Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Liikkumisen ohjauksen ohjelma 2012 2013
Esipuhe Lasten ja nuorten arvioidaan olevan huonokuntoisempia kuin aiemmin, vaikka valtaosa lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa. Vapaa-ajan matkoista harrastuksiin tehdyt matkat muodostavat merkittävän osan. Liikennetutkimusten mukaan lasten ja nuorten kyyditseminen henkilöautolla harrastuksiin on yleistyvä trendi. Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat -selvityksessä on tarkasteltu lasten ja nuorten keskuudessa Suomen seuraharrastetuimman lajin harrastusmatkoilla liikkumista. Hankkeen aikana on muun muassa selvitetty kyselyin ja haastatteluin kulkutapavalintaan vaikuttavia tekijöitä ja testattu kestävää liikkumista edistäviä työkaluja. Hanke on toteutettu yhteistyössä Ilveksen Tampereen seudulla asuvien juniori-ikäisten jalkapalloilijoiden kanssa. Hanke on saanut tukea valtakunnallisesta Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja KKI-ohjelman rahoittamasta liikkumisen ohjauksen ohjelmasta 2012 2013. Tampereen kaupungin sivitys- ja elämänlaatupalvelut, kaupunkiympäristön kehittäminen sekä ECO2-hanke ovat olleet rahoittamassa ja ohjaamassa hanketta. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana: Matti Holopainen Liikennevirasto Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Sara Lukkarinen Motiva Oy Lauri Savisaari Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmän Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Timo Seimelä Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Elli Kotakorpi Tampereen kaupunki, ECO2-hanke (30.6.2012 asti) Krista Willman Tampereen kaupunki, ECO2-hanke (1.7.2012 31.1.2013) Sanna Ovaska Tampereen kaupunki, LION (1.2.2013 alkaen) Timo Korsumäki Hämeen Liikunta ja Urheilu / Valo Jarmo Tuomiranta Palloliitto, Tampereen piiri Markus Paananen Ilves Jalkapallo ry Risto Valkeala Ilves Jalkapallo ry Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet Heljä Aarnikko ja Anna Korpinen Sito Oy:stä. Tampereella kesäkuussa 2013
SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 HARRASTUSMATKUSTAMISEN NYKYTILA... 4 2.1 Suomalaisten matkustaminen... 4 2.2 Vapaa-ajan matkustaminen... 5 3 JALKAPALLO HARRASTUKSENA... 6 3.1 Jalkapallon harrastajamäärät... 6 3.2 Jalkapalloilu Tampereen seudulla... 7 4 JALKAPALLOILUN NYKYTILA... 8 4.1 Liikkumiskysely... 8 4.2 Jalkapalloilun olosuhteet... 14 4.3 Mahdollisuudet ja haasteet... 15 5 KOKEILUTOIMINTA... 18 5.1 Seuratasolla toteutetut toimenpiteet... 18 5.2 Toiminta kummijoukkueiden kanssa... 20 6 YHTEENVETO... 25 6.1 Johtopäätöksiä... 25 6.2 Toimenpide-ehdotukset... 27 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET... 31 8 LIITTEET... 32 Toimenpidekortit... 32 Hanke on saanut tukea osana valtakunnallista Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja KKIohjelman rahoittamaa liikkumisen ohjauksen ohjelmaa 2012 2013.
2 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Arjen liikkuminen autoistuu, mikä ilmenee lähes kaikissa ikäryhmissä jalankulun ja pyöräilyn vähenemisenä. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2010 2011 mukaan myös lasten ja nuorten pyöräily ja jalankulku on vähentynyt. Mopon ja mopoauton käyttö on vähentänyt erityisesti 15 17-vuotiaiden nuorten jalankulkua ja pyöräilyä. Ilmiö on huolestuttava, koska lapsena ja nuorena omaksutaan aikuisiällä vaikuttavat liikkumistottumukset. 1 Viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan on osoitettu, että liikkumaton elämäntapa ja sitä kautta myös terveyden riskitekijät siirtyvät aikuisikään voimakkaammin kuin aktiivinen elämäntapa. 2 Vapaa-ajan liikuntaharrastaminen kasvaa, mutta päivittäinen fyysinen aktiivisuus vähenee. Arjen liikkumisen vähetessä ollaan tilanteessa, jossa eivät edes kaikki järjestetyn liikunnan parissa harrastavat lapset liiku suositusten mukaista määrää. Lisäksi järjestetyn liikunnan parissa harrastavista noin 40 50 % lopettaa harrastamisen kokonaan 15 19-vuotiaana. 2 Lasten tekemistä harrastus- ja huvimatkoista merkittävä osa kuljetaan matkustajana henkilöautossa. Helsingin seudulla 7 11-vuotiaiden osalta jopa 65 % näistä matkoista liikutaan kyyditettävänä. Vierailumatkat, joihin kuuluvat matkat kavereiden luo, tehdään pääosin kävellen ja pyöräillen. Hieman vanhemmilla lapsilla, 12 14-vuotiailla, noin viidesosa harrastus- ja huvimatkoista tehdään joukkoliikenteellä. 3 Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaika viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Päivittäinen fyysisen aktiivisuuden perussuositus 7 18-vuotiaille on liikkua 1 2 tuntia päivässä monipuolisella tavalla. 4 Kohtuullisen pituiset, alle viiden kilometrin pituiset harrastusmatkat, olisi yleensä mahdollista liikkua jalan tai polkupyörällä auton kyydissä istumisen sijaan. Usein kyse on totutun tavan muuttamisesta tai vanhemman rohkeudesta kannustaa lasta itsenäiseen liikkumiseen. Tavoitteet Selvityksessä tarkastellaan jalkapalloharrastajien matkoja harjoituksiin Tampereen kaupunkiseudulla. Vaikka kohderyhmänä ovat yhden lajin harrastajat, on jalkapalloa harrastavia niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin huomattava määrä. Selvityksen kohderyhmärajauksesta huolimatta, saatavia tuloksia voidaan soveltaa muiden joukkuelajien harrastusmatkoihin. Tampereella jalkapallo on yksi suosituimmista lajeista, joka liikuttaa lapsia ja nuoria. Pelaajia on Tampereen seudulla arviolta kymmenisentuhatta, joista yksin Ilveksessä pelaa noin 3 600. Jalkapalloon liittyvät harrastusmatkat edustavat siten merkittävää määrää lasten ja nuorten harrastusmatkoista. 1 Liikennevirasto: Henkilöliikennetutkimus 2010 2011, Suomalaisten liikkuminen -tutkimusraportti 2 Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999 2011. VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2012:2 3 Liikkuminen vapaa-ajalla. Tiehallinnon selvityksiä 28/2009 4 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille, Nuori Suomi 2008
