Yleiskaavan tavoitteet 2025

Tekninen lautakunta 19.11.2013 Kaupunginhallitus 9.12.2013 Kaupunginvaltuusto 16.12.2013

3 SISÄLTÖ 1. KESTÄVÄSTI KASVAVA LAHTI 7 2. LAHDEN KESKUSTA 17 3. ASUMISEN LAHTI 19 4. ELINKEINOJEN LAHTI 21 5. PALVELUIDEN JA KAUPAN LAHTI 23 6. LUONNONLÄHEINEN LAHTI 25 7. SAAVUTETTAVA LAHTI 27 SANASTOA 29

4 JOHDANTO Yleiskaava tarkistetaan valtuuston 15.4.2013 hyväksymän strategian mukaiseksi valtuustokaudella 2013-2016. Strategian vision mukaan vuonna 2025 Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki, jossa on noin 120 000 asukasta. Ihmiset asuvat lähellä palveluja, työpaikkoja ja virkistysalueita, joihin pääsee helposti kävellen, pyöräillen tai bussilla. Elinympäristö on viihtyisä ja turvallinen myös lapsille. Yleiskaavatyössä pohditaan, mitä strategian visio ja päämäärät tarkoittavat mm. kaupunkiympäristön, palveluiden ja elinkeinojen tai liikenteen järjestämisen kannalta. Työssä on mukana myös edelliseltä valtuustokaudelta jatkuvia teemoja, joita pitää edelleen selvittää ja tarkemmin suunnitella. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjavesiasiat, julkiset ja kaupalliset palvelut sekä luonnonsuojelualueiden laajennukset. Erityisenä tavoitteena yleiskaavatyölle 2013-2016 on kehittää vuoropuhelun menetelmiä niin, että mahdollisimman monet tahot kansalaisista asiantuntijoihin voisivat osallistua keskusteluun Lahden tulevaisuudesta. Yleiskaava sisältää tarinan houkuttelevasta ja elinvoimaisesta ympäristökaupungista, jonka kirjoittamista on tarkoitus tällä kaudella jatkaa ja syventää yhteistyössä eri osapuolten kanssa perinteisten yleisötilaisuuksien lisäksi mm. työpajoissa ja epalautteen avulla. Lahden yleiskaavaa tarkistetaan valtuustokausittain. Edellinen valtuusto asetti Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteet ja myös hyväksyi yleiskaavan toukokuussa 2012. Yleiskaavatyössä 2013-2016 yleiskaavaa tarkistetaan niiltä osin kuin strategia, uusi selvitystieto ja edelliseltä kaudelta kesken jääneet asiat antavat aihetta. Tavoitteiden asettelussa määritetään ne teemat, joihin tällä kierroksella keskitytään. Lainvoimaiseen yleiskaavakarttaan on nähtävissä vain joitakin muutostarpeita. Sen sijaan vuorovaikutteisessa yleiskaavatyössä rakentuvaa jatkosuunnittelussa tarpeellista tietoa on mahdollista kirjata yleiskaavan suunnitteluohjeisiin ja selostusosiossa olevaan tarinaan. Kuluvana vuonna tarkistetaan yleiskaavan tavoitteet ja määritetään selvitystarve. Vuonna 2014 tehdään idealuonnoksia ja tarkastellaan vaihtoehtoja. Yleiskaavan vaikutuksia arvioidaan eri menetelmin vuosina 2014 ja 2015. Yleiskaavaehdotus valmistuu vuoden 2015 lopulla, jolloin valtuusto voi päättää sen hyväksymisestä keväällä 2016. Tavoitteiden valmistelussa on huolehdittu siitä, että yleiskaavan tavoitteet ovat linjassa paitsi lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa (VAT), myös kaupungin strategian ja muiden ohjelmien kanssa. Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (2010) ja Viheralueohjelma (2013) sisältävät paljon yleiskaavan tavoitteita tukevia ja tarkentavia linjauksia. Tavoitteita on käsitelty yleiskaavan työ- ja ohjausryhmässä, toimialojen johtoryhmissä sekä neuvotteluissa viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteita on esitelty päättäjille ennen päätöksentekoa valtuuston tiedotustilaisuudessa ja kaupunginhallituksen iltakoulussa sekä tekniselle lautakunnal-

5 le. Kaupunkilaisia on kuultu kaikille avoimella Kuvittele Lahti vuonna 2025 -paikkatietokyselyllä, johon saatiin noin 50 vastausta. Aineisto analysoitiin, luokiteltiin ja yleistettiin yleiskaavan tavoitteiksi sekä ohjattiin tarpeen mukaan eteenpäin muuhun suunnitteluun. LAMK:n ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat osallistuivat Kuvittele Lahti -kyselyyn tekemällä ryhmissä videoklippejä eri puolilta kaupunkia. Yleiskaavan tavoitteiden pohjana ovat edellisen valtuuston 18.1.2010 hyväksymät yleiskaavan tavoitteet, jotka on muokattu strategian 15.4.2013 mukaisiksi. Edelliseltä valtuustokaudelta jatkuu useita teemoja mm. keväällä 2012 saatujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Uudet tai merkittävästi muuttuneet tavoitteet on kirjoitettu tekstiin punaisella. Muutoin tavoitteiden sisältö on sama kuin kaupunginvaltuuston 18.1.2010 hyväksymissä, edellisen yleiskaavakierroksen tavoitteissa. Yleiskaavan tavoitteet ovat osa yleiskaavan selostusta, joka valmistellaan sähköiseksi, valtuustokausittain päivittyväksi nettiversioksi yleiskaavatyön 2013-2016 aikana. Kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavan tavoitteiden hyväksymisestä vuoden 2013 lopulla. YLEISKAAVAN KANNALTA KESKEISIMMÄT STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄT A1 Kehitetään seutua kansainvälisesti merkittävänä ympäristö- ja muotoiluosaamisen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatioja elinkeinokeskittymänä. A2 Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista seudulle. A5 Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa. A7 Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteutetaan erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. A8 kaupunkikonserni edistää ekologisen, resurssitehokkaan rakennetun ympäristön sekä siihen liittyvien edelläkävijäalueiden ja -kohteiden syntymistä. B3 Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä. B4 Otetaan käyttöön uusia osallistumistapoja sekä kannustetaan asukkaita osallistumaan käyttämiensä palveluiden ja ympäristönsä kehittämiseen. B5 Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki. D Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä. E Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä. F Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki.

