JAKELU OMF/R. Anttonen (2 kpl), RAPORTTI 075/Juomasuo B,Au/VIP,PMS/1991. V. Palosaari, P. Sotka. Veikko Palosaari Pentti Sotka

Transkriptio

1 RAPORTT 075/Juomasuo B,Au/VP,PMS/1991 V. Palosaari, P. Sotka Veikko Palosaari Pentti Sotka Geoanalyyttinen laboratorio JAKELU OMF/R. Anttonen (2 kpl), OMS/H. Oravainen GAL/V. Palosaari, P. Sotka, Arkisto $7

2 OUTOKUMPU OY Raportti Geoanalyyttinen laboratorio 075Juomasuo B,Au,VP,PMS/1991 V. Palosaari, P. Sotka JUOMASUON B-MALMN LABORATOROVAAHDOTUSTUTKN1S sivu LTTEET 1. TAVOTE 3 2. KOEMATERAAL 3 3. LATTEET JA TARVKKEET 4 4. SUORTUS Niiytteiden sclilytys Jauhatus Valmennus Vaahdotus 4 5. ANALYSONT 5 6. PROSESSKOKEET Esikokeet Kertaus- ja ripevaahdotuskoe Puolijatkuva esi- ja ripevaahdot;us 6 /kertauskoe kaksivaiheisella litbaj auhatuksella 7. TULOKSET JA NDEN TARKASTELU Esikokeet JSBO1-04 ja JSB Kertaus- ja ripevaahdotuskoe, JW Puolijatkuva esi- ja ripevaahdhs 7 /kertauskoe kaksivaiheisella 11ajauhatuksella, JSB PUOLJATKWAN KOKEEN JSB08-13 TUOTTEDEN 8 MNERAALKOOSTUMUS 8.a. Tutkimusmenetelmiit Ripejiitteen (RJ-53) koostumus Kullan esiintyminen 1. kertausj#ttteessii (KJ-1) Kolmannen kertauksen tuotteiden PKJ-3 ja KR-3) 11 koostumus 9. SAANTENNUSTE JATKOTUTKMUKSET Syöteanalyysit ja B-malmin minergldlikoostumus 2. Esikokeet JSBO1-04 ja JSB07, vaq&dotuspöytiikirjat 3. Kertaus- ja ripevaahdotuskoe JSBOS-06, vaahdotuspöytclkirja 4. Saanti-pitoisuusk&yrat, kokeet JSB01-JSB07 5. Puolijatkuva esi-ja ripevaahdotu@*kertaus kaksivaiheisella liscljauhatuksel~a, koe JSB08-13, virtauskaavio ja vaahdotuspöytär3gja 6. Saanti-pitoisuus- ja saantiennus'kbkiiyriit, koe JSB Vaahdotuspiirin jatteen XRF-ana si, koe JSBOl/EJ-37+RJ 8. Puolijatkuvan kokeen JSB08-13 mineraaali koostumus

3 Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti O75/Juomasuo B,Au,VPPMS/ JUOMASUON B-MALMN LABORATOROVAAHDOTUSTUTKMVS Juomasuon B-malmin kayttaytymista tutkittiin Bidjovaggen ja Saattoporan tyyppisissa vaahdotusprosesseissa. Vaahdotukse: syötteen keskiarvopitoisuudet olivat: Au 12.4 g/t, Cu 0.10 %, Ni 0.01 %, Co 0.14 %, As 0.06 %, Fe 15.8 % ja S 8.55 %. Bidjovagge-tyyppisessa kaksivaiheisessa jauhatus-vaahdotusprosessissa yhdistetyn esi- ja riperakasteen kultapitoisuus oli keskimatlrin 100 g/t saannin vaimeiiessa valillti %. Yksitttiisessa kokeesssa samtettiin kolmella avoimella kertauksella rikasteen Au-pitoisuus 370 g/t 60 % saannilla. Prosessi on herkkti kokoojan yliannostukselle varsinkin karkealla jauhatuksella. iwivaahdotuksessa aktivoituneet silikaattimineraalit lyousevat herkasti myös kertausvaahdotuksessa ja pudottavat &%kasteen pitoisuutta. Puolijatkuvassa kokeessa, jossa ripavaahdotuksen jatteen karkea fraktio (+53 pm) palautettiin jauhatukseen yhdistety esi- ja riperikasteen Au-pitoisuus oli 31.1 g/t ja Au-saant %. Nelivaiheisella avoimella kwftauksella, joka sisals. kaksi lisajauhatusta patistiin Au-pitoisuuteen 613 g/t saannin ollessa 51.5 %. Puolijatkuvan kokeen perusteella t w y suljetun piirin saantiennuste antaa 78 % Au-saannin %&kasteen pitoisuudella 500 g/t. Rikasteen Cu-pitoisuus on Mllöin n. 4 %, Co-pitoisuus on n. 1.6 % ja As-pito&)uus n. 1.1 %. Rikasteen Au-pitoisuudella 250 g/t slryantiennuste on vain n. 3 % korkeampi.