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 3 (36) Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa kulkutapavalinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä jalkapallon harrastusmatkoilla sekä kehittää ja testata keinoja autokyytien vähentämiseksi. Tarkasteltavia asioita ovat muun muassa: tekijät, jotka vaikuttavat harrastuksiin kyyditsemiseen mahdollisuudet lisätä kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikenteen käyttöä ja kimppakyytejä autokyytejä korvaamaan kaupungin ja urheiluseurojen keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa autolla kyyditsemisen vähentämiseen kulkumuotovalintoihin kohdistuva vaikuttaminen (markkinointi, viestintä, liikkumissuunnitelmat, kokeilumahdollisuudet) suositusten ja toimintamallien muodostaminen
4 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 2 Harrastusmatkustamisen nykytila 2.1 Suomalaisten matkustaminen Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2010 2011 mukaan yli 6-vuotiaiden suomalaisten matkustaminen on säilynyt edelliseen tutkimukseen (2004 2005) nähden lähes muuttumattomana. Suomalainen tekee keskimäärin kolme kotimaanmatkaa vuorokaudessa ja matkan keskipituus on noin 15 kilometriä. Suurin muutos edellisiin henkilöliikennetutkimuksiin nähden on tapahtunut matkoihin käytetyssä ajassa. Nopeampien, moottoroitujen kulkutapojen käyttö on yleistynyt kävelyn ja pyöräilyn kustannuksella. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on laskenut lähes kaikilla ikäryhmillä edellisiin tutkimuksiin nähden. Henkilöautoilu on yleistynyt myös lyhyillä, alle kolmen kilometrin mittaisilla matkoilla. 1 Kuvassa 2.1 on esitetty Henkilöliikennetutkimuksen (2010 2011) mukainen suomalaiset tekemien matkojen kulkutapajakauma. julkinen liikenne yhteensä 0,24 matkaa 8,2 % muu yksityinen liikenne 0,11 matkaa 3,8 % jalankulku 0,61 matkaa 21,2 % henkilöauto matkustaja 0,44 matkaa 15,2 % henkilöauto kuljettaja 1,25 matkaa 43,1 % 2,89 matkaa / hlö / vrk polkupyörä 0,24 matkaa 8,3 % muu kevyt liikenne 0,01 matkaa 0,3 % Kuva 2.1 Suomalaisten tekemien kotimaanmatkojen kulkutapajakauma (Tiedot: HLT 2010 2011) Lasten itsenäinen elinpiiri kasvaa luonnollisesti iän myötä. Henkilöliikennetutkimuksessa (2010 2011) mukaan 6 14-vuotiaiden lasten itsenäiset elinpiirit kasvavat tasaisesti lapsen kasvaessa. Esimerkiksi 6-vuotiaiden elinpiirin laajuus on noin 6 kilometriä kun taas 13-vuotiaalla se on yli kaksinkertainen (noin 13 kilometriä). Elinpiirin kasvaessa yleistyvät itsenäinen polkupyörän ja joukkoliikenteen käyttö. 9-vuotiaista alkaen pyörän ja joukkoliikenteen käytön osuudet kasvavat merkittävästi (kuva 2.2) 1 Kuva 2.2 Lasten ja nuorten itsenäisen elinpiirin laajuus (vasen) ja itsenäisesti tehtyjen matkojen kulkutapajakaumat (oikea) (Tiedot: HLT 2010 2011)
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 5 (36) Eri henkilöiden kuljettamistarkoituksessa tehtyjä kyyditysmatkoja on 8 % suomalaisten tekemistä matkoista (keskimäärin 0,22 matkaa / henkilö / vuorokausi). Valtakunnallisesti kyyditysmatkoista 9 % suuntautuu johonkin liikuntapaikkaan. Lähes puolet kaikista kyyditysmatkoista on lasten kyyditsemistä. Nuorten kyyditysmatkat ovat hieman vähentyneet, mutta samanaikaisesti nuorten itsenäinen liikkuminen mopoilla ja mopoautoilla on kasvanut. Nuorten kyyditsemisen laskusta huolimatta voidaan todeta, että kyyditsemisellä on merkittävä rooli liikennesuoritteen kannalta. 1 2.2 Vapaa-ajan matkustaminen Vapaa-ajan matkojen osuus kaikista suomalaisten tekemistä matkoista on 37 %. 1 Kuvassa 2.3 on esitetty suomalaisten tekemien kotimaanmatkojen jakautumista matkan tarkoituksen mukaan. mökki 0,04 matkaa 1 % muu vapaa-aika 0,74 matkaa 25 % 2,89 matkaa / hlö / vrk työ 0,48 matkaa 17 % koulu, opiskelu 0,19 matkaa 7 % työasia 0,11 matkaa 4 % vierailu 0,33 matkaa 11 % ostos, asiointi 1,01 matkaa 35 % Kuva 2.3 Suomalaisten kotimaanmatkat matkan tarkoituksen mukaan (Tiedot: HLT 2010 2011) Vapaa-ajan matkoista eniten tehdään vierailumatkoja. Tämän jälkeen tulevat liikuntaan liittyvät vapaa-ajan matkat (14 % vapaa-ajan matkoista) ja kolmantena muihin harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan liittyvät matkat (14 %). 1 Tampereen seudulla joka neljäs matka on vapaa-ajan matka (huvi- ja harrastusmatkat, vierailumatkat ja ulkoilumatkat). Alle 12-vuotiaat tekevät Tampereella noin 30 % matkoistaan (pojat 32 %, tytöt 24 %) matkustajana henkilöautossa. 13 17-vuotiailla henkilöautossa matkustajana tehtyjen matkojen osuus laskee alle viidennekseen (pojat 18 %, tytöt 13 14 %). Samanaikaisesti iän myötä nuorten joukkoliikenteen käyttö lisääntyy. 15 17-vuotiaiden parissa joukkoliikenne on kulkutapana lähes puolilla heidän tekemistään matkoista. Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa henkilöautossa kyyditseminen vähenee vain hieman nuorten iän myötä. 5 5 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012, Henkilöliikennetutkimus
6 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 3 Jalkapallo harrastuksena 3.1 Jalkapallon harrastajamäärät Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan valtaosa (92 %) 3 18-vuotiaista suomalaislapsista ja -nuorista harrastaa urheilua. Tämä tarkoittaa kaikkiaan lähes 900 000 lasta ja nuorta. Harrastustilastojen mukaan jalkapallo on voimakkaasti kasvattanut suosiotaan viimeisten kymmenen vuoden aikana ja se on lasten ja nuorten parissa suosituin urheilulaji. Jalkapallon jälkeen suosituimpia lajeja ovat pyöräily ja uinti. 6 Jalkapalloa harrastaa lähes 220 000 lasta- ja nuorta (3 18-vuotiaat) Suomessa. Harrastajamäärä pitää sisällään sekä omatoimisesti lajia harrastavat, että seuroissa pelaavat. Aktiivisesti urheiluseuroissa jalkapalloa harrastavien määrä on 104 000. Jalkapallo on selvästi seuraharrastuin urheilulaji lasten ja nuorten keskuudessa. Vertailukohtana voi mainita seuraavaksi suosituimpina lajeina voimistelun (59 000 seuraharrastajaa) ja jääkiekon (51 000 seuraharrastajaa). Jalkapallon junioripelaajista noin neljäsosa on tyttöjä, joiden määrä on pysynyt melko tasaisena viime vuosien aikana (kuva 3.1). Poikien keskuudessa jalkapallo on selvästi suosituin urheilulaji, jota harrastaa 34 % urheilevista suomalaisista 3 18-vuotiaista pojista. 6 Kuva 3.1 Rekisteröityjen pelaajien määrän kehitys sukupuolen mukaan. (Tiedot: Palloliitto) 6 Nuori Suomi: Kansallinen liikuntatutkimus 2009 2010, Lapset ja nuoret