6 STRATEGIASTA YLEISKAAVAAN TULEVIA TEEMOJA: KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE VÄESTÖNKASVU JA KESTÄVÄ TALOUS PALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖT ELINYMPÄRISTÖN VIIHTYISYYS KAUPUNKILAISTEN OSALLISTUMINEN (UUSI PAINOTUS) LAPSIYSTÄVÄLLINEN LAHTI (UUSI TEEMA)

7 1. KESTÄVÄSTI KASVAVA LAHTI 1.1 Ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan kehittymisen mahdollisuudet turvataan. Osoitetaan tarvittavat alueet yritysten sijoittumiselle niin, että Lahdesta muodostuu Suomen johtava ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskus. (strategia: A1, A2, D) Tavoite mahdollistaa kaupungin kasvun ja kestävän talouden. 1.2 Ympäristöliiketoiminnan, muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asemaa vahvistetaan maankäytön ratkaisuilla. Lahden elinkeinostrategian mukaisten alojen koulutus- ja tutkimuslaitoksille sekä yrityksille luodaan edellytyksiä sijoittua Lahteen ja toimia laadukkaassa kaupunkiympäristössä. Eri alojen osaajille tarjotaan mahdollisuuksia kohdata ja verkottua keskenään. Eri alojen osaajien sijoittumista samalle alueelle tuetaan erityisesti keskustassa ja keskustan reunavyöhykkeeellä, esimerkiksi Niemessä. (strategia: A1, A2, A5, D) 1.3 Yhdyskuntarakenteen ratkaisuilla vahvistetaan ympäristökaupunki-imagoa. (strategia: A1, A7, F) Ympäristökaupunki on viihtyisä, koska monimuotoinen luonto tuottaa ekosysteemipalveluja ja maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan. "5-44552*3 4 1%-6-54 34 44*3 4,0,.5,3 4 */31*2%%4*0 +% -506553 6*2,*348747.*/ / #884-71%-6-54 *-.%/ 15)&*345.*/ / *-.%340/ 3884-7 6 & / 350&%445.*/ / 2003*0/ ),8*37 $5,*1%-6-54.%%1 28/.50&0345.*/ / (04037/4 3* 2%6*/4 *& /,* 240 -*/7.182*3494 $504%/401%-6-54 250,% 2%%,%!%*/ 4.%4 2*%%-*4 15)&%3 6 3* Ekosysteemipalveluiden jaottelu ja esimerkkejä luonnon tuottamista hyödyistä. Ariluoma, M. (2012) mukaillen.

8 1.4 Kaupungin houkuttavuutta kehitetään tarjoamalla tasapainoinen kokonaisuus asuin- ja työympäristöjä sekä vapaa-ajan ympäristöjä. (strategia: A7, B3, B5, D, E) Yrityksille on paremmin työvoimaa saatavilla, kun ihmiset haluavat asua Lahdessa ja muuttaa tänne. Kasvava maakunnan keskus houkuttaa hakemaan palveluita ja viettämään vapaa-aikaa. Tavoite luo edellytyksiä kaupungin kasvulle. 1.5 Kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennetään. (strategia: A7, A8, D, F) Tiivistämisellä ja täydentämisellä eheytetään kaupunkia. Olemassa olevan katu-, vesi- ja viemäriverkon hyödyntäminen rakentamisessa on sekä ekologisesti että taloudellisesti kestävää. Kaupunkirakennetta eheyttämällä tuetaan myös olemassa olevia palveluita, mikä on sosiaalisesti kestävää. 1.6 Kaupunkia tiivistettäessä ja täydennettäessä parannetaan samanaikaisesti sen viihtyisyyttä. Tiivistämiselle asetetaan reunaehtoja, joiden avulla pyritään parantamaan elinympäristön viihtyisyyttä ja esteettömyyttä. (strategia: A7, B3, B5, E) Tiiviissä kaupungissa houkuttelevaa on arjen laatu: viihtyisä elinympäristö, jossa monipuoliset palvelut ovat helposti eri väestöryhmien saavutettavissa. 1.7 Tiivistettäessä otetaan huomioon olemassa olevan kaupunkiympäristön, maiseman ja luonnon ominaispiirteet sekä suojelu- ja virkistysarvot. Rakentamattomia alueita jätetään ekosysteemipalveluiden kannalta riittävästi. Tiivistettäessä varmistetaan, että kaupunkilaiset voidaan suojata ympäristöhäiriöiltä kuten melulta, tärinältä ja haitallisilta päästöiltä. Tiivistettäessä otetaan huomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja uusiutuvan lähienergian tuotantomahdollisuudet. (strategia: A7, F) Lähtö- ja selvitystiedot sekä osallisten palaute auttavat määrittämään reunaehtoja. Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteet rakennetun ympäristön ominaispiirteiden vaalimiselle. Tärkeimmät ekosysteemipalvelut Lahdessa ovat puhdas ilma ja juomavesi sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Näitä ekosysteemipalveluja tuottavat maaperä, vesistöt ja metsät. Yhdyskunnan muutoskestävyyden eli resilienssin merkitys kasvaa muuttuvissa oloissa. Hyvin toimivat ekosysteemipalvelut auttavat kestämään muutosta. Viheralueet ja metsät mm. toimivat hiilinieluina ja suodattavat hulevesiä. Uusiutuvalla lähienergialla tarkoitetaan maalämpöä, pientuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. 1.8 Tiivistettäessä kaupunkirakennetta turvataan myös rakennettujen alueiden ekosysteemipalveluiden tuotanto jättämällä riittävästi tilaa viheralueille, kasvillisuudelle ja katupuille. Rakennetuilla alueilla kehitetään ekosysteemipalvelujen tarjontaa tarvittaessa myös teknisin ratkaisuin. (strategia: A7, D, F)

9 Mari Ariluoma (2012). Kaupunki ekosysteemipalvelujen tuottajana. Havainnekuva, miltä Mukkulan uudet ekosysteemipalvelut voisivat näyttää. Tiivistyvässä kaupunkiympäristössä erilaisten rakennettujen alueiden merkitys ekosysteemipalveluiden tuottajana korostuu. Rakennusten vihreillä pinnoilla (seinät, katot) voidaan parantaa veden kiertokulkua ja kaupunki-ilman laatua sekä lisätä monimuotoisuutta. Kaupunkivihreä myös parantaa elinympäristön viihtyisyyttä. Toimivat ekosysteemipalvelut auttavat myös kaupunkia sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Monilla ekosysteemipalveluilla on myös taloudellista arvoa. 1.9 Pohjavesialueelle rakentamista vältetään. Pohjaveden laatu ja määrä turvataan myös tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa. (strategia: A7) Pohjavesi on kenties tärkein lahtelainen ekosysteemipalvelu, jolla on merkitystä niin kaupungin asukkaille kuin monille yrityksillekin. 1.10 Hulevesien hallinnan vaatimukset otetaan huomioon sekä täydennysrakentamisessa että uusilla alueilla. (strategia: A7) Hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen käsittely lähellä syntypaikkaa ehkäisee haitallisia muutoksia vesisuhteissa; esimerkiksi kaupunkitulvia ja luonnonvesistöjen likaantumista ja auttaa näin yhdyskuntaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