4 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti 075/Juomaaruo B,Au,VP,PMS/ TAVOTE Tutkimuksen tavoitteena oli testata Juomasuon B-malmin kayttaytymista ~idjovaggen ja Saattoparan tyyppisissa vaahdotusprosesseissa. Lahinna kiinnitettiin huomiota kullan kkiyttaytymiseen. Työ tehtiin 6atokumpu Finnmines 0y:i toimeksiantona..yhteyshenkilön& toi&, D Reijo Anttonen ja rikastusteknisena asiantuntijana D Harikki Oravainen /Outokumpu Mining Services. 2. KOEMATERAAL Tutkimuksen koemateriaaleina kaytettiin geologi Jarmo Lahtisen/OKME valitsemia Juomasuon El-malmiota edustavia naytteita rei'istki: Yhdistetyn syötenaytteen tunnus oli JtJomasuo B-malmi. NSytteen kemialliset analyysit ja sulfidifaasin mineralikoostumus on esitetty liitteissa 111 ja 112. Syötenkiytteen seula- ja raeluokka-analyysi oli seuraava: Raeluokka paino Au Cu Co Fe S As mm % g/t % % % % % Yht

5 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti 075/Juomasuo B,Au,VP,PMS/ Ntiytteen kulta analysoitiin neljtista rinnakkaisnaytteestti Fire Assay menetelmtiiiti n. 60 g punnitusta kaytttien. Tulokset olivat seuraavat: A B C D 13.3 g/t 12.2 g/t 12.5 g/t 11.7 g/t k-arvo 3. LATTEET JA TARVKKEET 4. SUORTUS 12.4 g/t. Nayte homogenisoitiin ja jaettiin pu&lojakolaitteella koe-eriin ja pakattiin muovipusseihin. Jauhatus tehtiin laboratoriokuulamyllyllti. Valmennukset ja vaahdotukset tehtiin Outokumpu Oy:n valmistamalla vaahdotuskoneella. Tueteet suodatettiin, kuivattiin ltimpölevyllii ja homogenoitiin analyysia varten. Vaahdotuskokeiden reagensseina ktiytettiin: Aerophine 3418A, Cyanamid, kokooja Na-amyyliksantatti, NAX, Sateri, kokooja Dowfroth 210, vaahdote - Rikkihappo, ~ 2~04, p~-saatö 4.1. Naytteiden stiilytys 4.2. Jauhatus Muovipusseihin pakatut koe-erat stiilflettiin pakastimessa muuttumisen ehkaisemiseksi. Koe-ertit (1000 g) mtirktijauhettiin laboratoriokuulamyllyllti n. 60 % lietetiheydessa (6.8 kg kuulia/600 ml vetta). Lisajauhatukset tehtiin samalla kuulapanoksella sakeutetuista naytteistti Valmennus Valmennus suoritettiin vaahdotuksessd kaytetylla kierrosluvulla Vaahdotus Esivaahdotus tehtiin 2.0 litran lasikennolla. Kennon kierrosluku oli 1500 rpm ja ilmamtiarik 1.5 l/min. Kemikaaliannostelut ja kenno-olosuhteet on irritetty vaahdotuspöyttikirjoissa.

6 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti 075/Juomasuo B,Au,VP,PMS/ ANALYSONT Perusmetallipitoisuudet analysoitiin AAS-liekkimenetelm~lla typpihappoliuotuksesta. Rikki maaritettiin Leco SC 32-analysaattorilla. ~alometallipito~suudet maaritettiin Fire Assay-menetelmalla gravimetrisearti. 6. PROSESSKOKEET 6.1. Esikokeet Esikoe (JSBO1) tehtiin Bidjovagge-tyyppisella prosessilla, jossa esivaahdotus suoritettiin 20 n b jauhatuksen jalkeen Aerophine 3418 A kokoojana. EsivaahS$otuksen jatteesta erotettiin hienoaines 37 pm seulalla ja karkeasta fraktiostl vaahdotettiin riperikaste 20 min lieajauhatuksen jtilkeen. Rikasteet yhdistettiin ja kerrattiin kolme kertaa. Esikokeissa JSB02-4 ja JSB07 tutkittjln jauhatuksen ja kokooja-annostelun vaikutusta. Esokowiden jauhatusajat ja kokooja-annostelut olivat seuraavat:' Esivaahdotus Jauhatus min Aerophine 3418A g/t Ripevaahdotus Jauhatus min Aerophine 3418A g/t Esivaahdotuksen jatteesta erotettiin hienoaines 37 pm seulalla ja karkealle fraktiolle suoritettiin ripevaahdotus esivaahdotusta vastaavissa olosuhtei&sa lisajauhatuksen jalkeen Kertaus-ja ripevaahdotuskoe Kertauskokeessa JSBO5-6 esi- ja ripe'tnaahdotus tehtiin kahtena rinnakkaiskokeena lietetiheyen listiamiseksi kertausvaahdotuksessa. Esivaahdotus Sehtiin 15 min jauhatuksella kokooja-annostuksella SO g/t. Ripevaahdotukser ensimmainen vaihe tehtiin 35 min jawtuksella kokoo ja-annostuksella ollessa 50 g/t. Rip-aahdotuksen toisessa