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 7 (36) Kaikista seuroissa harrastavista lapsista ja nuorista noin kolmasosa (38 %) käy harjoituksissa vähintään kolme kertaa viikossa. Harrastusmäärät kytkeytyvät voimakkaasti harrastajan ikään. Alle kouluikäiset käyvät harjoituksissa tyypillisesti kerran viikossa. Iän myötä harrastuskertojen määrä kasvaa ja 13 18-vuotiaista yli puolet käy vähintään kolme kertaa viikossa seuran harjoituksissa. 6 Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on tutkimusten mukaan kasvanut Suomessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Samanaikaisesti kuitenkin lasten ja nuorten arvioidaan olevan huonokuntoisempia kuin aiemmin. Liikkumistutkimuksissa on arvioitu, että vaikka lapset ja nuoret harrastavat yhä enemmän liikuntaa, ovat liikkumistavat muuttuneet ja todellisuudessa liikutaan yhä vähemmän. 6 Kävelyyn ja pyöräilyyn kannustaminen harrastusmatkojen kulkutapana on yksi tapa lisätä fyysistä liikkumista lasten ja nuorten parissa. 3.2 Jalkapalloilu Tampereen seudulla Valtakunnan tasolla urheiluseuroissa jalkapalloa harrastavien osuus vuonna 2011 oli kaikista jalkapalloilijoista puolet (52 %) eli noin 115 000 lasta ja nuorta. Noin joka kymmenes jalkapalloa seurassa harrastava on Palloliiton Tampereen piirin alueelta (noin 14 000 pelaajaa). Tampereen piirin alueella on seuraharrastajien lisäksi nelisen tuhatta seuratoiminnan ulkopuolella jalkapalloa harrastavaa lasta ja nuorta. 7 Suurimmat Tampereen piirin jäsenseurat ovat Ilves Jalkapallo ja Tampereen Pallo-Veikot. Muita Tampereen piirin seuroja ovat mm. Tampereen Kisatoverit ja Tampereen Peli-Pojat-70. Näiden seurojen lisäksi Tampereen seudulla on paljon pieniä 1 2 joukkueen seuroja. Hankkeen kummiseurana toiminut Ilves on jäsenmäärältään Palloliiton Tampereen piirin suurin seura; joka neljäs Tampereen piirin alueen seuraharrastaja pelaa Ilveksessä (3 600 jäsentä). 8 Ilveksessä toiminta jakautuu kahteen erityyppiseen harrastamiseen; kaupunginosatoiminta ja ikäkausitoiminta. Kaupunginosatoiminta on nimensä mukaisesti lähikenttätoimintaa. Painopiste on nuoremmissa ikäryhmissä (4 10-vuotiaat) ja toimintakausi ajoittuu kesäaikaan (toukokuusta lokakuuhun). Toiminta on kaikille avointa ja kohtuuhintaista. Lähikenttätoiminta lisää kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia ja tukee lasten omatoimisia liikkumismahdollisuuksia harrastusmatkoilla. Ikäkausitoiminta ei ole kaikille avointa vaan kilpailullisempaa ympäri vuoden tapahtuvaa lajiharjoittelua. Saman ikäkausijoukkueen pelaajat voivat asua eri kaupunginosissa tai Tampereen seudulla eri kunnissa. 7 Palloliitto: Rekisteröityjen pelaajien tilastot vuodelta 2011 (virallisen kilpailutoiminnan pelipassipelaajat) 8 Ilves Jalkapallo ry: Jäsenmäärät
8 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 4 Jalkapalloilun nykytila Ilveksen jalkapallojuniorien harrastusmatkojen nykyisiä kulkutapavalintoja kartoitettiin Internet-kyselyllä kesällä 2012. Liikkumiskyselyllä saatiin tietoa kulkutapavalinnoista, niihin vaikuttavista tekijöistä ja halukkuudesta liikkua kestävämmin. Tietoa jalkapalloilun olosuhteista ja harjoitustoiminnan nykyisestä organisoitumisesta saatiin asiantuntijahaastatteluissa. Haastateltavia tahoja olivat seuran edustajat: Ilveksen valmennusjohto, joukkueiden valmentajat sekä Palloliiton ja Hämeen liikunnan ja urheilun edustajat. Lisäksi haastateltavana tahona oli Tampereen kaupungin liikuntapalveluista ja palveluverkon kehittämisestä vastaava taho. 4.1 Liikkumiskysely Kyselyyn saatiin laajan tiedottamisen tuloksena 101 vastausta Ilveksen pelaajilta. Urheiluseuroille toteutetuille kyselyille, jotka eivät suoraa koske seuran ydintoimintaa, on tyypillisesti ollut vaikea saada kattavaa vastausjoukkoa. Kyselyyn saadut vastaukset painottuvat ikäkausitoiminnan (edustusjoukkueet) puolelle, jonka edustajista 76 pelaajaa (75 % kaikista vastanneista) vastasi kyselyyn. Kaupunginosatoiminnan puolelta vastauksia saatiin 25 kpl (25 %). Vastauksista 38 % (38 kpl) edusti jalkapalloilevia tyttöjä. Harjoituskerrat Ikäkausijoukkueissa harrastavat lapset ja nuoret harjoittelevat kesäkaudella tyypillisesti 3 4 kertaa viikossa tai enemmän (93 % vastanneista). Kaupunginosajoukkueissa harrastavat puolestaan harjoittelevat pääosin 1 2 kertaa viikossa (92 % vastanneista). Kuvassa 4.1 on kuvattu ikäkausitoiminnan ja kaupunginosatoiminnan harrastusmäärät kesäkaudella kyselyn tulosten perusteella. 4,0% kaupunginosatoiminta 0,0% 4,0% ikäkausitoiminta 6,6% 26,3% 1-2 kertaa 3-4 kertaa 4-5 kertaa yli 5 kertaa 27,6% 1-2 kertaa 3-4 kertaa 4-5 kertaa yli 5 kertaa 92,0% N=25 39,5% N=76 Kuva 4.1 Eri harjoitustyyppien harrastusmäärät kesäkaudella (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Kaupunginosatoiminta loppuu lähes kokonaan talvikauden ajaksi. Ikäkausitoiminnassa harjoittelu jatkuu talviaikaan, mutta viikoittainen harjoitusmäärä vähenee.
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 9 (36) Kulkeminen harjoituksiin ikäkausijoukkueissa Harjoitusmatkat kuljetaan Tampereen seudulla vuodenajasta riippumatta useimmiten henkilöauton kyydissä. Kesäkaudella ikäkausijoukkueiden pelaajista joka viides kulkee harjoituksiin aina ja joka toinen useimmiten henkilöauton kyydissä. Kyselyyn vastanneista reilu kolmannes (38 %) ilmoitti kulkevansa harjoitusmatkojaan säännöllisesti (yhden tai useamman kerran viikossa) kimppakyydillä. Heidän lisäkseen yhtä moni (39 %) kertoi käyttävänsä kimppakyytiä epäsäännöllisesti harjoitusmatkojensa kulkutapana. Kolmanneksella ikäkausitoiminnan vastaajista kimppakyyti oli useimmin harjoitusmatkoilla käytetty kulkutapa talvikaudella. Kesäkaudella kimppakyytien osuus hieman vähenee ja suuri osa kimppakyydeistä luopuvista siirtyy kulkemaan harjoitusmatkansa pyöräillen. Kaiken kaikkiaan joka viides pelaaja useimmiten pyöräilee harjoitusmatkat kesäisin. Kuvassa 4.2 on kuvattu eri kulkutapojen käytön yleisyyttä ikäkausitoiminnan harjoitusmatkoilla kesäkaudella. aina harjoituksiin mennessäni 50 % 40 % 30 % N=76 20 % muutaman kerran kuussa 10 % 0 % useita kertoja viikossa kerran viikossa Kuva 4.2 Henkilöauton rooli ikäkausitoiminnan harjoitusmatkoilla on merkittävä. (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Bussin käyttö on vähäistä ikäkausitoiminnan parissa. Vaikka yli puolet (54 %) kyselyyn vastanneista ilmoitti kokeilleensa bussia harjoitusmatkoilla, vain 7 % kertoi käyttävänsä bussia yleisimpänä harjoitusmatkojen kulkutapana. Kuitenkin lähes puolet (46 %) bussia kokeilleista ja kokeilemattomista vajaa viidennes (16 %) olisi valmis lisäämään bussin käyttöä harjoitusmatkustamisessaan. Kulkeminen harjoituksiin kaupunginosatoiminnassa HENKILÖAUTO KIMPPAKYYTI BUSSI MOPO/MOPOAUTO POLKUPYÖRÄ KÄVELY Kaupunginosatoiminnassa harjoittelevista vastaajista 64 %:lla pyöräily on useimmin käytetty kulkutapa harjoituksiin. 