Kaupunginvaltuusto 10.10.2016 Liite 1 118
2 VÄÄTÄMÖNSALMEN ALUEEN YLEISKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Anttolan eteläinen yleiskaava on hyväksytty 19.6.2000. Yleiskaavan muutos käsittää Mikkelin kaupungin Nurholan kylässä olevia tiloja Väätämönsalmi 491 485-3-24, Lahdenpohja 491 485-3-1 ja Lahdenkaarre 491 485-3-2. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Anttolan kirkonkylästä noin 6 km etelään kantatien 62 pohjoispuolella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on Anttolan eteläisen yleiskaavan muutos 1:5000 Väätämönsalmi. Kaavan tavoitteena on siirtää Taikinalahden ranta-alueelta yksi rakennuspaikka Väätämönsalmen alueelle ja muuttaa matkailupalvelujen RM-1 rakennuspaikka, johon voi rakentaa myös omakotitalon, omakotitalon rakennuspaikaksi AO-1 ja muuttaa veneranta-alue LV lomarakennuksen RA rakennuspaikaksi. Taikinalahdelta siirrettävän rakennuspaikan alue muutettaisiin maa- ja metsätalousalueeksi M-1 kuin myös veneranta-alueen LV osa. Venerata-alue, joka on osittain vesistön puolella, jäisi vesistöalueeksi ilma kaavaa. Samalla on tarkoitus turvata alueen luonto-, maisema- ja virkistysarvojen säilyminen. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Viranomaisneuvottelu pidettiin ELY:ssä 23.9.2015. Osayleiskaavan muutos on tullut vireille 3.2.2016. Naapurialueiden maanomistajia ja muitakin osallisia on kuultu kaupunkisuunnittelun toimesta. Mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon kaavan muutoksessa. OAS ja luonnos kaavan muutokseksi ovat olleet julkisesti nähtävillä 3.2. 11.3.2016 välisen ajan. Luonnoksesta ovat antaneet lausuntonsa ELY-keskus, liikennevirasto ja Anttolan aluejohtokunta. Tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta 26.4.2016, kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen 2.5.2016 ja asetti sen julkisesti nähtäville 12.5. 13.6.2016. Kaavaehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa (Liikennevirasto, Etelä-Savon pelastuslaitos ja Etelä-Savon ELY keskus); muistutuksia ei tullut. 2.2 Yleiskaavan muutos Kaava-alue käsittää kaksi eri aluetta, joiden koko on n. 5,3 ha ja on rantaviivaa niissä on yhteensä n. 680 metriä. M- alueita on n. 1,7 ha, RA- korttelialueita n. 2,5 ha ja AO-1 korttelialuetta n. 1,1 ha. Kaavaehdotuksessa on kaksi korttelialuetta sekä M- alueita. Eteläiselle alueelle on valmis tieyhteys ja pohjoisen alueen eteläosaan on myös valmis tieyhteys. 2.3 Kaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen alkaa sen jälkeen kun kaavan hyväksymispäätös on lainvoimainen. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Pohjoinen alue on metsämaata. Eteläisen alueen länsiosa (RM-1) on kesantopeltoa, muu osa metsämaata. Eteläisellä alueella on lohkottu kaksi tilaa; Lahdenpohja RN:o 3:1 ja Lahdenkaarre RN:o 3:2. Muu osa on kantatilaa Väätämönsalmi RN:o 3:24.
