IT-ura -tutkimus 2009

Samankaltaiset tiedostot
Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

IT-ura-tutkimus 2013

IT-ura-tutkimus 2012

IT-ura-tutkimus 2011

IT-ura-tutkimus 2013

IT-ura-tutkimus Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry Lars Sonckin kaari Espoo Puh.

IT-ura-tutkimus Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry Lars Sonckin kaari Espoo Puh.

11. Jäsenistön ansiotaso

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS

DI - KATSAUS Toukokuu Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian Palkkatutkimus /2013

RIL-PALKKAKYSELY 2017

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

20-30-vuotiaat työelämästä

Kandien kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus Mika Happonen, VTML

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Toimihenkilöbarometri 2013

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Made by Finland selvitys suomalaisen työelämän vahvuuksista ja heikkouksista

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2015: Aineistonkuvaus. 1. Yleistä. 2. Kyselyaineiston kuvaus

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

Henkilöliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus. Sääntelyelin, Mertti Anttila IROResearch Oy, Tomi Ronkainen

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Taustamateriaali: Nuorille tärkeintä kesätyössä ovat palkka, työkokemus ja työkaverit

Näin Suomi kommunikoi

Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

EK:n Yrittäjäpaneeli. Viranomaisasioinnin digitalisointi suhtautuminen ja valmiudet Huhtikuu 2018

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Palkkatasotutkimus 2015

TILASTOKATSAUS 4:2017

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Ehdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Palkat nousivat NIUKASTI

Kysely kandien kesätöistä Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

yrittäjän työterveyshuolto

Pk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 2019

Suomen ja Hollannin estettyä Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen alueeseen

1. Oletteko tyytyväinen vai tyytymätön hallituksen toimintaan yhä vakavammaksi muuttuvan taloustilanteen parantamiseksi?

18-79 vuotiaat Painottamaton n= Painotettu (.000) N=

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

Työ sosiaalisessa mediassa -kysely seurakuntien työntekijöille

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

YRITTÄJIEN LOMAT

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus

Näin Suomi kommunikoi 6. Elisa

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu Jaakko Hyry TNS

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Yrittäjägallup toukokuu 2019

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

PALKKAKYSELY 2012 TTT:n perusyhdistysten keskipalkat vuodelta 2012 sekä palkkakehitys

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Työelämään sijoittuminen

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA: Palkkatutkimus vuoden 2018 palkoista

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Tausta tutkimukselle

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Transkriptio:

IT-ura -tutkimus 2009 A. Palkkaus 1. Yhteenveto IT-ammattilaisten peruspalkat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaisansiot ovat nousseet vuodessa 5%. Keskimääräinen peruspalkka on nyt 3 739 ja kokonaisansiot 4 281 euroa kuukaudessa. Palkkaan vaikuttavat merkittävästi mm. ikä, peruskoulutus, työtehtävät ja työpaikan sijainti. Sen sijaan sukupuolten palkkaerot ovat muihin aloihin verrattuna pienet, mistä ala voi olla jopa hiukan ylpeä. Suomen 95 000 IT-ammattilaisen toimenkuvat ovat moninaiset. Monien mielessä IT-ammattilainen on ohjelmoija tai mikrotukihenkilö, jotka kuitenkin ovat vähemmistö (ohjelmoijia on noin 15-20% ja erilaisissa käyttäjien tuki- ja administrointitehtävissä työskentelee 22%). IT-ammattien kokonaisuus saattaa olla vaikea hahmottaa jopa alalla toimivallekin ja siksi jotkut tulokset saattavat olla yllättäviä. 2. Yleistä 2.1 Tutkimuksen tausta Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat touko-kesäkuussa 2009 perinteisen palkkatutkimuksen. Vuosittain toistetuissa tutkimuksissa on kartoitettu palkkojen lisäksi myös työtyytyväisyyttä, työn ohessa tapahtuvaa koulutusta, urakehitystä sekä vaihtuvia, tutkimusaikana ajankohtaisia ilmiöitä. Tällä kertaa selvitettiin taantuman vaikutuksia IT-ammattilaisen työhön. Tässä raportissa kuvataan perustuloksia yleisellä tasolla. 2.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on seurata Suomen tietotekniikka-ammattilaisten ansiotason, tehtävien ja työolojen kehitystä. Haastattelun kohderyhmä on TTL:n henkilöjäsenet (hiukan vajaa 20% kaikista Suomen IT-ammattilaisista). Käytettävissä olevien vertailutietojen perusteella TTL:n jäsenkunta näyttää edustavan melko hyvin Suomen kaikkien IT-ammattilaisten populaatiota lukuun ottamatta ikäjakaumaa. TTL:n jäsenistössä vanhemmat ikäluokat ovat yliedustettuja ja iän korrelaatio esimerkiksi palkan kanssa on tunnetusti positiivinen. Tästä syystä tutkimusotoksesta laskettuja tunnuslukuja ei julkaista