10 1.11 Eri toimintoja, kuten asumista, palveluita ja työpaikkoja, sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Yhdyskuntarakennetta pyritään sekoittamaan sijoittamalla alueelle sellaisia toimintoja, joista ei ole toisilleen häiriötä. Huolehditaan myös kaupungin sosiaalisesta sekoittuneisuudesta tarjoamalla asuinalueilla erilaisia asumismuotoja. (strategia: A7, B3, B5, D, E) Toimintojen sekoittaminen tukee jalankulkua ja pyöräilyä. Merkittävin mahdollisuus vaikuttaa pyöräilyn ja kävelyn lisääntymiseen on lyhyillä, alle viiden kilometrin matkoilla, jotka nykyään tehdään henkilöautolla. Lähde: Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2012.

11 1.12 Selvitetään käyttötarkoituksen muutostarpeita rakennetuilla alueilla. Tarkastellaan erityisesti asumisen tuomista yksipuolisesti kaupallisten toimintojen alueille. (strategia: A7, D) Paavolassa on juuri hyväksytty Kulmakadun asemakaavan muutos, joka tuo uutta asumista kaupunginosaan. Paavolan tornitaloselvityksen pohjalta voidaan tarkastella seuraavia mahdollisia muutoksia alueella. On taloudellista tehostaa olemassa olevien alueiden käyttöä. Vasemmalla havainnekuva Luhdan korttelin asemakaavan muutoksesta, Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, oikealla Paavoln tornitaloselvityksen tarkastelualue rajattuna ilmakuvaan. 1.13 Selvitetään sopivia alueita ekologisen, resurssitehokkaan rakennetun ympäristön edelläkävijäkohteiksi. (strategia: A8) Mahdollisia alueita ovat esimerkiksi Ranta-Kartano, Lahden asemanseudun radanvarsi ja Hennalan kasarmialue. 1.14 Yleiskaavan puitteissa rakennetaan yhteisöllisesti tietoa houkuttelevan ja elinvoimaisen ympäristökaupungin tulevaisuutta varten. Kaupunkilaisten, asiantuntijoiden, viranomaisten ja päättäjien rakentamaa tietoa kohdellaan samanarvoisesti. (strategia: B3, B4) Tiedon rakentamisen työkaluina toimivat sähköinen yleiskaava ja epalaute-järjestelmä, joka on avoinna laadullisen paikkatiedon keräämistä varten koko yleiskaavatyön ajan osoitteessa.

12 1.15 Kaikki kaupunkilaiset voivat osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun ja sen viihtyisyyden parantamiseen monilla eri tavoilla. Yleisötilaisuuksien ja virallisten kuulemisten lisäksi järjestetään kaupunginosa- ja/tai teemakohtaisia työpajoja. epalaute-järjestelmää käytetään tehokkaammin tiedon rakentamisen välineenä. Laaditaan vuosittainen osallistumisen kalenteri, josta kaupunkilainen voi valita itselleen sopivimman ajankohdan ja työmuodon häntä kiinnostavasta aiheesta. (strategia: B3, B4) Osallistuminen ja yhteistyö vahvistavat yhteisöllisyyttä, joka edistää hyvinvointia monipuolisesti. 1.16 Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia parannetaan. Järjestetään lapsille ja nuorille suunnattuja paikkatietokyselyjä ja työpajoja yhteistyössä kasvatus- ja nuorisopalveluiden kanssa. (strategia: B4) Yleiskaavatyöhön 2009-2012 osallistui paljon kansalaisia, mutta vain vähän nuoria. On tärkeää saada työhön mukaan ne ihmiset, joiden tulevaisuudelle yleiskaavan ratkaisuilla on suurin merkitys. 1.17 Lasten ja nuorten omaehtoiset liikkumismahdollisuudet turvataan. Kouluverkon suunnittelussa otetaan huomioon lasten itsenäinen liikkuminen. Kävelyn ja pyöräilyn sekä julkisen liikenteen kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti lapset liikenteessä. (strategia: B4, B5) Kaupungin strategian ja yleiskaavan tavoitteet tiiviistä yhdyskuntarakenteesta, kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä toimivasta julkisesta liikenteestä parantavat lasten omaehtoista liikkumista. Lasten ja nuorten näkökulman huomioon ottaminen hyödyttää myös muita väestöryhmiä. Tutkimustiedon valossa lasten ja nuorten omaehtoisella liikkumisella voi olla jopa liikuntaharrastustoimintaa merkittävämmät terveysvaikutukset. 1.18 Asuinalueiden lähiympäristöjen turvallisuutta ja hahmotettavuutta parannetaan. Huolehditaan kävely- ja pyöräilyreittien viherympäristöstä. (strategia: B5, E) Lasten liikkumista edistäviä tekijöitä ovat saavutettavuuden lisäksi ympäristön turvallisuus, hahmottettavuus ja vihreys. Lapsen tulee voida hahmottaa reittien jatkuvuus, liittymien ja suojateiden sijainti jne. Koulumatkoilla on tärkeä

13 rooli lasten omaehtoisessa liikkumisessa. Lasten näkökulmasta hyvin suunniteltu lähiympäristö on miellyttävä kaiken ikäisille. 1.19 Lapsiperheiden arjen sujuvuutta tuetaan yhdyskuntarakenteen ratkaisuilla. (strategia: B5, E) Lapsiystävällisessä kaupungissa koko perheen elämä toimii mutkattomasti. Tiiviissä ja toiminnoiltaan sekoittuneessa kaupungissa koulut, työpaikat ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lähellä kotia. Kuluu vähemmän aikaa ja energiaa paikasta toiseen siirtymiseen. Lahti on nykyään 15 minuutin kaupunki. 1.20 Lahden nykyisellä alueella on 120 000 asukasta ja yli 50 000 työpaikkaa vuonna 2025. Lahden väestö kasvaa noin prosentin vuodessa; yhteensä noin 16 000 asukkaalla. Uusia työpaikkoja tarvitaan noin 4000. Lahti kasvaa kestävästi. (strategia: D, E) Väestön ja elinkeinojen kasvu mahdollistaa palveluiden tuottamisen. Tiivis kaupunkirakenne edistää palvelujen säilymistä ja uusien syntymistä. Tiiviissä kaupungissa on paremmat edellytykset toimivalle julkiselle liikenteelle. 1.21 Lahden työpaikkaomavaraisuus on yli 110%. Kasvavan maakuntakeskuksen vetovoima luo mahdollisuuksia työpaikkojen syntymiselle. Uusille työpaikoille luodaan olosuhteet ja edellytykset sijoittua Lahteen. (strategia: A2, D, E) Yli 100% työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa, että Lahdessa työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin Lahdessa asuvien työllisen työvoiman lukumäärä.

