Casinon kortteli 309, Plagenin uimarannan ja Puistovuorten alue

Hangon kaupunki Casinon kortteli 309, Plagenin uimarannan ja Puistovuorten alue Asemakaavaselostus, EHDOTUS Asemakaavanmuutos koskee: 3. kaupunginosa, korttelit 304, 309 ja 322 sekä vesi-, puisto- ja katualueet. Hangö stad Casinos kvarter 309, Plagens badstrand och Parkberget Detaljplanebeskrivning, FÖRSLAG Detaljplaneändringen gäller: 3:e stadsdelen, kvarteren 304, 309 och 322 samt vatten-, park- och gatuområdena. 24.10.2014

2 WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER... 5 1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Detaljplaneområdets läge och avgränsning... 5 1.2 Kaavan tarkoitus Planens syfte... 5 2 TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Olika skeden i planeringsprocessen... 6 2.2 Asemakaavaluonnos Utkast till detaljplan... 6 3 LÄHTÖKOHDAT UTGÅNGSPUNKTER... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Utredning om förhållandena på planeringsområdet... 7 3.1.1 Alueen historiaa Områdets historia... 8 3.1.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Kulturhistoriskt värdefulla områden... 9 3.1.3 Maisema Landskapet... 12 3.1.3 Luonnonympäristö Naturmiljö... 13 3.2 Suunnittelutilanne Planeringssituation... 18 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN AV DETALJPLANEN... 20 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Behovet av detaljplanering... 20 4.2 Osalliset ja vuorovaikutus Deltagande och samarbete... 20 4.3 Asemakaavan tavoitteet Mål för detaljplanen... 21 5 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS REDOGÖRELSE FÖR FÖRSLAGET TILL DETALJPLAN... 22 5.1 Kaavan rakenne Planens struktur... 22 5.2 Aluevaraukset ja kaavan mitoitus Områdesreserveringar... 22 5.3 Aluevarausten merkinnät ja määräykset Planbeteckningar och planbestämmelser... 23 5.4 Nimistö Nomenklatur... 26 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KONSEKVENSBEDÖMNING... 26 6.1 Vaikutukset teemoittain Konsekvenser enligt tema... 26 6.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Detaljplanens förhållande till landskapsplanen och de riksomfattande... 31 7 TAUSTA-AINEISTO KÄLLMATERIAL... 34 LIITTEET BILAGOR... 37 Liite 1: Vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin Bilaga 1: Bemötanden till erhållna anmärkningar och utlåtanden... 37 3

4

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Kaava-alue sijaitsee läntisellä Uudellamaalla Hangossa. Asemakaavan muutos koskee Hangon kaupungin keskustan eteläistä osaa. Suunnittelualue käsittää Casinon korttelin 309, Casinon rantaalueen, tennis-kenttäalueen, Plagenin uimarantaalueen, Puistovuoren lähivirkistysalueen sekä näiden yhteydessä olevat katu- ja vesialueet. 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 1.1 Detaljplaneområdets läge och avgränsning Detaljplaneområdet är beläget i västra Nyland i Hangö stad. Detaljplaneändringen berör södra delarna av Hangö stads centrum. Planeringsområdet omfattar Casinos kvarter 309, Casinostrandens område, tennisområdet, Plagens badstrand och Parkbergets närrekreationsområde samt med intill liggande gatu- och vatten områden. Suunnittelualueen rajaus. Planeområdets avgränsning. 1.2 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoitus on mahdollistaa Casinon ja Plagenin alueiden toiminnallinen kehittäminen ja sitä tukeva lisärakentaminen siten että alueen maisemahistorialliset arvot huomioidaan riittävästi. Asemakaavassa tarkistetaan arvokkaiden rakennusten ja ympäristön suojelumääräykset sekä määritellään alueen jatkokehittämiselle kaavalliset edellytykset. Aluetta on kehitetty yhteistyössä asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien kanssa huomioiden alueen monipuolinen historia sekä luontoarvot. 1.2 Planens syfte Målet med planläggningen är att möjliggöra utveckling av Casinoområdet och Plagenområdet med fokus på aktivitet och nybyggnation som stöder aktiviteterna, på så sätt att områdets landskapshistoriska värden beaktas i tillräcklig utsträckning. I detaljplanen anges områdets planemässiga förutsättningar för framtida utveckling. Skyddsbeteckningarna för värdefulla byggnader och miljöer ses över i detaljplaneprocessen. Området har utvecklats i samråd med invånare och näringsidkare med beaktande av områdets rika historia och naturvärden. 5

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessin valmistelu on aloitettu talvella 2012. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 20.3.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 13.3.2012. Suunnittelutyöhön on liittynyt laaja vuoro-vaikutus ja ideointiosuus. Keväällä 2012 järjestettiin Hangossa avoin Casinotyöpaja (24.4.2012), jossa keskusteltiin ja kerättiin ideoita, toiveita ja näkemyksiä alueen tulevaisuudesta. Kaava-hankkeella on oma nettisivu, www.casinokaava.info, jonne suunnittelumateriaalia on koottu vapaasti nähtäville sitä mukaan kun sitä on valmistunut. Toukokuussa 2012 järjestettiin myös avoin yleisökävely Casinon ja Puistovuorten alueelle, jonka aikana ideoita ja alueen mahdollisuuksia käytiin läpi paikan päällä. Tilaisuudet ja niiden tuottamat näkemykset on kirjattu ja raportoitu kaavahankkeen sivuille. Tilaisuuksien tulokset toimivat suunnittelua ohjaavina tahtoina ja tavoitteina. Ehdotukset koostettiin luonnoslehtiöksi, joka hyväksyttiin työn ohjausryhmässä ja esiteltiin ympäristölautakunnalle. Kaavaluonnos laadittiin luonnoslehtiön ideoiden pohjalta mahdollistamaan asetettuja tavoitteita. 2.2 Asemakaavaehdotus Kaavaehdotus käsittää kaavakartan, selostuksen ja havainnemateriaalin. Kaavan tärkeimmät elementit ovat uudisrakentamisen korttelialue (P), puistoalueet Casinon ympärillä ja keskitettypysäköinti (ns. puistoparkki). Keskeiset puistoalueet, reitit niiden läpi ja puistoparkki muodostavat alueen toiminnallisen rungon. Ne ovat myös keskeisiä maisemallisesti. Rakennuspaikat on sijoitettu keskeisten alueiden reunoille korostamaan tilallisuutta. Uudisrakentamisen korttelialue (P) muodostaa rajan Puistovuorien alueelle ja korttelin yhteyteen osoitettu kävelyraitti (/h) avaa yhteyden Casinon ja Plagenin välille. Casinorakennuksen kehittämiselle on osoitettu pieni laajentumisen alue rakennuksen 2 SAMMANDRAG 2.1 Olika skeden i planeringsprocessen Förberedelserna av planeringsprocessen har påbörjats våren 2012. Startskedets myndighetsförhandlingar arrangerades 20.3.2012. Planen för deltagande och bedömning framlades till påseende 13.3.2012. En omfattande process för växelverkan och idéproduktion har ingått i planeringsarbetet. Våren 2012 organiserades en för allmänheten öppen Casinoverkstad (24.4.2012), där man diskuterade och samlade idéer, önskemål och synpunkter angående områdets framtid. En egen webbsida, www.casinokaava.info, har grundats för planeprojektet. På webbsidan har planeringsmaterial funnits tillgängligt för allmänheten, allteftersom det färdigställts. I maj 2012 organiserades även en för allmänheten avsedd gåtur på Parkberget och området kring Casinot, där man gick igenom idéer och möjligheter för området. Rapporter över tillställningarna och synpunkterna de fött finns på planeprojektets webbsida. De idéer som samlades in under invånartillställningarna har legat till grund för planeringen i form av målsättningar och viljeyttringar. Innan utkastet till detaljplanen uppgjordes sammanställdes idéerna till ett så kallat skissblock. Dessa idéer godkändes av detaljplaneprojektets styrgrupp och presenterades för miljönämnden. Detaljplanen har gjorts utgående från idéerna som presenterades i skissblocket 2.2 Förslag till detaljplan Förslaget till detaljplanen innefattar en detaljplanekarta, detaljplanebeskrivningen och illustrativt material. De viktigaste elementen i planen är kvartersområdet för nybyggnation(p), parkområdena kring Casinot och den centraliserade parkeringen (den s.k. parkparkeringen). De centrala parkområdena, rutterna genom dem och parkparkeringen utgör stommen för områdets funktioner. De är även av central betydelse för landskapsbilden. Byggplatserna är placerade utmed kanterna av de centrala platserna för att förstärka rumsligheten. Kvartersområdet för nybyggnation (P) skapar en gräns mot Parkbergen, och gångleden (/h) som anvisats i kvarteret öppnar en förbindelse mellan 6

