LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 2 3.5.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Yleistä...3 Kesän 2015 laskennat...3 Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin...3 Jalankulun kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet...4 Polkupyöräliikenteen kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet...5 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla...6 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella...8 Koneelliset polkupyörälaskennat...11 LIITTEET 1. Kävelyn ja pyöräilyn huipputunteja kesältä 2015 2. Polkupyöräilijöiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät 15.5-15.9.2015
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 3 3.5.2016 Yleistä Tampereen keskusta-alueella on suoritettu vuosittain jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden käsilaskentoja vuodesta 1995 lähtien. Laskennat on suoritettu kesä- ja heinäkuussa. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne ovat olleet pääosin samoja pisteitä. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Vakiolaskentakohteiden lisäksi on laskentoja suoritettu myös muissa kohteissa suunnittelun tarpeiden mukaan. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo 15.00 17.00 välisenä aikana. Ennen kesää 2015 laskennat suoritettiin klo 14.00-17:00 välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät kahden tunnin laskentajakson ajan. Laskentojen perusteella on määritelty iltapäivähuipputunnin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät. Kesän 2015 laskennat Kesällä 2015 suoritettiin Tampereella 92 iltapäivän huipputuntilaskentaa (2h), joista 49 sijoittui keskustaalueelle. Loput 43 laskentaa suoritettiin pääasiassa tärkeimpien pyöräilyreittien varsilla eri puolilla Tamperetta. Huipputuntilaskentoja täydentämään suoritettiin lisäksi yhteensä 37 tuntilaskentaa (1h), jotka sijoituivat pääosin Vuoreksen, Nekalan ja Viialan alueille. (Liite 1). Jalankulkua ja pyöräilyä haittaavia rakennustöitä suoritettiin lesälaskentojen aikana Hämeenkadulla, Kekkosentiellä sekä Tuomiokirkonkadun kävelykadulla. Liikennelaskennat suoritettiin Tuomiokirkonkadulla ja Näsinsillalla remontista huolimatta. Rakennustöiden lisäksi kesällä toteutettiin Hämeenkadun elävöittämiskokeilu, jonka liikenteellisistä vaikutuksista on laadittu erilinen seurantaraportti. Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin Sääolosuhteilla on suurempi vaikutus pyöräilijämääriin kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuodesta 2006 alkaen laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Kuvissa on esitetty myös Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2014 viileä sää näkyy selkeästi jalankulun ja pyöräilyn määrissä Tammerkosken ylittävien siltojen tuloksissa. (Kuva 7) Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat Kuva 2. Sadepäivien osuus laskentapäivistä
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 4 3.5.2016 Jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten jalankulkulaskimien keräämistä vuosien 2013 2015 tuloksista on Tampereelle määritetty jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 3 ja 4) Kuva 3. Jalankulun kausivaihtelukerroin Kuva 4. Jalankulun tuntivaihtelukerroin
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 5 3.5.2016 Polkupyöräliikenteen kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten polkupyörälaskimien keräämistä vuosien 2011 2015 tuloksista on Tampereelle määritetty polkupyöräilyn kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 5 ja 6) Kuva 5. Polkupyöräliikenteen kausivaihtelukerroin Kuva 6. Polkupyöräliikenteen tuntivaihtelukerroin