7 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti O75/ Juomasuo B,Au,VP, PMS/ vaiheessa vaahdotuksen ph pudotettiin arvoon %:lla rikkihapolla ja vaahdotettiin toinen riperikaste Na-amyyliksantaatilla. Esirikaste ja ensimmaisan vaiheen riperikaste yhdistettiin ja nille suoritettiin nelj8 kertausta Puolijatkuva esi-ja ripevaahdotus/kertaugkoe kaksivaiheisella lisajauhatuksella Kokeessa JSB08-13 esi-ja ripevaahdotus tehtiin puolijatkuvana siten, etta ripevaahdotuksen jatteesta erotettu karkea fraktio (+53 pm) palautettiin seuraavan kokeen jauhatukseen. Esi- ja ripevaahdotus toistettiin viisi kertaa. Uuden syötteen maara oli ensimmaisessa kokeessa (JSB08) 1000g ja kokeissa JSB g. ~auhatusaika n. 3 kg:n koe-eralle oli 150 min min/kg ja kokooja-annostur 40 g/t esivaahdotukseen ja 20 g/t ripevaahdotukseen. Kokeiden JSB08-12 esi- ja riperikast~st ja ripejatteen karkea fraktio yhdistettiin ns. esikertaukseen, joka suoritettiin kuten edella selostetut esi- ja ripevaahdotukset kokeissa JSB Jauhatusaika oli 30 min ja kokoojalisaykset g/t. Esikertauksen jatteesta (KRJ) erotettiin hienofraktio (-53 pm) ja karkea fraktio syötettiin toiseen 30 min lisajauhatukseen yhdessa esikertauksesta saatujen rikasteiden (KER+KRR) kanssa. Jauhettu tuote kerrattiin kolmesti ilman kemikaalilisayksia. 7. TULOKSET JA NDEN TARKASTELU 7.1. Esikokeet JSBO1-04 ja JSB07 Esikokeista oli selvasti parhaiten onnistunut koesarjan aluksi tehty Bidjovagge-prosessia lnuk;~ileva koe JSBO1. Yhdistetyn rikasteen (ER+RR) Au-pitoauus oli 119 g/t ja Au-saanti 79.1 %. Esivaahdotuksen jatteen hienofraktion (- 37 pm) Au-pitoisuus oli kokeessa JSBO1 2.9 g/t. Alhaisima~l~illaan Au-pitoisuus on ollut 2.1 g/t kokeessa JSB07, jossa mytettiin 30 min jauhatusaikaa ja korkeaa kokooja-annoltusta 50 g/t. Ripevaahdotuksen jatteen Au-pitoisuus on vaihdellut rajusti eri kokeissa. Yleisena suuntauksena on, etta mita hienompi jauhatus sita alhaisempi pitoisuus. Ripejatteen raeluokka-analyysit osoittavat, etta kuatatappiot syntyvat karkeissa raeluokissa, joissa pitoisws ylittaa mominkertaisesti syötteen keskiarvopitoisaden. Tasta syystl jatteen analyysissa esiintyy selvii h@puefekti. Kokonaisuutena raeluokka-analyysin perusteeqxa laskettua pitoisuutta voidaan pitaa luotettav~ana.