40 % kulkee kaikki harjoitusmatkat polkupyörällä. 76 % ilmoittaa kokeilleensa pyöräilyä harjoitusmatkoilla ja heistä yli puolet (63 %) olisi valmis myös lisäämään pyöräilyä harjoitusmatkoilla. Kaupunginosatoiminnan harjoituskausi kestää noin viisi kuukautta huhtikuusta lokakuuhun. Kävelyä kaupunginosatoiminnan harjoitusmatkoilla on kokeillut vajaa kolmasosa (28 %) vastanneista. Kuitenkaan kukaan ei kertonut, kaupunginosatoiminnan usein lyhyistä harjoitusmatkoista huolimatta, kulkevansa matkoja pääasiassa kävellen. Kuvan 4.3 kuvaa-
10 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat jassa on esitetty kaupunginosatoiminnan pelaajien eri kulkutapojen käytön yleisyyttä harrastusmatkoilla. aina harjoituksiin mennessäni 40 % N=25 30 % 20 % 10 % muutaman kerran kuussa 0 % useita kertoja viikossa Kuva 4.3 Polkupyörä on yleisin kulkutapa kaupunginosatoiminnan harjoitusmatkoilla. (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Kaupunginosatoiminnassa viidesosa (20 %) ilmoitti kulkevansa harjoitusmatkat useimmiten henkilöautolla. Kerran viikossa tai useammin autolla kulkevien osuus pysyi niin ikää samassa suurusluokassa (24 %). Bussi on yleisin harjoitusmatkojen kulkutapa vain yhdellä kymmenestä kaupunginosapelaajasta. Bussin käyttäjistä lähes kaikki kulkevat myös koulumatkansa bussilla. Peli- ja turnausmatkojen kulkutavat kerran viikossa HENKILÖAUTO KIMPPAKYYTI BUSSI MOPO/MOPOAUTO POLKUPYÖRÄ KÄVELY Peli- ja turnausmatkoja tehdään kesä- ja talvikaudella yleisimmin 3 4 kertaa kuukaudessa. Matkojen määrä laskee talvikaudella, sillä kaupunginosatoiminnan sarjat päättyvät syksyllä ja ikäkausitoiminnan pelimäärät vähenevät kesään nähden. Tampereella pelattaviin peleihin kuljettaessa henkilöauto on yleisin kulkutapa. Ikäkausitoiminnan ja kaupunginosatoiminnan pelaajista vajaa puolet (44 48 %) ilmoitti kulkevansa pelimatkat aina henkilöauton kyydissä. Aina jollain muulla kulkutavalla kuin henkilöautolla kulkevien osuus oli 12 18 % välillä. Ikäkausitoiminnassa käytetään myös kimppakyytiä Tampereen sisäisillä matkoilla. Sitä käyttää aina 17 % ikäkausitoiminnan vastaajista peli- ja turnausmatkoilla. Kaupunginosapelaajista 60 % kulkee Tampereen ulkopuolella suuntautuvat peli- ja turnausmatkat aina henkilöautolla. Ikäkausitoiminnassa osuus on yllättäen pienempi (34 %). Kimppakyytien merkitys korostui henkilöauton ohella erityisesti ikäkausitoiminnan pelaajien parissa, Tampereen ulkopuolella pelattaviin peleihin ja turnauksiin matkustettaessa. Ikäkausitoiminnassa harjoittelevista joka neljäs (24 %) käyttää kimppakyytiä aina muille paikkakunnille kulkiessaan.
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 11 (36) Kestävien kulkutapojen käytön esteet Jalkapalloilijat, jotka kulkevat kesän harjoitusmatkansa yleisimmin henkilöauton matkustajana, kokivat kuvan 4.4 mukaiset syyt yleisimpinä esteinä joukkoliikenteen käytölle. Henkilöautoa yleisimmin käyttävien osuus oli 44 % kaikista vastanneista. henkilöautolla kyydittävänä kulkeminen on helpointa 15 % jokin muu syy 4 % kuljen harjoitusmatkat jollain muulla kestävällä kulkutavalla 5 % bussipysäkki on liian kaukana tai bussin käyttö vaatisi liityntäkulkutavan 5 % kodin ja harjoituspaikan välillä ei ole bussiyhteyttä tai vaihdotonta sellaista 28 % busin käyttöön liittyvän tiedon puute 5 % N=130 bussimatka ei ole ajallisesti kilpailukykyinen henkilöautoon nähden 22 % bussien aikataulut eivät sovi minulle tai vaihtoyhteys ei ole toimiva 14 % Kuva 4.4 Henkilöautolla kulkevien esteet joukkoliikenteen käytölle harjoitusmatkoilla (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Yleisimpiä syitä joukkoliikenteen käyttämättömyydelle olivat vaihdottoman bussiyhteyden puuttuminen kodin ja harjoituspaikan väliltä sekä bussimatkan huono kilpailukyky henkilöautolle ajallisesti. Myös bussiaikataulujen yhteensopivuus linjojen vaihdon ja harjoitusten ajankohtien kanssa sekä henkilöautolla kyyditsemisen helppous nousivat esiin joukkoliikenteen käytön esteiksi. Kävelyn ja pyöräilyn esteistä merkittävimmäksi nousi harjoitusmatkan pituus. Lähes 40 % useimmin harjoituksiin autolla kulkevista ilmoitti, että harjoitusmatka on liian pitkä kuljettavaksi kävellen tai pyörällä. Heistä suuri osa olisi kuitenkin valmis kävelemään 1 2 kilometriä ja pyöräilemään 3 5 kilometrin pituisen matkan harjoituksiin. Muita esteitä kävelylle ja pyöräilylle harjoitusmatkoilla olivat joukkoliikenteen tapaan henkilöautolla kulkemisen helppous sekä kulkutapojen heikko ajallinen kilpailukyky henkilöautolle. Osalla esteenä oli myös kevyen liikenteen reittien heikko tuntemus. Kimppakyytien käytön todettiin olevan yleistä jalkapallon harrastusmatkoilla. 60 % vastanneista (61 vastaajaa) kertoi kulkevansa harjoitusmatkoja kimppakyydillä. Kimppakyydit ovat tavallisimmin kahden tai kolmen pelaajan kyytejä. Kyytiporukoista suuri osa (71 %) on pysyviä, mutta eivät säännöllisesti toimivia. Valtaosa (92 %) kimppakyyteihin osallistuvista lapsista pelaa keskenään samassa joukkueessa Ilveksessä. Kimppakyytien käyttö on henkilöautolla useimmin kulkevilla yhtä yleistä kuin kaikilla vastanneilla keskimäärin, mutta heillä kimppakyydit eivät ole yhtä säännöllisiä ja pysyviä. Suurimpina esteinä kimppakyydin käytölle henkilöautoa käyttävät pitivät kimppakyytien sopimisen vaikeutta ja tiedonsaantia olemassa olevista kimpoista. Nämä esteet esitti henkilöautoa yleisimmin käyttävistä yli puolet (52 %) ja kaikista vastanneista kolmannes (36 %). Kimppakyytien sopimista ja tiedottamista helpottavien apukeinojen tarvetta voidaan näin ollen pitää suurena. Vain kolmasosa autolla yleisimmin kyydittävistä pelaajista ilmoitti, että heidän kyyditsijänsä jää seuraamaan harjoituksia kentän laidalle. Vanhempien jääminen kentän laidalle seuraamaan harjoituksia on yleisempää kaupunginosatoiminnassa, jossa pelaajat ovat nuorempia.