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 6 3.5.2016 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden määrät ovat keskimäärin olleet 3900 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrät ovat olleet keskimäärin 1300 pyöräilijää/huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 7). Vuonna 2015 pyöräilijöiden määrät Tammerkosken ylittävillä silloilla olivat noin 1580 pyöräilijää huipputunnin aikana. Pyöräilijöiden määrä oli yli 15 prosenttia kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Vuonna 2015 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 4300 jalankulkijaa/huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli selvästi kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Tuloksissa on huomioitava, että kesien 2009 ja 2015 laskennat suoritettiin sateettomina päivinä ja että kesinä 2008, 2011 ja 2014 siltalaskennat suoritettiin keskimääräistä sateisimmissa olosuhteissa (Kuva 2). Kuva 7. Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät huipputunnin aikana vuosina 2006 2015
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 7 3.5.2016 Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 8. Kuvasta erottuu selkeästi Hämeensillan asema tärkeimpänä pyöräilyreittinä keskustassa. Hämeensillan jälkeen toiseksi merkittävimmäksi pyöräilyreitiksi on noussut Patosilta, jonka pyöräilymäärät nousivat kesällä 2015 lähelle Hämeensillan liikennemääriä. Kuvasta on myös havaittavissa Ratinansillan (2014) ja Rantatunnelin (2014 ja 2015) työmaan vaikutukset pyöräilijöiden reittivalintoihin. Kuva 8. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä 2013 2015 Jalankulkijoiden jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 9. Kuvasta erottuu Hämeenkadun rooli tärkeimpänä kävely-yhteytenä Tammerkosken yli. Kesän 2015 laskennassa yli 56 prosenttia jalankulkijoista ylitti Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin. Seuraavaksi vilkkaimpia kävelyreittejä ovat Vuolteensilta sekä Patosilta. Kuva 9. Jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä 2013 2015
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 8 3.5.2016 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella Jalankulkijoiden ja pyöräijöiden liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina. Vilkkaimmat jalankulun ja pyöräilyn väylät ovat olleet Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Kuninkaankatu, Aleksis Kiven Katu, Tuomiokirkonkatu ja Itsenäisyydenkatu. Vuonna 2012 avatun Rongan alikäytävän myötä Rongankatu on noussut vilkkaimpien väylien joukkoon Tampereella. Hämeenkadun jalankulun ja pyöräilyn määriä on esitetty kuvissa 10 ja 11. Hämeenkadulla Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun välisellä osuudella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät laskivat hieman edellisvuosiin verrattuna. Kesän 2015 laskennat suoritettiin heti Hämeenkadun elävöittämiskokeilun rakentamistöiden valmistuttua. Raatihuoneen kohdalla suoritetussa laskennassa kävelijöiden määrä lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Pyöräilijöiden määrä Raatihuoneen laskennassa jäi selvästi alle viiden vuoden keskiarvon, tulosta selittää laskennan aikana vallinnut sateinen sää. Kuva 10. Hämeenkatu 9 (Kahvila Siilinkari) Kuva 11. Hämeenkatu (Raatihuone) Suojatielaskennoista on tarkasteltu kahta kohdetta. Ensimmäinen on Hämeenkadun ylittävä suojatie Keskustorilla Raatihuoneen kohdalla ja toinen Hämeenkadun ja rautatieaseman välillä sijaitseva Rautatienkadun ylittävä suojatie. Hämeenkadulla Raatihuoneen suojatien laskennassa jalankulkijoiden määrä nousi selvästi edellisvuodesta. Pyöräilijöiden määrä Raatihuoneen suojatiellä laski sateisessa säässä pienimmäksi viiden vuoden tarkastelujakson aikana. (Kuva 12). Kesällä 2015 Rautatienkadun laskentapisteessä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. (Kuva 13). Kuva 12. Hämeenkatu, Raatihuoneen suojatie Kuva 13. Rautatienkatu, Rautatieaseman suojatie