huoltopihan viereen. Merkintä perustuu ideaan, jossa Casinon yhteyteen rakennettaisiin 3-4- kerroksinen lisäosa. Näin se jatkaisi alkuperäisten kylpylärakennusten torniteemaa. Siten lisäosalle on osoitettu ohjeellinen kerrosmerkintä III½. Tennistoiminnan laajentumiselle on tehty lisätilaa nykyisten kenttien ympärillä. VU-1 -korttelialue ulottuu rantaan asti, jotta sen sisään on mahdollista sijoittaa myös Plagenin ranta-toimintoja. Puistovuoret muodostavat puistokokonaisuuksien rauhoitetun alueen hiljaisuuden niemen. Sen rooli ja merkitys säilyvät nykyisellään. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Asemakaava-alue on osa Hangon Kylpyläpuistoa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Hangon Kylpyläpuisto huvila-alueineen heijastaa poikkeuksellisella tavalla Hangon merkitystä kylpyläkaupunkina sekä I maailmansotaan asti jatkunutta ns. suurhuviloiden ja pensionaattien rakentamisjaksoa. Hangon Kylpyläpuisto on Turun Ruissalon ohella Suomen edustavin esimerkki 1800-luvun lopun suurhuvila-alueesta. Alue kuuluu kokonaisuudessaan v. 2008 perustettuun Hangon kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. Alue koostuu rakennushistoriallisesti arvokkaasta Casinon päärakennuksesta ja sitä ympäröivistä puistoalueista, jotka rajautuvat meren rantaan ja Hangon keskusta-alueeseen. Osa puistoalueista on luonnontilaista, osa hoidettua koristepuistoa ja osa rakennettuja urheilualueita. Alue on merkittävä puisto- sekä rakennushistorialtaan. Casinon päärakennus on nykyasussaan pääosin vuoden 1910 laajan muutostyön (W. Aspelin) tulosta. Kylpylään kuului jo alun alkaen laaja puistoalue, johon liittyy tien pohjoispuolella Puistolampi. Puistoalueeseen kuuluva Plagenin ranta on nykyäänkin suosittu uimaranta. Samoin tennistä on pelattu alueella alusta alkaen, yli sadan vuoden ajan. Suunnittelualue antaa Plagen och Casino. Ett litet område för utvidgande av Casinobyggnaden har anvisats intill servicegården. Beteckningen baserar sig på en idé om en 3-4 våningar hög tilläggsbyggnad som kunde byggas i samband med Casinot. Byggnaden skulle följa torntemat i de ursprungliga Casinobyggnaderna. För tilläggsbyggnaden har III½ angetts som ett riktgivande våningsantal. Kring tennisplanerna har utrymme reserverats för deras utvidgning. VU-1 -kvartersområde sträcker sig ända till stranden och därmed är det också möjligt att placera Plagens strandfunk-tioner på området. Parkbergen bildar en fredad parkhelhet, tystnadens udde. Parkberget bibehåller sin nuvarande roll och betydelse. 3 UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Utredning om förhållandena på planeringsområdet Detaljplaneområdet är en del av Hangö badhuspark, som har klassificerats som byggd kulturmiljö av riksintresse. Hangö badhuspark med sitt villaområde speglar på ett unikt sätt Hangös betydelse som badort samt tidevarvet fram till första världskriget då stora villor och pensionat byggdes i staden. Hangö badhuspark är, vid sidan av Runsala i Åbo, Finlands mest representativa exempel på områden med stora villor från slutet av 1800-talet. Området hör i sin helhet till Hangö nationalstadspark, som grundades år 2008. Området består av Casinots kulturhistoriskt värdefulla huvudbyggnad med omgivande parkområden, som angränsar till havet och Hangö centrum. Delvis är parkområdet i naturenligt tillstånd, delvis består det av vårdad park och delvis av idrottsområden. Området är parkhistoriskt och byggnadshistoriskt betydelsefullt. Casinot är till sitt nuvarande utseende huvudsakligen ett resultat av omfattande ändringsarbeten från år 1910 (W. Aspelin). Till badanstalten hörde redan från början ett vidsträckt parkområde som innefattade Parkdammen norr om vägen. Sandstranden Plagen, som utgör en del av parkområdet, är idag en populär badstrand. 7