12 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Vastaajien omat näkemykset Vastaajilta pyydettiin ehdotuksia, miten harrastusmatkojen kulkutapavalintaa voisi muuttaa ja mitkä olisivat lasten ja nuorten mielestä kannustavia keinoja. Kuvassa 4.5 on ryhmitetty avoimissa vastauksissa useimmin esiin nousseita asioita, jotka vaikuttavat kulkutavan valintaan. Merkittävimmältä tekijältä vaikutti harjoitusvuorojen jakoon liittyvät asiat. Ongelmana pidetään harjoitusaikojen ja -kenttien jatkuvaa vaihtuvuutta, jonka seurauksena vakituisten pyöräily- tai bussireittien opettelu on vaikeaa. Toisinaan koulusta harjoituksiin kulku on haasteellista kestävillä kulkutavoilla, sillä aikataulut ovat liian tiukkoja. Lisäksi tiedonsaanti kimppakyytiporukoista koettiin haasteena. Aina ei edes yhden joukkueen sisällä saa tietoa kyydeistä, porukoista ja kyytitarpeista. Nämä tekijät vaikuttavat vastaajien näkemyksen mukaan voimakkaimmin mahdollisuuksiin lisätä kestäviä kulkutapoja jalkapallon harrastusmatkoilla. Jos joukkueen sisällä olisi paremmin tiedossa, missä kukin asuu, voisi yhdessä kulkemista eri kulkutavoilla lisätä 12 % Jos harjoituspaikalle olisi vaihdoton bussiyhteys ja aikataulut sopisivat harjoitusajankohtien kanssa paremmin yksiin 19 % Muu asia 8 % Jos harjoituskentät olisivat lähempänä kotia tai harjoituskentät eivät vaihtelisi viikoittain 43 % N=75 Jos kimppakyydeistä sopiminen olisi helpompaa ja olemassa olevista kyydeistä saisi helpommin tiedon 19 % Kuva 4.5 Kestävien kulkutapojen käyttöä lisäävät tekijät jalkapallon harrastusmatkoilla (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012)
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 13 (36) Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi ideoita, jotka lisäisivät kestävien kulkutapojen käyttöä ja soveltuisivat parhaiten kestävien kulkutapojen käyttöön kannustamiseen lasten ja nuorten parissa. Esiin nousivat muun muassa seuraavat asiat: Kimppakyytejä varten pitäisi olla oma nettisivusto, johon voisi ilmoittaa kulkutarpeita ja tarjota kyytiä. Ideaalia olisi jos harjoitukset pystyttäisiin järjestämään aina samassa paikassa ja tietysti mahdollisimman lähellä kotia. Reitti tulisi tutuksi ja pyöräily/kävely/bussilla olisivat mahdollisia. Helpottaisi koko perheen elämää. Asiaa auttaisi, jos kerrottaisiin kuinka hyödyllistä se on, sekä terveellistä. Zempattaisiin heitä eri kulkutapoihin seuran ja valmentajien Vieraspeleihin on kenttäkartat seuran nettisivuilla, mutta niiden yhteydessä voisi olla myös ohjeet bussilla kulkemiseen saman tien. Vanhempien esimerkki, kannustus, turvalliset reitit ja hyvät tukipalvelut ovat tärkeitä. Seuran olisi hyvä tiedottaa reiteistä harkkapaikoille. Koko ajan vaihtuvat harjoituspaikat ympäri kaupunkia vaativat melkein sihteerin, joka laatii ajosuunnitelman viikoksi. Olisi selkeämpää, jos harjoituspaikkoja olisi korkeintaan kaksi. Jos harjoitukset olisivat aina samassa paikassa ja samaan aikaan, voisi hyvin opetella bussireitit ja aikataulut. Harjoitusten pitäisi myös loppua ilmoitettuna aikana, muuten ei bussilla kulkeminen onnistu turvallisesti. Jos kimppakyytejä olisi tarjolla, niin niillä mentäisiin harkkoihin. Olisi kiva, jos olisi joku kaveri, jonka kanssa voisi mennä harkkoihin. Iän karttuminen mahdollistaa eri kulkutavat. Sitten kun tulee vuosi tai pari lisää ikää, onnistuu eri puolille kaupunkia meno polkupyörällä itsenäisesti. Bussimatkat eivät ole poissuljettuja, jos kentät olisivat edes jotenkin reitillä. Koulun jälkeen ei ehdi kovin monimutkaisia bussiyhteyksiä käyttämään.
14 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 4.2 Jalkapalloilun olosuhteet Harrastuspaikkojen sijainti ja harjoitusvuorojen jakaminen joukkueille vaikuttavat harrastusmatkojen kulkutapamahdollisuuksiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osalta. Vakituiset harrastuspaikat mahdollistavat reittien opettamisen lapsille ja kestävien kulkutapojen käyttömahdollisuuden. Viikoittain vaihtuvat harjoituspaikat puolestaan vähentävät kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palveluiden käyttömahdollisuuksia lasten liikkuessa harrastepaikoille. Vuorojen jakaminen on kaksivaiheinen prosessi; ensin käytettävissä olevat vuorot jaetaan Palloliiton Tampereen piirin jalkapalloseurojen kesken ja sen jälkeen vuorot jaetaan seurassa harrastavien joukkueiden kesken. (kuva 4.6) Asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan todeta, että kysyntä ylittää tarjonnan harjoituspaikkojen vuorotarjonnassa kesäaikaan ulkokenttien osalta. Etusijalla vuoroja annettaessa ovat ylempien sarjojen joukkueiden harjoitteluolosuhteiden turvaaminen. Tampereen kaupungin alueella harjoituskenttien laatu vaihtelee hiekkakentistä tekonurmi- ja nurmikenttiin. Käytännössä tekonurmi- ja nurmikenttien harjoitusvuorot jaetaan ikäkausijoukkueille ja ylemmissä sarjoissa pelaaville joukkueille. Kaupunginosajoukkueet (kaikille avoimet joukkueet) harjoittelevat lähinnä hiekkakentillä. Harjoitusvuorojen jakaminen Kenttätyöryhmä Palloliiton ja seurojen edustajat Vuorojen jako 3 kertaa vuodessa Perusteena seuran joukkueiden osuus piirin kaikista joukkueista = harjoitusvuorojen osuus jaettavista vuoroista Etusijalla ylemmissä sarjoissa pelaavat joukkueet Viikonlopuille ei jaeta harjoitusvuoroja vuorot varattu pelitoiminnalle Osa kentistä varattu vain pelitoimintaan Jalkapalloseura (Ilves) Poistetaan jaettavista vuoroista messujen yms. vuoksi ei käytettävät vuorot Ikäkausijoukkueille pyritään turvaamaan tasapuoliset olosuhteet:ensisijaisesti pyritään takaamaan vakioharjoituspäivä, toissijaisesti vakioajankohta - vakioharjoituspaikka ei yleensä ole mahdollinen Kuva 4.6 Harjoitusvuorojen jakoprosessi Tampereella Ilveksessä noudatetaan harjoitusvuorojen jakamisessa käytäntöä, jonka mukaan kaikille ikäkausijoukkueille pyritään tarjoamaan tasapuoliset harjoitusolosuhteet. Ilveksen ensimmäinen kriteeri harjoitusvuorojen jaossa on se, että joukkueilla säilyisivät harjoituspäivät vakioina. Seuraava kriteeri on harjoitusajankohdan säilyttäminen vakiona, mutta tämä aiheuttaa jo usein haasteita ensimmäisen kriteerin täyttymiselle. Yleensä yhdellä ikäkausijoukkueella on noin 3 5 eri kenttää, joiden välillä harjoituspaikka vaihtelee. Kuvassa 4.7 on esimerkki erään ikäkausijoukkueen ja erään kaupunginosajoukkueen harjoituspaikoista ja joukkueen pelaajien asuinpaikoista. Kaupunginosatoiminnassa harjoittelupaikka säilyy yleensä koko kauden samalla kentällä. Usein pelaajien asuinpaikoista merkittävä osa sijoittuu viiden kilometrin ulottuvuudelle kentästä. Ikäkausitoimin-
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 15 (36) nassa harjoituspaikat vaihtelevat tyypillisesti kahden tai kolmen viikon periodeissa ja harjoituspaikkoja on useita. Kuva 4.7 Ikäkausijoukkueen ja kaupunginosajoukkueen harjoituspaikkojen vaihtuvuus 4.3 Mahdollisuudet ja haasteet Muutoshalukkuus Joka neljäs vastaaja ilmoitti kokeilleensa harjoitusmatkoilla kävelyä, 67 % polkupyörää, 52 % bussia ja 81 % kimppakyytiä. Polkupyörää kokeilleista kaksi kolmasosaa olisi valmis lisäämään kulkutapaa nykyisestä käyttömäärästä harjoitusmatkoilla. Vastaavasti bussia kokeilleista puolet ja kimppakyytiä kokeilleista 70 %. Noin 40 % vastanneista olisi valmis kokeilemaan pyöräilyä 3 5 kilometrin harjoitusmatkoilla ja neljäsosa yli 5 kilometrin matkoilla. Ne vastaajat, jotka eivät vielä ole kokeilleet edellä mainittuja kulkutapoja harjoitusmatkoilla, olisivat myös valmiita kokeilemaan niitä. Kokeiluhalukkuutta löytyi niiltä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta harjoitusmatkoilla: pyöräilystä kolmasosa olisi halukas kokeilemaan bussilla kulkemisesta 17 % olisi valmis kokeilemaan Potentiaaliset muutosryhmät kulkutapavalintaan vaikuttamisen kannalta kyselyn perusteella olivat: Ikäkausijoukkueissa harjoittelevat Aina tai useimmiten henkilöautolla kyyditettävät. 75 % piti mahdollisena kimppakyydillä liikkumisen lisäämistä, puolet pyöräilyn lisäämistä ja kolmasosa olisi valmis lisäämään pyöräilyä. Kaupunginosapelaajat, jotka olisivat valmiita lisäämään pyöräilyä. 40 % kyselyyn vastanneista kaupunginosajoukkueiden pelaajista ilmoitti kulkevansa harjoitusmatkat aina polkupyörällä ja reilu kolmannes (36 %) pyörällä yhden tai useamman kerran viikossa. Heistä kaksi kolmasosaa (67 %) olisi valmis lisäämään pyörän käyttöä nykyisestään harjoitusmatkoilla. Turnausmatkoilla kimppakyytien ja bussin käytön lisääminen. Lähes puolet vastanneista pelaajista ilmoitti käyttävänsä henkilöautoa aina Tampereen kaupungin alueella pelattavaan peliin tai turnaukseen mennessään. Heistä yli puolet (56 %) olisivat valmiita lisäämään kimppakyytejä pelimatkoilla ja 13 % olisi valmis lisäämään bussilla kulkemista pelimatkoilla.