8 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti 075/Juomasuo B,Au,VP,PMS/ Kokooja-annostuksen lisaaminen ei ole parantanut esi- ja ripevaahdotuksen saanteja. Kolmella avoimella kertauksella saa-ettiin kokeessa JSBO1 rikasteen Au-pitoisuus 370 g/t saadh ollessa Esikokeiden kertausvaahdotuksessa rmsteen pitoisuus riippuu selv8sti jauhatuksesta ja koeja-annostuksesta. Kokoojan yliannostus varsinkin karkala jauhatuksella johtaa alhaiseen rikastepitoisuuteen lmeisesti vaahdottuvista silikaattimineraaleis%a ja sekarakeissuudestz johtuen Kertaus-ja ripevaahdotuskoe, JSB05-06 Lietetiheyden nostamisella kaksinkerthiseksi ei ollut toivottua vaikutusta kertausvaahdot-en saantiin. Neljasta kertauksesta huolimatta rikateen Au-pitoisuus oli 221 g/t ja saanti 58.7 %. Syyna on Weisesti jo aiemmin mainittu kokoojan yliannostus karkeaolla jauhatuksella (15 min) esivaahdotuksessa. Yhdistetyn eli- ja riperikasteen (ER+RR1) Au-pitoisuus oli 72.9 g/t jaxsaanti Ripevaahdotuksen jatteesta happamallh ksanttaattivaahdotuksella erotetun kiisurikasteen AU-pitoisuus oli 1.9 g/t jz saanti 1.6 %. Kultapitoisuus on alhaisempi kuin lopullisen jatteen, mista voidaan paatella, ettsivat rautakiisut toimi kullan kantajina jatteessa Puolijatkuva esi-ja ripevaahdotus+kerta~)i:oe kaksivaiheisella lisajauhatuksella Puolijatkuvan kokeen ripejatteen (RJ-53pm) maara ja Au-pitoisuus stiilyivat tasaisina koko prosessin ajan. Ripejatteen analyysit kokeittain olivat: koe No. paino Au Cu Cd Fe S g g/t % 0 % S Yhdistetyn esi- ja riperikasteen AU-p$koisuus 31.1 g/t ja saanti Lis8jauhatuksen j%lkeiq%s& esikertauksessa rikasteen pitoisuus nousee 45.4 g/t *nnin ollessa 89.7 %. Toisen lisajauhatuksen jalkeisella kak@tauksella pitoisuus or saatu nostetuksi g/t, mutta salfiti on pudonnut 72.1 %. Suuri saantitappio johtuu osittain v-dotusajan lyhyydesta ja osittain alhaisesta kokoojakonsent:~aatiosta. Syntyneen kertausjatteen Au-pitoisuus on 11.7 ja tappio 17.6 %. Tuotteen seula-analyysi osoittaa, e appiota on syntynyt kaikissa raeluokissa. Suurin tappi ienossa (-37 ~cm) raeluokassa, mika viittaa vaahdotusa~ lyhyyden olevan syyn8 tappioon.

9 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti 075/Juomaauo B,Au,VP,PMS/ Karkeassa fraktiossa Au-pitoisuus on 28.0 g/t ja osuus tappiosta 12.7 %. Kertausjatteen kay&taytymisen arviointi vaikuttaa ratkaisevasti tulosennustw@seen joten aen mineraalikoostumus on esitetty kappageessa 8. Seuraavissa kertausvaiheissa rikasteen kultapitoisuus on noussut tasaisesti saannin loivasti laskiessa. Lopullisen rikasteen (KR3) Au-pitoisuus on g/t saannin ollessa yhteensa neljan avoimen kertauksen jukeen 51.5 %. Kuparin saanti on kautta koko prosessiketjun samaa luokkaa kuin kullan saanti. Koboltin ja ars-in saannit ovat selvasti pienempi8 kuin em metallien, ~opullisen rikasteen (KR3) pitoisuudet ovat seuraavat: Rikaste sisaltaa noin 40 % harmeminaeaaleja. 8. PUOLJATKWAN KOKEEN JSB08-13 TUOTTEDEN MNERAALKOOSTUMUS 8.1 Tutkimusmenetelm&t Kullan saantiennusteen varmistamisekili ja tarkentamiseksi tutkittiin kertausjatteiden (-1 ja KJ-3) ja ripejatteen (RJ-53) koostumusta. Lie&ksi rikasteen (KR-3) mineraalikoostumusta an tarkennettu lisaanalyysein. KJ-1 markaseulottiin kayttaen seulojg 20, 37 ja 74 pm. Fraktiot +74 pm, 37/74 pm ja pm toimitettiin ede1)een raskasnesteseparointiin (metylenjodidi 3.30 g/cm ). Raskasfraktiot kasiteltiin e-lleen kasimagneetilla, jolloin saatiin tuotteet D>3.3 M (magneettinen) ja D>3.3 EM (epamagneettinen). Ripejate (RJ-53) m~rktiseulottiin 20 Cag:n seulalla ja +20 pm:n fraktio toimitettiin raskasnestaeparointiin. Raskasfraktiosta erotettiin magneetthen aines kasimagneetilla. Kaikista fraktioista analysoitiin Cu, Ni, Co, Fe ja As klyttaen seka XN03- ettl bromimetanol~liuotusta. Fraktion massasta riippuen Au analysdtiin joko fire assay- menetelmalla tai markt kemiall%aesti. Fraktioiden Te-pitoisuudet analysoitiin GMS-men~elm&lla. Fraktioista valmistettiin hienapit mikroskooppista tarkastelua varten. Kolmannen kertauksen tuotteista (KJ-3 ja KR-3) analysoitiin edella mainitut ionit bromimeta~liliuotusta kayttaen, lisaksi maaritettiin ~e-pitoisuus GAlb3P:lla seka paaalkuaineet XRF-menetelmalla. Hiewpit valmistettiin molemmista tuotteista.

