiksi paperin, valaistuksen, lämmityksen tai ilmastoinnin energian kulutus, jätteen lajittelu ja ympäristöasioiden sisällyttäminen opetukseen. YMPÄRISTÖVAIKUTUS Ympäristövaikutus on hyödyllinen tai haitallinen muutos luonnossa, joka on kokonaan tai osittain seurausta oppilaitoksen toiminnoista. Oppilaitoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voivat olla esim. energian kulutuksesta ja tuotannosta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen tai sekajätteen tuottamisesta aiheutuva kaatopaikkojen täyttyminen. Myönteinen vaikutus voi syntyä onnistuneen ympäristökasvatuksen kautta oppilaiden vastuullisista valinnoista omassa elämässään. YMPÄRISTÖTAVOITE Ympäristötavoite on määrällinen tai laadullinen tavoite, jonka oppilaitos on asettanut itselleen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi. Esimerkkejä ympäristötavoitteista: kaatopaikalle menevän sekajätteen määrä vähenee 10 prosentilla seuraavan lukuvuoden aikana; kaikkien oppiaineiden opetukseen on sisällytetty ympäristöasiat vuoden 2003 loppuun mennessä. YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristöohjelma sisältää oppilaitoksen ympäristötavoitteet ja suunnitelman niiden toteuttamiseksi. Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti (vuosittain) ja ohjelmaa päivitetään esille nousseiden parannustarpeiden ja kehittämisideoiden pohjalta. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Ympäristöjärjestelmä on ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen tähtäävä prosessi, joka sisältää kehittämistarpeiden tunnistamisen, tavoitteiden asettamisen, toiminnan ohjauksen sekä seurannan ja arvioinnin. Ympäristöohjelma on osa ympäristöjärjestelmää. Ohjelman lisäksi ympäristöjärjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja oppilaiden koulutus, yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä säännöllinen toiminnan arviointi ja kehittäminen. 35