16 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Mitä vaikutuksia kulkutapamuutoksilla on? Harrastuskertojen lukumäärän ja harrastajamäärien avulla voidaan arvioida harrastusmatkustamisen volyymia ja matkamääriä. Kyselyyn vastanneet, ikäkausitoiminnassa pelaavat lapset ja nuoret, käyvät kyselytulosten mukaan seuran harjoituksissa kesäkaudella yleisimmin 4 5 kertaa viikossa ja talvikaudella 3 5 kertaa viikossa. Keskimäärin harjoituksiin liittyviä edestakaisia matkoja tehdään noin 4 kappaletta viikkoa kohden. 700 ikäkausipelaajan osalta se tarkoittaa noin 3 500 viikoittaista edestakaista harjoitusmatkaa ja vuositasolla arvioilta 154 000 matkaa. Vastaavasti Ilveksen kaupunginosatoiminnassa mukana olevista valtaosa ilmoitti käyvänsä seuran harjoituksissa kesäkaudella (noin 5 kuukautta) keskimäärin 1 2 kertaa viikossa. Oletuksella, että edestakaisia harjoitusmatkoja tehtäisiin keskimäärin yksi viikkoa kohden, tarkoittaisi se kaupunginosatoiminnan kohdalla noin 2 900 viikoittaista edestakaista harjoitusmatkaa. Vuositasolla tämä yhden seuran kaupunginosatoiminnan harjoitusmatkojen matkamäärä on noin 58 000 matkaa. Kuvassa 4.8 on kuvattu harjoitusvuorojen matkamäärien jakautumista harjoitusmuotojen kesken. Kuva 4.9 hahmottaa henkilöautomatkojen syntyä harjoitusmuotojen harjoitusmatkoilla. Kuinka monta harrastusmatkaa? Ikäkausitoiminta 700 harrastajaa Kaupunginosatoiminta 2 900 harrastajaa Keskimäärin 5 kertaa viikossa, Toimintakausi noin 11 kk Keskimäärin kerran viikossa, Toimintakausi noin 5 kk Viikossa 3500 matkaa 11 kk -> 154 000 Viikossa 2900 matkaa 5 kk -> 58 000 Kuva 4.8 Ilveksen pelaajien vuoden harjoitusmatkamäärät eri harrastusmuodoissa. Nykyisin henkilöautolla harjoituksiin (ei kimppakyyti) Ikäkausitoiminta Joka viides aina autolla harjoituksiin (140 matkaa). Joka kolmas useita kertoja viikossa autolla harjoituksiin (231 matkaa). Kaupunginosatoiminta Joka viides useimmin autolla harjoituksiin (580 matkaa). Viikossa 1855 henkilöautomatkaa Viikossa 580 henkilöautomatkaa Kuva 4.9 Henkilöautolla kyyditseminen harjoituksiin
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 17 (36) Kestävän liikkumisen esteet Harrastuspaikkojen sijainti ja harjoitusvuorojen jakaminen joukkueille vaikuttavat harrastusmatkojen kulkutapamahdollisuuksiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osalta. Vakituiset harrastuspaikat mahdollistavat reittien opettamisen lapsille ja kestävien kulkumuotojen käyttömahdollisuuden. Viikoittain vaihtuvat harjoituspaikat puolestaan vähentävät kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palveluiden käyttömahdollisuuksia lasten liikkuessa harrastepaikoille. Toimivat kimppakyydit ovat käyttäjänäkökulmasta parhaimmillaan perheen arkea helpottava ja sosiaalinen tapa kulkea harjoituksiin. Tiedonsaanti kimppakyytiporukoista koettiin haasteelliseksi. Aina ei edes yhden joukkueen sisällä saa tietoa kyydeistä, porukoista ja kyytitarpeista. Kimppakyydit ovat yleisempiä pitkään yhdessä harjoitelleissa joukkueissa, joissa pelaajat ja vanhemmat tuntevat toisensa. Ikäkausitoiminnan suuret harjoitusmäärät vaikuttavat voimakkaasti perheiden arkeen ja ajankäyttöön. Yhdeksän kymmenestä ikäkausitoiminnan pelaajasta on kokeillut kimppakyytiä harjoitusmatkalla, ja heistä vain neljäsosa ei olisi valmis lisäämään sen käyttöä nykyisestä. Kimppakyytien lisäämisessä onkin nähtävissä kasvupotentiaalia, jos niiden edistämiseen löydetään toimivia keinoja. Niiden huomattavaa roolia harrastusmatkojen kulkutapavalinnassa voidaan pitää positiivisena asiana. Bussinkäyttö ja ikäkausitoiminta Kulkutavan vähäinen käyttö selittyy osin bussin käyttöön tottumattomuudella. Vain 15 % ikäkausitoiminnan pelaajista kulkee koulumatkansa bussilla. Toinen merkittävä syy bussin käyttämättömyydelle on vaihtuvat harjoituspaikat. Nuorimmat ikäkausijoukkueiden pelaajat ovat noin 10-vuotiaita, joista useimmat käyvät koulua lähikoulussa. Koulumatkat tehdään kävellen tai pyöräillen, jolloin kokemusta bussilla liikkumisesta ei ole. Harjoituspaikkojen ja -aikojen jatkuva vaihtuminen edellyttäisi usean erilaisen bussireitin opettelua, mitä tuskin voi 10-vuotiaalta odottaa.