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 9 3.5.2016 Rongankadun alikulun avaamisen vaikutuksia Itsenäisyydenkadun rautatietunnelin käyttäjämääriin on esitelty kuvissa 14 ja 15. Jalankulun liikennemäärät Itsenäisyydenkadun tunnelissa ovat laskeneet 25 prosenttia Rongankadun alikulun avaamisen jälkeen. (Kuva 14) Pyöräilijöiden liikennemäärien muutokset ovat olleet jalankulkijamääriä suurempia, sillä kolmessa vuodessa alikulun avaamisen jälkeen Rongankadun alikulusta on muodostunut liikennemäärältään Itsenäisyydenkadun rautatietunnelia merkittävämpi pyöräily-yhteys. Rongankadun alikulun rakentamisen jälkeisenä ajanjaksona Itsenäisyydenkadun tunnelin pyöräilymäärät ovat vähentyneet noin 45 prosenttia. (Kuva 15) Kuva 14. Itsenäisyydenkadun rautatietunneli Kuva 15. Rongankadun alikulku Tammerkosken länsipuolelta on tarkasteluun otettu Hämeenpuisto sekä Kuninkaankadun kävelykatu. Hämeenpuistossa Metson kohdalla jalankulkijoiden määrä pysyi kesällä 2015 edellisvuoden tasolla. Pyöräilijöiden määrä Hämeenpuiston laskennassa laski selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. (kuva 16) Kuninkaankadun kävelykadulla jalankulkijoiden laskivat alimmalle tasolle viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Pyöräilijöiden määrät kesän 2015 laskennassa pysyivät kesän 2014 tasolla ja olivat selvästi viiden vuoden keskiarvoa korkeampia. (Kuva 17). Kuva 16. Hämeenpuisto, Pääkirjasto Metson kohta Kuva 17. Kuninkaankatu24, kävelykatu
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 10 3.5.2016 Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on esitetty joitakin kävelyn ja pyöräilyn laskentatuloksia vuosilta 2014 2015. Laajemmin huipputuntilaskentojen tuloksiin voi tutustua kaupungin karttapalvelussa: https://kartat.tampere.fi/oskari JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LASKENTATULOKSIA HUIPPUTUNNIN AIKANA VUOSINA 2014 2015 Paikka JK 2014 PP 2014 Sää 2014 JK 2015 PP 2015 Sää 2015 Hämeensilta (Hämeenkatu) 2013 356 sateinen +9 2443 351 aurinkoinen +24 Satakunnansilta (Satakunnankatu) 202 49 sateinen +11 293 66 puolipilvinen +17 Kehräsaarensilta (Kehräsaari) 198 16 pilvinen +16 227 20 puolipilvinen, +17 Vuolteen silta (Koskikeskuksen silta) 617 146 pilvinen +16 617 154 puolipilvinen +17 Ratinan silta (Tampereen valtatie) 31 240 aurinkoinen +26 55 242 puolipilvinen +18 Näsinsilta (Kekkosentien klv) 9 75 pilvinen +15 13 116 aurinkoinen+18 Lapintien ylikulkusilta (Lapintien silta) 143 128 pilvinen +15 161 71 puolipilvinen +16 Erkkilän ylikulkusilta 169 95 aurinkoinen +22 171 73 aurinkoinen +14 Patosilta 218 210 sateinen +11 311 326 puolipilvistä +17 Itsenäisyydenkatu Rautatietunneli 329 295 aurinkoinen +23 307 211 aurinkoinen +14 Sorinahteen silta (Kalevantie) 290 167 pilvinen +10 311 222 aurinkoista +15 Hämeenkatu 2 (Stockmannin kohta) 1829 89 pilvinen +12 2573 104 puolipilvinen +16 Hämeenkatu 30 (Kadun länsipää) 694 69 sateinen +14 Hämeenpuisto 25 (Metson kohta) 392 127 aurinkoinen +22 390 104 pilvistä +16 Hämeenpuisto 55 (Nalkalankadun eteläpuoli) 76 83 aurinkoinen +26 85 82 aurinkoista +22 Hatanpään valtatie 2 1469 177 puolipilvinen +14 Kuninkaankatu 24 (Seppälä) 1236 143 aurinkoinen +19 997 141 puolipilvistä +16 Yliopistonkatu 55 (Tampere-talo) 97 44 sadetta +17 Sammonkatu (Sampola) 187 281 aurinkoista +21 Teiskontie 5 (Sampola) 88 255 aurinkoista +20 Pirkankatu (Sotkankadun länsipuoli) 109 164 aurinkoinen +22 Hämeenkatu (Aleksis Kiven katu) 2408 151 pilvinen +10 2590 87 sateinen +14 Satakunnankatu (Amurin koulu) 38 19 puolipilvistä +22 Hämeenkatu (Kahvila Siilinkari) 2466 174 aurinkoinen +20 2313 144 pilvistä, ukkosta +17 Tammelan puistokatu (Itsenäisyydenk. pohjoisp.) 467 54 sateinen +15 567 188 pilvinen +16 Itsenäisyydenkatu (Kalevan pt:n länsipuoli) 310 206 pilvinen +10 270 285 aurinkoinen +20 Rautatienkatu (Rautatieaseman suojatie) 1115 89 pilvinen +13 1133 107 puolipilvinen +13 Laukontorin silta 73 136 pilvinen +16 232 224 aurinkoista +18 Rongankadun alikulku 268 350 pilvinen +16 289 375 aurinkoinen +14 Hatanpään VT (Jokikadun eteläpuoli) 107 289 pilvinen +15 Palatsinraitin silta 135 83 pilvinen +16 149 81 puolipilvistä +16 Nuolialantien silta (Pirkkalan rajalla) 109 302 puolipilvistä +20 Ratapihankatu (Åkerlundinkadun pohjoispuoli) 171 100 pilvinen 16 100 94 pilvistä +16 Asematunneli (Rautatieasema) 394 0 pilvinen +16 448 3 aurinkoista +14 Matkakeskustunneli (Rautatieasema) 548 6 aurinkoinen +20 1219 3 aurinkoinen +14 Teiskontie (Ritakadun itäpuoli) 20 177 aurinkoista +21 Insinöörinkatu (Lindforsinkadun eteläpuoli) 497 56 puolipilvinen +12 Pispalan valtatie (Tahmelan viertotien länsip.) 36 145 puolipilvinen +14 Paasikiventie (Uittotunnelin länsipuoli) 7 163 puolipilvinen +14 Lielahdenkatu (Teivaalantien eteläpuoli) 79 89 puolipilvinen +13