14 1.22 Nuorelle työikäiselle väestölle tarjotaan asuntoja maakuntakeskuksen palvelujen ääressä. Ihmiset asuvat maanläheisesti kaupunkimaisissa pientaloissa tai väljissä kerrostaloasunnoissa, joista pääsee helposti yleisille viheralueille. Nuorelle työikäiselle väestölle tarjotaan myös viihtyisien, turvallisten ja yhteisöllisten pihapiirien kerrostaloasuntoja. (strategia: B3, C, D, E) Lahti on kaikenikäisten kaupunki, mutta nuoreen työikäiseen väestöön panostaminen asuntotarjonnassa ja kaupunkiympäristössä edistää kaupungin talouden pitämistä tasapainossa pitkällä aikavälillä. Lahti on vertailukaupunkeja kerrostalovaltaisempi kaupunki. Lahtelaiset kerrostaloasunnot ovat kuitenkin keskimääräistä väljempiä. Kerrostaloasumisesta voidaan tehdä lapsiperheille houkutteleva asumismuoto kehittämällä sitä maanläheisempään suuntaan. Maanläheisyys kerrostalossa voi tarkoittaa esimerkiksi, että vaikka oma asunto ei ole maan tasossa, asuntoon liittyy maan tasossa olevia toimintoja ja tiloja, jotka helpottavat arkea. Tällaisia ovat pyörä- ja lastenvaunuvarastot. Kerrostaloissa voisi myös olla rappukohtaiset kuraeteiset tai muita toimintoja, jotka tavallisesti liitetään vain omakotiasumiseen. 1.23 Lahdesta tehdään houkutteleva asuinpaikka viihtyisän elinympäristön, hyvien palveluiden ja sujuvan arjen avulla. Ihmiset elävät viihtyisässä kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa ei kulu paljon aikaa ja energiaa paikasta toiseen siirtymiseen. (strategia: A7, E) Lahti kilpailee pääkaupunkiseudun kuntien kanssa erityisesti hintatasolla. Kaupunkiseudun kuntien kanssa Lahti kilpailee palveluiden saavutettavuudella. Lahdesta ei tulla etsimään isoja omakotitontteja. Sen sijaan kaupunkiympäristön tulee olla viihtyisä, jotta Lahti olisi houkutteleva.

15 1.24 Yhdyskuntarakenteesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään. Tavoitteena on vähentää asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. (strategia: A7, A8, E) Yhdyskuntarakenteen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on verrattain vähäinen ja koskee koko kaupunkiseutua. Merkittävämpi asema on (lämmitys) energian tuotannolla. Päästöjen vähennystavoite on kuitenkin sidoksissa muihin yleiskaavan tavoitteisiin: tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden saavutettavuuteen ja yksityisautoilun vähentämiseen. Kun nämä tavoitteet saavutetaan, samalla vähenevät myös kasvihuonekaasupäästöt. 1.25 Maankäytön suunnittelussa hyödynnetään päästölaskelmia ja ekotehokkuustarkastelua. (strategia: A8, F) Kaupunki testaa KEKO-laskuria eli kaupunkien ja kuntien ekotehokkuustyökalua ja ottaa sen käyttöön kaavoituksessa. Vireillä olevassa kaupunkikonsernin kestävän energiankäytön ohjelmassa tarkastellaan energian tuotantoa ja kulutusta kokonaisuutena myös yleiskaavan näkökulmasta. 1.26 Ympäristökaupunki-imagoa vahvistetaan tekemällä kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä näkyvämmäksi kaupunkikuvassa. Kestävien liikkumismuotojen parannustoimenpiteissä otetaan huomioon imago ja Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma erityisesti keskustassa ja keskeisillä reiteillä. Julkisen liikenteen runkolinjoille ja pyöräilyn laatukäytäville suunnitellaan yhtenäinen ilme. (strategia: A7, F) Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma (KäPy) valmistui vuoden 2012 lopulla ja integroidaan nyt yleiskaava-aineistoon. LahenD-hankkeena toteutetut proto-pyöräkatokset aseman vieressä ovat hyvä esimerkki pyöräilyn imagon ja näkyvyyden parantamisesta. 1.27 Kaupungin ominaispiirteiden kuten maiseman, historian ja maamerkkien merkitystä kaupunkikuvassa parannetaan. (strategia: F) Omaleimaisuus on tärkeää identiteetille, imagolle ja matkailun vetovoimaisuudelle. Myös elinympäristön viihtyisyys on yhä merkittävämpi imago- ja houkuttavuustekijä.

16 YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT: 1.28 Päivitetään joukkoliikennesuunnitelman sisältö yleiskaavaan. 1.29 Tarkistetaan pohjavesialueiden rajauksia ja pohjaveden ottamoiden suoja-alueita uusimman selvitystiedon perusteella. Yhtenäistetään pohjavettä koskevia määräyksiä muiden säännösten kanssa. 1.30 Päivitetään voimalaitoksia koskevat suunnitteluohjeet ja aluevaraukset. Yleiskaavatyössä 2009-2012 merkittiin kaksi vaihtoehtoista aluevarausta Lahti Energian biovoimalaa varten: Kujalaan (ET-6) ja Hennalaan (ET-13). Vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa on ET-13 aluetta koskeva asemakaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden Kymijärven biovoimalaitoksen käyttöön tulevan biopolttoaineterminaalialueen ja mahdollisen lämpökeskuksen rakentuminen. Kaavoitusohjelmassa on myös Kymijärven voimalaitoksen asemakaavan muutos. 1.31 Tarkistetaan väestön mitoitusta alueittain viimeisimmän väestöennusteen perusteella. Tarkennetaan, minkä ikäistä väestöä eri alueilla asuu tavoitevuonna 2025. 1.32 Tarkistetaan reservialueiden maankäyttöratkaisuja ja rajauksia sekä suunnitteluohjeita keväällä 2012 yleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen johdosta. Tarkastellaan asumisen reservialueiden toteutuksen ajoitusta yleiskaavaluonnoksen 2011 vaikutusten arvioinnin johdosta. Asumisen reservialueita ovat Kujala (A-14), Ämmälä (A-16), Renkomäen eteläisin osa (A-17), Ala-Okeroinen (A-23) ja Lehmus (A-38).