18 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 5 Kokeilutoiminta Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia pilottikokeiluja, joilla pyrittiin kävelyn, pyöräilyn, kimppakyytien ja joukkoliikenteen käytön lisäämiseen harjoitusmatkoilla. Kohderyhmänä olivat Ilveksessä jalkapalloa harrastavat lapset ja nuoret. Kokeiluja tehtiin hankkeelle nimettyjen kummijoukkueiden parissa ja koko seuran tasolla. 5.1 Seuratasolla toteutetut toimenpiteet Seuratasolla toteutetut toimenpiteet painottuivat yleistiedottamiseen liikkumisvalinnoista ja niiden mahdollisuuksista. Lisäksi kannustettiin eri kulkutapojen kokeiluun toimenpiteiden yhteydessä. Seuratoimintaan kehitettiin valmiita työkaluja seuratason toimenpiteiden itsenäiselle toteuttamiselle jatkossa. Valtakunnalliset teemaviikot Valtakunnallinen pyöräilyviikko (5. 13.5.2012) - Seuran pelaajien kannustaminen pyöräilyyn ja kestäviin valintoihin teemaviikon aikana: pyöräilyn terveysvaikutuksista muistuttaminen - Asian konkretisointi kytkemällä pyöräilyn hyödyt pelaajan yleiskunnon kehittämismahdollisuuteen - Teemaviikosta tiedottaminen seuran Internet-sivuilla ja automaattijakona seuran joukkueenjohtajien sähköpostiin, joiden kautta tieto pelaajille - Toimenpiteen kohderyhmänä seuran pelaajat ja heidän vanhempansa - Valmiin tiedotusmateriaalin tarjoaminen seuran käyttöön Kansainvälinen Liikkujan viikko (16. 29.9.2012) - Seuran pelaajien kannustaminen kestäviin kulkutapavalintoihin ja eri kulkutapojen kokeiluun teemaviikon aikana - Viikon teemapäivien hyödyntäminen viestinnässä ja eri kulkutapojen kokeilemiseen kannustamisessa (esim. kimppakyytipäivä otollinen harrastusmatkoille) - Teemaviikosta tiedottaminen seuran Internet-sivuilla ja automaattijakona seuran joukkueenjohtajien sähköpostiin, joiden kautta tieto pelaajille - Toimenpiteen kohderyhmänä seuran pelaajat ja heidän vanhempansa - Valmiin tiedotusmateriaalin tarjoaminen seuran käyttöön Hankeen kummiseura Ilves piti teemaviikoista tiedottamista hyvänä tapana kannustaa pelaajia eri kulkutapojen kokeiluun, ja haluaisi toteuttaa vastaavaa tiedottamista jatkossakin. Ilves on toteuttanut pyöräilyn teemaviikkoja ennen hanketta pienemmässä (ryhmä-/joukkuetason) mittakaavassa. Valmiiden työkalujen, kuten hankkeen aikana tuotetun materiaalin avulla teemaviikoista tiedottaminen onnistuu jatkossa seuran laajuisesti pienellä vaivalla.
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 19 (36) Urheilutapahtumien liikkumisen ohjaus Turnausjärjestelyt Ilveksen turnauksissa kesällä 2012 o - Turnausjärjestelyillä mahdollistettiin viihtyisä ja turvallinen turnausalue ja tarjottiin erilaisia vaihtoja turnaukseen saapumiselle. - Turnausjärjestelyt pitivät sisällään: o Tiedottamista turnaukseen saapumisen kulkutapavaihtoehdoista ja tarjonnasta: joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen reittioppaiden sivuille ohjaaminen sekä muun muassa pysäköintiratkaisuista, joukkoliikenteen pysäkkien sijainnista ja pelaajien jättöpaikasta tiedottaminen o Autoton alue: alueen rauhoittaminen henkilöautoilta (puomi), urheilupuiston viihtyisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaminen Pyörällä saapumiseen kannustaminen: väliaikaiset pyöräparkit kenttien läheisyydessä, pyöräpysäköinniltä lyhyempi matka kentille kuin henkilöautojen pysäköintialueelta - Toteutettiin Ilveksen loppukesän kolmessa suuressa turnauksessa Kaupin urheilupuistossa - Valmiin tiedotusmateriaalin ja ratkaisujen tarjoaminen seuran käyttöön tulevia turnauksia varten Turnausjärjestelyjen toimenpidekortit (liitteet 1 ja 2) Turnausten autoton alue ja pyöräparkki -järjestelyt koettiin sekä seuran sisällä että pelaajien ja vanhempien puolesta hyvinä. Erityisesti seuran sisäisissä turnauksissa pyörällä paikalle saapuneiden määrä oli merkittävä. Turnausjärjestelyistä tiedottaminen onnistuu seuralta pienellä vaivalla turnaustiedotteen ja peliaikataulun kanssa samassa paketissa. Autoton alue toteutetaan urheilupuiston portilla olemassa olevan puomin avulla. Ilves tulee toteuttamaan kuvattuja turnausjärjestelyitä tulevissa turnauksissaan Kaupin urheilupuistossa, ja näkee, että järjestelyistä olisi hyötyä myös muiden seurojen ja lajien tapahtumissa Kaupissa.
20 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 21 (36) 5.2 Toiminta kummijoukkueiden kanssa Hankkeen viiden kummijoukkueen parissa toteutettiin seuratason toimenpiteiden lisäksi erilaisia kokeilutoimia kannustamalla ja mahdollistamalla kestävien kulkutapojen kokeilun harjoitusmatkoilla. Eri joukkueiden kanssa toteutetut toimenpiteet valikoituivat joukkueiden harjoitusmuodon ja pelaajien iän mukaan. Kestävien kulkutapojen käyttöön kannustaminen Kulkutavan seuranta - Eri kulkutapojen kokeiluun ja käyttöön kannustamisen työkaluksi laadittiin harjoitusmatkojen kulkutavan seurantalomake - Lomakkeen käyttö esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen tai toimenpidekokeilujen toteutumisen seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa - Lomakkeen täyttö joukkuetasolla tai pelaajan itsensä täyttämänä matkapäiväkirjan tapaan - Kannustimien, kuten kilpailujen tai palkintojen, käyttö lasten ja nuorten parissa on toimiva apu kulkutapaseurannan tekemiseen Kulkutavan seurannan toimenpidekortti (liite 3) Osallistujat.com kulkutapatoiminto - Harjoitusilmoittautumisen yhteydessä tehtävä harjoitusmatkan kulkutavan ilmoitus joukkueen jäsenien nähtäväksi - Mahdollistaa kimppakyytien sopimisen karttapohjaisen palvelun avulla - Toimii myös kannustimena teemaviikkojen kulkutavan valinnassa (esim. pyöräilyn teemaviikot) - Valmis ja ilmainen nettipohjainen alusta joukkueen aikataulun ja harrastusmatkojen kulkutapojen organisointiin Kulkutapatoiminnon toimenpidekortti (liite 4) Ilveksessä joukkueiden sisällä on toisinaan ollut hankalaa löytää kimppakyytiporukoita tai sellaisiin osallistujia samalta asuinalueelta. Osallistujat.com:in karttatoiminnon avulla erityisesti uudet joukkueet voivat helpottaa kimppakyytien syntyä. Toiminnon käyttöönotto seurassa on jouhevaa, sillä ilmaissovellus on jo ennestään käytössä seuran joukkueiden sisäisenä tiedotuskanavana ja aikataulun hallinnan työkaluna.