sellaisinaan vaan ne yleistetään kaikkia Suomen IT-ammattilaisia koskeviksi arvioiksi painottamala vastauksia vastaajan iän mukaisella kertoimella. 2.3 Tutkimusasetelma Tutkimuksen toteutti Innolink Oy. Tutkimus toteutettiin sekä internet- että kirjekyselynä. TTL:n henkilöjäsenien joukosta poimittiin 2500 henkilön otos. Niille otokseen kuuluneille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, lähetettiin sähköpostikutsu osallistua tutkimukseen 21.5.2008. Sähköpostikutsuja lähetettiin yhteensä 1859 kpl. Muistutuksia kyselyyn vastaamisesta lähetettiin yhteensä kolme kertaa. Kirjekyselyjä postitettiin 640 kpl ja kirjekyselyn saaneet saivat kyselyn mukana tunnukset internetin kautta vastaamiseen, jolloin he pystyivät valitsemaan itselleen mieluisimman tavan vastata tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 744 henkilöä, joista 560 vastasi internetin kautta ja 184 kirjeitse. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 30% (35% vuonna 2008). Työelämän ulkopuolella vastaajista oli 37 henkilöä (22 henkilöä vuonna 2008). Vastausaktiivisuus on siis laskenut edellisiin tutkimuksiin verrattuna mutta sitä voidaan edelleen pitää tämän tapaisessa tutkimuksessa tyydyttävänä. Palkka-analyysejä varten vastanneiden joukosta poistettiin ne, jotka eivät ole työelämässä mukana sekä muutama, joilla oli ilmeisiä virheitä palkkatiedoissa. Ikäpainotuksen soveltamisen johdosta jouduttiin lisäksi poistamaan vastaajia, jotka eivät olleet ilmoittaneet syntymävuottaan. Analyysiin jäi 700 vastaajaa. 2.4 Tulosten edustavuus, ikävakiointi Seuraavassa tarkastellaan tutkimukseen vastanneita verrattuna Suomen kaikkia 95 000 IT-ammattilaista ( Väestö ) koskeviin tietoihin, jotka on poimittu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Myös työvoimatutkimus on otospohjainen, täydellistä ajantasaista rekisteripohjaista tietoa ei ole. Sikäli kuin on pystytty analysoimaan, TTL:n henkilöjäsenet edustavat kohtuullisen hyvin Suomen IT-ammattilaisia kokonaisuudessaan, paitsi ikärakenteeltaan. Jäsenten keski-ikä on pitkään ollut kaikkien ammattilaisten keskiarvoa korkeampi ja on edelleen, vaikka viime vuosina ero onkin hiukan pienentynyt.

Kuva 1: IT-ammattilaisten ikäjakauma otoksessa verrattuna kaikkiin IT-ammattilaisiin (väestö = Tilastokeskuksen aineisto) Jotta tulokset voitaisiin yleistää, ne on laskettu ikäryhmittäin ja painotettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistosta lasketun ikäjakauman mukaisesti eli ikävakioitu. Ikävakiointi on käypä tilastollinen menetelmä tarkasteltaessa iän kanssa korreloivia tietoja. Kaikki seuraavassa esitettävät tulokset ovat ikävakioituja ja niillä siis kuvataan Suomen kaikkia IT-ammattilaisia. 3. Palkkaus ja siihen vaikuttavia tekijöitä Tutkimuksessa kokonaispalkka muodostuu peruspalkasta, luontoiseduista (esim. puhelin) ja lisäansioista (esim. ylityökorvaukset). Keskiluvut ovat seuraavat: Taulu 1: Kuukausipalkkojen keskiarvot ja mediaanit Keskiarvo Mediaani Peruspalkka 3 739 3 540 Kokonaisansio 4 281 3 979 Edellisessä tutkimuksessa 2008 vastaavalla tavalla laskettu peruspalkkojen keskiarvo oli 3 681 ja kokonaisansioiden keskiarvo oli 4 056 euroa/kk. Kesästä 2008 kesään 2009 peruspalkat ovat siten pysyneet jokseenkin paikallaan, nousua 1,5%, mutta kokonaisansiot ovat nousseet selkeästi 5,5 %.