myös hyvän läpileikkauksen Hangon maiseman ominaispiirteistä: mäntymetsistä sekä jääkauden muovaamista kallio- ja hiekkarannoista. Tennis har spelats på området i över hundra år, allt sedan badanstalten grundades. Planeområdet representerar väl landskapet i Hangö: tallskogar samt av istiden formade klipp- och sandstränder. 3.1.1 ALUEEN HISTORIAA Hangolla on ollut huomattava merkitys niin Suomen sota-, kylpylä- kuin merenkulunkin historiassa. Kaava-alueen toiminnallinen historia alkoi, kun Suomeen levisi 1800-luvun puolivälissä huvila- ja kesänviettokulttuuri. Sen myötä Hangon kaupungin itäiseen osaan rakennettiin kymmeniä huviloita ja pensionaatteja. Hangon kylpylä ja kasino, jotka ovat olleet lajissaan Länsi- Uudenmaan komeimmat, perustettiin 1878. Paikalle rakennettiin kylpylä, ravintola tanssisaleineen (Casino) ja englantilainen puisto käytävineen, istutuksineen ja tenniskenttineen. Puisto ulottui Puistolammesta Pieneen Kolalahteen. Kylpyläalueen havumetsä muodosti luonnollisen perustan puistolle. Vuonna 1910 toteutettiin arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema kylpylän ja ravintolan laajennus, jolloin kasino sai pääosin nykyisen asunsa. Kylpyläpuisto muodostaa valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden. Kylpylätoiminta hiljeni yllättäen ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen. Sekä kylpylätoiminta että kylpylärakennukset rappeutuivat 1920-luvulla. Meressä uiminen, auringonotto ja niiden myötä rantojen hyödyntäminen lisääntyi 1920-luvulta alkaen huomattavasti. Hangon kaupunginvaltuusto osti kylpylän takaisin 1930- luvun alussa ja suoritti samalla huomattavia korjaustoimia. Kylpylätoiminnan uusi sesonki Hangossa alkoi 1930-luvulla, mutta syksyllä 1939 alkanut sota päätti Hangon kylpylän toiminnan. Moskovan rauhassa Suomi joutui luovuttamaan Hankoniemen ja Hangon kaupungin Neuvostoliitolle merisotatukikohdaksi 30 vuodeksi. Luovutusajankohta oli 22.3.1940 klo 24:00. Vuokra-aika jäi kuitenkin lyhyeksi, kun venäläiset vetäytyivät Hangosta 2.12.1941. Puistovuorelta löytyy useita sotahistorian muistoja tältä ajalta. Lyhyen Neuvostoliiton vuokra-ajan aikana kylpylän rakennukset kärsivät huomattavasti. Varsinainen kylpylärakennus purettiin sotien jäl- 3.1.1 OMRÅDETS HISTORIA Hangö har haft en betydande roll i den finska krigs-, bad- och sjöfartshistorien. Planläggningsområdets badhistoria fick sin början då villa- och semesterkulturen spred sig till Finland i mitten av 1800-talet. I Hangös östra delar byggdes tiotals villor och pensionat. Ett badhus, en restaurang med danssal (Casino) samt en park i engelsk stil komplett med sandgångar, planteringar och tennisplaner byggdes på området år 1878. Parken sträckte sig från Parkdammen till Lilla Kolaviken. Badanstalten och Casinot var på sin tid västra Nylands ståtligaste. Barrskogen på området utgjorde grunden för parken. År 1910 byggdes badhuset och restaurangen ut enligt ritningar av arkitekt Waldemar Aspelin. Casinots nuvarande utseende härrör sig främst från den tiden. Badhusparken är en nationellt sett unik helhet. Badhuslivet tystnade plötsligt då första världskriget bröt ut. Badhuslivet började förlora popularitet under 1920-talet och badhuset förföll. Att simma i havet och sola sig blev under 1920-talet allt populärare och som en följd av detta började stränderna utnyttjas allt mer. I början av 1930-talet återköpte Hangö stad badinrättningen och utförde i samband med köpet omfattande renoveringsarbeten. En ny era började för badinrättningen i Hangö i början av 1930-talet, men krigsutbrottet 1939 innebar slutet för badhuslivet. I Moskvafreden 1940 blev Finland tvunget att överlåta Hangö udd och Hangö stad åt Sovjetunionen som en marinbas med ett 30 år långt arrende. Tidpunkten för överlåtelsen var 22.3.1940 kl. 24:00. Arrendet blev dock kortvarigt, då Sovjetunionen retirerade från Hangö 2.12.1941. På Parkberget finns ett flertal krigslämningar från arrendetiden. Under den korta arrendetiden ådrog sig badinrättningen stora skador. Själva badhuset revs efter kriget år 1944. Av de byggnader som hörde till badinrättningen finns utöver Casinot bara ett hus kvar, som år 1990 omvandlades till ett kafé. 8

keen vuonna 1944. Kylpylaitoksen entisistä rakennuksista kylpyläpuistossa on Casinon lisäksi jäljellä ainoastaan yksi rakennus, joka sisustettiin vuonna 1990 kahvilaksi. Ote Hangon asemapiirroksesta vuodelta 1909. Utdrag ur Hangö situationsplan från år 1909. 3.1.2 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Asemakaava-alue on osa Itäisen Kylpyläpuiston huvila-aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Se heijastaa poikkeuksellisella tavalla Hangon merkitystä kylpyläkaupunkina sekä I maailmansotaan asti jatkunutta ns. suurhuviloiden ja pensionaattien rakentamisjaksoa. Tältä ajalta on jäljellä historiallisen puiston lisäksi seuraavat historiallisesti merkittävät rakennukset: Seurahuone Casino on perustettu vuonna 1878. Sitä laajennettiin 1880-luvulla pariin otteeseen ja jugendtyylisen nykymuotonsa se sai pääosin vuonna 1910 (W. Aspelin). Pieniä muutoksia tehtiin lisäksi vuosina 1935, 1954 sekä keittiöja huoltolaajennus vuonna 1963. Nykyisin rakennuksessa toimii ravintoloita ja taidegalleria. 3.1.2 KULTURHISTORISKT VÄRDEFULLA OMRÅDEN Detaljplaneområdet är en del av villaområdet i Hangö östra badhuspark, som har klassificerats som byggd kulturmiljö av riksintresse (RKY 2009). Området speglar på ett unikt sätt Hangös betydelse som badort samt tidevarvet fram till första världskriget då stora villor och pensionat byggdes i staden. Förutom den historiska parken finns följande historiskt betydelsefulla byggnader kvar: Societetshuset Casino grundades år 1878. Det byggdes ut vid några tillfällen på 1880-talet och förnyades i jugendstil år 1910 enligt Waldemar Aspelins ritningar. Dessutom gjordes det små förändringar också åren 1935 och 1954, och år 1963 uppfördes en ny köksavdelning med serviceutrymmen. Idag hyser byggnaden flera restauranger och en konstateljé. 9

Voimisteluhuoneisto perustettiin vuonna 1889 ja muutettiin pian (v. 1894) konttoriksi. Vuonna 1990 rakennuksessa avattiin kahvila. Hangon Kylpyläpuistoon kuuluneita hävinneitä rakennuksia ovat: Kylpylä, joka perustettiin yhdessä Casinon kanssa vuonna 1878. Kylpylä uudistettiin myös jugendtyyliseksi W. Aspelinin suunnitelmien mukaan kuten Casinokin. Kylpylä tuhoutui 1941 ja purettiin lopulta 1945. Uusi voimisteluhuoneisto perustettiin vuonna 1894 nykyisen tennisklubin tietämille. Rakennus tuhoutui vuonna 1941. Musiikkipaviljonki perustettiin vuonna 1890. Paviljonki rakennettiin uudelleen vuonna 1910. Sotien aikoihin hävinnyt paviljonki korvattiin uudella sotien jälkeen. Keilarata perustettiin 1887 ja se purettiin 1920-luvulla. Kylpyläpuistoon on kuulunut myös useita kioskeja ja huvimajoja, jotka ovat sittemmin hävinneet. Gymnastikinrättningen grundades år 1889 och byggdes om till kontor redan år 1894. År 1990 öppnades ett café i byggnaden. Byggnader som inte längre står kvar i Hangö badhuspark: Badhuset, som grundades samtidigt som societetshuset Casino år 1878. Även badhuset renoverades i jugendstil av Waldemar Aspelin. Det förstördes under parentesen 1941 och revs slutligen år 1945. Den nya gymnastikinrättningen grundades år 1894 ungefär där tennisklubben står idag. Byggnaden förstördes år 1941. Musikpaviljongen grundades år 1890 och byggdes upp på nytt 1910. Paviljongen förstördes under krigen och ersattes senare av en ny musikpaviljong. Kägelbanan byggdes år 1887 och revs på 1920-talet. Ett flertal kiosker och lusthus har också hört till Badhusparken. Dessa har sedermera försvunnit. Östra Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alueen muodostaman valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön (RKY 2009) rajaus. Östra badhusparkens villaområde med status som byggd kulturmiljö av riksintresse (RKY 2009). 10