10 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. palosaari, P. Sotka Raportti 075/Juomasluo B,Au,VP,PMS/ Tuotteiden mineraalikoostumusten laskennassa on kaytetty hyvaksi aiemmassa raportissa (Sotka P, ja Toikkanen P., 1991, Kuusamon Juomasuon Au-Co-mineralisaation mineraloginen tutkimus) annettuja mineraalien koostumuksia Ripejgtteen (RJ-53) koostumus Ripejatteen laskennallinen Au-pitoieu~s on 1.7 g/t ja sulfideja on noin 20 wt-% ko. tuotteesta. Monokliininen magneettikiisu on hallitseva sulfidi "(n wt-%), pyriittipitoisuus on noin 3 wt-% (liite 811). Kuparikiisua, Co-pentlandiittia ja Co-hohdetta tavataan pieni8 m&&riti ( wt-%). Au jakautuu seulaluokkiin (20153 pm j@ -20 pm) likimain fraktioiden massasuhteessa (51.2 % ja 48.8 %). Yksittaisista fraktioista jaskasnesteseparoinnin kevytfraktio (20153 Dc3.3 glcm ) sistiltaa noin 35,5 % RJ-35:n Au sis&llöst&. Kyseiseen fraktioon on $&nyt separoinnin epatarkkuudesta johtuen vapaata Fe-k i suaineista noin 0.8 wt-%. Vaikka Au:n (1.5 glt) esismtymisesta ei saatu mikroskooppihavaintoja on syyt& olettaa, etta Au esiintyy kevytfraktiossa sulkeumina harmesineksessa. Magneettikiisufraktio (20153 ~>3.3 M) sisaltaa 0.5 g/t Au (2.1 % tuotteen Au-sisállöst&). Voidaan todeta, etta magneettikiisu ei ole merkittava Au-&antaja RJ-53:ssa. Vapaan magneettikiisun lisaksi fraktiossa on vahan magnetiittia, pyriittia seka CO-pentlandiittiliekkejii magneettikiisussa. Epämagneettinen fraktio (20153 D>3.3 EM) sisaltaa 20.6 g/t Au (13.7 % tuotteen Au-sisCillöstru). Fraktio sisilltail. noin 67 % sulfideja, etenkin pyriittia, magneettikiisua (epamagneettinen, heksagoninen) ja Cehohdetta, joitakin vapaita kuparikiisu ja telluridirake4ta havaittiin myös. Kullasta saadut optiset havainnot ovat kaikki sekarakeita seuraavasti: - 20*10 pm rae harmeessa (kqbonaatti), pm:n rakeita lyjyhoht-irssa, joka sijoittuu oksidiin (uraninlitti?). Hienorakeinen (-20 pm) fraktio sisal+$& 1.7 g/t Au ja sulfidipitoisuus (22 %) on v&h&n korbfrrampi kuin karkeammassa seulafraktiossa (20153 pa). Olettaen kullan jakauma likimain samaksi kuin separo&iussa raekokofraktiossa voidaan arvioida, etta no% % RJ-53:n Au-sis3llöst& olisi sulkeumina kevyfrleii harmepartikkeleissa, noin % raskaassa epama eettisessa fraktiossa mm. sekarakeena karbonaat! kanssa ja sulkeumina uraniniitissa. Vapaasta sta ei ole mikroskooppihavaintoja, sen maksimimletril si arviolta olla noin 20 % RJ-53:n Au-sisallöstil. YhWenvetona voidaan todeta, etta Au-lisasaantia ko. raekeon ripejatteesta ei juurikaan ole odotettavissa.

