Sisällysluettelo Toiminta-ajatus 1. Taidekoulun arvot ja opetuksen yleiset tavoitteet 1 1.1. Kulttuurinen pääoma 1 1.2. Lapsilähtöisyys 1 1.3. Yksilön rohkaiseminen 1 1.4. Visuaalinen yleissivistys 2 1.5. Taiteidenvälisyys ja yhteistyö 2 2. Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet 2 2.1. Visuaaliset valmiudet 2 2.2. Ilmaisu 2 2.3. Kulttuurisuhteen kehittyminen 2 2.4. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot 3 2.5. Arviointikyvyn kehittyminen 3 3. Oppimiskäsitys 3 4. Opiskeluympäristö ja työskentelytavat 3 5. Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt 4 5.1. Opintojen laajuus ja oppituntien rakenne 4 5.2. Opetusmuodot 4 5.3. Ryhmien rakenne 4 5.4. Opetuksen määrä opintokokonaisuuksittain vuositasolla 5 6. Sisällöt opintokokonaisuuksittain 5 6.1. Varhaisiän kuvataiteen opinnot 5 6.2. Kuvataiteen perusteet, opintokokonaisuudet 1-6 6 6.3. Kuvataiteen työpajaopinnot, opintokokonaisuudet 7-10 6 7. Oppilasarviointi 6 8. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen 7 9. Oppilaaksi ottaminen 7 10. Oppilaan erottaminen 7 11. Todistusten sisältö 8 12. Oppilasmaksut 8 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 8 Visuaalisen taiteen perusopetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 2005 vahvistamaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dr11/011/2005).
1 Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura tarjoaa kuvataiteen yleisen oppimäärän perusopetusta lapsille ja nuorille Turunmaan alueella. Kaksikielinen (suomi/ruotsi) opetus on tasolta toiselle etenevää, teemallista, keskustelevaa ja ongelmakeskeistä. Taideopetuksemme perusta on lisätä lasten hyvinvointia kuvallisten keinojen kautta, antaa valmiuksia hakeutua ammatillisiin opintoihin sekä rohkaista ajattelemaan luovasti yhteiskunnassa, elämän eri alueilla. Ymmärrämme roolimme kulttuurikasvattajana. Kasvatamme oppijoita, joista tulee ympäristöstään tietoisia aikuisia. 1. Taidekoulun arvot ja opetuksen yleiset tavoitteet Lasten ja nuorten taidekoulu Picturan tavoitteena on olla yhteisöllinen ja yhteistyökykyinen oppilaitos, jossa lasta kuunnellaan ja jonka opetus on laadukasta. Yhdessä teemme oppilaiden äänet näkyviksi. 1.1. Kulttuurinen pääoma Opetus on kaksikielistä (suomi ja ruotsi). Ryhmiä rakennettaessa pyrimme kieliryhmien sekoittumiseen. Oppilaat toimivat toistensa peileinä mikä vahvistaa oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä. Opetuksessa myös esitellään ja tutkitaan sekä kummankin kieliryhmän kulttuureja että myös muita kulttuureja. 1.2. Lapsilähtöisyys Taidekoulussa korostuu lapsilähtöisyys lapsi nähdään ja vastaanotetaan sellaisena kuin hän on. Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Työskentely lähtee oppilaan omasta persoonasta. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan omaa aisti -ja tunneherkkyyttä. 1.3. Yksilön rohkaiseminen Oppilasta rohkaistaan etsimään teitä itseilmaisuun sekä opastetaan siinä miten kanavoida omia ratkaisujaan ja ajatuksiaan toisille. Opetuksen keskeisenä ajatuksena on oppilaan oma identiteetti. Hän saa taiteen avulla tutkia kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä erilaisten teemojen kautta. Tähän käytetään aikaa. Opiskelu on keskittynyttä, määrätietoista ja pitkäjänteistä. Haluamme erityisesti harrastus- ja taiteilijaesimerkkien kautta esitellä taiteen antamia mahdollisuuksia mahdollisesti koko elämän kestävänä harrastuksena tai mahdollisena ammattina. Tavoitteena on, että oppilas opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään.
