Miele Oy Kiint.Oy Vantaan Porttikaari

Vantaan kaupunki Maankäyttö / Kaupunkisuunnittelu Vantaa, 64. kaupunginosa, Kuninkaala Miele Oy Kiint.Oy Vantaan Porttikaari Teollisuustonttien tarkistus kaupallisten palvelujen alueeksi. KUVA 1 Kaava-alueen sijainti 1:20 000 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28.5.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002130 Laatija: Vantaan kaupunki, Maankäyttö (MATO), Kaupunkisuunnittelu, (KAUPSU) ESA, SSI Aloitteet:27.10.2005 ja 17.12.2009 1

1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava-alueen määrittely: Asemakaavan muutosehdotus koskee 64. kaupunginosan, Kuninkaala, osaa korttelista 64001. (Osa kumoutuvan asemakaavan korttelista 64001). Asemakaavan muutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Vesa Karisalo,aluearkkitehti, Projektiyksikkö Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus 1.2 Kaava-alueen sijainti Eeva Sauramo, asemakaavasuunnittelija Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Asemakaavan selostus sisältää asemakaavatyöryhmän eri henkilöiden kirjoittamia tekstiosuuksia ja laatimia kuvia. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella; Porttikaari-kadun varrella Lahdenväylän länsipuolella, kiinni liikennealueessa (KUVA 1). 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Mitä alueelle suunnitellaan Miele Oy on 17.12.2009 hakenut korttelin 64001 tonttien 2 ja 3 käyttötarkoituksen muuttamista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontilla 3 sijaitsee yrityksen nykyinen vuonna 1988 valmistunut punatiilinen liike- ja toimistorakennus, kooltaan 2 335 k-m². Hakemuksessa on esitetty tämän laajentamista 1 090 k- m²:llä ja uuden, 1 635 k-m²:n liike- ja toimistorakennuksen rakentamista tontille 2. Tontit 2 ja 3 ovat yhteensä 9 232 m² ja lopullinen kerrosala tulisi olemaan 5 060 k-m² (noin e=0,55). Hakemuksen mukana Miele Oy on toimittanut alustavan suunnitelman alueestaan, jonka pohjalta asemakaavan muutostyötä jatketaan. Tontit ovat suhteellisen pieniä, joten autopaikkojen sijoittaminen alueelle on haasteellinen. Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaari on 27.10.2005 hakenut korttelin 64001 tontin 1 käyttötarkoituksen muuttamista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Yrityksen tontilla oleva huonekalujen myynti- ja näyttelyhallitilaksi suunniteltu rakennus on valmistunut vuonna 2006. Rakennus on rakennettu poikkeusluvalla, koska käyttötarkoitus ei ollut asemakaavan mukainen, mutta kylläkin Porttisuon alueelle yleisesti suunnitellun tulevan maankäytön mukainen. Poikkeusluvassa edellytettiin kaavamuutoksen hakemista, jonka hakija myös heti teki (KA 4896/2005/122; hakemus nro 001920). Asemakaavan muutostyön yhteydessä osa näyttelyhallitilasta muutetaan toimistotiloiksi. Uutta toimistotilaa on esitetty kaavoitettavaksi 300 k-m². Tontti 1 on 2 655 m² ja käytetty rakennusoikeus 1 593 k-m² (e=0,60). Lisättynä uudella toimistotilalla kokonaiskerrosalaksi tulee 1 900 k-m². Autopaikoista 32 on sijoitettu kellarin autohalliin ja loput maantasoon. 2

Arkkitehtitoimisto Iiro Mikkola Oy:n luonnos 31.10.2011 Miele Oy:n K 64001 tonteista 2 ja 3. 1.4 Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot sivu 2 1.1 Tunnistetiedot sivu 2 1.2 Kaava-alueen sijainti sivu 2 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus sivu 2 1.4 asemakaavaselostuksen sisällysluettelo sivu 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista sivu 4 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä sivu 5 2. Tiivistelmä sivu 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet sivu 5 2.2 Asemakaavan muutos sivu 5 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen sivu 5 3. Lähtökohdat sivu 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista sivu 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus sivu 5 3.1.2 Luonnonympäristö sivu 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö sivu 7 3.1.4 Maanomistus sivu 10 3.2 Suunnittelutilanne sivu 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset sivu xx ja selvitykset 3

4. Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet sivu 15 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve sivu 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset sivu 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö sivu 15 4.3.1 Osalliset sivu 15 4.3.2 Aloite sivu 15 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sivu 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö sivu 17 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet sivu 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet sivu 17 Kunnan asettamat tavoitteet 4.4.2 Työn aikana syntyneet tavoitteet sivu 17 4.5 Asemakaavan muutoksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sivu xx 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta sivu xx 4.5.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palaute sekä mielipiteet, muistutukset ja lausunnot sivu xx 5. Asemakaavan muutoksen kuvaus sivu 18 5.1 Kaavan rakenne sivu xx 5.1.1 Mitoitus sivu xx 5.1.2 Palvelut sivu xx 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen sivu xx 5.2.1 Kunnan tavoitteiden toteutuminen sivu xx 5.2.2 Osallisten tavoitteiden toteutuminen sivu xx 5.3 Aluevaraukset sivu xx 5.3.1 Korttelialueet sivu xx 5.3.2 Muut alueet sivu xx 5.4 Kaavan vaikutukset sivu 18 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön sivu xx 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sivu xx 5.5 Ympäristön häiriötekijät sivu xx 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset sivu xx 5.9 Tonttijako sivu xx 6. Asemakaavan muutoksen toteutus sivu 18 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat sivu 18 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus sivu 18 6.3 Toteutuksen seuranta sivu 18 6.4 Asemakaavoituskustannukset sivu 19 LIITEKUVAT Kuva 1 Kaava-alueen sijainti Kuva 2 Ote maalajikartasta Kuva 3 Maanomistustilanne Kuva 4 Ote seutukaavayhdistelmästä Kuva 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Kuva 6 Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 7 Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta Kuva 8 Alueleikkaukset etelään ja pohjoiseen / Arkkit.tsto Iiro Mikkola Kuva 9 3D-Havainnekuva 21.11.2011 / Arkkit.tsto Iiro Mikkola LIITE Asemakaavan seurantalomake 4