17 2. LAHDEN KESKUSTA 2.1 Keskustaa kehitetään kaupunkielämän sydämenä. Monipuolinen kaupunkielämä ja palvelut keskustassa edellyttävät, että siellä asutaan ja siellä on elämää vuorokauden kaikkina aikoina. Lahdessa asutaan jatkossakin torin laidalla. (strategia: A5, D) 2.2 Osoitetaan keskustan läheisyyteen kaupunkimaista pientaloasumista. (strategia: A5) Keskustan alueella palvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Siellä on myös runsaasti vapaa-ajan palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Kaupunkimainen pientalorakentaminen keskustan reunavyöhykkeellä voisi mahdollistaa lapsiperheiden autottoman elämän. 2.3 Keskustaan rakennetaan lisää asuntoja. Puhtaasti liiketoimintojen kortteleita elävöitetään esimerkiksi tutkimalla mahdollisuuksia sijoittaa niihin korkeita asuinkerrostaloja liikerakentamisen ja rakenteellisen pysäköinnin päälle. (strategia: A5, A7, D) Syksyllä 2013 valmistuneen Paavolan market-alueen selvityksen pohjalta voidaan ryhtyä tutkimaan asumisen lisäämistä nykyisin yksipuolisesti kaupalliselle alueelle. Korkeita rakennuksia on mahdollista sijoittaa Kauppakadun varrelle. Keskustassa on meneillään useita täydennysrakennushankkeita ja myös useita täydennysrakentamisen asemakaavoja on vireillä. Syksyllä 2013 valmistunut Kulmakadun asemakaavaehdotus mahdollistaa 16-kerroksisen talon rakentamisen Kulmakadun ja Kauppakadun kulmaan. 2.4 Parannetaan keskustan saavutettavuutta. (strategia: A5, A7) Lahden keskusta on maakunnan sydän ja sinne tulee päästä sujuvasti myös kauempaa. Hyvä saavutettavuus niin julkisilla kulkuvälineillä kuin autollakin edistää keskustan elinvoimaisuutta. 2.5 Parannetaan keskustan sisäisiä liikenneyhteyksiä ja esteettömyyttä. Vaihtoyhteyksiä kulkuvälineestä toiseen kehitetään. Selvitetään huoltoliikenteen järjestämisen vaihtoehtoja. Keskustassa parannetaan pyöräilyreittejä ja polkupyörien pysäköintiä. (strategia: A5, A7) Keskustassa asuu ja siellä asioi paljon ikäihmisiä, joille keskustan sisäisetkin etäisyydet tai korkeuserot voivat olla ylivoimaisia esteitä. Esteetön kaupunki-

18 ympäristö hyödyttää myös muita väestöryhmiä. Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma valmistui yleiskaavatyön 2009-2012 loppuvaiheessa. Yleiskaavatyössä 2013-2016 keskustan kävelyn ja pyöräilyn verkosto esitetään kehittämissuunnitelman mukaisesti. 2.6 Keskustan alueelle muodostetaan yhtenäinen kävelyalue. Yleiskaavassa määritetään vyöhyke, jonne kävelyalue sijoittuu, mutta jonka rajaus tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kävelyaluetta suunniteltaessa otetaan huomioon julkisen liikenteen yhteydet, huoltoliikenne sekä välttämätön tonttiliikenne. (strategia: A5, A7) 2.7 Luodaan edellytyksiä uusien vetovoimaisten kaupallisten palveluiden syntymiselle keskustan alueelle. (strategia: A2, A5, D) Keskustan elinkeinorakenne on tärkeä koko kaupungin elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta. 2.8 Luodaan keskustaan kohtaamisen mahdollisuuksia. Luodaan edellytyksiä vapaa-ajan paikoille ja hyvinvointipalveluille kuten kuntosaleille, kahviloilla ja erilaisille tapahtumille, jotka houkuttavat eri väestöryhmiä viipymään keskustassa myös iltaisin ja viikonloppuisin. (strategia: A5, B3, B5) Elinvoimainen ja houkutteleva keskusta on paikka, jossa ihmiset viihtyvät myös kaduilla, aukioilla, toreilla ja puistoissa. 2.9 Kaupunkiympäristön ominaispiirteet säilytetään ja ympäristön laatuun kiinnitetään erityistä huomiota keskustan alueella. (strategia: A5) Elinympäristön viihtyisyys on tärkeää myös muualla kaupungissa; keskusta on kuitenkin kaikkien kaupunkilaisten yhteinen alue. Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Apoli tarkentaa, mitä elinympäristön esteettisellä laadulla tarkoitetaan. YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT: 2.10 Yleiskaavaehdotuksesta keväällä 2012 saatujen lausuntojen perusteella kehitettäviä teemoja Lahden keskustassa ovat mm. keskustan saavutettavuus, huoltoliikenteen toimivuus, liikenneturvallisuus ja esteettömyys. 2.11 Kävelyaluetta täsmennetään teemakartalla ja ydinkeskustan (C-1) suunnitteluohjeessa päivittyneiden keskustaa koskevien suunnitelmien johdosta. Lahden toriparkki on rakenteilla ja valmistuu toukokuussa 2015. Lahden matkakeskuksen rakentaminen on käynnistynyt osana Lahden keskusta-alueen radanvarren uudistusta. Uusi matkakeskus otetaan käyttöön syyskuussa 2015. Keskustan kehityskuvaa päivitetään. Ranta-Kartanon alueen yksityiskohtainen suunnittelu jatkuu. Paavolan tornitaloselvitys on valmistunut syksyllä 2013.