11 1, OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Kullan esiintyminen 1. kertausjatteessa (KJ-1) Raportti 075/Juomasuo BAuVPPMS/ KJ-l:n laskennallinen (separointifraktioista) Au-pitoisuus on 9.5 g/t. Seulaluokittain Au jakautuu seuraavasti: +74 pm 26.9 % (18.0 g/tau), 37/74 pm 13.7 % (4.7 g/t Au), pm 13.8 % (9.3 g/t Au) ja -20 pm 45.6 % (10.0 g/tau). Noin 43.5 % KJ-l:n massasta on raeluokkaa -20 m. Separoidut Dc3.3 -fraktiot sisaltavtit yhteensa 11.2 % KJ-l:n Au-sisallösta (liitteet 811 ja 815). Fraktioiden Au-pitoisuus vaihtelee valilla 1.0-4,l g/t Au. Fraktiot ovat kiillerikkaita, kvartsin ja muiden hamemineraalien maara kasvaa fraktion raekoon pienetwsa. Sulfidit (magneettikiisu, kuparikiisu ja vahw pyriittia) esiintyvat paaosin sekarakeina silimattien yhteydessa. On oletettavaa, etta ko. fraktioiden kulta esiintyy hienorakeisina sulkeumina harmemineraaleissa. Eri seulaluokkien raskasfraktioista (D3.3) erotetut magneettiset fraktiot kantavat yhteensa 0.7 % KJ-l:n AU-sisallösta. ~>3.3 M ofraktiot k tuvat paaosin vapaasta monokliinisesta magneettikilsusta, noin 30 % tuotteen magneettikiisusta sisaltyy Mihin fraktioihin (liite 816). Lisaksi tavataan vahan mpaata magnetiittia, magnettiikiisu+kuparikiisu-sekarakeita ja Co-pentlandiittiliekkeja magneettikiisussa. Au:sta ei saatu mikroskooppihavaintoja. Karkeiman raeluokan fraktion +74 D>3.3 M:n korkeahko Au-pitoisuus (4.8 g/t Au) johtuu fraktiossa olevista heinorakeisista flokeista, jotka eivat ole rikkoutuneet seulonnan ja separoinnin aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, etta magneettikiisu ei kanna merkitttivasti kultaa ko. tuotteessa. Seulaluokkien raskaat epamagneettiset (D>3.3 EM) fraktiot sisaltavat yhteensa K-l:n kullasta (liitteet 811 ja 815). Au-rikkaimman ( g/t) fraktion +74 pm D>3.3 EM kultasistiltti on 25.3 % KJ-l:n Au-sis&llöst211 fraktion massan ollessa 0.03 % KJ-l:n massasta. Kulta esiintyy vapaina, usein levynaisina partikkeleina. Karkeimrnassa raeluokalsa (+74 pm) Au-levyt ovat leveydeltaan ja paksuudeltaan pm. Hienommissa raeluokissa partikkelit ovat osin pyörea- muotoisia. Epamagneettiset Lraktiot koostuvat paaosin vapaista magneettikiisu- (hebagoninen), pyriitti-, kobolttihohde- ja kupar~isurakeista. Myös raskaat hamemineraalit ja oksidit ("11Bn. ilmeniitti ja uraniniit- ti) tavataan vapaina rakeina. KJ-l:n kultasisallön jakauma poikkeara oleellisesti tuotteen Te-, Co- ja S-jakamista (2Site 8/5), eli Au:n raekoko j akauma on selkeasti karkea-). Yhteenvetona voidaan todeta, etta noin 40 % KJ-ls* Au:sta esiintyy vapaina partikkeleina, joidenka raelc@ko on >20 pm (levyjen maksimihalkaisija 400 pm). "likali oletetaan,

12 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti O75/Juoaiasuo B,Au,VP,PMS/ etta Au:n vapautumisaste on likimain,pama -20 pm:n fraktiossa kuin pm:n fraktios* on KJ-l:n l - Au-sis~llöst~ yhteen~& % vapa* AU-partikkeleina. Edella olevien lukujen valossa voidam arvioida, etta ~-1:n AU-sistillöstti on saatavissa 50 %$talteen, mika oletetaan saantiennusteessa Kolmannen kertauksen tuotteiden (KJ-3 ja KR-3) koostumus Kolmannen kertauksen rikasteen (KR-31, ja jatteen XRF-analyysit esitetaan iiitteessa 8& ja muut analyysit liitteissa 812 ja 813., r Rikasteen tarkeimmat arvo- ja haitta-inepitoisuudet ovat: Au g/t, Cu 5.1 %, Co 1.8% %, Mo 0.35 %, S 23.5 %, As 1.29 %, Te 519 g/t, Sb < %, Bi < % ja U 0.02 %. Sulfidien laskennallirken osuus rikasteesta on 56 %, silikaattiaineksen osu* on yhteensa noin 42 % ja karbonaatteja on noin 2 %. KR-3:n paasulfidit ovat magneettikifm (19.6 %), pyriitti (17.8) ja kuparikiisu (14.7 e t ), lisaksi Co-hohdetta on n. 3.1 %, CO-pentlandikttia n. 1.0 %, Mo-hohdetta n. 0.5 % ja ~0.1 % tell~$deja (meloniitti). Sulfidit esiintyvan vapaina partikkaxbina, Co-pentlandiitin esiintyessa myös suotaumina ~~argneettikiisussa. KR-3:ssa havaitut Au-rakeet ovat useimmiten vapaita partikkeleita, joiden tyypillinen rasltoko on pm. Useimmat rakeet ovat pyöreamuotoisia, levymaisten rakeiden ollessa vahemmistöna. Kookkain tavatuista levyista on leveydeltaan 70 pm ja paksuudeltaw 5 pm. Satunnainen Au-rae (20*10 pm) tavattiin sulkeumana harmemineraalissa. Rikasteessa Co jakautuu eri mineraalien kesken seuraavasti: 55.2 % Co-hohteessa, 32.9 % Co-pentlandiitissa, 11.2 % pyriitissa ja 1.6 % magneettikiisussa. Rikasteen hameaines (n. 44 %) koostuu ptiaosin talkista, kloriitista, flogopiitista ja kvarts&sta, talkin ollessa hallitseva mineraali (noin puolet har%eesta). Dolomiitin ja kalsiitin ma&r& on v&h&inen. KJ-3 sis&lta& yhteensa 35 % sulfideja, noin 60 % silikaatteja ja noin 5 % karbonaatteja. aglikaateista kvartsia, kloriittia ja f10gopiittia~jsiainuu kertausjatteeseen, talkin jaadessá lahes koko-n rikasteeseen. Sulfidiaines esiintyy vapaina parti*leina kuten rikasteessakin.