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi - kaupan alueet ja palveluverkko. Entrecon Oy 25.10.2007. Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien liittymän toimivuustarkastelut. Oy Stimulator Ab 2007. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017) 18.01.2008. {Helsingin seudun yhteistyö perustuu vuonna 2005 tehtyyn 14 kunnan yhteistyösopimukseen. Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2010-2012. Hakunilan kauppakeskuksen liikenneverkko ja teknisen huollon esisuunnitelma 28.06.2006 / WSP LT-Konsultit Oy / Geomap Oy. Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö 24.09.2009, Arkkitehdit Anttila&Rusanen, Ramboll Finland Oy, Vantaan markkinointi Oy. Vantaan Akselin kaavarunko 1, 13.6.2011, työ nro 062200, Vantaan kaupunki / Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy, Mikko Rusanen ja Maarit Virkkunen. Vantaan Akselin alue, hulevesiselvitys 14.2.2011, Vantaan kaupunki / Pöyry Finland Oy, Timo Nikulainen. Vantaan Akselin alueen liikennesuunnitelma 4.3.2011, liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut 23.2.2011, Ramboll Finland Oy, Petri Saarelainen. 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä Asemakaavan muutoksen laadinta perustuu koko kaupungin maankäyttöä ohjaavaan Vantaan yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa ratkaistaan muun muassa asuntoalueiden sisäinen katuverkko, kortteleiden tai niiden osien käyttötarkoitus, rakennusoikeudet, kerrosluvut ja rakennusten ulkonäköön liittyviä seikkoja. Asemakaavan muutos esitetään kartalla 1:2 000 siihen kuuluvine asemakaavamerkinnöin ja - määräyksin. Siihen kuuluu aina myös asemakaavan selostus. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kohdan 4.3 osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan muutoksen laadintaan. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS -suunnitelma) on päivätty 18.10.2011 ja toimitettu osallisille. OAS -suunnitelman täydennysesitysten jättäminen oli lokakuussa 2011. OAS-suunnitelmasta ei jätetty täydennysesityksiä. Osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain MRL:n 62 :n mukaisesti asemakaavan muutostyökohteessa nro 002130, Kuninkaala on ollut 18.10. 31.10.2011. Mielipiteitä jätettiin yhteensä kaksi (2 kpl). Mielipiteet eivät aiheuta muutoksia luonnossuunnitelmaan. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosalueen tonttien käyttötarkoitus muutetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Lukuun ottamatta keskimmäistä rakentamatonta tonttia muutosalue on jo rakennettu tämän pääkäyttötarkoituksen mukaan. 5

Asemakaavan muutosalueelta on ajoyhteys Porttikaarta pitkin Porttisuontielle ja edelleen Jokiniementielle ja Vanhalle Porvoontielle. Asemakaavan muutostyö nro 002130 sisältää myös asemakaavan muutoshakemuksen numero 001920, hakijana kiinteistö Oy Vantaan Porttikaari. Tämä muutoshakemus 001920, kuten myös muutoshakemus 002130, ovat sisällöltään samansuuntaisia. Lisäksi selvitetään yritysten nykyinen tilantarve. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Lisärakentaminen voi alkaa asemakaavan muutoksen tultua voimaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen lähiympäristö Muutosalue sijaitsee Porttipuistossa; kaupallisten palvelujen alueeksi kehitetyn alueen kaakkoisosassa. Alueelle ovat luonteenomaisia vilkasliikenteiset, suuret liikenneväylät sekä kookkaat kaupan uudisrakennukset. Maiseman yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue ympäristöineen sijoittuu entiselle suoperäiselle maalle vilkasliikenteisen Lahdenväylän varrelle, liki Kehä III:a. Maisemallisesti alue on pääosin tasaista alamaata, jossa huomio kiinnittyy kookkaisiin rakennusmassoihin ja ympäröiviin suuriin liikenneväyliin. Muutosalueen itäosassa sijaitseva Miele Oy:n nykyinen rakennus sijaitsee osittain Lahdenväylän rinnealueen alarinteessä. Mielen tontin 3 maanpinnan korkeus vaihtelee välillä+25,3 - +34,0 metriä. Lahdenväylän ajoradan korkeus Mielen kohdalla on noin + 36,7 metriä ja lähempänä Mieleä olevan poistumisrampin + 35,7 metriä. Maaperä ja rakennettavuus K 64001 T 1-3 (KUVA 2) Kortteli sijoittuu pääosin paksun pehmeikön alueelle. Maanpintaa on alunperin peittänyt useiden metrien paksuinen turvekerros. Turvekerroksen alla on kuormitettaessa voimakkaasti kokoonpuristuva ja kantavuudeltaan heikko savikerros, jonka paksuus ylittää paikoin 10 metriä. Alimpana irtomaakerroksena on kalliopintaa peittävä moreenikerros. Kovan pohjan syvyys on pehmeikköalueella 10-15 metriä maanpinnasta. Korttelin pohjoispuolisen kalliokohouman rantakerrostumat ulottuvat korttelin pohjois- ja koillisosiin. Tällä osalla korttelia savikerros voi paikoin puuttua ja kantavat maakerrokset tai kalliopinta ulottua lähelle maanpintaa. Korttelin maapohja on nykyisin pääosin rakennettua. Rakennukset perustetaan rakennuspaikkakohtaisten pohjatutkimusten perusteella. Todennäköisin perustamistapa alueella on paalutus. Liikennöitävät alueet ja ulkoiset putkijohdot edellyttävät pääosalla aluetta pohjanvahvistustoimenpiteitä. Pohjavedenpinta on lähellä alkuperäistä maanpinnan tasoa. Painumaherkästä ympäristöstä johtuen pohjavedenpintaa ei saa pysyvästi alentaa. 6