Lisäksi Puistovuoren alueella on useita pääosin sotahistoriaan liittyviä historiallisia kohteita. Puistovuoren eteläkärjessä on neuvostoliittolainen (1940-41) neljän tykin rannikkopatterin tuliasema-alue; neljä kivestä muurattua tykkipihaa ja tulenjohto- ja etäisyysmittariasema. Toinen kohde on patterialueella pohjoisesta johtavan tien varrella hyvin säilynyt neuvostoliittolainen (1940-41) teräsovinen konekivääribunkkeri. Lisäksi alueella on lähitorjunta- ja rantatorjunta-asemat (1940 41) sekä korsujen jäänteet. Alueella on myös suomalaisen ilmatorjuntatykin (1941-44) tuliasema. Lisäksi rantakallioilla on kalliopiirustuksia ja nimikirjoituksia samalta ajalta. Nämä on merkitty kaavaan kohdemerkinnällä sm-1. Puistovuorten sota-ajan muistot sijaitsevat Hangon perinteisen Rakkauden polun varrella, jossa ovat myös Nordenskjöldin malja, vanhan linnoituksen tykit, siirtolaisten tanssikallio ja hiidenkirnu (sl-1-merkintä kaavassa). Nordenskjöldin maljapöytä kuuluu Hangon vanhimpiin muistomerkkeihin. Se muodostuu tarjoilupöydästä, johon on kirjoitettu muistoteksti ja jossa on maljamainen syvennys, sekä viidestä jykevästä graniitti-istuimesta. Vanhan linnoituksen tykit sijaitse Pikku Kolalahden viereisillä kallioilla. Tykit ovat peräisin 1700-luvulta. Amerikkaan suuntautuvat siirtolaisuuden huippuvuodet olivat 1906-1907 Hangossa. Kun siirtolaiset joutuivat odottelemaan Hangossa useampia päiviä, heillä oli tapana tanssia Puistovuorten sileillä rantakallioilla, mistä Siirtolaisten tanssikallio on saanut nimensä. Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden jäätiköiden sulamisvesien pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä paikoillaan, jolloin ne ovat kaivertaneet kallioon melko symmetrisiä ja sileäreunaisia koloja. Puistovuorilla sijaitsee Hangon tunnetuin hiidenkirnu, joka on noin kolme metriä syvä ja sen halkaisija on noin yksi metri. Hiidenkirnu on rauhoitettu. På Parkbergets område finns dessutom ett flertal historiskt betydelsefulla krigstidsfynd. På Parkbergets sydspets finns en fyra kanoners eldstation för det sovjetiska (1940-41) kustbatteriet: fyra stenmurade kanongårdar, eldledningsstationen och stationen för avståndsmätning. Invid vägen som leder norrut från batteriområdet finns en välbevarad sovjetisk (1940-41) maskingevärsbunker med en dörr av stål. På området finns också rester av konstruktioner för när- och kustförsvar (1940 41) samt rester av korsun. På området finns också eldstationen för en finländsk luftvärnskanon (1941-44). Ytterligare finns det på strandklipporna klippmålningar och namnteckningar som härrör sig från samma tidpunkt. Dessa är utmärkta i detaljplanen med beteckningen sm-1. Krigslämningarna på Parkberget är belägna längs Hangös traditionella Kärleksstig, invid vilka också Nordenskiölds bål, kanonerna från den gamla befästningen, Emigrantberget och jättegrytan är belägna (sl-1-beteckning i planen). Nordenskiölds bål hör till Hangös äldsta minnesmärken. Den består av ett finslipat granitbord med en skålformad fördjupning i mitten och en inristad minnestext, samt av fem massiva säten i granit. Kanonerna från den gamla befästningen är belägna på klipporna vid Lilla Kolaviken. Kanonerna härstammar från 1700-talet. Utvandringen till Amerika var som livligast i Hangö 1906-1907. Emigranterna, som var tvungna att vänta i Hangö i flera dagar, brukade dansa på Parkberegets släta klippor, vilket gav upphov till benämningen Emigrantberget. Jättegrytor har bildats då de istida glaciärernas smältvatten fått en eller flera stora stenar att rotera i en virvel under en längre tid. Med tiden har sedan en fördjupning med släta väggar och regelbunden form urholkats i berget. På Parkberget finns Hangös kändaste jättegryta som är cirka tre meter djup och har en diameter på cirka en meter. 11

3.1.3 MAISEMA Hanko kuuluu maisemamaakuntajaossa Suomenlahden rannikkoseutuun. Hankoniemi on osa I Salpausselän reunamuodostumaa, joka jatkuu ulkomerelle saakka. Alueelle tyypillistä ovat saaristot sekä paljaat ja metsäiset kalliomaat. Asemakaava-alueen maisemaa leimaavat meri, voimakkaat rantakalliot, niiden väliin jäävät hiekkarannat ja maaperältään hiekkaiset, mäntyvaltaiset puistoalueet. Merestä ja rantahietikosta nousevat kalliot rajaavat ja rytmittävät maisematiloja. Hangon kylpylän ympärille suunniteltiin ja rakennettiin samanaikaisesti rakennusten kanssa englantilainen puisto, joka ulottui Puistolammesta Pieneen Kolalahteen. Kylpyläalueen mäntymetsä muodosti luontaisen perustan puistolle. Puistolampi ja sitä ympäröivä puistoalue on Hangolle tyypillistä kangasmaastoa tuulen kallistamine mäntyineen. Maaperä on hiekkaa. Plagenin hiekkaranta uimakoppeineen on suosittu virkistysalue. Uimarannan tunnusmerkkinä on matalassa rantavedessä seisova karuselli. Puistovuoret ovat osin metsäinen, noin 13 hehtaarin laajuinen kallioniemi. Puistovuoret on tärkeä virkistysalue ja näköalapaikka, josta avautuu laaja merinäköala. Alueella on mannerjäätikön silottamia kallioita. Kallioperä on pääasiassa hapanta granodioriittia, jossa on graniittijuonia. Kallioniemi on matalahko, mutta se erottuu luonnontilaisena selvästi rakennetusta ympäristöstä ja rajautuu selkeästi mereen ja hiekkarantaan. 3.1.3 LANDSKAPET I miljöministeriets indelning av Finland i landskapsprovinser hör Hangö till Finska vikens kustregion. Hangö udd är en del av första Salpausselkäs randbildning, som sträcker sig ända ut till finska viken. Kännetecknande för området är skärgården samt öppna och skogsbevuxna bergsmarker. Detaljplaneområdet karakteriseras av havet, höga strandklippor, sandstränder, och tallbevuxna parkområden på sandig jordmån. Klipporna som reser sig ur havet och sandstränderna avgränsar landskapsrummen och ger det dess rytm. I samband med att Hangö badhus byggdes anlades också en engelsk park, som sträckte sig från Parkdammen till Lilla Kolaviken. Tallmarken på området utgjorde grunden för parken. Parkdammen och det omgivande parkområden utgörs av för Hangö typisk momark med vindpinade tallar. Jordmånen är sand. Plagens sandstrand med sina badhytter är ett populärt rekreationsområde. Plagens landmärke är karusellen som är placerad i det grunda strandvattnet. Parkberget är en cirka 13 ha stor, delvis skogsbevuxen klippig udde. Parkberget är et viktigt rekreationsområde och en viktig utsiktsplats med öppen vy mot havet. På området finns klippor som slipats släta av inlandsisen. Berggrunden består främst av sur granodiorit, med inslag av granit. Klippudden är relativt flack, men på grund av sitt naturenliga tillstånd skiljer sig Parkberget tydligt från den omgivande bebyggda miljön. Parkberget avtecknar sig skarpskuret mot havet och sandstranden. 12

