Tietoperustainen johtaminen Alustus 26.2. 2007 Helsingissä 1
Evidence based policy making Poliitiikan tekoa, jota ohjaa pyrkimys monipuolisen tiedon hyväksikäyttöön. (Ks. Davies 2004) Mahdollistaa politiikan suuntaamisen niin, että toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi ja tutkimustietoon perustuen. Virkakoneiston vastuulla tiedon tuotanto ja jalostaminen päätöksenteon perustaksi ja tavoitteiden pääsemiseksi tarvittavan keinovalikoiman tunnistaminen. 2
What is Evidence-Based Policy? EDP is a 'rigorous approach that gathers, critically appraises and uses high quality research evidence to inform policy making and profession practice.' Davies compares this to 'opinion-based policy, which relies heavily on either the selective use of evidence (e.g. on single studies irrespective of quality) or on the untested views of individuals or groups, often inspired by ideological standpoints, prejudices, or speculative conjecture.' (P.Davies 2004) 3
Koulutuspolitiikan tietoperustainen johtaminen Poliittinen päättäjä kykenee tekemään päätöksiä, joilla aikaansaadaan yheiskunnassa tarpeellisia toimia niin, että haluttujen vaikutuksien aikaansaamiseksi suoritetut toimenpiteet kohdentuvat oikein ja käytetyt toimenpiteet ovat kestävän johtamisen periaatteiden mukaisia ja kustannustehokkaita. Keskeisenä tavoitteena on lyhytnäköisten taloudellisten intressien määrittelemien ratkaisujen välttäminen. 4
Nykyhallinnon heikkouksia Toimintakulttuuri, joka korostaa nopean toiminnan merkitystä ja aliarvioi arvoperustaista toimien seuraamuksien pohdintaa Infrastruktuuri, joka niukentaa tiedontuotantokapasiteettia ja väheksyy tutkimusperustaista toimintatapaa Käytäntö, joka ei mahdollista rekisterien, tilastojen ja seurantatiedon riittävän korkeatasoista ylläpitoa ja tiedon jalostamista (vrt.moseley, A. and Tierney, S. Date:2004) 5
Kansalliseen ja paikallisen päätöksentekoon tarvitaan luotettava tietoperusta Modernin laadunhallintajärjestelmän keskeinen tavoite on tietoperustan tuottaminen päätöksenteon valmistelun ja päätöksentekijöiden käyttöön Koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä välineitä ovat normiohjauksen toimivuuden seuranta sekä rekisteri-, arviointi- sekä tutkimustietotuotanto. Seurantaan, rekistereihin, arviointeihin ja tutkimukseen perustuvaa jalostettua tietoa raportoidaan opetustoimen poliittishallinnollisen päätöksentekijäkunnan käyttöön tiiviiden ja informatiivisten selosteiden ja kuvaimien (määrällistä ja laadullista informaatiota sisältävien indikaattorien) avulla. 6
Millaista tietoa koulutuspolitiikan tueksi tarvitaan Opetustointa varten tuotettua jalostettua seuranta, arviointi- sekä kokeilu- ja tutkimustietoa (paikallista ja kansallista) Kansainvälistä koulutuksen vertailutietoa Paikallistasolla kansallista ja paikalliseen dataan perustuvaa koulutuksen vertailutietoa Yleistilastoihin perustuvaa jalostettua yhteiskuntakehitystietoa Kokemukseen perustuvaa asiantuntijatietoa 7
Esimerkkejä hyvistä kokemuksista tietoperustaisessa ohjaustoiminnassa Peruskoulun toimeenpanovaiheen laaja kokeilu- ja tutkimustoiminta 1970-1980 Arviointitietotuotannon merkitys 1990- luvulta Lukion tila :LUMA JA KIMMOKE Toteuttaako peruskoulu tasa-arvoa: oppimistulosten arviointijärjestelmän synty 8
2000-luvun kokemuksia Laadunvarmennusjärjestelmien hyödyllisyys oivallettu korkeakouluissa ja ammatillisen koulutuksen alueella Ylioppilastutkintotuloksia ja koulutuksen taloutta koskevaa tietoa hyödynnetty jonkin verran toisen asteen koulutuspalvelujen tuotannossa seutukunnittain Aikuiskoulutus hyötynyt OECD:n selvityksistä Perusopetuksen oppimistulosten trenditiedon ja oppimistuloksiin perustuvan tutkimustiedon hyödyntämisessä edessä suuria haasteita 9
Koulutuspolitiikan kipeitä kohtia Erityisopetuksesta inkluusiopolitiikan ajalta ei tietoa Oppilaitoksista tihkuu tietoa tyytymättömyydestä mahdollisuuksiin kehittää pedagogisia käytänteitä (esim. lahjakkaiden motivaatio-ongelmat) Hyvä koulutusjärjestelmä vaarassa rapautua sisäisesti opettajien uupumukseen ja kehittämistuen puutteeseen Kehittämishankkeiden hyödyntäminen satunnaista (toimija/oppilaitoskohtaista) Hallinnossa niukka panostus päätöksenteon valmistelua palvelevaan tietotuotantoon 10
Miten tietoa tuotetaan? There is a need for institutions that regularly and publicly report on the performance of the educational system and the effectiveness of interventions! (Toteamus, jonka Suomen puheenjohtajakauden EBP-koulutuspoliikka -seminaarin puheenjohtaja esitti loppupuheenvuorossaan) 11
Tietoperustainen johtaminen Tietoa viiveettä Tietoa viileästi Tietoa vaivatta 12