19 3. ASUMISEN LAHTI 3.1 Kaupungin houkuttavuutta kehitetään tarjoamalla tasapainoinen kokonaisuus asuin- ja työympäristöjä sekä vapaa-ajan ympäristöjä. (strategia: A2, B3, D, E) Yrityksille on paremmin työvoimaa saatavilla, kun ihmiset haluavat asua Lahdessa ja muuttaa tänne. Kasvava maakunnan keskus houkuttaa hakemaan palveluita ja viettämään vapaa-aikaa. Tasapainoiseen kokonaisuuteen kuuluu myös sosiaalinen näkökulma. Kaupunkirakenteen kehityksellä on mahdollista vaikuttaa haitalliseen alueelliseen eriytymiseen mm. tarjoamalla kaupungin eri puolilla monipuolisesti erilaisia asumismuotoja. 3.2 Suositaan kaupunkimaista pientalorakentamista ja lisätään erilaisten talotyyppien ja asumismuotojen tarjontaa. Mahdollisimman monille lahtelaisille tarjotaan laadukas asuntokohtainen ulko-oleskelutila tai pieni oma piha, vaikka kaupunkirakenne onkin entistä tiiviimpää. Kaupunkimaisella pientalorakentamisella tavoitellaan myös parempaa ja kokonaisvaltaisempaa rakennusten ja viherympäristöjen suunnittelua. (strategia: A7, D) 3.3 Erillispientalojen tontit ovat keskimäärin alle 800 m 2 :n kokoisia. Olemassa olevien asuinalueiden uudistumista edistetään jakamalla tontteja ja myöntämällä lisärakennusoikeutta mahdollisuuksien mukaan. Tutkitaan kytkettävien erillispientaloalueiden toteuttamismahdollisuuksia ja alueellisia tyyppitaloja. (strategia: A7, D) Pienet tontit ja olemassa olevien tonttien jakaminen mahdollistavat katuverkon ja yhdyskuntateknisen verkoston sekä palveluiden tehokkaan käytön. 3.4 Uudet kerrostalot rakennetaan keskustan tai olemassa olevien kerrostaloalueiden yhteyteen. Uusia kerrostalolähiöitä ei rakenneta. (strategia: A7, D) On taloudellisempaa eheyttää olemassa olevia alueita kuin rakentaa kokonaan uusia. 3.5 Kannustetaan maanomistajia tiivistämiseen. (strategia: A7, D) Yhteistyöllä ja kannustimilla pyritään siihen, että kaupunki voisi kasvaa mahdollisimman paljon sisäänpäin. Yleiskaavaprosessissa tehdään esiselvitystyötä mahdollisista kannattavista täydennyshankkeista tai -kohteista. Kaupunki voi saattaa eri osapuolet taloyhtiöt ja rakennusliikkeet - saman pöydän ääreen. Kaupunkimaista pientaloasumista uudella alueella Karistossa (vas.) ja vanhalla alueella Onnelantiellä (oik.).

20 YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT: 3.6 Tarkistetaan Hennalan puolustusvoimien alueen (EP-1) maankäyttöä. Muutos koskee yleiskaavakarttaa ja -määräystä sekä suunnitteluohjetta. Hennalasta kehitetään monipuolinen alue, jossa on asumista, palveluita, elinkeinoja ja työpaikkoja. Otetaan alueen suunnitelussa huomioon lasten näkökulma. Kehitetään viheryhteyksiä alueen läpi. Puolustusvoimien toiminta Hennalassa lakkaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa on asemakaava alueen itäosaan. HENNALA Hennalan puolustusvoimien alue (EP-1, vaaleanpunainen alue) nykyisessä yleiskaavassa Hennalan alue on Museoviraston luokittelema valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö (RKY) ja siellä on paljon komeita vanhoja rakennuksia ja hienoja ulkotiloja, jotka otetaan huomioon yleiskaavan suunnitteluohjetta laadittaessa.

21 4. ELINKEINOJEN LAHTI 4.1 Ympäristöliiketoiminnan, muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asemaa vahvistetaan maankäytön ratkaisuilla. Lahden elinkeinostrategian mukaisten alojen koulutus- ja tutkimuslaitoksille sekä yrityksille luodaan edellytyksiä sijoittua Lahteen ja toimia laadukkaassa kaupunkiympäristössä. Eri alojen osaajille tarjotaan mahdollisuuksia kohdata ja verkottua keskenään. Eri alojen osaajien sijoittumista samalle alueelle tuetaan erityisesti keskustassa ja keskustan reunavyöhykkeeellä, esimerkiksi Niemessä. (strategia: A1, A2, D) 4.2 Luodaan edellytyksiä korkean jalostusasteen työpaikkojen ja palveluiden syntymiselle. (strategia: A2, D) Vähän tilaa vievä toiminta, jollaista korkean jalostusasteen työpaikat ja palvelut yleensä ovat, soveltuu hyvin tiiviiseen kaupunkiin. Suomen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä siten, että perinteisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja palvelualojen lisääntyneet. 4.3 Kaupungin houkuttavuutta kehitetään tarjoamalla tasapainoinen kokonaisuus asuin- ja työympäristöjä sekä vapaa-ajan ympäristöjä. (strategia: A2, D, E) Yrityksille on paremmin työvoimaa saatavilla, kun ihmiset haluavat asua Lahdessa ja muuttaa tänne. Kasvava maakunnan keskus houkuttaa hakemaan palveluita ja viettämään vapaa-aikaa. 4.4 Luodaan edellytyksiä uusien vetovoimaisten, maakunnallisten ja seudullisten kaupallisten palveluiden syntymiselle keskustan alueelle. (strategia: A2, A5, D) Keskustan elinkeinorakenne on tärkeä koko kaupungin ja myös maakunnan elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta.

22 YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT: 4.5 Selvitetään luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevien elinkeinoelämän alueiden (TY) määräysten ja suunnitteluohjeiden tarkistamistarpeet uuden selvitystiedon pohjalta. 4.6 Tarkistetaan Niemen elinkeinoelämän alueen (T-10) ja pohjoispuolen asumisen alueen (A-27) sekä kaupallisten palveluiden alueen (P-9) suunnitteluohjeita vastaamaan alueen ajankohtaisia suunnittelutarpeita. 4.7 Otetaan huomioon elinkeinoelämän kehittäminen Hennalan uusia maankäyttöratkaisuja suunniteltaessa.