Asemakaava-alueen maisemainventointi. Landskapsinventering över detaljplaneområdet. 3.1.3 LUONNONYMPÄRISTÖ Kasvillisuus Asemakaava-alueen eteläinen puolisko eli Puistovuoren alue, on pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä, kuilujen ja notkojen rikkomaa kalliota, jossa kasvaa mäntyä ja kallionväliköissä myös lehtipuustoa. Aktiivisesti virkistyskäytössä olevien alueiden kalliokasvillisuus on kulunutta. Kallionraoissa kasvaa mm. ruoholaukkaa ja lituruohoa. Alarinteet ovat lehtomaiset ja siellä kasvaa mm. lehtoaro ja oravanmarja. Pohjoispuolella Casinon, Plagenin ja Puistolammen ympäristö on maastoltaan tasaista, osin puistoa tai sekametsäistä, osin rakennettua hiekka-aluetta. Valtapuu on kuitenkin mänty. Alue rajautuu etelässä avomereen. Asemakaava-alue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle (1b, Lounainen rannikkomaa). Casinon puiston ja tenniskenttien kasvillisuus on tavanomaista puistolajistoa. 3.1.3 NATURMILJÖ Växtlighet Detaljplaneområdets södra halva, det vill säga Parkberget, består av till terrängformationen småskalig klippmark med skrevor och sänkor. På området växer tall och i bergssvackorna också lövträd. På de områden som aktivt används för rekreation är bergsvegetationen utsatt för starkt slitage. I klippskrevorna växer bland annat gräslök och backtrav. Sluttningarna är lundartade, och där växer bland annat skogsnarv och ekorrbär. Området kring Casinot, plagen och Parkdammen i norr är flackt, delvis park eller blandskog, delvis bebyggd sandmark. Det dominerande trädet på området är ändå tall. Området gränsar i söder till öppna havet. Detaljplaneområdet tillhör den hemiboreala växtzonen (1b, sydvästra kustområdet). Växtligheten i Casinoparken och på tennis- 13

Puistolammen ympäristö on tyypillinen hoidettu puisto. Lampi on ravinteikas, kokonaan kelluslehtisten vesikasvien valloittama. Tenniskenttien pohjoispuolella sijaitseva Appelgrenintien lehto on lehtoa ja lehtomaista kangasta, jossa ylipuuston muodostavat kookkaat männyt. Seassa on muutamia kuusia ja hieskoivuja sekä istutettuja, kookkaita douglaskuusia. Alemman latvuskerroksen muodostavat vaahterat, pihlajat, harmaapihdat ja palsamipihdat. Kenttäkerroksen lajistoa ovat sinivuokko (runsas), ojakärsämö, vuohenputki, ahomansikka, haisukurjenpolvi, kyläkellukka, ahokeltano, linnunkaali, nuokkuhelmikkä, tesma, lehtonurmikka, puna-ailakki, aitovirna ja metsäorvokki. Puutarhakarkulaisia ovat mm. sormustinkukka, kaljukultasade ja puistolemmikki. Rantamännikkö on kilpikaarnaisten, vankkojen mäntyjen muodostama väljä ja hiekkapohjainen mäntymetsä. Harvan pensaskerroksen lajeja ovat mm. puutarhoista alueelle levinneet isotuomipihlaja, siperianhernepensas, aitaorapihlaja, ruotsinpihlaja ja punalehtiruusu. Muutamat vuorimännyt lienevät istutettuja. Pensaskerroksessa esiintyy myös katajia. Merkittävin laji on merivehnän ja juolavehnän risteymä (Elymus farctus x repens), joka on harvinainen, Suomessa nimenomaan Hankoniemen rannoilla esiintyvä kasvi. Sen esiintymä on laajuudeltaan vajaa kaksi neliömetriä. Se sijaitsee osa-alueen eteläpäässä, rantapengermällä. Eliölajit Sammakot Viitasammakko, joka on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, käyttää Puistolampea lisääntymispaikkanaan (Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys, Faunatica Oy 2010). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan viitasammakon lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. Puistolampeen vaikuttavat toimenpiteet tulee hyväksyttää Uudenmaan ELYkeskuksessa. området består av sedvanliga trädgårdsarter. Parkdammens omgivning är typisk omskött park. Dammen är näringsrik och har helt övertagits av flytbladsväxter. Lunden vid Appelgrensvägen, norr om tennisplanerna, är till skogstypen lund och lundartad mo, där höga tallar bildar det övre trädskiktet. På området växer också några granar och glasbjörkar samt planterade storvuxna douglasgranar. Det nedre trädskiktet består av lönn, rönn, coloradogran och balsamgran. Fältskiktet består av blåsippa (riklig), nysört, kirskål, smultron, stinknäva, nejlikrot, hagfibbla, harfibbla, slokgräs, hässlebrodd, lundgröe, rödblära, häckvicker och skogsviol. På området växer bland annat de förvildade prydnadsväxterna fingerborgsblomman, alpgullregn och skogsförgätmigej. Vid Plagen växer kraftiga tallar med sköldbark, som bildar en gles tallskog på sandmarken. Det glesa buskskiktet består av bland annat trädgårdsrymlingarna häggmispel, häckkaragaan, häckhagtorn, oxel och daggros. På området växer några bergtallar, som troligen är planterade. I buskskiktet växer också en. På området växer en korsning mellan strandkvickrot och kvickrot (Elymus farctus x repens), en sällsynt växer som i Finland återfinns endast på Hangöudds stränder. Beståndet har en utbredning på knappa två kvadratmeter. Det är beläget i södra delen av området på strandbanken. Arter Grodor Åkergrodan, som hör till de arter som omnämns i habitatdirektivets bilaga IV (a), fortplantar sig i Parkdammen (Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys, Faunatica Oy 2010). I enlighet med naturvårdslagens 49 :n är det förbjudet att förstöra eller försämra de platser där åkergrodan förökar sig. Ingrepp som påverkar Parkdammen måste godkännas av Nylands ELY-central. Insekter Parkdammen har ett relativt rikt artbestånd av trollsländor. I dammen lever den ljusa u-flicksländan, som måste beaktas ifall ingrepp 14

