Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa (Carpco-) erotuksessa. - Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä (ZnJ), josta oli käytettävissä 19 naytetta. Näytteet yhdistettiin yhdeksi näytteeksi siten, että jokaista naytetta otettiin painoltaan yhtä suuret määrät. Tämän syötteen kemiallinen'koostumus on tau- lukossa 1. Taulukko 1. Carpco-erotuksessa käytetyn syötteen kemiallinen koostumus Syötteessä ovat hallitsevina malminineraaleina magneettikiisu ja pyriitti, joita niolenpiz on n. 10 paino-%. Näiden lisäksi tavataan vähän kuparikiisua ja sinkkivalkettä seka lähinnä satunnaisesti lyijyhohdetta. Hopeamineraaleja tai metallista kultaa ei syötteessä havaittu.
Näytteen käsittely Näytteelle tehtiin kalcsi erill.j.stä Carpco-erotusta (KOE 1 ja KOE 2). KOE 1 Syötetta oli n. 200 g ja siitä ajettiin eri virroilla kuusi magneettista tuotetta (Ml-M6) ja lopputuotteeksi jäi epamagneettinen f raktio (EM). Kaikista tuotteista tehtiin hietutkimus - ja koska magneettisia tuotteita saatiin kovin vähän, yhdistettiin analyysia varten viereise t f raktiot (Ml+M2, M3+M4, M5+M6 ). KOE 2 Koska jalometallianalyyseil~in tarvitaan run- saasti materiaalia, suoritettiin toinen ajo lähes 500 g:n syötemiiaralla. Magneettisia tuot- teita otettiin kaksi, heikolla (0.2 A) virral-la Ml seka maksimivirralla (5.4 A) M2. Kolmanneksi tuotteeksi j äi epamagneettinen fraktio (EM). Tuotteista tehtiin hietutkimus ja kemialliset analyysit (myös Ag ja Au). Tuotteiden kemiallinen ja mineraloginen koostumus Taulukoissa 1 ja 3 on esitettynä kokeiden 1 ja 2 tuotteiden kemialliset koostumukset. Analyyseista lasketut 1ikimäarSiset m1neraalimaärä.t on esitetty taylukoissa 2 ja 4. Vastaavista tiedoista lasketut saantilaskelmat ovat liitteenä. Kupari rikastuu heikosti magneettisiin fraktioihin. Kuparikiisun saanti magneettisiin fraktioihin on n. 50 %. Sinkki jalcautuu tasaisesti eri tuotteisiin, mitään sinkkiväl.kkeen 1aj ittmnista ei näytä tapahtuneen. Lyi jyhohde ei myösk3än la j itu mitenlcäan erotuksess'a.
Taulukko 1. Tuotteiden koostumus (KOE 1). syöte Ml+M2 M3+M4 M5+M6 EM paino g - 26.24 10.08 8.45 151.59 Satmagan 1.36 Fe 30q % 9.74 0.62 0.31 0.02 Taulukko 2. Analyysien (taulukko 1) pohjalta lasketut tuobte5.den mineraalikoostumukset (KOE 1) syöte Ml+M2 M3+M4 M5+M6 EM paino g - 26.24 10.08 8.45 151.59 Kuparikiisu % 0.3 0.5 0.8 0.7 0.2 Sinkkivalke % 0.3 0.2 0.3 0.6 0.3 Lyijyhohde % 0.1 0.1 0.1 0.1 0.2 Magneettikiisw 9.3 57.8 15.2 13.2 1.3 Pyriitti % 11.6 7.9 4.6 1.3 12.2 Tauluklco 3. Tuotteiden koostumus (KOE 2). paino y - Cu % Zn % Pb % Fe % S % Au g/t Ag g/f- Satmagan Fe 304 % - - syöte Ml M2 EM