23 5. PALVELUIDEN JA KAUPAN LAHTI 5.1 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ensisijaisesti olemassa olevien palveluiden läheisyydessä. (strategia: A7, D, E) Lisärakentaminen olemassa olevilla alueilla ja lähellä palveluita tukee niiden säilymistä, kun alueelle tulee uusia asukkaita ja työpaikkoja. 5.2 Asuinalueiden lähipalveluiden säilymistä ja monipuolistamista edesautetaan tiivistämällä ja täydennysrakentamalla. Enemmän asukkaita alueella lisää kysyntää. Olemassa oleville alueille varataan tilaa myös uusille tai uuden tyyppisille palveluille. (strategia: A7, B3, D, E) Tulevaisuudessa voidaan joutua pohtimaan esim. liikkuvien lähipalveluiden alue- ja tilatarpeita. Myös työelämän muutokset kuten kotoa tehtävän työn yleistyminen voi synnyttää uudenlaista palvelukysyntää asuinalueille, esimerkkinä etätyötoimistot tai yhteistoimitilat. 5.3 Lähipalveluita tarkastellaan joustavana kokonaisuutena, jonka sisältö voi muuttua sen mukaan, minkälaista väestöä alueella kulloinkin asuu. Lähipalveluiden sisältöä ei määritetä tarkasti vaan mietitään asuinalueen elinkaaren mukaan, mitkä palvelut kulloinkin ovat alueella tarpeen. Palvelu voi myös siirtyä paikasta toiseen alueella ja olla silti riittävän lähellä säilyäkseen lähipalveluna. (strategia: A7, B3, D, E) Tärkeimmät lähipalvelut lahtelaisille ovat kyselytutkimusten mukaan lähikauppa, päiväkoti ja alakoulu. Lähipalvelut voivat sijoittua monitoimitaloihin, jotka toimivat elinkaarensa aikana esimerkiksi päiväkotina, kouluna ja vanhusten palvelukeskuksena. 5.4 Varataan tilaa myös yritysten ja järjestöjen tuottamille hyvinvointipalveluille. (strategia: A2, A7, D) Nykyisten palvelukeskittymien suhde asuinalueisiin ja joukkoliikennesuunnitelman mukaisiin reitteihin

24 Hyvinvointipalvelujen merkitys kasvaa jatkuvasti elintason noustessa ja väestön ikääntyessä. 5.5 Parannetaan palveluiden saavutettavuutta kävellen, pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä. (strategia: A7) Palvelun saavutettavuus on tärkeämpää kuin sijainti sinänsä. 5.6 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle tai keskustatoimintojen ulkopuolella maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen erityisesti osoitetuille alueille. (strategia: A7) Taustalla on MRL:n vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011). Tavoitteena on vahvistaa keskusta-alueen asemaa kaupan sijaintipaikkana ja toisaalta turvata toimivat kaupalliset palvelut asuinalueilla. 5.7 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa sijoitetaan olemassa olevien hyvien liikenneyhteyksien varrelle. (strategia: A7) Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (yli 2000 k-m²) ovat MRL:n muutoksen myötä 16.4.2015 alkaen vähittäiskaupan suuryksiköitä. Laadultaan ne ovat usein sellaisia, että ne perustellusta syystä voivat sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle. YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT: 5.8 Kaupan palvelualueita koskevat merkinnät, määräykset ja suunnitteluohjeet saatetaan ajan tasalle maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisiksi. 5.9 Julkisia palveluita tarkastellaan Lahden palvelukonseptin ja uusimman alueellisen väestöennusteen näkökulmasta. Integroidaan Lahden palvelukonseptin (30.5.2012) alueelliset palvelunäkymät yleiskaavaan. Lahden palvelukonseptia valmisteltiin yleiskaavaehdotuksen rinnalla, mutta palvelukonsepti valmistui vasta yleiskaavan jälkeen, eikä sen sisältöä näin ollen voitu koko laajuudessaan ja syvyydessään ottaa huomioon vielä yleiskaavassa.

25 6. LUONNONLÄHEINEN LAHTI 6.1 Viheralueet ovat helposti asukkaiden saavutettavissa kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä. Viheralueiden verkostot ovat yhtenäisiä ja ulkoilu- ja virkistysalueille pääsee helposti ja jalan, pyörällä tai suksilla. Verkoston suunnittelussa otetaan huomioon lisääntyvästä käytöstä aiheutuva luonnonympäristön kuluminen, sekä seudulliset yhteydet. (strategia: A7, E) 6.2 Vielä rakentamattomat kaupungin omistamat rannat säilytetään yleisinä alueina. Yleisten ranta-alueiden tai reittien lisäämismahdollisuuksia selvitetään. Kaupungin omistamista suhteellisen vähäisistä rannoista pyritään pitkällä tähtäyksellä saamaan lisää rantoja kaikkien lahtelaisten nautittavaksi. (strategia: A7, E) 6.3 Säilytetään Lahden identiteettiä tukevat ja maisemallisesti sekä kulttuurisesti arvokkaat ympäristökokonaisuudet, kuten Salpausselkä. (strategia: A7) 6.4 Tiivistettäessä kaupunkirakennetta varmistetaan viheralueiden muodostaman verkoston säilyminen ja kehittäminen niin ekologisesti kuin toiminnallisesti. (strategia: A7) 6.5 Tiivistettäessä otetaan huomioon olemassa olevan kaupunkiympäristön, maiseman ja luonnon ominaispiirteet sekä suojelu- ja virkistysarvot. Rakentamattomia alueita jätetään ekosysteemipalveluiden kannalta riittävästi. Turvataan erityyppisten viheralueiden ekosysteemipalvelujen tuotanto viheralueohjelman mukaisesti. (strategia: A7, D) Tärkeimmät ekosysteemipalvelut Lahdessa ovat puhdas ilma ja juomavesi sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Näitä ekosysteemipalveluja tuottavat maaperä, vesistöt ja metsät. Viheralueohjelmassa on määritelty hoitoluokkakohtaisesti erityyppisten viheralueiden tuottamat ekosysteemipalvelut. Monilla ekosysteemipalveluilla on taloudellista arvoa joko suoraan tai välillisesti.

26 6.6 Koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelussa otetaan huomioon viheralueiden saavutettavuus päivän aikana. (strategia: B5, D) Tutkimustiedon valossa luonnonympäristöt ovat erinomaisia oppimisympäristöjä ja lahtelaiset päiväkodit ja koulut käyttävät niitä. Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja vihertoimen kanssa yleiskaavan viheralueiden suunnitteluohjeisiin kirjoitetaan kuvaukset, mitä viheralueita jo käytetään ja voidaan käyttää opetuksessa ja mitkä päiväkodit ja koulut ovat tai voisivat olla käyttäjiä. LUMO-kohteisiin sisältyy opetuskohteita. Luonnonympäristöjen suunnitelmallinen ja säännöllinen käyttö opetuksessa voi mahdollistaa säästöä tilainvestoinneissa. YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT: 6.7 Merkitään Pesäkallion luonnonsuojelualueen laajennus yleiskaavaan SL-alueeksi perustamispäätöksen mukaisesti. Tarkistetaan suunnitteluohjeet myös VR-alueiden osalta. 6.8 Täydennetään virkistysalueiden suunnitteluohjeita tuoreen viheralueohjelman pohjalta. Vasemmalla yleiskaavassa osoitetut viheralueet, oikealla kaupungin omistamia viher- ja vesialueita.