3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Luonnonolot Alueella on tehty luontoselvityksiä yleiskaavatyön yhteydessä seuraavasti: Enviro Oy ja Mikkelin seudun ympäristökeskus vuosina 1997 ja 1998. Luontoselvityksessä on Väätämönsalmen pohjoispuolinen alue rajattu maisema-alueeksi. Luontoselvityksen tarpeellisuudesta ko. hankkeeseen on neuvoteltu Etelä-Savon ELY:n / biologo Sirpa Pajusen kanssa. Hänen mielestään riittää yleiskaavatyön yhteydessä tehdyt luontoselvitykset, joka otetaan huomioon kaavan muutosta laadittaessa. Vesistöt ja vesitalous Alue rajoittuu Saimaan vesistön Taikinanlahden ja Väätämönsalmen ranta-alueisiin. Maa- ja metsätalous Alue on ollut maa- ja metsätalouskäytössä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Tilan talouskeskus sijaitsee n. 200 m etäisyydellä eteläisen muutosalueesta. Palvelut Palvelut saadaan kirkonkylän taajamasta. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen toteuttaminen tuo työmahdollisuuksia alueelle. Virkistys Kaava-alueen rantaviivasta jää voimassa olevaan yleiskaavaan verrattuna korttelialueiden ulkopuolelle n. 100 m enemmän. Tekninen huolto Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Rakennuspaikoille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. 3.1.4 Maanomistus Kaavoitetun alueen omistaa Risto Lampinen ja hänen poikansa Juhana Lampinen. 3 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä taikka aluevarauksia. Eteläinen alue rajoittuu Väätämönsalmeen, jossa on maakuntakaavaan merkitty veneväylä. Liitteenä asiakirjoissa on ote maakuntakaavasta. 3.2.2 Yleiskaavassa suunnittelualue jakaantuu kahdelle alueelle: Pohjoinen; Taikinalahden yleiskaavan mukainen loma-asuntoalue (RA) ja eteläinen Väätämönsalmen matkailupalvelujen alue (RM-1) ja venerantaalue (LV). Liitteenä asiakirjoissa on ote Anttolan eteläisestä yleiskaavasta. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset - Anttolan eteläinen yleiskaava on hyväksytty 19.6.2000 - alueelle on laadittu luonnos yleiskaavan muutokseksi 23.10.2015. - Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 9.3.2009. - ehdotus yleiskaavan muutokseksi 17.3.2016
4 YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistynyt maanomistajien puolesta viranomaisneuvottelussa 23.9.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat naapurikiinteistöjen omistajat ja haltijat, laitokset, yritykset, pelastuslaitos, rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, ympäristöpalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus, ELY-keskus, maakuntaliitto, ESE, teleoperaattorit (OAS:ssa) ja Anttolan aluelautakunta. 4.3.2 Vireilletulo Kaavahanke tulee vireille 3.2.2016. 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Kuten kohdassa 2.1 Kaavaprosessin vaiheet. Kaavahankkeesta on ilmoitetaan kaupungin toimesta osallisille lähettämällä 2.2.2016 päivätty kirjelmä, jonka mukaan heille oli varattu 30 pv aikaa esittää lausuntonsa ja mielipiteensä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Yleiskaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtana on muuttaa eteläinen, Väätämönsalmessa oleva matkailupalvelujen RM-1 alueeksi kaavoitettu alue omakotitalon rakennuspaikaksi AO-1 ja muuttaa veneranta-alue LV lomarakennuksen RA - rakennuspaikaksi. Väätämönsalmen vastarannalla on käytössä venevalkama-alue ja veneiden laskupaikka, joten Väätämönsalmen alueelle ei ole tarvetta varata toista paikkaa ko. toiminnoille. RM-1 alueelle saisi rakentaa voimassa olevan kaavan mukaan myös omakotitalon. Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan edustaja on viranomaisneuvottelussa todennut, että kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeeseen. Rantapuuston säilyttämisestä peltoalueen kohdalla on annettava kaavamääräys. Maanomistajien tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on saada hyväksytty ja toteutettua esitetty kaavaehdotus, koska se mitoitukseltaan ja sisällöltään täyttää voimassa olevassa rantayleiskaavassa yleiskaavalle asetetut vaatimukset. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue soveltuu hyvin esitettyyn rakentamiseen. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Liikenneviraston lausunnon perusteella annetaan kaavamääräys, jolla varmistetaan AO-1 rakennuspaikalla olevin linjamerkkien näkyminen vesistölle.