2 1.4. Visuaalinen yleissivistys Tavoitteena on visuaalisen yleissivistyksen kehittäminen antamalla valmiuksia kuvanlukutaitoon. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä ja niiden kerroksellisuutta. 1.5. Taiteidenvälisyys ja yhteistyö Tavoitteenamme on ylläpitää ja lisätä yhteistyötä paikkakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa. Pyrimme aktiivisesti löytämään yhteistyökumppaneita myös kuvataiteen rajojen ulkopuolelta. Yhteistyöprojekteissa oppilaat oppivat tarkastelemaan aihetta erilaisten näkökulmien kautta. 2. Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet 2.1. Visuaaliset valmiudet Oppilas oppii: - ajattelunvalmiuksia maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla - oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa - käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan - visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä. 2.2. Ilmaisu Oppilas oppii: - ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti - käyttämään ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja - käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskentelyssään - soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa - hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta. - välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä. 2.3. Kulttuurisuhteen kehittyminen Oppilas oppii: - hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään - arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita - tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä.
3 2.4. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot Oppilas oppii: - oma-aloitteisuutta - keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta - ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä - työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa - käyttämään kulttuuripalveluja 2.5. Arviointikyvyn kehittyminen Oppilas oppii: - arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia - arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä 3. Oppimiskäsitys Oppiminen harrastepuolella on sitä, että saa enemmän selville siitä mistä on erityisen kiinnostunut. Oppilaan rooli onkin olla aktiivinen toimija. Oppiminen on kasvutapahtuma, joka on kokemuksellinen ja syklisesti etenevä tiedonkäsittelyprosessi. Taiteen oppiminen on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä, jonka pohjalla on oppilaan omat kokemukset, taidot ja tiedot. Oppimistapahtumassa korostuvat mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Oppimiseen kuuluu myös yhteisöllisyys sekä uuden tiedon rakentuminen jakamalla ja työstämällä sitä toisten kanssa. Opetus huomioi lapset yksilöinä ja heille annetaan heidän ikäänsä vastaavaa opetusta. Opettajan tehtävä on rohkaista ja tukea jokaista erilaista oppijaa omassa prosessissaan ja työskentelytavoissaan. Opettajan tulee yhdessä oppilaiden kanssa ihmetellä ja tutkia uusia asioita. Opettajan tulee myös arvioida omaa toimintaansa. 4. Opiskeluympäristö ja työskentelytavat Opetus tapahtuu viikoittaisena luokkaopetuksena, sekä ryhmä-, että yksilöopetuksena. Taidekoulu ostaa vuosittain muutaman kurssin ammattitaiteilijalta. Kurssilla on tarkoitus tutustua kunkin taiteilijan työskentelytekniikoihin. Tavoitteenamme on toimia myös taidekoulun ulkopuolella. Teemme taiteilijavierailuja ja tutustumme heidän työpajoihinsa. Tämän lisäksi ostamme taiteilijoilta heidän työpajoissaan toteutettavia lyhytkursseja. Hyödynnämme myös Paraisten kaupungin Galleria-tilaa mikä sijaitsee samassa rakennuksessa taidekoulun kanssa. Kuukausittain vaihtuvat näyttelyt tuovat hyvän lisän perusopetukseen.