KUVA 2 OTE MAALAJIKARTASTA Kasvillisuus Muutosalueen tonttien rakennusten edustat on nurmetettu ja autopaikka- sekä piha-alueet asfaltoitu. Rakentamattomat tontin osat ovat luonnontilassa ja niillä kasvaa tavanomaista joutomaan puustoa. Eläimistö Asemakaavan muutosalueella ei ole mitään merkittäviä havaintoja luonnon eläimistön suhteen. Vesistöt ja vesitalous Pohjavedet Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Hulevedet Asemakaavan muutosalueella ei ole sadevesien (hulevesien) hidastusaltaita. Kattovesien imeyttämisestä maaperään ei ole käytettävissä tietoa. Luonnonsuojelu Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Asemakaavan muutosalue on asumaton. Yhdyskuntarakenne Aluetta rakennettiin aluksi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Tältä ajalta ovat peräisin osa alueen pohjois- ja keskiosan vanhemmasta rakennuskannasta. 1990-luvun loppupuolelta Porttipuiston alueen kehittäminen käännettiin kaupallisten palvelujen suuntaan. Ensimmäisenä alueelle sijoittunut IKEAn kodinsisustus tavaratalo avattiin yleisölle toukokuussa 2003. Kaupunkikuva Porttipuiston alueella sijaitsee useita rakennusmassaltaan suurempikokoisia, viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettuja, kaupallisten palvelujen yrityksiä, jotka taajamakuvassa selvästi erottuvat kolmelle suurelle, sitä ympäröivälle liikenneväylälle, Lahdentielle, Kehä III:lle ja Vanhalle Porvoontielle. 7

Näiden joukossa sijaitsee rakennusmassaltaan pienempikokoisia yrityksiä, jotka ovat 1980- ja 90-luvuilla rakennettuja. Kaupunkikuvassa nämä rakennukset erottuvat pääosin punatiilijulkisivuisina, koska rakentamisohjeet yhtenäisen kaupunkikuvan saavuttamiseksi edellyttivät punatiilen käyttöä julkisivuissa. Kaupunkikuva etelästä, Porttikaarelta katsottuna. Vasemmalla: Keskellä: Oikealla: Vantaan Porttikaari Oy. Tontti 2, josta vajaa ½ Miele Oy:n punatiiliset raken- Julkisivu itään harmaata toimii Mielen autopai- nukset ja lippulinna. peltiä. Muut punatiiltä. koitusalueena. Asuminen Porttipuiston alueella ei sen suoperäisen maaperän vuoksi (Portmossen) aiempinakaan aikoina ole ollut asutusta. Lähin asutus sijaitsi Suurelta Rantatieltä ja samalla Haxbölen kestikievarin (nyk. Malmarsin torpan) kohdalta etelään erkanevan Helsinki-Viipuri -tien alkupään, nykyisen Vanhan Porvoontien varrella, joka kärryteitä lukuun ottamatta satoja vuosia oli seudun ainoita liikennöitäviä teitä. Palvelut Asemakaavan muutosalue tukeutuu Hakunilan palvelualueeseen, jota ollaan laajentamassa Lahdenväylän itäpuolelle, Porttipuistoon päin. Työpaikat Miele Oy:ssä työskentelee noin 50 henkilöä. Virkistys, liikunta ja urheilu Liittyminen viheralueverkostoon Muutosalueelta pääsee katualueita pitkin lähivirkistysalueille. Liikenne Alue liittyy Porttisuontien kautta Jokiniementiehen ja Vanhaan Porvoontiehen. Alueella voimassa olevan asemakaavan mukainen liikenneverkko on rakennettu ja se toimii nykyisillä liikennemäärillä tyydyttävästi. Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet, mm. linja 68 kulkee Porttipuiston alueen läpi ja linja 62 Jokiniementiellä. Hakunilan kauppakeskuksen liikenneverkko ja teknisen huollon esisuunnitelmassa muutosalueen pohjoisrajaan rajautuvan puistoalueen paikalle on esitetty rakennettavaksi uusi Lahdenväylän alittava katuyhteys K1. Katu on suunniteltu yhdistämään Hakunilan kauppakeskus Porttisuon kaupallisten palvelujen alueeseen. Muutosalueen kohdalla ajoradan korkeus vaihtelisi välillä + 27,00 - + 28,00 metriä. Seudullinen jalankulku- ja polkupyöräreitti Muutosalueesta noin 200 metriä etelään kulkee itä-länsisuuntainen seudullinen Kehä III:n varren jalankulku- ja polkupyöräliikenteen pääreitti. 8

Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muinaismuistomerkkejä. Tekninen huolto Vesihuolto Vedenjakelu Asemakaavan muutosalueelle on rakennettu tarpeellinen vesihuolto. Alueen veden saanti hoidetaan Porttisuontien ja Porttikaaren d225 jakeluvesijohdoilla, johon tonttijohdot liittyvät. Alueen vesijohtoverkko kuuluu Hakunilan painepiiriin. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotus-pumppaamon ja Tikkurilan painepiirin kautta. Hakunilassa sijaitsevan vesitornin tilavuus on 1000 m3, HW = +93,90 ja NW = +87,70. Lisäksi käytössä on alasäiliö, jonka tilavuus on 2700 m3. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin + 85.00 ja ylin on noin + 95.00. Painetasot on ilmoitettu N43- järjestelmässä metreinä merenpinnasta (mvp). Jätevesiviemäröinti Alueelle on rakennettu tarvittava jätevesiviemäröinti. Alueen jätevedet kootaan d250 jätevesiviemärillä IKEA:n tavaratalon pohjoispuolella olevalle Porttisuontien jätevedenpumppaamolle. Jätevedet johdetaan aluksi pohjoiseen Jokiniementielle ja edelleen sitä pitkin itään Hakunilaan. Sieltä jätevedet kulkeutuvat kalliotunnelissa etelään Vaaralan jätevedenpumppaamolle ja edelleen etelään Rajakylään. Sieltä jätevedet johdetaan edelleen Mailatien jätevesien mittausaseman kautta Helsingin viemäriverkkoon. Lopulta jätevedet ohjataan Viikinmäen keskuspuhdistamolle puhdistettaviksi. Sadevesiviemäröinti Alueen sadevedet johdetaan d400 hulevesiviemäriin, jota pitkin hulevesi virtaa edelleen runkoviemäreitä d500 ja d800 pitkin Kormuniitynojaan. Alueen kaikki sadevedet ohjataan tähän puroon. Puro yhtyy Nissaksessa Krapuojaan, joka laskee lopulta mereen Sipoon Kapellviken'in lahdessa. Sammutusvesi Sammutusvesi saadaan tonteilla 2 ja 3 (Miele Oy) kiinteistökohtaisesta palopostista. Lisäksi sammutusvettä on saatavissa 200 metrin päästä IKEA:n tavaratalon sammutusvesiasemasta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maaperä Maaperän mahdollisista epäpuhtauksista ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Luonnonsuojelukohteet Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. Liikennemelu Ympäröivät suuret liikenneväylät aiheuttavat liikennemelua muutosalueelle. Lentomelu Lentomelu ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelulle. Vaarallisten aineiden kuljetukset Kehä III:lla liikennöi päivittäin huomattava osa maan kemikaali- ja polttoainekuljetuksista (muun muassa Helsinki-Vantaa lentoaseman koneiden lentopolttoainetta). Vaara-alueet Korttelin 64012 eteläosassa sijaitsee 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohdot. Voimajohdot eivät rajoita rakentamista asemakaavan muutosalueella. 9