Taulukko 4. Analyysien (taulukko 3) pohjalta lasketut tuotteiden mineraalikoostumukset (KOE 2) syöte Ml paino g - 56.8 75.3 351.4 Kuparikiisu % 0.3 0.5 0.6 0.2 Sinkkivalke % 0.3 0.2 0.4-0.3 Lyijyhohde % 0.1 0.1 0.1 0.1 Magneettikiisu % 9.3 58.0 15.O 1.8 Pyriitti % 11.6 9.8 5.3 11.5 Rauta rikastuu magneettisiin fraktioihin magneettikiisun myöta. Magneettikiisu erottuu voimakkaasti jo alhaisimrnalla kaytetyllä virralla (0.2 A). Magneettikiisusta jaa magneettisiin fraktioihin n. 90 % syötteen magneettikiisumäarasta. Rikki rikastuu heikosti magneettisiin fraktioihin magneettikiisun myöta. Pyriitti sitävastoin rikastuu heikosti epämagneettiseen tuotteeseen. Magneettisiin fraktioihin jääviä rautakiisuja esiintyy runsaimmin heti erotuksen ensimmäisessä (virta 0.2 A) vaiheessa. Hopea jakautuu tasaisesti eri tuotteisiin. Kokeen 2 magneettisessa tuotteessa Ml on 0.6 g/t kultaa, mutta hieestä ei kultaa kuitenkaan Löytynyt. Magneettisten fraktioiden päämineraaleina ovat siis magneettikiisu ja pyriitti, joista magneettikiisu on täysin hallitseva. Aksessorisina mineraaleina tavataan kuparikiisua, sinkkivalkettä ja lyijyhohdetta, satunnaisesti esiintyvä magnetiitti jää luonnollisesti myös näihin tuotteisiin. Kokeen 2 tuotteessa M2 identifioitiin
myös kubaniitti (CuFe2Sj), gudmundiitti (FeSbS) ja arseenikiisu (FeAsS). Tuotteissa tavattiin sulfidien ja silikaattien muodostamia sekarakeita. Epämagnee ttis ten tuotteiden (EM) hallitsevana mineraa- lina on pyriitti. Lisäksi tavataan magneettikiisua, s~nkkivalketta, - kuparikiisua ja lyijyhohdetta. Sulfi- dit esiintyvät osittain hienorakeisena pölyna ja seka- " rakeina. Suoritetut Satmagan-mittaukset (Fe304-pitoisuus) osoit- - tavat, etta EM-tuotteiden magneettinen jatkolajittelu ei enää juurikaan tuottaisi tulos ta. Hopean esiintymisen seuraamiseksi tehtiin kokeen 2 EM- fraktiosta lyijyhohteen koostumusmaaritys.ja tulokseksi saatiin: Pb 82.93 % Ag 0.38 % S - 16.69 % (loput) 100.00 % Lyi jyhohteen Ag-.pitoisuus selittää täysin käytetyn näyt- teen Aq-pitoisuuden (6.2 g/t). Näin ollen hosea jaa la- jittumatta, koska sen isantamineraali jakautuu tasaisesti kaikkiin fraktioihin. Myös sinkkivalkkeen koostumus analysoitiin kokeen 2 EM- fraktiosta: Zn 60.03 % Fe 6.87 % S 33.10 % (loput) Yhteenveto Magnee ttikiisu rikastuu voimakkaasti magneettisiin tuotteisiin, kun taas pyriitti on epämagneettisten fraktioiden hal-litceva mineraali. Hopeassa ei tapahdu mitään fraktioitumista. Hopean ja lyijyn esiintyminen korreloi-