4 Opiskeluympäristö tarkoittaa myös koulun ilmapiiriä. Taidekoulussa toimiminen edellyttää toisten huomioimista ja yhteisten sääntöjen noudattamista. Työskentelyn itsenäisyyden vuoksi opiskeluympäristö on rauhallinen ja tilaa-antava. Opettaja huolehtii siitä, että opiskeluympäristö on rohkaiseva ja avoin kaikille ajatuksille. Hyvässä opiskeluympäristössä oppilas pystyy toteuttamaan itseään rajoittamattomasti. Erityisesti työpajaopinnoissa oppilas saa vaikuttaa paljon oppisisältöön mutta opettajan ja oppilaan kahdenkeskisissä keskusteluissa on mahdollista jo aikaisemmin ottaa esiin opettajan opetussuunnitelmasta poikkeavia, oppilaan omia tavoitteita (esim. pääsykoeohjaus). 5. Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt 5.1. Opintojen laajuus ja oppituntien rakenne Lasten ja nuorten taidekoulu Picturan oppilailla on mahdollisuus suorittaa taiteen perusopetuksen visuaalisen taiteen yleisen oppimäärän mukaiset kuvataiteen opinnot, joiden laajuus on yhteensä 500 tuntia. Laajuuden laskennallisena perusteena käytetään 45 minuutin mittaisia oppitunteja. Varhaisiän opintoja ei lueta em. 500 tuntiin. Alle kouluikäiset oppilaat saavat viikoittain valmentavaa opetusta yhden viikkotunnin (1x45min). Varsinainen perusopetus aloitetaan vasta 6-7 vuoden iässä. Perusopinnoissa opiskelu tapahtuu kerran viikossa kokoontuvissa ryhmissä, joissa opetus kestää kaksi oppituntia (2x45 min). Kuvataiteen perusopintojen suorittaminen kestää noin kuusi vuotta. Työpajaopintojaan suorittava oppilas suorittaa työpajaopinnot kahden vuoden aikana, jolloin hän saa opetusta kaksi-kolme oppituntia viikossa (2-3x45min). Työajat, -kerrat ja niiden pituus määritellään yhdessä oppilaan kanssa suhteessa hänen valitsemiinsa työpajaopintoihin. Taidekoulua käydään viikoittain 15 kertaa sekä syksy -että kevätlukukaudella. Vuodessa käyntikertoja on 30. Poissaoloja on syytä korvata, mikäli niitä on kertynyt opiskelun aikana yli 10%. 5.2. Opetusmuodot Opetusta voidaan antaa mm. lukukausi-, kurssi- ja periodimuotoisena tai monimuoto-opetuksena. Oppitunniksi lasketaan myös normaaliopetuksen ulkopuolella tapahtuva toiminta, joka liittyy visuaalisten taiteiden teemojen alle ja joka erikseen tarkastetaan ja hyväksiluetaan. 5.3. Ryhmien rakenne Varhaisiän opintoihin otetaan 7-8, alle kouluikäistä lasta. Perusopetus - ja työpajaryhmiin otetaan 7-9 kouluikäistä lasta. Suositeltava aloittamisikä taidekoulussa on 6-8 vuotta. Opintojen loppuunsaattaminen kestää noin kahdeksan vuotta. Opinnot pyritään saamaan loppuun noin 16 vuotiaana. Myös vanhempana voi aloittaa opinnot omaan ikään sopivassa ryhmässä ja täydentää opintoja erikseen sovittavilla kursseilla. Oppilaan aloittamisiästä riippuen hänelle voidaan tarvittaessa laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään täydentävien kurssien määrä vuositasolla suhteessa opiskeluaikaan. Oppilaan pyynnöstä opintoja voidaan jatkaa 18 ikävuoteen asti.
5 Ryhmät rakennetaan iän perusteella niin, että samassa ryhmässä ikäero voi olla korkeintaan 2-3 vuotta. Mikäli perusopinnot päättyvät kesken lukuvuoden, voidaan keskeyttäneiden tilalle ottaa uusia oppilaita. Samassa ryhmässä voi olla monta eri opintokokonaisuustason suorittavaa oppilasta. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, voidaan opetussuunnitelman tavoitteita yksilöllistää tekemällä oppilaalle henkilökohtainen opetussuunnitelma. Myös erityislapset pyritään integroimaan ryhmiin kuitenkin niin, että opetustilanne ja oppimisympäristö on kaikille turvallinen. 5.4. Opetuksen määrä opintokokonaisuuksittain vuositasolla 1. vuosi (opintokokonaisuus 1): Kuvataiteen perusteet, 60h/lkv 2. vuosi (opintokokonaisuus 2): Kuvataiteen perusteet, 60h/lkv 3. vuosi (opintokokonaisuus 3): Kuvataiteen perusteet, 60h/lkv 4. vuosi (opintokokonaisuus 4): Kuvataiteen perusteet, 60h/lkv 5. vuosi (opintokokonaisuus 5): Kuvataiteen perusteet, 60h/lkv 6. vuosi (opintokokonaisuus 6): Kuvataiteen perusteet, 60h/lkv Työpajaopinnot: 7. vuosi: Kuvataiteen työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-8), 70h/lkv 8. vuosi: Kuvataiteen työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 9-10), 70h/lkv 6. Sisällöt opintokokonaisuuksittain Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristönsuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria. Nämä oppisisällöt toteutetaan eri teemojen kautta niin että yhteen lukuvuoteen voidaan sisältää monta eri oppisisältöä kuvataideopettajan parhaiten katsomalla tavalla. 6.1. Varhaisiän kuvataiteen opinnot Varhaisiän opinnot on suunnattu alle kouluikäisille lapsille. Opinnot luovat pohjan myöhemmille visuaalisten taiteiden opinnoille. Opetuksessa lähdetään liikkeelle lapsen luontaisesta uteliaisuudesta ja innosta tutustua ympäristöön sekä uusiin asioihin ja ilmiöihin. Opetus perustuu enemmänkin havainnoille kuin valmiin teoksen tuottamiselle. Oppilaat opettelevat omien tunteidensa kertomista kuvallisin keinoin. Opetus tukee lapsen itsetunnon kehittymistä ja myönteisen minäkuvan muodostumista. Heidän kanssaan keskustellaan paljon jokaisen oikeudesta tuottaa yksilöllistä kuvaa.