3.1.4 Maanomistus Onnettomuus- ja häiriötilanteet Lähialueella sijaitsee pienteollisuutta, liikerakennuksia sekä Lahdenväylä. Sosiaalinen ympäristö Yritykset muutosalueella ylläpitävät yrityksen omien työpaikkojen sekä asiakkaiden palvelemiseen liittyvää sosiaalista kulttuuria ja kanssakäymistä. Sosiotooppi Muutosalue on sosiotoopiltaan jo rakennettua, urbaania kaupunkipalveluympäristöä, jossa autoistuminen on vahvasti läsnä. Esteettömyys Asemakaavan muutosalueen nykyistä esteettömyystilannetta ei ole kartoitettu mittaamalla, havainnoimalla tai arvioimalla. KUVA 3 MAANOMISTUSTILANNE Asemakaavan muutosalue on yksityisessä omistuksessa (KUVA 3). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11.2001 tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidentavoitteet tulivat voimaan 01.03.2009. Alueidenkäyttötavoitteissa kehotetaan edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä (mm. koulu-, päiväkoti-, neuvola- ja nuorisopalvelut) sekä luomaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle sekä yleisesti eheyttämään kaupunkiseutua. suunnittelussa. On myös otettava huomioon riittävä viheralueiden muodostama yhtenäinen kokonaisuus. Uutta rakentamista ei myöskään tule sijoittaa tulvavaara-alueelle. Helsingin seudulle on annettu seuraavat yleistavoitteet: 10

Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Muilta osin asemakaavan muutosalueella ei ole alueidenkäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallinen merkitys (MRA 25). Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan koko Uudenmaan alueelle YM 08.11.2006. Se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa muutosalue on taajamatoimintojen aluetta, joka kuuluu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Se on myös osa aluetta, joka merkitykseltään kuuluu seudullisen vähittäiskaupan suuryksikköön (KUVA 4). KUVA 4 Ote maakuntakaavasta 1:50 000 Yleiskaava Vantaan Yleiskaavassa 2007 muutosalue on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi (KM) (KUVA 5). 11

KUVA 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Asemakaava Korttelin 64001 tontit 1, 2 ja 3 kuuluvat SM 26.02.1976 vahvistamaan Kuusikon asemakaavaan nro 640 100 sekä asemakaavan muutoksena Kuninkaala K64012 + muutos asemakaavaan nro 641 000, joka vahvistui YM 23.07.1985. Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Sallittu enimmäiskorkeus on II kerrosta ja rakennusoikeus e=0,60 (KUVA 6). KUVA 6 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen Voimassa oleva asemakaava on pääosin toteutunut lukuun ottamatta korttelin 64001 tonttia 2, joka on rakentamaton autopaikoitusaluetta lukuun ottamatta. Rakennusjärjestys 12

Alueella on voimassa Vantaan kaupungin rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 17.12.2001 ja se sai lainvoiman 01.01.2002. Uusi rakennusjärjestysehdotus hyväksyttiin ympäristölautakunnassa (YLA) 22.09.2010. Lopullisen uuden rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyy Vantaan kaupunginvaltuusto. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Korttelin 64001 tontit 1, 2 ja 3 kuuluvat Vantaan kaupungin tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta tulee täyttämään kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen n:o 1 284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2009 taloussuunnitelmassa 2010-2013 esityksen Vantaan tasapainotetusta strategiasta. Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan tasapainotetussa strategiassa Vantaan visio on " Vantaa - viisas valinta ". Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Muutosalueella voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueella toimivien yritysten toimenkuvaa eikä laajentamistarpeita. Vantaan kaupunki haluaa tarjota yrityksille hyvän toimintaympäristön, joten asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Muutoshakemus 002130 on kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelmassa vuodelle 2011. Asemakaavatyö on käynnistetty vuonna 2011 kunnan aloitteesta laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 18.10.2011. Muutoksen suunnittelua sitovia sopimuksia tai suunnitelmia ei työn käynnistysvaiheessa ole ollut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaava-alueen maanomistajat, maanvuokraajat ja vuokralaiset. Asemakaava-alueen rajanaapurit ja lähipiirin naapurit. Asemakaava-alueen lähialueen asukkaat. Asukas- ym. yhdistykset ja järjestöt Vantaan kaupungin asukkaat, luottamuselimet ja viranomaiset. Itsensä osallisiksi mieltävät. Valtion viranomaiset ( ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus ym.). Muut viranomaiset ja julkisyhteisöt (Uudenmaan liitto, YTV ja Vantaan Energia Oy). Vantaan alueella toimivat yritykset ja yhteisöt sekä niiden työntekijät. Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijaviranomaiset 13