3.1 Palkkajakaumat % Kuva 2: IT-ammattilaisten peruspalkan jakauma Karkeasti ottaen kolmanneksen peruspalkka on 3000 euroa tai alle ja kolmanneksen yli 4000 euroa. Monilla palkanlisät ovat merkittävä osa palkkausta ja ne tasoittavat jossain määrin peruspalkkojen eroja. % Kuva 3: IT-ammattilaisten kokonaisansion jakauma

3.2 Palkka ja sukupuoli Tietotekniikan varhaisina vuosina naisten osuus kasvoi hiljalleen ja saavutti noin 30% tason vuoden 1980 paikkeilla. Sen jälkeen luku on pysytellyt paikoillaan, mutta on hiukan laskenut, koska alalle tulevien joukossa naisia on entistä vähemmän. Nyt naisten osuus on 29%: Kuva 4: IT-ammattilaiset 2009 sukupuolen mukaan Aikaisempina vuosina on palkka-aineiston analyyseissä osoitettu, että tietotekniikka-ammateissa toteutuu varsin hyvin periaate sama palkka samoista tehtävistä. Kuva 5: Kokonaisansion jakautuminen sukupuolen mukaan

Taulu 2: Keskipalkat sukupuolen mukaan Peruspalkka Kokonaisansio Miehet (N=460) Naiset (N=199) Miehet (N=460) Naiset (N=199) Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani 3 809 3 650 3 615 3 428 4 356 4 029 4 155 3 820 Lukumäärät on esitetty painottamattomina eli alkuperäisen otoksen mukaisina. Peruspalkkojen ero miesten ja naisten välillä on 5,3 %, mikä on joihinkin muihin toimialoihin verrattuna vähän. Kokonaisansioiden ero sukupuolten välillä on 4,8%. Naisen euro IT-ammateissa on siis noin 95 senttiä. Ero johtuu pääosin siitä, että naisia on suhteellisesti vähemmän johtavassa asemassa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä. Päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä naisia sen sijaan on suhteellisesti hiukan enemmän. Kysymykseen valikoitumisen syistä tämä tutkimus ei pysty vastaamaan. 3.3 Palkka ja ikä IT-ammattilaisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 2.4. Tulot nousevat johdonmukaisesti siirryttäessä vanhempiin ikäryhmiin ja ovat korkeimmillaan ikäryhmässä 50-54 vuotta. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä osaaikainen työskentely kuitenkin on jo tavallisempaa ja alentaa tuloja. Kuva 6: Keskimääräinen kokonaisansio iän mukaan Taulu 3: Keskipalkat iän mukaan -30 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-69 Perus- Keskiarvo 2 909 3 453 3 843 4 076 4 225 4 647 4 301 4 141 palkka Mediaani 2 835 3 368 3 800 4 000 4 000 4 500 4 000 4 300 Kokonais- Keskiarvo 3 564 4 104 4 281 4 530 4 727 5 157 4 669 4 525 ansio Mediaani 3 095 3 820 4 120 4 203 4 197 4 720 4 300 4 300 N (painottamaton) 33 97 91 111 122 92 86 29

3.4 Palkka ja peruskoulutus Yliopistokoulutus on edelleen yleisin tausta alalle. Ammattikorkeakoulujen osuus on ollut voimakkaassa kasvussa ja on jo ohittanut opistotaustan: Kuva 7: Peruskoulutustaso Kuva 8: Keskimääräinen kokonaisansio peruskoulutustason mukaan Taulu 4: Keskipalkat peruskoulutustason mukaan Yliopisto Ammattikorkeakoulu Opistotaso Muu koulutus Perus- Keskiarvo 4 091 3 498 3 672 3 195 palkka Mediaani 3 850 3 300 3 600 3 002 Kokonais- Keskiarvo 4 517 4 155 4 252 3 826 ansio Mediaani 4080 3 920 4 000 3 180 N (painottamaton) 288 125 175 73