6 Oppilaat tutustuvat työvälineisiin, muotoihin ja väreihin. He harjoittelevat monia kuvataiteen tekniikoita kuten piirtämistä, maalaamista, grafiikkaa ja rakentelua mitkä kaikki kehittävät käden ja silmän yhteistyötä. Keskeistä on leikki ja keksimisen, tekemisen ilo. Varhaisiän opinnoissa opitaan myös olemaan ja toimimaan taidekoulun sääntöjen mukaisesti. 6.2.Kuvataiteen perusteet, opintokokonaisuudet 1-6 Tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opetus on teemallista, ja siinä otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osaalueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan. Oppilas harjoittelee kuvan visuaalisten peruselementtien käyttämistä sekä tutustuu eri materiaaleihin ja eri tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Oppilas harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Oppilas tutustuu esineympäristöön, muotoilun perusteisiin, rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppilas opettelee tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. 6.3. Kuvataiteen työpajaopinnot, opintokokonaisuudet 7 10 Työpajaopinnot järjestetään usealta kuvataiteen alueelta tai opetuksessa painotetaan jotakin aluetta. Tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella. Työpajoissa oppilas syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaa perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä. Tavoitteena on, että opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoisesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä. Oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia työskentelystä yhdessä muiden kanssa. Keskeisiä sisältöalueita ovat kuvallinen ilmaisu, taiteentuntemus, taidehistoria ja nykytaiteen kuvasto, oppilaan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnonympäristö, esineympäristö ja kuvallinen media. Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osa-alueita ja toteutetaan taiteiden välisiä teemoja. 7. Oppilasarviointi Oppilaat saavat kirjallisen tai suullisen oppilasarvion kerran vuodessa. Oppilasarvioinnin tarkoitus on tukea positiivisesti oppilaan kehitystä opinnoissaan. Arvioinneissa keskitytään jokaisen oppilaan yksilölliseen kehitykseen ja kehitysvaiheeseen sekä hänen omiin tavoitteisiinsa.
7 Palaute ei rajoitu pelkästään vuosittaiseen arvioon vaan kehityskeskusteluja käydään pitkin vuotta tunnin aikana opettaja-oppilas keskusteluissa, itsearviointina sekä teemakokonaisuuden päätteeksi yhdessä luokkana. Arviointikeskusteluissa oppilaiden töitä ei arvoteta keskenään vaan yhdessä katsotaan toisten töitä ja keskitytään positiivisten löytöjen korostamiseen ja keskustellaan myös itse työprosessista. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua. 8. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Oppilaan siirtyessä opiskelemaan taiteen perusopetusta Lasten ja nuorten taidekoulu Picturan alaisuuteen, voidaan hänen aikaisempia visuaalisen taiteen perusopetuksen opintoja hyväksilukea. Tämä edellyttää kirjallista todistusta tai tietoa edellisten oppilaitoksen opettajalta. Hyväksilukeminen tapahtuu opintokokonaisuuksittain siten, että mikäli muualla suoritettu opintokokonaisuus perusopinnoissa tai niitä vastaavissa on tuntimäärältään noin/vähintään 60h, katsotaan sen vastaavan yhtä perusopintokokonaisuutta (1-6). Mikäli muualla suoritettu opintokokonaisuus syventävissä opinnoissa tai niitä vastaavissa on tuntimäärältään noin/vähintään 35 h, katsotaan sen vastaavan yhtä työpajaopintokokonaisuutta (7-10) tai vastaavien noin/vähintään 70 h opintojen kahta työpajaopintokokonaisuutta (7-10). Opintoja voi suorittaa: - osallistumalla kursseille / työpajoihin / leireille / projekteihin / muuhun vastaavaan toimintaan, - osallistumalla toisen, taiteen perusopetusta antavan laitoksen kursseille, - osallistumalla näyttely / taiteilijavierailuille. 9. Oppilaaksi ottaminen Taidekoulussa opintojaan jatkavat lapset saavat automaattisesti oppilaspaikan seuraavaksi lukuvuodeksi. Vapautuville paikoille otetaan uusia oppilaita ilmoittautumisjärjestyksessä. Pääsykokeita ei ole. 10. Oppilaan erottaminen Oppilaitoksella on oikeus erottaa oppilas, joka toistuvasti häiritsee ryhmän tai opettajan työskentelyä tai on toistuvasti, perusteettomasti poissa. Ennen erottamista opettajan tulee keskustella sekä oppilaan että huoltajien kanssa erottamiseen johtavista syistä. Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus korjata työskentelyään.