4.3.2 Aloite Aluearkkitehti Vesa Karisalo Geotekniikkainsinööri Matti Holtari Liikenneinsinööri Jarmo Pajunen Vesihuoltoinsinööri Antti Auvinen Asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramo Suunnitteluavustaja Sari Simonen Kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijat Arkkitehtitoisto Iiro Mikkola Oy / Iiro Mikkola Arkkitehtitoisto Iiro Mikkola Oy / Jani Snellman Muut asiantuntijaviranomaiset Kaavoitusteknikko Raila Lindgren Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Miele Oy 17.12.2009 ja Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaari 27.10.2005. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 18.10.2011. Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Palaute annetaan kaupunkisuunnitteluyksikön toimihenkilölle kirjallisesti. Tarvittaessa OAS-suunnitelma tarkistetaan saadun palautteen pohjalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelujen käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n mukaisesti on ollut lokakuussa 2011. Mielipiteet on koottu yhteenvedoksi ja käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuten myös asemakaavan muutosehdotus. Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavaehdotuksen sen jälkeen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti 30:n vuorokauden ajaksi. Tässä yhteydessä pyydetään myös mahdolliset viranomais- ja yhteisölausunnot. Arvioitu nähtävillä oloaika on vuoden 2012 aikana. Nähtävillä oloaikana asemakaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuvalle maanomistajalle kirjaamattomalla kirjeellä. Muistutukset kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ennen kuin asemakaavaehdotus menee kaupunginhallituksen kautta Vantaan kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Asemakaava muutos tulee voimaan valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen annettavalla kuulutuksella. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään MRL 67 :n nojalla tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Myös kaupunginvaltuuston päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Osallisten kuuleminen: Ennen asemakaavan laatimista kuullaan osallisia. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma (OASsuunnitelma) lähetetään kohdassa 4.3.1 määritellyille osallisille. 14

Se on asetettu nähtäville myös määrittämättömiä osallisia varten (esim. kaikki kunnan asukkaat ja itsensä osallisiksi mieltävät) maankäyttötoimen asiakaspalveluun osoitteessa Kielotie 28. OAS-suunnitelma on nähtävillä myös internetissä osoitteessa www.vantaa.fi/ kaavoitus ja maankäyttö. Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Osalliset voivat myös ottaa yhteyttä kaupunkisuunnitteluun suunnittelutyön kaikissa vaiheissa. Vuorovaikutuksen järjestäminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisen jälkeen laaditaan lopullinen asemakaavan muutosehdotus. Suunnittelutyön edetessä varsinkin kaavoitustyön luonnosvaiheeseen saattaa sisältyä suunnitelman tarkistuksia ja muutoksia. Asemakaavatyön alkaminen Asemakaavatyön alkamisesta tiedotetaan alueen asukkaille, maanomistajille, rajanaapureille, lähipiirin naapureille ja viranomaisille [Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n kuuleminen]. Yleisötilaisuudet Asemakaavan muutoksesta ei ole suunniteltu pidettäväksi yleisötilaisuutta Asemakaavan nähtävillä olo sen voimaan tulo Asemakaavan nähtävillä olosta (MRL 27) ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, Vantaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä nähtäville olosta ei vantaalaisille maanomistajille kirjeitse. Asemakaavan muutos hyväksytään Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaavoitustyön vaiheista ilmoittaminen Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan "Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa" -lehdessä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava-alueesta ei ole käyty MRL:n 66 viranomaisneuvotteluja. Virkamiesviranomaisyhteistyö tapahtuu erillisin neuvotteluin ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton ja Vantaan kaupungin kesken. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan visio: Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan tasapainotetun strategian mukaan koko Itä-Vantaa on yksi työpaikkarakentamisen painopistealue. Aktiivisen elinkeinopolitiikan toiminnan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaalle. Monikansallisena yrityksenä Miele Oy konserni täyttää tämän tavoite-ehdon. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisäksi kohdata alueella jo toimivien Miele Oy:n ja Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaaren nykyaikaistamissuunnitelmia sekä laajentamistarvetta ja siten tukea Porttipuiston alueen kaupallisen keskittymän palvelutason säilymistä ja kehittymistä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 15

Asemakaavan tavoitteena on liittää suunnittelualue nykyiseen tie- ja katuverkkoon siten, että liikenteellinen toimivuus sekä liikenneturvallisuus nyt ja tulevaisuudessa ovat riittävät. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen, sujuvuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Joukkoliikenteelle luodaan toimintavalmiudet. Muutosalueelta on joukkoliikenne- sekä pyöräilyetäisyysyhteys palvelualueen aluekeskukseen. Näitä kehitetään tarvittaessa. Alue on kytkettävissä kaukolämmön piiriin, mikä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 4.4.2 Työn aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutosalueelle laaditaan korkeatasoinen kaupallinen toimintaympäristö, joka hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja jonka alueen lisärakentaminen rakentamistavaltaan sekä -massoiltaan istuu olemassa olevaan ympäristöön. Alueen ja naapuruston olemassa olevat pääjalankulku- ja polkupyöräily-yhteydet säilytetään. 4.5 Asemakaavan muutoksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Nollavaihtoehdon (nykytilanne) lisäksi on laadittu yksi vaihtoehto. 4.5.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palaute sekä mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden huomioon ottaminen OAS OAS-suunnitelman palaute Asemakaavan muutosehdotuksen nro 002130, Kuninkaala, MRA 63 :n mukaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisten kuuleminen on ollut 18.10. 31.10.2011. Tänä aikana ei jätetty täydennysesityksiä. 62 Mielipiteet 2011 Asemakaavan muutosehdotus nro 002130 Kuninkaala; osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain MRL:n 62 :n mukaisesti on ollut 18.10. 31.10.2011. Mielipiteitä jätettiin yhteensä kaksi (2 kpl). Mielipiteet eivät ole aiheuttaneet muutoksia luonnossuunnitelmaan. Mielipiteen jättäjä NRO 1 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos NRO 2 Vantaan Energia Sähköverkot Oy ja Vantaan Energia Oy Mielipide "Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos pyytää jatkosuunnittelussa huomioimaan, että rakennukset tulee sijoittaa tonteille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla on mahdollista operoida rakennusten kolmelta sivulta." "Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan muuntamon ja maakaapeleiden sijainti. Mikäli maakaapeleita pitää siirtää, niin siirtokustannuksien osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti." "Vantaan Enegia Oy haluaa, että asemakaavan muutoksessa huomioidaan kaukolämpöputkien sijainti. Mikäli kaukolämpöputkia pitää siirtää, niin siirtokustannuksien osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti." 16

