Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää
Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien oman toiminnan arviointiin kehittää sosiaalisen arvioinnin menetelmää verkoston käyttäjäkokemusten perusteella helppokäyttöisemmäksi menetelmäksi, joka aidosti tukee kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti paikallisten setlementtien arjen toimintojen arviointia ja kehittämistyötä Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto kokoontuu seuraavasti: 9.11.2016 klo 12 14 13.12.2016 klo 12 15 14.2.2017 klo 12 15 10.5.2017 klo 12 15
Taustaa Jyvälän Setlementin hallinnoimat Näky 1- (2008 2011) ja Näky 2- (2011 2014) hankkeet Hankkeiden taustalla setlementtitoimijoiden tarve tukeen toiminnan arvioinnin suorittamisessa Näky-nimen taustalla ajatus tehdä toiminnan näkymättömät tulokset näkyväksi järjestöjen sidosryhmille, rahoittajille sekä toimijoille itselleen Näky 1 -hankkeen aikana sosiaalinen tilinpito, Näky 2 -hankkeen aikana nimi muutettiin sosiaaliseksi arvioinniksi Sosiaalinen tilinpito koettiin paljon resursseja vaativaksi arviointimenetelmäksi. Näky 2 -hanke pyrki kehittämään menetelmästä sovelluksen, joka vastaa monenlaisia ja -kokoisia yhdistyksiä sisältävän setlementtiliikkeen tarpeisiin.
Sosiaalinen arviointi pähkinänkuoressa Käytännönläheisten tavoitteiden asettaminen toiminnalle, niiden toteutumisen mittaaminen sekä kerättyjen tulosten arviointi ja hyödyntäminen Arvioitaessa: 1. Tehdään arviointisuunnitelma ja esitetään siinä arviointikysymykset toimintasuunnitelmaa hyödyntäen (toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat arviointikysymysten lähtökohta) 2. Kerätään tietoa suunnitelman pohjalta (näytön kerääminen arviointikysymyksiin) 3. Hyödynnetään saatuja tuloksia (arvioidaan tulosten merkitystä ja hyödynnettävyyttä) Sosiaalisuus mallin nimessä viittaa arvioinnin osallistavuuteen sekä mallin lähtökohtaan sosiaalisten tulosten näkyväksi tekemisessä Arviointityö vaatii resursseja ja vaivannäköä, siksi arvioinnin lähtökohtia tulee miettiä huolellisesti Vuorovaikutteinen ja osallistava prosessi, joka koskee monia ihmisiä
Sosiaalinen arviointi pähkinänkuoressa Arvioinnin lähtökohdat avaavat ja suuntaavat arviointisuunnitelmaa Miksi arviointia tehdään? - mihin tarpeeseen vastataan Kenelle arviointia tehdään ja miten tuloksia aiotaan hyödyntää? - ketkä arvioinnin tuloksista ovat kiinnostuneet Mitä resursseja arviointiin tarvitaan? - osaaminen, aika, henkilöresurssit jne. Arvioinnin lähtökohtia pohdittaessa voi aluksi miettiä seuraavia kysymyksiä: Onko toiminnalle asetettu selkeät tavoitteet? Onko toiminnan kohderyhmä määritelty selkeästi? Onko toiminnalle varattu riittävästi resursseja? Tukevatko toimenpiteet tavoitteiden saavuttamista? Mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saatu tai oletetaan saatavan aikaiseksi?
Arvioivan työotteen kehä 1. Suunnittelu Arviointisuunnitelmassa tähdätään siihen, että pystytään vastaamaan arviointitarpeisiin kuten tulosten hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä Valitaan arviointikysymykset, joihin pyritään vastaamaan riittävän kattavasti Toiminnan kehittäminen on usein monen tekijän yhteistyötä ja arviointisuunnitelman tekemiseen tulisikin osallistaa mahdollisimman moni henkilöstöstä Arviointisuunnitelma tehdään täyttämällä sosiaalisen arvioinnin arviointisuunnitelmapohja Arvioivan työotteen kehän keskiössä on tuotu esille sosiaaliselle arvioinnille ominaisia asioita, jotka luonnehtivat koko prosessia
Arvioivan työotteen kehä 2. Toteutus Tiedon kerääminen toteutetaan arviointisuunnitelman pohjalta ja toiminnan yhteydessä Tiedon keräämisessä voi käyttää apuna Näky 2 -hankkeen kehittämää Suuntima-kyselytyökalua
Arvioivan työotteen kehä 3. Hyödyntäminen Tulosten hyödyntäminen toiminnassa tapahtuu niiden arvioinnin kautta Hyödyntäminen on käytännössä esimerkiksi tuloksen ja arviointitiedon käyttämistä toiminnan kehittämiseksi ja suuntaamiseksi Arviointityöstä on hyvä kertoa eri sidosryhmille