22 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen Joukkoliikennekokeilu - Vuoden ympäri harjoittelevien ikäkausipelaajien tutustuttaminen linjaauton käyttöön harjoitusmatkoilla, mahdollistettiin joukkoliikenteen reitin opettelu yhdelle tai useammalle kentälle vakioimalla joukkueiden harjoitusvuorot kokeilukauden ajaksi - Joukkoliikenteen kokeilumahdollisuus tarjottiin kahdelle joukkueelle yhteistyössä Tampereen joukkoliikenteen kanssa. Pelaajat saivat ilmaisen yhden kuukauden kausilipun käyttöönsä. - Joukkoliikenteen tarjonnasta ja yhteyksistä tiedottaminen kasvotusten ennen kokeilukuukautta (mm. joukkoliikenteen reittiopas ja aikataulusivustot tutuiksi) - Kokemusten kerääminen kokeilukauden päätteeksi ryhmähaastatteluilla Joukkueiden joukkoliikennekokeilu sai positiivista palautetta ja kausikortit olivat aktiivisessa käytössä. Monelle kokeilussa mukana olleelle linja-autolla matkustaminen kouluja harjoitusmatkoilla oli jo ennestään tuttua. Tampereen joukkoliikenne sai hyvää palautetta ja kehittämisideoita nuorilta. Reittioppaat ja muut Tampereen joukkoliikenteen tarjoamat linja-automatkustamista tukevat nettipalvelut olivat heikosti nuorten tiedossa. Niistä tiedottamiselle nähtiin tarvetta jatkossa. Nuoret etsivät tietoa kännykän kautta, ja mobiilisovellusten kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta. Tampereen joukkoliikenne näki kausikorttikokeilun positiivisena asiana. Nuoret ovat vaikeasti tavoitettava kohderyhmä joukkoliikenteen markkinoinnissa ja heidän parissaan on tämän tyyppisiä kokeiluja tehty melko vähän. Tampereen joukkoliikenne näkee mahdollisena kokeilutoimenpiteen laajentamisen harrastuskentässä myös muihin harrastusmuotoihin ja lajeihin. Tampereen joukkoliikenne järjestää esikoulu- ja ala-asteikäisille tutustumiskäyntejä joukkoliikenteen käyttöön. Hankkeen aikana tunnistettiin tarpeeksi järjestää koululaisten perehdyttämistä joukkoliikenteeseen noin 10-vuotiaina.
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 23 (36) Pyöräilyyn kannustaminen Pyöräilevä treenibussi - Kaupunginosajoukkueiden pelaajat pyöräilivät yhdessä harjoituksiin. - Pyöräilevä treenibussi toteutettiin yhden kaupunginosajoukkueen kanssa kesällä 2012 hyvin kokemuksin - Vanhempaininfo, jossa suunniteltiin bussin reitti ja aikataulu - Bussin vetovastuu pelaajien vanhemmilla ja tiedotusvastuu joukkueenjohtajalla - Valmiin tiedotusmateriaalin ja ratkaisujen tarjoaminen seuran käyttöön pyöräilevien treenibussien organisoimiseksi Pyöräilevän treenibussin toimenpidekortti (liite 5) Pyöräbussi koettiin 8-vuotiaiden poikien kaupunginosajoukkueessa erittäin toimivana tapana kulkea harjoitusmatkoja. Pyöräbussi sai paljon positiivista palautetta. Varovaisen alun jälkeen pyöräbussissa oli parhaimmillaan mukana 6 poikaa, mikä on tässä ikäluokassa jo yhteen bussiin osallistuvien yläraja. Joukkueen vanhemmista löytyi useampi innokas vetäjä, jolloin vastuu ei ollut yhden henkilön harteilla.
24 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Kestävien kulkutapojen käytön mahdollistaminen Harjoitusvuorojen organisointi / valmentajien haastattelut - Liikkumiskyselyssä ja ikäkausitoiminnan valmentajahaastatteluissa nousi esiin tarve harjoitusvuorojen organisoinnille ja harjoitusaikojen vakiinnuttamiselle - Harjoitusvuorojen vakiinnuttamista kokeiltiin yhden kuukauden ajan kahdella ikäkausitoiminnan joukkueella (vakioidut harjoitusajankohdat ja harjoituspaikat) - Vuorojen vakiinnuttamisen kautta pelaajilla oli mahdollisuus opetella käyttämään viisaita kulkutapoja harjoitusmatkoillaan Harjoitusvuorojen ajankohdat ja paikat ovat merkittävässä roolissa harjoitusmatkojen kulkutapavalinnan kannalta. Vuorojen vakiinnuttamisella mahdollistetaan pelaajien pyöräilyn ja joukkoliikenteen reittien opettelu ja omaehtoinen liikkuminen. Myös kimppakyytien mahdollisuudet paranevat. Harjoitusvuorojen vakiinnuttaminen yhdistettynä kokeilutoimenpiteisiin tuotti positiivisia tuloksia kestävien kulkutapojen lisäämisessä. Ilveksen ja Osallistujat.com -palvelun yhteistyönä kehitettiin hankeen aikana seuratoimintaa tukevia toimintoja palveluun. Muun muassa harjoitusvuorojen jakoa ja vuorojen organisointia seuran pääkäyttäjätasolla on viety eteenpäin. Osallistujat.com -palvelun kehittäjä ja ylläpitäjä koki yhteistyön seuran kanssa positiiviseksi. Palvelun tarjoajalla on halukkuutta kehittää palveluaan edelleen seurojen kanssa yhteistyössä.
Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 25 (36) 6 Yhteenveto 6.1 Johtopäätöksiä Hankkeessa tarkasteltiin Ilveksessä jalkapalloa harrastavien lasten ja nuorten harrastusmatkoja Tampereella. Kulkutapavalintoihin pyrittiin vaikuttamaan erityyppisin kokeilutoimenpitein sekä seura- että joukkuetasolla. Periaatteessa kaikista kokeilutoimenpiteistä saadut kokemukset olivat positiivisia. Urheiluseuran näkökulmasta kestävän liikkumisen edistäminen istuu hyvin urheiluseuran toimintamalliin; tavoitteenahan on monipuolisesti kehittää lapsen tai nuoren liikkumista. Pyöräilyviikko ja Liikkujan viikko ovat hyviä esimerkkejä valtakunnallisesti toteutettavista kampanjoista, jotka tarjoavat valmista materiaalia, ideoita ja määritellyn aikataulun. Valmiin toimintamallin avulla urheiluseura voi kaksi kertaa vuodessa nostaa kestävän liikkumisen esille koko seuran tasolla. Kampanjoihin voi luonnikkaasti yhdistää joukkueiden välistä kisaa tai tehdä kulkutapaseuranta joukkuetasolla (toimenpidekortti, liite 3). Hankkeen onnistumisiin kuuluu kulkumuodon valintaan vaikuttaminen turnausjärjestelyjen yhteydessä. Seuratasolla satoja pelaajia käsittäviä jalkapalloturnauksia järjestetään useita kertoja vuosittain. Turnausjärjestelyihin sisällytettiin informaatiota joukkoliikenteellä saapumisen mahdollisuuksista sekä kevyen liikenteen reiteistä (toimenpidekortit, liitteet 1 ja 2). Turnauspaikalla (Kaupin urheilupuisto) rajoitettiin henkilöautoilua ja toteutettiin väliaikaiset pyöräpysäköintipaikat pelikenttien välittömään läheisyyteen. Turnaukseen osallistuvilta, turnauksen järjestäjiltä ja kentän huoltohenkilöstöltä saatu palaute oli positiivista. Jalkapallo kuten monet muutkin lajit kärsivät aikoinaan vanhempien huonosta käyttäytymisestä kentän laidalla. Pelien aikana saatettiin hyvinkin rajusti arvostella niin pelaajia kuin tuomariakin. Sittemmin otettiin käyttöön nk. Reilun pelin säännöt, jotka vanhemmat ja lapset allekirjoittavat. Säännöt pitävät sisällään suosituksia yleistä käyttäytymisestä kentällä ja sen laidalla. Sääntöjen rikkomisesta ei sinällään seuraa sanktioita, mutta niiden vaikutus käyttäytymiseen on ollut merkittävä. Ruotsissa esimerkiksi Jonköpingissä on käytössä samaan malliin perustuvat harrastusmatkoja koskevat pelisäännöt. Hankkeen aikana syntyneen idean perusteella on tuotettu Harrastusmatkojen pelisäännöt (toimenpidekortti, liite 6). Ajatuksena on, että jalkapallokauden alkaessa vanhemmat ja lapset allekirjoittaisivat nämä säännöt, joiden kautta kestävien kulutapojen käyttö harrastusmatkoilla nostettaisiin esiin. Vaihtoehtoisesti pelisäännöt voidaan käydä läpi yhdessä joukkueen kanssa harjoituksissa ja vanhempien kanssa vanhempainillassa.