27 7. SAAVUTETTAVA LAHTI 7.1 Kehitetään työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta kävellen, pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä. Eri alojen työpaikkoja sijoitetaan mahdollisimman tiiviisti. (strategia: A2, A7, D, E) Tiivis yhdyskuntarakenne myös työpaikka-alueilla mahdollistaa olevan kaupunkirakenteen tehokkaan käytön ja luo synergisia osaamisen keskittymiä. 7.2 Suurin osa asukkaista voi saavuttaa maakuntakeskuksen palvelut kävellen, pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä. (strategia: A7, D) Tiivistämällä kaupunkirakennetta saadaan enemmän ihmisiä asumaan jo rakennetuille alueille ja parannetaan näin julkisen liikenteen toimivuutta. Kompaktissa kaupungissa kaikki on lähellä, mikä säästää aikaa ja energiaa sekä vähentää päästöjä. 7.3 Kaupunkirakennetta tiivistetään julkisen liikenteen reittien läheisyydessä. Tunnistetaan kaupunkijärjestelmät ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet ja julkisen liikenteen tärkeimmät akselit ja tehostetaan rakentamista erityisesti näiden läheisyydessä. Eri liikennemuotojen solmukohtiin järjestetään hyvät liityntämahdollisuudet. (strategia: A7, D, E) Etäisyyden bussipysäkille tulisi olla joidenkin määritysten mukaan noin 250 m, toisten mukaan noin 400 m, jotta ihmiset käyttäisivät bussia. Mitä enemmän ihmisiä asuu julkisen liikenteen reittien läheisyydessä, sitä enemmän on potentiaalisia käyttäjiä. Toimivaa julkisen liikenteen järjestelmää varten tarvitaan vähintään 15-20 asukasta hehtaarille tai 2000 asukasta linjakilometriä kohden. Valtakunnallisessa Urban Zone II -hankkeessa, jossa Lahti oli mukana pilottikohteena, on luokiteltu liikkumisvyöhykkeet 34 kaupunkiseudulle.

28 7.4 Selvitetään raideliikenteen toimintaedellytyksiä lähiliikenteessä. Tutkitaan mahdollisuuksia avata Hennalaan lähiliikenteen seisake. (strategia: A7, E) Mahdollisia yhteyksiä ovat Lahti-Kouvola, Lahti-Heinola, Lahti-Henna ja Lahti- Nostava sekä mahdollisesti Lahti-Loviisa. Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys on valmistunut syksyllä 2013. 7.5 Kävelyn ja pyöräilyn sekä viheralueiden verkostoa yhtenäistetään. Kytkennät laajempiin virkistysalueisiin turvataan. Kevyen liikenten verkostoa tarkastellaan osana viheralueiden verkostoa sekä kokonaisliikenneverkkoa. (strategia: A7) 7.6 Kaupunkiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan erityisesti jalankulkijan, pyöräilijän ja julkisten kulkuvälineiden käyttäjän näkökulmasta. Kävelyn ja pyöräilyn verkostoa yhtenäistetään ja sen hahmotettavuutta parannetaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitetään huomiota turvallisuutta luoviin tekijöihin kuten valaistukseen. (strategia: A7, B5, E) Laadukkaan liikkumisympäristön avulla kannustetaan ihmisiä siirtymään autoilusta pyöräilyyn ja kävelyyn. Ympäristön laadulla, mm. vihreydellä, on vaikutusta lasten liikkumiseen. YLEISKAAVATYÖSTÄ 2009 2012 JATKUVAT TEEMAT: 7.7 Laaditaan liikenteen pääverkolle väyläkuvaukset ja suunnitteluohjeet. Otetaan teksteissä huomioon melu, liikenneturvallisuus sekä lasten ja nuorten omaehtoinen liikkuminen erityisinä teemoina. 7.8 Päivitetään yleiskaavaan Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman (KäPy) mukaiset pyöräilyn pääreitit, nk. laatukäytävät. 7.9 Päivitetään yleiskaava keskustaa koskevien liikennesuunnitelmien ja joukkoliikennesuunnitelman mukaiseksi.

29 SANASTOA Ekosysteemipalvelut Ihmisen luonnosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu noin 3 km:n säteelle ydinkeskustasta. Joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen (väh. 2 vuoroa tunnissa). Joukkoliikennevyöhykkeet ulottuvat 400 metrin etäisyydelle pysäkeistä. Kaupunkimainen pientalorakentaminen, kaupunkipientalo Erillispientalo tai kytketty pientalo, jolla on pieni oma tontti (400 600 m 2 ) tai pieni oma piha. Asumismuoto sopii hyvin pienille perheille. Asuminen voi olla yhtiö- tai omakotimuotoista. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Se on tietoa kohteista, joiden paikka tunnetaan. Paikkatieto voi olla joko inhmillistä, havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa laadullista paikkatietoa, tai mittaustietoa. Tiedon rakentaminen engl. knowledge building (Bereiter & Scardamalia 2003), on yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen tapa tuottaa ja kerätä tietoa yhteisön käyttöön. Yleiskaavatyössä yhteisöllä tarkoitetaan koko kaupunkia. Tiivistäminen Olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään rakentaminen. Esim. tyhjän tontin rakentaminen tai tontin jakaminen ja uudisrakentaminen muodostuneelle uudelle tontille. Myös olemassaoleville tonteille voidaan osoittaa lisärakennusoikeutta. Esim. pientaloalueiden sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi voidaan myöntää lisärakennusoikeutta usean sukupolven sijoittumiseksi samaan pihapiiriin. Tornitalo Kerrostalo, jossa on vähintään 12 kerrosta ja jolla on enemmän korkeutta kuin leveyttä. Lahtelainen tulkinta tornitalosta voisi olla noin 16-kerroksinen. Tornitalot voivat olla liike- ja/tai asuinrakennuksia. Täydennysrakentaminen, täydentäminen Olemassa olevan kaupunkirakenteen reunoille tai välittömään läheisyyteen rakentaminen. Yhdyskuntarakenne Asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluiden ja virkistysalueiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus, näitä yhdistävät tiet ja radat sekä niiden tarvitsema tekninen verkosto kuten vesi- ja viemäriputkistot, sähkölinjat ja tietoliikenneyhteydet.