5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Asemakaavan muutosalue on kaavoitettu liike- ja toimitilarakennusten korttelialueeksi (KLTY). Alue liittyy laajempaan Porttisuon kaupalliseen alueeseen, joka sijaitsee Kehä III:n ja Jokiniementien välissä Lahdenväylän länsipuolella. Asemakaavan muutosalue on noin 11,89 hehtaaria. Liike- ja toimitilarakennusten korttelialuetta (KLTY) on yhteensä noin 11,89 hehtaaria. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia palvelurakentamiseen tai sen mitoitukseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.2.1 Kunnan tavoitteiden toteutuminen Kunnan asettamat tavoitteet Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Asemakaavan tavoitteena on liittää suunnittelualue nykyiseen tie- ja katuverkkoon siten, että liikenteellinen toimivuus sekä liikenneturvallisuus nyt ja tulevaisuudessa ovat riittävät. Jalankulku- ja pyöräilyteitten jatkuvuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Joukkoliikenteelle luodaan toimintavalmiudet. Kunnan tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos toteuttaa ympäristön laadulle asetetut tavoitteet (> ehyt, tiivis kaupunkirakenne, joka lyhentää asiointi-, harrastus- ja työmatkoja ja antaa hyvät mahdollisuudet muun muassa jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenteen kehittämiselle; > arkkitehtonisesti korkeatasoinen kaupunkimainen viheralueiden jäsentämä yhdyskuntarakenne; > monikansallinen, Vantaalla toimiva yritys; > sekä kohdata alueella jo toimivan Miele Oy:n ja Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaaren laajentamistarpeet). Luonnonympäristössä ja rakennetussa ympäristössä asemakaavan muutoksen toteuttaminen ei juurikaan aiheuta muutoksia. Suurin havaittava muutos on paikoitustalon rakentaminen maantasopaikoituksen tilalle tontin länsiosaan. Asemakaavan muutosalueelta on toimivat jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenteen yhteydet; muun muassa kevyen liikenteen raitit itä-länsisuunnassa Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän alituksin sekä pääosa aluetta palvelevista joukkoliikennepysäkeistä noin 400 metrin päässä Jokiniementiellä. Joukkoliikennetoimintavalmius ja nykyinen joukkoliikennetiheys Jokiniementiellä takaavat myös autottoman ruokakunnan toimivan asiointimahdollisuuden alueella ympäri viikon. Muutosalue on liitettävissä valmiiksi rakennetun kunnallistekniikan piiriin. Tonttien sisäisen kunnallistekniikan rakennuttaa kiinteistöjen omistaja. Rakennetussa ympäristössä entinen mittakaava ja rakentamistapa säilyvät. 5.2.2 Osallisten tavoitteiden toteutuminen Osalliset eivät ole esittäneet omia tavoitteita. 17

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kortteli 64001 tontti 1, 2 ja 3, liike- ja toimitilarakennusten korttelialue (KLTY) Liike- ja toimitilarakennusten korttelialue (KLTY). Alueelle saa rakentaa toimisto-, liike- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liiketiloja, jonka enimmäismäärä tonttia kohti on 1 600 kerrosneliömetriä. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan tiloja. Rakennuksiin saa sijoittaa näyttelytiloja, jotka sisältyvät kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja rakennusten julkisivuissa ja aidoissa on käytettävä korkealuokkaisia materiaaleja ja yhdistettävä elävästi eri materiaaleja. Sisääntulo-osan tulee erottua selvästi. Tontti 1, Kiinteistö Oy Vantaan Porttikaari Uusi rakennusoikeus on 1 900 k-m². Tästä 1 600 k-m² (nykytilanne) voi käyttää paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liiketiloiksi, mikä vastaa nykyistä käyttöä (myynti- ja näyttelytila) ja 300 k-m² on uutta toimistokerrosalaa. Kerrosluku säilyy kahtena (II). Tontti on jo valmiiksi rakennettu, eivätkä rakennukseen suunnitellut muutokset tule näkymään ulospäin. Suunniteltu muutos lisää toimistokerrosalaa 300 k-m²:llä, kun II-kerroksiseen korkeaan myyntinäyttelytilaan rakennetaan uusi puolikerros. Tontti 2 Miele Oy Tontin kokonaisrakennusoikeus on 1 635 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Alueelle on suunnitteilla uusi liike- ja toimistorakennus. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tontin 1 puoleinen rakennusmassa olisi räystäskorkeudeltaan suurin piirtein naapuritontin rakennuksen tasalla ja Porttikaaren katualueeseen päin poikittain oleva pienempi rakennusmassa tulisi olemaan edellistä hieman korkeampi. Suuntaviivat ovat kuitenkin vielä vain viitteellisiä. Tontti 3 Miele Oy Tontilla 3 sijaitsevan rakennuksen itäosaa on suunniteltu laajennettavaksi etelään. Laajennuksen on ajateltu jatkavan olemassa olevan rakennuksen linjoja sekä rakennuskorkeuden että julkisivujenkin osalta. Tontin kokonaisrakennusoikeus on 3 904 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku tontin länsiosassa II ja itäosassa III, jolloin laajennusosan yhteyteen voidaan rakentaa autopaikkoja alimpaan, rinneleikkauksessa sijaitsevaan kerrokseen, jolloin sisäänajo asettuu lähelle piha-alueen tasoa. Tontin nykyisiä liike-, toimisto-, kokous-, koulutus-, näyttely-, tarvikemyynti- ja varastotiloja, yhteensä 2 335 k-m², on suunniteltu laajennettavaksi etelään päin 1090 k-m²:llä. Auton säilytyspaikat Kaikki muutosalueen tontit ovat suhteellisen pieniä. Vaadittavien autopaikkojen sijoittaminen tonteille on sen vuoksi yksi suurimmista rakentamiseen liittyvistä haasteista. Tontilla 1 on pääosa nykyisen rakennuksen kellaritiloista käytetty asiakasautopaikoitukseen. Autopaikat saa sijoittaa rakennusoikeudesta ja tonttijaosta riippumatta tonteilla 2 ja 3, sekä rakennusoikeudesta riippumatta tontilla 1. Istutettavat tontinosat Kaavamääräyksiä on istutusten osalta ajantasaistettu. 18