Hyönteiset Puistolammen sudenkorentolajisto on kohtalaisen monipuolinen. Lammella elää toimenpiteissä huomioitava eteläntytönkorento. Puistovuoren alueelta on tiedossa havaintoja, jotka viittaavat rantakäärmeiden talvehtimispaikkaan. Lepakot Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Kaikki maassamme tavatut lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajilistaan, ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (Luokka I) hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). Puistovuoren ympäristö on lepakoille erityisen tärkeää aluetta. Seuraavassa on lyhyesti esitelty kaava-alueelta tehtyjen lepakkoselvitysten tulokset (mm. Hagner-Wahlsten 2011). Alueen lepakkolajit: pohjanlepakko viiksisiippa lisääntyy todennäköisesti Puistovuorten alueella, karttaa valoa ja avoimia paikkoja isoviiksisiippa lisääntyy todennäköisesti Puistovuorten alueella, karttaa valoa ja avoimia paikkoja vesisiippa pikkulepakko vaarantunut (VU), havaittu Puistovuorten alueella isolepakko kääpiölepakko görs i dammen. På Parkberget har observationer gjorts som tyder på att snoken övervintrar där. Fladdermöss I Finland finns 13 fladdermusarter, som alla är fredade enligt naturvårdslagen. Alla fladdermöss som påträffas i Finland hör till listan av arter i EU:s habitatdirektivs bilaga IV (a), och det är förbjudet att förstöra eller försvaga deras förekomstplatser (Klass I) (naturvårdslagen 49 ). Parkberget är för fladdermössen ett speciellt viktigt område. Till följande presenteras i korthet resultaten av de utredningar om fladdermöss som gjorts på detaljplaneområdet (bl.a. Hagner-Wahlsten 2011). Följande fladdermusarter har observerats på Parkberget: nordisk fladdermus mustaschfladdermus förökar sig troligen på Parkberget, skyr ljus och öppna platser Brandts mustaschfladdermus förökar sig troligen på Parkberget, skyr ljus och öppna platser vattenfladdermus trollfladdermus klassificerad som sårbar (VU), observerats på Parkberget stor fladdermus dvärgfladdermus 15

Vuoden 2011 selvityksen lepakkohavainnot ja lepakoiden pääreitit 2010. Fladdermusobservationer och fladdermössens huvudleder år 2010. (Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011, Bathouse) Tärkeät Lepakkoalueet Luokka I - Lisääntymis- ja levähdyspaikat (Hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Poikkeamiseen tarvitaan alueellisen ELY-keskuksen myöntämä lupa.) Viiksisiippalajien lisääntymispaikan esiintyminen Puistovuorella on hyvin todennäköistä, sitä ei kuitenkaan pystytty paikallistamaan. Luonnossa esiintyvien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitseminen on erittäin vaikeaa. Toimenpiteet: Alueella ei tehdä merkittäviä muutoksia. Polkuja ei valaista kesäaikaan 1.6. 31.8. Luokka II - Tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit (Maankäytössä huomioitava alueen arvo lepakoille, tärkeät arvot vaihtelevat alueittain. Alue, jota useampi laji ja/tai useita yksilöitä käyttää säännöllisesti. EUROBATS sopimus velvoittaa, ei kuitenkaan laissa määrätty.) Betydelsefulla områden för fladdermöss: Klass I - Föröknings- och viloplatser (Förbjudet att förstöra eller försvaga enligt naturvårdslagen. För undantag krävs ett undantagsbeslut av den lokala ELY-centralen. ) Det är troligt att mustaschfladdermössen förökar sig på området, platsen har dock inte kunnat lokaliseras. Det är mycket svårt att identifiera mustaschfladdermusen föröknings- och viloplatser i naturen. Åtgärder: Inga betydande ingrepp görs på området. Stigarna belyses ej sommartid 1.6. 31.8. Klass II - Viktiga matplatser och förflyttningsrutter (I markplaneringen måste områdets betydelse för fladdermössen beaktas, värdena varierar enligt område. Områden som flera arter och/eller flera individer använder samtidigt. EUROBAT avtalet förpliktar, dock ej definierat i lag.) 16

Alue 1 Alueella esiintyy runsaasti sekä viiksisiippalajia että pohjanlepakkoa. Myös havaintoja harvinaisesta pikkulepakosta on tehty. Rantoja pitkin kulkee lepakoiden muuttoreitti. Lepakkoselvityksessä tehtiin havaintoja muuttavista pikku-, iso- ja kääpiölepakoista. Alue 2 Sekä pohjanlepakot että viiksisiippalajit saalistavat vilkkaasti. Itärannan rantapuusto toimii sekä lepakoiden siirtymäreittinä että suojavyöhykkeenä tenniskentän lähellä sijaitseville saalistusalueille. Toimenpiteet alueilla 1 ja 2: Alueella ei tehdä merkittäviä muutoksia. Polkuja ei valaista kesäaikaan 1.6. 31.8. Rannan puuvyöhykettä ei kavenneta merkittävästi. Puurivit säilytetään mahdollisimman ehyinä. Luokka III - Muut lepakoiden käyttämät alueet (Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Laji- ja/tai yksilömäärät pienemmät kuin II-luokan alueilla.) Alue 3 Alueella saalistaa säännöllisesti pohjanlepakoita. Alue 4 Metsikön läpi kulkevaa valaisematonta polkua käyttävät saalistamiseen yksittäiset viiksisiipat. Toimenpiteet alueilla 3 ja 4: Väljäpuustoinen luonne säilytetään. Alueen 4 rannan puoleinen metsikkö säilytetään, jotta yhtenäinen siirtymäreitti voidaan turvata. Område 1 På området förekommer rikligt med mustaschfladdermus och nordisk fladdermus. Också den sällsynta trollfladdermusen har observerats. Fladdermössens migrationsrutter följer strandlinjen. I utredningen om Parkbergets och Plagens fladdermöss gjordes observationer av trollfladdermöss, stor fladdermöss och dvärgfladdermöss. Område 2 Såväl den nordiska fladdermusen som mustaschfladdermusen och Brandts mustaschfladdermus jagar aktivt. Den östra strandens trädbestånd fungerar som förflyttningsrutt och skyddszon för jaktområdena belägna vid tennisplanen. Åtgärder på område 1 och 2: Inga betydande ingrepp görs på området. Stigarna belyses ej 1.6. 31.8. Strandens trädbestånd får ej avverkas så, att det blir märkbart smalare. Alléerna bevaras möjligast enhetliga. Klass III - Övriga områden där fladdermöss observerats (I markanvändningen bör enligt möjlighet områdets värde för fladdermöss beaktas. Art- och individmängd mindre än på områdena i klass II) Område 3 På området jagar regelbundet nordisk fladdermus. Område 4 Enstaka mustaschfladdermöss jagar längs med den oupplysta stigen I skogsdungen. Åtgärder på område 3 och 4: Områdenas trädbestånd måste bibehållas glest. På område 4 bevaras skogsdungen vid stranden, för att på så sätt trygga en obruten förflyttningsrutt. 17