vat keskenään, sillä näytteen Ag-sisältö selittyy lyijyhohteen Ag-pitoisuudesta (0.38 %). Kulta näyttäisi seuraavan lähinnä magneettisiin fraktioihin joutuvia sulfideja. Pori 26.9.1980. Metallurginen tutkimuslaitos Pentti Sotka
8;;,f i 2()0 1: :;! (!> 7 1, ï: 40*19(j ""','ijfj(j + -1..,. (2 6 ()(j [' E 1%.:1,7+(j,:Jz J, 34 11...",;$. ':,.{ i, 4.ib + LI. c:' 'L!.!.,. C: (:. ), j ;32,,!) & 3 38 + 2.+ 1,.,l. '., y:,. ',., ",.I ' " 2 1:.yt, '1 + ii.4. 5 52 * 35S C, 55, EI ;l, (> 1, o o + i) (1 ' :;,.;. l" * 6 (" <j, 2 ;j * 2 ;3 4,'. '. :l. :l.* ""..J,:>.,<; /J * 1.) 45 1:. #., '", r,.:, 1:;,:;. r,.3 c, 3.).,:. + <.# ~ t. >..j,.j c m:j.i..y 11. 00 0 <? <I (1; 25, 3 (2(j 8 + (>()(i ; ; (1 7, Cj ij (1) :; 35 ':>" ",., "'1:'. l:,? : ; + 0 (.l.'y + "7.,i.,,!...j : <! i; * ;.j <> r....,%> + c; (:; 25, 3 (>(:;! ',.) (:,,.q 9 11, y? f; (7 ',.<; -1 i.1..:'.\.. ; 1;,; +., 0, 1, j,j) 2 + vr i.. - i 1 0 (; i:) 00 :1, 7,ij 63!::, + ii, -;: +.':) I C. ' i r.1 r.. ; 1 : '7 ;., 1:'..,r + t:' i.i.:,.' 3.;.(. (,:I. :I. 9 "12 + / (j 7 11, () + ';) (3 () 'r (:; C; L J, 3 i) (j,,,
tf * * * nuo P.00 rl ri -2 r MOO 3 + 003 li-i MWiD li7 r '. Li3 -G- k? F 4.Ta-=?=
i.: 1:;..- c, 1.: i,..,.. i... 1.:... i i.: i.;... 1 \ : l',,;
01<V1: ZNJ CART:'CC) KOE 2 13t9 t80 l C 0t500 0,600 0,300 CUK R 19,741 31,406 98,853 CC 0,500 0,557. 0.238 CR 19,741 51,147 100,000 TCC 01500 01557 0,298 TCH ic?t741 51,147 100,000 C 0,200 0,400 0.300 ZNS R 7,733 20,504 71,763 CC Ot200 0,314 0,304 CR 7.733 28,237 100t000 TC:C 0,200 0,314 0,304 TClH 7+733 28,237 100t000 C 0,100 0+1OO 0,100 PEC R 11,748 15+574 72,670 CC 0,100 O.1OO OtiOO CR 11,748 27,322 1001000 TCC OtiO0 0,100 0,100 TC:R 11 t 748 27 + 322 100 + 000 C 584000 15tOOO 1.800 FES R 65,153 22,339 12,509 CC 58,000 33,489 10+458 CR 65tI.53 87,491 100t000 TCC 58,000 33,489 10+458 TCR 63.153 87,491 I00t000 C 9,800 51300 11t500 FES2 F 11t140 7+9G7 80,873 CC 9t80Q 7,235 10,335 CR 11,140 19,127 100tOOO TCC 9,800 7,235 10,335 TCR 1S+14U 1'9t127 100,000
- Vahvamag.ncettincn erotus \.. 'Näytemerkinta: -\ oldi/i' ioel........ '.. <...., Raekoon jakautuma:
OUTOKUMPU Oy Metallurginen tutkimus E. Rintala/MSa SATMACAN RAPORTTI Teki: ~ w S ~vm : Yr3?SD
Vah~amaq~nccttincn erotus. --.. '..... #. Raekoon j akautuna:......... Pvm, - ---- Teki T/lr? 1--. --..--
OUTOKUMPU Oy Metallurginen tutkimus E. Rintala/MSa SATMAGAN. RAPORTTI 9.9.1975, Teki : Pvm: 7)~(C7 -----. \