5 4.4.3 Kaavan ratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa 4.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kuten kohdassa 2.1. YLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavassa on esitetty vain rantaan rajoittuvaa rakentamista alueille, joilla on voimassa olevassa yleiskaavassa esitetty rakentamista ja muuta maankäyttöä. 5.1.1 Mitoitus Voimassa olevassa rantayleiskaavassa rakentamiseen taikka veneranta-alueeksi merkittyä rantaviivaa on n. 100 m enemmän, mitä muutoksessa on rakennuspaikkoihin suunniteltu. Rakennuspaikkojen määrä pysyy samana myös muutoksessa. 5.1.2 Palvelut Kaavassa ei ole esitetty palveluja; ne haetaan Anttolan taajamasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet Kaavamääräyksissä on annettu määräys: maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä ja Väätämönsalmen sillalta käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Omakotitalon tulee olla vähintään 50 m etäisyydellä rannasta 5.3 Aluevaraukset 5.3.2 Korttelialueet Korttelialueille rakennettaisiin omakotitalo ja lomarakennus. Rakentaminen tapahtuu kaavassa ja rakennusjärjestyksessä annettujen määräysten mukaisesti. 5.3.3 Muut alueet Muille aluille ei ole annettu erityisiä määräyksiä. Maa- ja metsätalousalueella ei ole rakennusoikeutta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, terveys, turvallisuus ja viihtyisyys, erityisryhmät) Kaavalla lisätään rakentamista sekä palvelujen käyttämistä erityisesti Anttolan taajamassa. Päivittäistavarakauppaan kaava myös vaikuttaa. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Merkittävämmät kaavaa koskevat maisema-arvot avautuvat Väätämönsalmen sillalta kohti kaavaaluetta. Maiseman säilymisestä on annettu kaavamääräyksiä: Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöltä ja Väätämönsalmelta sillalta käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu sekä rantapuuston säilyminen on turvattava rakentamisen ja metsänkäsittelyn yhteydessä. Kaava lisää olemassa olevaa metsätalouskäytössä ollutta metsäaluetta. Kaavan toteutuminen lisää asiointiliikennettä, mikä lisää päästöjen ja melun määrää jonkin verran. Vesi- ja jätevesihuolto sekä jätehuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset (väestön määrä, ikärakenne, työllisyys, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Kaavalla tuetaan lähinnä Anttolan taajaman kehittymistä; joten sillä voi olla positiivisia työllisyysvaikutuksia. Väestön määrään vaikuttaa omakotitalon rakentaminen.
6 Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti). Kaavan toteutuminen tuo alueelle lisää autoja. Tieyhteys rakennuspaikoille on valmiina entisen Mikkeli Puumala tien kautta; rakennuspaikat rajoittuvat ko. tiehen. Kulttuuri ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, maisema- ja kaupunkikuva, kulttuuripalvelujen tarjonta). Kaavalla ei ole kulttuurisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset ja teiden rakennuskustannukset, talonrakennuskustannukset, palvelujen järjestäminen). Kaava-alueen rakentaminen tuo työmahdollisuuksia alueelle. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot, maisemarakenne, maisemakuva Luonnonolot eivät oleellisesti muutu; kaavamääräys maiseman peruspiirteet säilyvät ja M- alue lisääntyy voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Vesistöt ja vesitalous Vesistön tila ei muutu, koska jätevesistä ja jätehuollosta on annettu noudatettavat kaavamääräykset. Maa- ja metsätalous Metsien käsittely tapahtuu edelleen metsäsuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon erityisesti rantavyöhykkeen metsien käsittely. Olevat tieyhteydet palvelevat myös metsätaloutta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Väätämönsalmen vesiliikenne tulee haittaamaan melun ja aallokon vuosi jonkin verran salmen rantaasutusta. Se on kuitenkin normaalia ja hyväksyttävää, kun kysymyksessä on Saimaan vesistöalue. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavakartassa olevat kaavamääräykset ja merkinnät noudattavat voimassa olevan yleiskaavan ja pääosin ympäristöministeriön merkkipäätöksen mukaisia kaavamääräyksiä. YLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Yleiskaava toteutuu maanomistajien ja yksityisten toimijoiden aikataululla Mikkelissä 17. maaliskuuta 2016, täydennetty 5.9.2016. Alpo Leinonen Jari Ahonen Alpo Leinonen Kaavoitusinsinööri Rakennus- ja maanmittausinsinööri puh. 044 794 2527 puh. 0440 555 195 jari.ahonen@mikkeli.fi alpoe.leinonen@gmail.com
7 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 20.11.2015 Liitteet: - 1.1 Ote Anttolan eteläisestä rantayleiskaavasta - 1.2 Ote maakuntakaavasta - 1.3 ote rantayleiskaavan luontoselvityksen kartoista; maisema-alue - 1.4 kaavaluonnos 23.10.2015 2. Vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 3. Ehdotus yleiskaavan muutokseksi 17.3.2016