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 11 3.5.2016 Koneelliset polkupyörälaskennat 2000-luvun alusta asti on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 26 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja 12 pistettä vuosina 2010 2015 käyttöönotettuihin Eco counter-laitteisiin. Koneellisten laskimien keräämiä laskentatuloksia kesäkaudelta 2015 (15.5. 15.9.) on esitetty liitteessä 2. Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaavia indeksejä. Kesäkauden pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi että polkupyöräilijöiden määrä kääntyi lievään kasvuun kahden vuoden laskun jälkeen. Kesän 2015 kasvusta huolimatta kesäkauden 2015 pyöräilymäärät ovat edelleen kaukana ennätysvuoden 2012 tasosta. (Kuva 18). Vuosien 2014 ja 2015 tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa Rantatunnelin työmaan vähentäneen kesien pyöräilymäärien Kekkosentien laskentapisteessä yli 50 prosentilla työmaata edeltäneeseen aikaan verrattuna. Kuva 18. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina 15.5. - 15.9. (vuosi 2006=100) Talvikauden (1.1. 28.2.) pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi talvipyöräilyn sääherkkyys ja siitä seuraavat suuret muutokset pyöräilijöiden määrissä talvikuukausien aikana. Ennätyksellisen vuoden 2014 jälkeen talvella 2015 talvipyöräilymäärät laskivat 22 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vähentymisestä huolimatta pyöräilymäärät talvikaudella 2015 pysyivät selvästi viimeisen viiden vuoden keskiarvoa suurempina. (Kuva 19). Kuva 19. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2006=100)
Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015 12 3.5.2016 Koko vuoden 2015 ajalta lasketusta indeksistä on luettavissa että pyöräilymäärät ovat kasvaneet 3 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Muutosta tarkasteltaessa pitemmällä aikavälillä nähdään että koko vuoden pyöräilymäärät ovat kasvaneet yli 15 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Talvipyöräilymäärien romahtaminen vuosina 2010 ja 2011 näkyy selvänä notkahduksena myös koko vuoden pyöräilyindeksissä. (Kuva 20). Kuva 20. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2006=100) Lisätietoja: Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 TAMPERE puh. 040 758 2104 sähköposti: timo.seimela@tampere.fi Erikoissuunnittelija Jarno Hietanen Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 TAMPERE puh. 040 806 2343 sähköposti: jarno.hietanen@tampere.fi
311/326 293/66 2443/351 617/154 227/20 1469/177 612/48 2573/104 1326/185 2313/144 997/141 2590/87 149/81 390/104 694/69 161/71 171/73 217/64 307/211 448/3 1219/3 289/375 311/222 85/82 55/242 159/514 125/90 13/116 38/19 109/164 270/285 187/281 88/255 311/326 293/66 2443/351 617/154 227/20 1469/177 612/48 2573/104 1326/185 2313/144 997/141 2590/87 149/81 390/104 694/69 161/71 171/73 217/64 307/211 448/3 1219/3 289/375 311/222 85/82 55/242 159/514 125/90 13/116 38/19 109/164 270/285 187/281 88/255 97/44 567/188 232/224 107/289 90/58 100/94 23/32 Poikkileikkauksen ylittäneiden määrät (kpl/h) 180/2429 Kävelijät Pyöräilijät Liite 1 KÄVELIJÖIDEN JA PYÖRÄILIJÖIDEN HUIPPUTUNTILIIKENNEMÄÄRIÄ KESÄLLÄ 2015
700 400 490 3 010 1 520 2 340 2 020 1 320 1 270 1 490 630 1 000 700 1 100 KONEELLISET POLKUPYÖRÄLASKIMET 1 290 610 POLKUPYÖRÄILIJÖIDEN KESKIMÄÄRÄISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT 15.5. - 15.9.2015 570 1 320 polkupyöräilijät (kpl/vrk) Liite 2 1290
Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 Tampere