8 11. Todistusten sisältö Päättötodistuksessa, joka oppilaalle annetaan hänen suoritettuaan kaikki 10 opintokokonaisuutta, näkyvät seuraavat asiat: - Opetuksen järjestäjä: Pargas Konstklubb Pictura r.f. /Paraisten taidekerho ry, Konstskolan Pictura för barn och ungdom /Lasten ja nuorten taidekoulu Pictura - Suoritettu oppimäärä ja taiteenala: Visuaalisen taiteen perusopetuksen Yleinen oppimäärä Kuvataiteessa - Oppilaan nimi ja syntymäaika - Oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet, opiskeluaika vuosina ja oppilaan saama opetuksen tuntimäärä - Yhdistyksen puheenjohtajan ja taidekoulun toiminnanjohtajan allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - Lainsäädäntö, johon koulutus perustuu: Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), asetus 813/1998. - Kunnan päätöspäivämäärä opetussuunnitelman hyväksymisestä - Maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta - Koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti. Opetushallituksen määräys 11/011/2005, 30.3.2005 12. Oppilasmaksut Oppilaat sitoutuvat ilmoittautuessaan lähtökohtaisesti koko lukuvuodeksi. Oppilaspaikka on mahdollista kuitenkin peruuttaa ennen kunkin lukukauden alkua tai yhden tutustumiskerran jälkeen, muussa tapauksessa taidekoulu laskuttaa koko lukukaudelta. Lukukausimaksun lisäksi vanhemmat maksavat materiaalimaksun. Maksun määrä tarkistetaan vuosittain Paraisten taidekerho ry hallituksen kokouksessa. Oppilasmaksua voidaan alentaa vanhempien pyynnöstä 50%. Ennen alennuksen antamista taidekoulu varmistaa, onko oppilas oikeutettu lapsen harrastustoimintaa koskevaan kunnan sosiaalitukeen. Oppilasmaksut peritään kaksi kertaa vuodessa. Opetuksen tueksi järjestettävistä näyttely- ja tutustumismatkoista voidaan periä erillinen maksu. 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppilaille halutaan tarjota mahdollisuus tutustua eri taiteilijoiden työskentelyyn, arvoihin ja asenteisiin. Taidekoulu hyödyntää Paraisten taidekerho Picturan jäsenpohjaa, jossa on sekä harraste- että ammattitaiteilijoita. Heiltä taidekoulu ostaa tai saa vapaaehtoistyön pohjalta oppilaille erityiskursseja. Ostamme vuosittain taidekoululle taidekursseja myös yhdistyksen ulkopuolelta, eri ammattitaiteilijoilta. Taidekoulu tekee vakinaista yhteistyötä myös paikkakunnalla sijaitsevien taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten, paikallisen kulttuuriyhdistyksen ja koulujen kanssa. Heidän kanssaan taidekoulu toteuttaa
9 yhteistyöprojekteja ja näyttelyitä. Taidekoulu osallistuu myös kaupungin järjestämiin hankkeisiin/tapahtumiin. Taidekoulu on avoin kaikille uusille yhteistyöprojekteille ja selvitämme tapauskohtaisesti mahdollisuutemme osallistua niihin.