3.2 Suunnittelutilanne Uudenmaanliiton maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan 14.12.2011, jonka jälkeen kaavan vahvisti Ympäristöministeriö 14.12.2012. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kylpyläpuiston alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. 3.2 Planeringssituation Nylands landskapsfullmäktige godkände Nylands etapplandskapsplan 3 14.12.2011, varefter den stadfästes av Miljöministeriet 14.12.2012. Planeringsområdet är i planen anvisat som område för tätortsfunktioner. Badhusparken är anvisad som område som är viktigt med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (2012) Nylands etapplandskapsplan 3 (2012) Kantakaupungin yleiskaava (2012) Generalplan för stamstaden (2012) Hangon kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty valtuustossa 14.3.2012, ja se on tullut voimaan 1.7.2013. Yleiskaavassa Casinon kortteli on osoitettu palvelujen ja hallinnonalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (P/s). Tenniksen alue on osoitettu palvelujen ja hallinnonalueeksi (P), joka rajautuu Casinon kortteliin asti. Puistovuoren ja Casinon rannan alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja Plagen uimaranta-alueeksi (VV). Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Casinon ja Plagenin alueella oleva asemakaava on vuodelta 1969. Puistolammen kaava on vuodelta 2000. Casinon ja Plagenin asemakaava on vahvistettu 25.2.1969. Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa alueesta on merkitty puistoalueeksi. GeneralpIanen för Hangö stamstad har godkänns i fullmäktige 14.3.2012, och den har trätt i kraft 1.7.2013. I generalplanen är Casinos kvarter anvisat som område för offentliga eller privata servicefunktioner, där miljön ska bevaras (P/s). Tennisområdet är angett som område för offentliga eller privata servicefunktioner (P), och gränsar ända till Casinokvarteret. Parkberget och området kring Casinostranden är anvisat som område för närrekreation och Plagen som område för badstrand (VV). På området gäller två detaljplaner. Detaljplanen för Casinot och Plagen är från år 1969. Parkdammens detaljplan är från år 2000. Den gällande detaljplanen för Casinot och Plagen stadsfästes 25.2.1969. I den gällande detaljplanen är 18

Plagenin ranta on uimalaitos- tai ranta-aluetta ja tenniskentät ovat osoitettu omalla Ut-merkinnällä. Casinon kortteli 309 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi,(al3), jolla saa tehdä muutos-, lisärakennus- ja purkamistöitä vain muinaistieteellisen toimikunnan luvalla, jolla saa tontille rakentaa enintään kaksi asuntoa rakennusten hoidolle tarpeellista henkilökuntaa varten ja jolla asunnon huoneistoala ei saa olla pienempi kuin 60 m2. största delen av området anvisat som parkområde. Plagens badstrand har beteckningen siminrättning- eller simstrand och tennisplanerna beteckningen tennisplan. Casinos kvarter 309 är anvisad som kvartersområde för affärsbyggnader, på vilket ändrings-, tillbyggnads- och rivningsarbete får utföras endast med arkeologiska kommissionens tillstånd, på vilket på tomt får byggas högst två bostäder för den personal som är nödvändig för byggnadernas skötsel och på vilket en bostads lägenhetsyta ej får understiga 60 m2. Casinon ja Plagenin alueen asemakaava (1969) Detaljplan för områden kring Casinot och Plagen (1969) Puistolammen asemakaava on hyväksytty 14.6.2000. Siinä on osoitettu Puistolampi vesialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Puistolammen puistoon on osoitettu tenniskenttien alue VU-merkinnällä ja Park-kahvilan korttelialue KL-merkinnällä. Pysäköinti on osoitettu Appelgrenintien varteen LP-alueina (yleinen pysäköintialue) sekä LP-5-alueina (pysäköintialue, jossa enintään 50 % pysäköintipaikoista on osoitettu korttelin 305 käyttöön). Puistolammen alueen asemakaava (2000) Detaljplan för området kring Parkdammen (2000) Parkdammens detaljplan är godkänd 14.6.2000. I planen är Parkdammen anvisad som vattenområde och det omgivande området som park. Tennisplanerna har beteckningen VU Område för idrotts- och rekreationsanläggningar. Platsen där Restaurang Park är belägen har beteckningen kvartersområde för affärsbyggnader. Parkeringen är placerad vid Appelgrensvägen med beteckningen LP (område för allmän parkering) och LP-5 (parkeringsområde, där högst 50 % av bilplatserna får anvisas för kvarter 305). 19

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella on tarve uudistaa asemakaava mahdollistamaan alueen toimintojen ylläpito ja kehittäminen. Kaavan tarkoitus on myös mahdollistaa toiminnallista kehittämistä tukeva lisärakentaminen siten että alueen maisemahistorialliset arvot huomioidaan riittävästi. 4.2 Osalliset ja vuorovaikutus Suunnittelutyöhön on liittynyt normaalia kaavaprosessia laajempi vuorovaikutus ja ideointiosuus. Keväällä 2012 järjestettiin Hangossa avoin Casinotyöpaja (24.4.2012), jossa keskusteltiin ja kerättiin ideoita, toiveita ja näkemyksiä alueen tulevaisuudesta. Kaavahankkeella on oma nettisivu, www.casinokaava.info, jonne suunnittelumateriaalia on koottu vapaasti nähtäville sitä mukaan kun sitä on valmistunut. Toukokuussa 2012 järjestettiin myös avoin yleisökävely, jonka aikana ideoita ja alueen mahdollisuuksia käytiin läpi paikan päällä. Yleisötilaisuuksista saadut ideat olivat pohjana suunnittelulle. Kaavan laadinnan pohjaksi tehtiin ns. luonnoslehtiö, jossa ideat alueen kehittämisestä konkretisoitiin suunnitelmaksi, joka hyväksyttiin työn ohjausryhmässä ja esiteltiin ympäristölautakunnalle. Kaavaa on laadittu tämän suunnitelman pohjalta. Luonnos asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi on ollut julkisesti nähtävillä 5.2.-8.3.2013 välisen ajan. Tänä aikana jätettiin 11 lausuntoa, 17 huomautusta sekä yksi adressi. Lausunnot, huomautukset ja niiden vastineet sekä adressin vastine löytyvät liitteestä 1. Tämän asemakaavatyön laadintaan osallisia ovat olleet: - Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat - Kaava-alueen elinkeinonharjoittajat - Hangon Tenniskerho ry - Uudenmaan ELY-keskus - Tammisaaren museo / Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Museovirasto - Uudenmaan Liitto 4 OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN AV DETALJ- PLANEN 4.1 Behovet av detaljplanering Detaljplanen för området behöver förnyas så att den stöder upprätthållandet och utvecklingen av områdets verksamhet. Avsikten med detaljplanen är även att möjliggöra nybyggnation som stöder utvecklingen av verksamheten på området, på så sätt att områdets landskapshistoriska värden beaktas i tillräcklig utsträckning. 4.2 Deltagande och samarbete I planeringen har en mer omfattande process för växelverkan och idéproduktion ingått än vad som brukligt är. Våren 2012 organiserades en för allmänheten öppen Casinoverkstad (24.4.2012), där man diskuterade och samlade idéer, önskemål och synpunkter angående områdets framtid. En egen webbsida, www.casinokaava.info, har grundats för detaljplaneprojektet. På webbsidan har planeringsmaterial funnits tillgängligt för allmänheten, allteftersom det färdigställts. I maj 2012 organiserades även en för allmänheten avsedd gåtur på detaljplaneområdet, där man gick igenom idéer och möjligheter för platsen. De idéer som samlades in under invånartillställningarna har legat till grund för planeringen. Innan den egentliga detaljplanen gjordes, gjordes ett så kallat skissblock, där idéerna för området konkretiserades till en plan som godkändes av detalj-planeprojektets styrgrupp och presenterades för miljönämnden. Detaljplanen har gjorts utgående från den här planen. Utkastet till detaljplanen och detaljplaneförändringen lades fram för kommentering 5.2-8.3.2013. Under denna tid gjordes 11 utlåtanden, 17 anmärkningar och en adress. Utlåtandena och anmärkningarna och bemötanden till dessa samt bemötandet till adressen finns i bilaga 1. Följande instanser och personer har deltagit i utarbetande av detaljplanen: - Grannfastigheternas markägare och invånare - Näringsidkare på planeringsområdet - Hangö Tennisklubb rf - Nylands ELY-central - Ekenäs museum/västra Nylands landsskapsmuseum - Museiverket 20