13 OUTOKUMPU OY Geoanalyyttinen laboratorio V. Palosaari, P. Sotka Raportti 075/Juoma&uo B,Au,VP,PMS/ Optisten havaintojen perusteella kertaus- jatteessa kullan raetyypit ovat: - kookkaat (max. 160*15 pm) levymaiset partikkelit, pyöre8muotoinen 30*30 pm rae (vrt. KR-3), hienorakeiset (<10 pm) vapaat Au-hiput, ja - hienorakeista (< 10 pm) kultaa harmeessa. Kookkaat Au-levyt kantavat massaltaan valtaosan KJ-3:n kullasta. XR-3:n ja KJ-3:n havainto-ja verrattaessa voidaan todeta, etta kertauksessa jaa rikasteeseen nousematta varsinkin kookkaat Au-le* seka hienorakeiset ( ~10 pm) Au-hiput. 9. SAANTENNUSTE Kokeiden JSBO1-JSB07 saanti-pitoisuuskayrat on esitetty liitteessa 4. Kokeen JSB08-13 saanti-pitoisuusktiyrat ja saantiennuste-pitoisuuskäyrä on esitetty liitteessa 6. Saantiennusteet on laskettu olettamalla, etta suljetussa piirissa 114 esikertauksen jatteen, 1/2 ensimmaisen kertausjatteen, 213 toisen kertausjatteen ja 314 kolmannen kertausjatteen kultasisallösta saadaan lopulliseen rikasteeseen. Au-saantiennuste on 78 % rikasteen pitoisuudella 500 g/t. Rikasteen Co-pitoisuus on noin 1.6 % ja As-pitoisuus 1.1 % Rikasteen Au-pitoisuudella 250 g/t saanti olisi vain n. 3 % korkeampi. Wtkaisevin vaikutus saantiennusteeseen on ensimmaisen kertausjatteen k&yttaytymisella suljetussa piirissll koska sen Au-sisaltö or 17.6 %. Tuotteen mineraloginen koostuatus tukee tehty& saantiennustetta. 10. JATKOTUTKMUKSET Rikasteen korkeaa harmemineraalipitoisuutta voitaisiin todennaköisesti alentaa kayttamlilla aopivia painajakemikaaleja kertausvaahdotuksessa.

14 1 Liite llla OUTOKUMPU OY, MNNC SERYCES, GEOANALYTTNEN LABORATORO XRF-ANALYYSTULOKSA TLAAJA: V. PALOSAAR/GAL LASK.P: OPER: MLM 89 ALUE: 8-MALM SYÖTE KARTTAL. : JAKELU: PK,TM,MLM

15 1 Liite l/lb kjtoumpu OY, MNN6 SLRYCEó, BEOANALYTTNEN LABORATORO XRF-ANALYYSTULOKSA (TLAAJA: V. PALOSAARGAL LASK-P: OPER: MLM 89 ALUE: 8-MALM SYÖTE KARTTAL. : JAKELU: PK,TM,MLM S02 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO R820 SRO BAO NA20 K20 ZR02 P205 CO2 OKSUM CU N CO ZN PB AG s AS SE B TE Y NE MO SN W PT CL BR

16 b outoi<urnpu MNNG SERVCES 1 Geoanalytical Laboratory Dale Liite 112 Taulukko. Juomäsuo, E-nalai. Rikastuskoeniytteen koostueus. Näyte Anal.no Bu Cu Ni Co Co Ff?e As As S TA BHD: BH {NO: BH ENO2 SW HN03 SH Leco 3': a % a "6 % a a 1 % Näyte Anal.no CUK COP COH!El! P? SUMU % % % % S a Näyte 1näl.no hu Cu Ni Co FE AS S SUHA o/t % "6 % % % % CO: 11 JAKAUF! COP COH PEK P? SUHHA a a % a 6 Näyte Anal.no COP CDH fek PY SUMA % % % % %

17

18

19

20

21

22

23 JUOMASUO B-MALM Liite 4

24 Liite 511

25

26 JUOMASUO i: Liite 6

27 OUTOKUMPU OY, MNNG SERVCES, GEOANALYYTTNEN LABORATORO E XRF-ANALYYSTULOKSA TLAAJA: V~~~O&ARFGAC LASK-P: OPER: MLM 90 ALUE: JSB 01 EJ-37 JA RJ YHDSTET KARTTAL.: JAKELU: PK,TM,MLM LO