5.3.2 Muut alueet Tontin 3 itäosan istutettava reunavyöhyke on säilytetty. Se tulee kuitenkin täydentää istutuksin puuttuvilta osiltaan runsaasti ja kerroksellisesti, esimerkiksi havu- ja lehtipuu sekä 3-rivisin pensasistutuksin eli neljä vuodenaikaa huomioivat istutukset. Istutusvyöhykkeen vähimmäisleveydeksi tulee tällöin yhdeksän metriä. Muut kuin nurmikkoistutukset ovat hyvin puutteellisia muutosalueella tai puuttuvat kokonaan. Istutusalueet on asemakaavan muutoksessa poistettu ja tilalle on määrätty: "Rakentamatta jäävillä tontin osilla, joita ei käytetä liikenteelle tulee olla puita ja pensaita". Tämä määräys on selkeämpi ja valvottuna tuottanee vihertävämmän yleiskuvan katualueiden suuntaan. Suunnitellun uuden Lahdenväylän alittavan kadun varsi muutosalueen tonttien pohjoispuolella tulee muuttumaan 'takapihasta' yritysten imagoa edustavaksi. Tänne tonttien pohjoisrajalle on esitetty istutettavaksi pensasaita. Korttelialueelle ja korttelialueen paikoitusalueille istutettavien puiden vaatima kasvualustan tila on vähintään 3,5 metriä leveä, jolloin edellytetään käytettäväksi kantavaa kasvualustaa, jotta puiden juurille voidaan osoittaa niiden vaatima kasvutila. Kaavamääräyksissä on myös määrätty maaston jyrkkien korkeuserojen muokkaamisesta luiskilla ja tukimuurirakentein. Rakennusalueesta kokonaisuudessaan on laadittava hyväksyttävä maisema- ja louhintasuunnitelma, joka myös sisältää luiska- ja tukimuurirakenteet. Esteettömyys Rakennuslupahakemukseen on liitettävä hyväksyttävä ympäristön esteettömyystarkastelu. Esteettömyystarkastelussa tulee tarkastella esteettömyyttä näkö-, kuulo-, liikunta-, allergia- ja kognitiiviset ongelmat aistien kannalta. Virkistysalueet Asemakaavan muutos ei sisällä virkistysaluetta. Liikennealueet Ajoneuvoliikenteen verkko Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta ajoneuvoliikenteen verkkoon. Kevyen liikenteen verkko Kevyen liikenteen verkko säilyy nykyisellään. Muutosalueelle on erittäin hyvä kevyen liikenteen väylästö, joka toimii myös asiakkaiden ja työntekijöiden terveys- ja arkiliikuntaympäristönä. Joukkoliikenne Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta joukkoliikenteen verkkoon. Pysäköinti Pysäköinti järjestetään tontilla. Pysäköintinormina on käytetty: Toimistotilat 1 autopaikka/50 krs-m2 Liiketilat 1 autopaikka/35 krs-m2 Näyttelytilat 1 autopaikka/50 krs-m2 Koulutustilat 1 autopaikka/50 krs-m2 Kokoontumistilat 1 autopaikka/50 krs-m2 Rakennusta ympäröiville pysäköimispaikoille on tasaisesti jaoteltuna istutettava kantavalle kasvualustalle 1 puu 200 neliömetriä kohti ja pensaita. Helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 1/200 k-m2. Tekninen huolto Vesihuolto Vedenjakelu 19

Asemakaavan muutosalueella nykyiseen vesijohtoverkkoon ei tule muutoksia, vaan se säilyy muuttumattomana (kts. kohta 3.1.3 Rakennettu ympäristö). Jätevesiviemäröinti Asemakaavan muutosalueella jätevesiviemäröintiin ei tule muutoksia, vaan se säilyy nykyisen kaltaisena (kts. kohta 3.1.3 Rakennettu ympäristö). Sadevesiviemäröinti Asemakaavan muutosalueella jätevesiviemäröintiin ei tule muutoksia, vaan se säilyy nykyisen kaltaisena (kts. kohta 3.1.3 Rakennettu ympäristö). Sammutusvesi Asemakaavan muutosalueella jätevesiviemäröintiin ei tule muutoksia, vaan se säilyy nykyisen kaltaisena (kts. kohta 3.1.3 Rakennettu ympäristö). Energiahuolto Tontit on liitettävissä energiahuollon piiriin. Alue on kaukolämpöverkon piirissä. Jätteiden keräys Jätehuolto Jätteiden käsittely, lajittelu ja jätetilojen suunnittelu tulee tonteilla järjestää YTV:n jätehuoltonormien mukaisesti. Vesistöt ja vesitalous Hulevedet Vantaan hulevesiohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 11.05.2009. Asemakaavan muutoksen määräyksissä on annettu seuraava määräys hulevesien ohjauksesta: "Hulevesien virtausta tulee hidastaa ja imeyttää kattovedet tontilla. Piha-alueiden hulevedet tulee käsitellä ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää tontilla siten, että ne eivät aiheuta haittaa maaperälle. Pohjavesialueella maahan saa imeyttää vain puhtaita vesiä. Rakennuslupaan on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma". 5.4 Kaavan vaikutukset Vaihtoehtojen laatiminen Nollavaihtoehdon (nykytilanne) lisäksi laaditaan luonnosvaiheessa yksi vaihtoehto. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan valmistelun osana laaditaan tai käytetään aikaisemmin tehtyjä selvityksiä seuraavien arvioitavien merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten perustaksi 1. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön sekä rakennettuun ympäristöön. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 3. Arvioidaan, miten lisärakentaminen vaikuttaa hulevesien käyttäytymiseen alueella. Arviointimenetelmien määrittely Asemakaavatyössä käytettävät arviointitavat perustuvat eri henkilöiden kokemukseen ja havaintoihin, nykytilasta saatuun tietoon, yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, laskennallisiin menetelmiin, asiantuntija-arvioihin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tunnistettuihin 20