3.5 Palkka ja pääasiallinen työtehtävä IT-ammattilaisen työnkuvat ovat nykyisin hyvin moninaiset. Monien mielikuvissa IT-ammattilainen on edelleen ohjelmoija ja systeemityö eli tietojärjestelmien suunnittelu, toteutus ja ylläpito työllistääkin edelleen noin kolmanneksen, mutta erityisesti konsultointi, administrointi ja käyttäjien tuki ovat kasvattaneet osuuksiaan. Kuva 9: IT-ammattilaisten pääasiallinen työtehtävä Kuva 10: Keskimääräinen kokonaisansio pääasiallisen työtehtävän mukaan

Taulu 5: Keskipalkat pääasiallisen työtehtävän mukaan Peruspalkka Kokonaisansio N Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Konsultointi 4 007 3 950 4 825 4 620 73 Systeemityö 3 479 3 300 3 764 3 600 172 Muut suunnittelutehtävät 3 449 3 210 4 703 4 272 37 Käyttötehtävät 3 547 3 427 3 769 3 753 19 Administrointi 3 406 3 300 4 090 3 920 67 Käyttäjien tuki 2 571 2 506 2 956 2 760 41 Muut tietohallintotehtävät 3 998 3 920 4 775 4 270 28 Myynti 5 086 5 350 6 526 6 350 21 Opetus ja koulutus 3 510 3 200 3 801 3 580 30 Tutkimus ja 3 970 3 670 4 172 3 670 42 tuotekehitys Johtaminen 5 003 4 930 5 594 5 066 80 Pienestä otoskoosta johtuen tulokset tehtäväryhmissä Käyttötehtävät, Muut tietohallintotehtävät ja Myynti ovat vain suuntaa-antavia. Huomiota kiinnittää, että kokonaisansiot myyntityössä ylittävät selvästi johtamistyön. Käytännössä roolit usein yhdistyvät ja esimerkiksi moni myyntijohtaja ilmoittaa pääasialliseksi tehtäväkseen myymisen. Lisäksi johtamistyön keskiarvoa alentavat yrittäjät. 3.6 Palkka ja työpaikan sijainti Kuva 11: IT-ammattilaisten sijoittuminen alueittain Useimmat IT-työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja palkat ovat siellä noin 20% korkeammat kuin muualla Suomessa.

Kuva 12: Keskimääräinen kokonaisansio alueittain Taulu 6: Keskipalkat työpaikan sijainnin mukaan Pääkaupunkiseutu Muu Etelä- Suomen lääni Länsi- Suomen lääni Muu Suomi Perus- Keskiarvo 4 018 3 628 3 426 3 263 palkka Mediaani 3 850 3 400 3 200 3 150 Kokonais- Keskiarvo 4 646 3 863 3 881 3 768 ansio Mediaani 4 261 3 980 3 520 3 320 N (painottamaton) 365 54 149 89 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla kokonaisansiot ovat hyvin lähellä toisiaan. Luokan Muu Suomi sisällä näyttäisi olevan läänien välisiä eroja, mutta aineiston koko ei riitä niiden analysointiin.

3.7 Palkka ja työnantajan päätoimiala Vuosia jatkunut ulkoistamistrendi on johtanut tilanteeseen, jossa enää 44% ITammattilaisista työskentelee asiakkaan puolella : Kuva 13: IT-ammattilaisten työnantajien päätoimiala Parhaiten ansaitaan ICT-myynnissä ja markkinoinnissa, muilla sektoreilla palkat ovat varsin lähellä toisiaan lukuun ottamatta hiukan alempia palkkoja maksavaa julkista sektoria. Kuva 14: Keskimääräinen kokonaisansio työnantajan päätoimialan mukaan

Taulu 7: Keskipalkat työnantajan päätoimialan mukaan Peruspalkka Kokonaisansio N Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani ICT-valmistus 3 786 3 700 4 477 3 820 60 ICT-palvelu 3 764 3 670 4 322 4 080 264 ICT myynti/markkinointi 4 513 4 200 5 380 4 741 21 Muu teollisuus 3 796 3 500 4 138 3 920 71 Muu kauppa ja palvelu 3 944 3 850 4 667 4 350 82 Julkisyhteisö 3 384 3 150 4 221 3 600 43 Koulutus 3 445 3 200 3 665 3 250 42 Valtio 3 444 3 069 3 699 3 300 53 Kunta/kuntayhtymä 3 213 3 100 3 345 3 400 16 Pienestä otoskoosta johtuen toimialojen ICT myynti/markkinointi ja Kunta/kuntayhtymä tulokset ovat vain suuntaa-antavia.