28 UTOKUMPU OY, MNNG SERVCES, GEOANALYYTTNEN LABORATORO RF-ANALYYSTULOKSA P Liite 711b : b-pacosaarz/gal LA5K.P: OPER: MLM 90 LAAJA LUE: JSB 01 EJ-37 JA RJ YHDSTET KARTTAL.: JUOMAS JAKELU: PK,TM,MLM T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO R820 SRO BAO NA20 K20 ZR02 P205 CO2 OKSUM CU N CO ZN PB AG S AS SE E TE Y Nl3 MO SN W PT CL LO

29 - i Liite , - m : 0.n o z z :. ON?": n,;g,, - e".,= 2*c;O&e; a... OONN -cl N a - N33. m N ;, QOOO 0. - YNCQ ONOe...

30 Liite 812 # m O N m*c NUm N * # W-- m k -Cm W - H WmN W O # il #, *.... #.. - m D 00- OW* 0-N s.y 0 1 OmC M - Ln lc 01 mm 0 mm # m 0-m w ~n - N OQN -C mm o-ym- 9.w" 0-w " m * w m. m CO 04- ON"-. om- m - * 0-N m - "+. * N p.l S- # 4- m mm* w-- - -: *mam o e: m* N: cw- u.m* u "?YT -. '9: T9T ': T: 9". Cn: ci er OQN OC o o w * - a 0-0 c B rr 0 m N Nl mc.) d m 4i * 8. 1 m o c m 00- oowl 0 * # 00-.n -m n o. z ~ 99N * 3".9 ': '-2:.? rl0 u w ':. -. u oan o o m 00- o m 8 *: -- -: P # 1 # m n*m Nm- NNO * mm NrO i & 0-" ONO y9 q u m mm 8 1 Q " :.Cn 9: u U *: 00 o m qo.9 "21 N"W m * mm..... m. m rn u 000 OCN 0-e * N # 0-d m - 1 w.o Q * N N no d H m r? m -N m # m m m *01N e 3'9... NY3 1 N: '?OY? '7: 39 1 v r ~ w w. n m -me- wv r am m E o; "" m "'--l -Ln N M m dn m N" m -m t m m m 0 m o o m * -0- m o N 00- onm o o m o ~ o n a=" : 33 3: m 0-m 0Ln.m N m 000 N Y m * 000 ooe mm oon m mm 0 m w a 0 00" 0.9': M oow. m ao s 000 * m m m TT? Y 9 1 i m T?? 5 Y : YCn "2: UZY 0-0 omm 0-0, "l n m OmM 0 kl9 (YN Ln (Y.c1N - - * 09-. * 91: T?: YT =?:..? N' cwzu.==s -4- * n m W-M WT N C V - : m t m # m mcga m. * m m a m m DEE" 7: e3-0 N.n u m * LP N 0 l4ru OW.9 C : : 00 0: rc i woo -00 roo r: ooo m oo m m P upgy. = m : ,; 7': oo* 0 o m 000 O 3; 00 i m m # 4!!! w w BO* -WC.. m i C W O Z -C" i o m 0 a. o o m -mw 0 w * OM- 0-4??.-! - # 00-0Z" 99 = "@:?? m oo.... m o o 88.4 A -4S.i 0- m -. Cm- m c n mmo r. c: 'r,dn vr '*: 00 0: 0-O O W N dm d s =Jo, '..* o m U a w oi 0- o m m #.. m m 0-m QBP W N N d 1 md.c 0 YO 9y3 TT..! "0" "l. *.. : 39-,: m OW ONO m X - -mm 4 N *.C s.l :. m 399 = 2: Z X M 11: ? n n m -00 wmwl V l h Y h h V h h oon 00- PDC

31 Jooiasao, B-ialii. KJ-1 ja RJ-53 fraktioiden sekä U-3:n ja KP-3:a salfidifaasii kaostaiakset ja CO:~ jakauma. S U L F D A A S P K O O S T U H U S K O B O L T W J A K A U H A Praktio Anal.no Hassa Aa CP ii CO Pe As Te S SUHM CO! COE P SE SUMHA r q / t r \ r g t t r r \

32 TOKUMPU OY, MNNG SERVCES, GEOANALYYTTNEN LABORATORO Liite 8/4 F-ANALYYSTULOKSA t UE: JUoMAsUo T L A A J A : ~ L ) 3 LASK-P: OPER: MLM 128 K> -3 kg-3 KARTTAL. : JAKELU: TAH, MLM AL203 FEO MNO MGO CAO RB20 NA20 K20 P205 HF LO

33 Liite 815

34 JUOMASUO B, KOE JSBO8-13 m l COP m - COH