- Hangon ympäristöyhdistys ry sekä Hangon kaupungin hallintokunnista: - Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta - Ympäristölautakunta Työtä ohjannut ohjausryhmä: Kukka-Maaria Luukkonen Hangon kaupunki, kaupungingeodeetti (pj) Yrjö Sahlstedt Hangon kaupunki, ympäristölautakunta Krister Sjöholm Hangon kaupunki, ympäristölautakunta Marketta Wall Hangon kaupunki, museojohtaja Marika Pulliainen Hangon kaupunki, matkailupäällikkö Saija Kajala Hangon kaupunki, ympäristönsuojelupäällikkö Merja Rönkkö Hangon kaupunki, puistoesimies Jouko Kavander Hangon kaupunki, kaupunginhallitus 4.3 Asemakaavan tavoitteet Keväällä 2012 järjestetty Casinotyöpaja ja yleisökävelyt tuottivat lähtökohtatavoitteita, joiden pohjalta suunnittelua on tehty. Ehdotukset tavoitteista koostettiin luonnoslehtiöksi, joka hyväksyttiin työn ohjausryhmässä ja esiteltiin ympäristölautakunnalle. Kaavaluonnos laadittiin luonnoslehtiön ideoiden pohjalta mahdollistamaan asetettuja tavoitteita. Yleiseksi tavoitteeksi muodostui tarve ohjata alueen rakentamista ja kehittämistä siten, että se muodostaa kokonaisuuden, joka korostaa historian näkökulmasta alueen merkittävimpiä piirteitä ja toiminnallista elämää. Tällaisia tekijöitä ovat: 1) avoimet näkymät läpi honkien, 2) reitit hiekkarannoille, sekä 3) urheiluun ja hyvinvointiin liittyvät toiminnot ja 4) Puistovuorten luonnontilaisuus 5) Suojeltavat luontoarvot ja kulttuurihistorialliset kohteet. - Nylands förbund - Hangö miljöförening rf Följande instanser i Hangös förvaltning har deltagit i utarbetande av detaljplanen: - Nämnden för kultur- och medborgarverksamhet - Miljönämnden Styrgruppen som styrt arbetet: Kukka-Maaria Luukkonen Hangö stad, stadsgeodet Yrjö Sahlstedt Hangö stad, miljönämnden Krister Sjöholm Hangö stad, miljönämnden Marketta Wall Hangö stad, museichef Marika Pulliainen Hangö stad, turistchef Saija Kajala Hangö stad, miljövårdschef Merja Rönkkö Hangö stad, parkförman Jouko Kavander Hangö stad, stadsstyrelsen 4.3 Mål för detaljplanen Planeringen har genomförts utgående från de målsättningar som föddes i Casinoverkstaden och gåturerna som ordnades våren 2012. Förslagen till målsättningar sammanställdes till ett skissblock, som godkändes i styrgruppen och presenterades för miljönämnden. Utkastet till detaljplan uppgjordes på basen av idéerna i skissblocket. Det övergripande målet för detaljplanen är att styra byggandet och utvecklingen på områdets så att området bildar en helhet, som framhäver de ur historisk synpunkt mest betydelsefulla dragen och aktiviteterna. Betydelsefulla drag och aktiviteter är: 1) öppna vyer mellan furorna, 2) rutterna till sandstränderna, samt 3) aktiviteter som hänför sig till fritid och välbefinnande och 4) Parkbergens naturenliga tillstånd 5) Naturvärden och kulturhistoriska objekt värda att bevaras. 21

5 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan korttelialueet ja rakennusalat on suunniteltu luonnoslehtiössä kuvatun idean pohjalta tarkoituksena ohjata rakentamista sen mukaan. Kaavan ohessa rakennushankkeita ja puiston suunnittelua ohjeistetaan erillisellä puistoalueiden yleissuunnitelmalla ja rakennustapaohjeella. 5 REDOGÖRELSE FÖR FÖRSLAGET TILL DE- TALJPLAN 5.1 Planens struktur Kvartersområdena i detaljplanen och byggnadsareorna är planerade enligt den idé som beskrivs i skissblocket. Vid sidan om detaljplanen ger anvisningar för byggprojekt och parkprojekt i en avskild plan om parkområden och i byggnadsanvisningarna. 5.2 Aluevaraukset ja kaavan mitoitus Kaava mahdollistaa alueelle rakennusoikeutta yhteensä 5150 kem 2, josta 2617 kem 2 on käytetty. Rakennusoikeus jakautuu aluevarausten mukaan seuraavasti: 5.2 Områdesreserveringar Detaljplanen möjliggör sammanlagt 5150 vm² byggnadsrätt, varav 2617 vm² redan är utnyttjade. Byggnadsrätten fördelar sig enligt områdesreservering på följande vis: MERKINTÄ BETECKNING KL KL P VU-1 VU-2 VP-1 VP-1 VP-1 VP-1 VV-1 VL-1 W SELITE FÖRKLARING Casinon kortteli Casino kvarteret Parkin kortteli Parks kvarteret Palvelurakennusten kortteli Kvarter för servicebyggnader Tenniskenttien kortteli Tennisplanernas kvarter Puistolammen tenniskentät Parkdammens tennisplaner Casinon edusta Casinots förgård Uimapuisto Badparken Puistolampi Parkdammen Appelgrenintien varsi Appelgrensvägen sida Uimaranta Simstrand Puistovuoret Parkbergen Vesialue Vattenområde ala yta kem² uusi kem² rakennusoikeus vm² ny vm² byggnadsrätt 3518 2100 600 2700 1697 85 115 200 3543 0 1500 1500 43186 367 183 550 5129 0 0 11045 0 0 7788 0 0 38548 0 0 4858 0 0 21218 65 135 200 138738 0 0 30008 0 0 2617 2533 5150 22