vaikutuksiin, osallisilta saatuun palautteeseen, vaikutusten rajaukseen ja arvottamiseen sekä hyvän ympäristön tarkastuslistoihin (esim. ekologinen lista). Koska useita vaikutuksia on mahdoton mitata yhteismitallisesti, keskeiseksi muodostuu vaihtoehtojen välisen eron löytäminen (tunnistaminen). Eri arviointitunnusmerkkejä käyttäen arvioidaan ympäristövaikutusten merkittävyys ja muutoksen suuruus sekä odotettavissa oleva vaikutus. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueella ei tule olemaan asukkaita. Yhdyskuntarakenne Olemassa oleva alue- ja yhdyskuntarakenne pysyy muuttumattomana. Kaupunki-/ taajamakuva Alueen kaupunki- ja taajamakuvaan ei kokonaisuuden kannalta tule muutoksia. Palvelut Rakennetun ympäristön palvelurakenteessa ei ole odotettavissa muutoksia. Työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaavan muutos tukee Porttisuon kehittämistä työpaikka- ja palvelualueena. Virkistys Alueella ei ole virkistysaluetta. Liikenne Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia rakennettuun liikenneympäristöön. Tekninen huolto Vesihuolto Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia vesihuoltoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaavan muutoksella ei ole mainittavimpia vaikutuksia ympäristöön, maa- ja kallioperään eikä ilmaan tai ilmastoon. Onnettomuus- ja häiriötilanteet Lähialueen tonteilla toimii useita pienteollisuus- ja liikeyrityksiä, joiden toiminnasta suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa, esim. tulipalon yhteydessä, ei pitäisi levitä ihmisiä altistavia myrkyllisiä ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja asemakaavan muutosalueelle. Lahdenväylällä mahdollisesti liikkuvat, ympäristölle vaaralliset kemikaalikuljetukset ovat vaikeammin ennakoitavissa. Näitä kuljetuksia säätelevät niitä koskevat lait ja asetukset. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisessa ympäristössä ei ole odotettavissa muutoksia. Sosiotooppi Sosiotoopissa ei ole odotettavissa muutoksia. Esteettömyys Asemakaavan muutoksen alaiset tontit ovat pääosin jo rakennettuja. Kaavamuutoksen yhteydessä alueille ei ole esitetty esteettömyysparannuksia. Uusien hankkeiden esteettömyystarkastelu tapahtuu rakennusluvan yhteydessä. 21

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Muutoshankkeella ei ole vaikutuksia maisemarakenteeseen tai mainittavia vaikutuksia maisemakuvaan. Luonnon monimuotoisuus Asemakaavan muutoksella ei ole mainittavimpia vaikutuksia kasvi- ja eläinlajeihin tai luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Luonnonolot Kasvillisuus Asemakaavan muutos ei aiheuta muutoksia alueen biodiversiteettiin. Eläimistö Asemakaava-alueella ei ole mitään merkittäviä havaintoja eläimistön suhteen. Luonnonsuojelu Asemakaavamuutokseen ei liity luonnonsuojelullisia näkökohtia. Vesistöt ja vesitalous Hulevedet Asemakaavan muutosalueen tonttien hulevesimäärät ovat vähäisiä, joten asemakaavan muutoksessa ei ole esitetty erityisiä aluevarauksia hulevesien imeyttämiseksi tonteilla. Uusien rakennushankkeiden osalta rakennuslupaan on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Tieliikennemelun häiriön vähentämiseksi on annettu asemakaavamääräys: "Toimisto-, näyttely ja liiketilojen ulkokuoren äänieritys tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 db". 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.9 Tonttijako Kaavatyössä on käytetty tavanomaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Korttelin 64001 tonttien 1, 2 ja 3 tonttijako tai -numerot eivät muutu. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan selostukseen liitetään havainnollisuussuunnitelma ja ilmakuva. Niiden tarkoituksena on toimia arviointiperusteena sekä näyttää, miten alueen voi rakentaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ajoitus Asemakaavan muutos nro 002130 on maankäyttötoimen kaupunkisuunnittelun (KAUPSU) suunnitteluohjelmassa vuodelle 2012. Asemakaavaehdotuksen arvioitu ensimmäinen kaavoituslautakuntakäsittely on keväällä 2012. Ehdotus asetetaan nähtäville 30:n vuorokauden ajaksi (MRA 27 ). 22

6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan asukkaiden antaman palautteen pohjalta. 6.4 Asemakaavoituskustannukset VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus Vantaan kaupunki perii kaavoitustyöstä korvauksen (MRL 59). Korvaus määräytyy kaavoituslautakunnan 13.12.2011 19 tekemän päätöksen mukaisesti. Perittäviä korvausluokkia on yhteensä viisi ja ne määräytyvät asemakaavan tai asemakaavan muutoksen työn laajuudesta. Vantaalla 28. päivänä toukokuuta 2012 Vesa Karisalo Aluearkkitehti, Projektiyksikkö KUVA 7 ILMAKUVA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEESTA 23

KUVA 8 Alueleikkaukset julkisivut etelään ja pohjoiseen / Arkkitehtitoimisto Iiro Mikkola KUVA 9 3D havainnekuva 21.11.2011 / Arkkitehtitoimisto Iiro Mikkola 24

25

26

27

28

29