Yhteenveto kysymyslomakkeiden vastauksista Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tapahtuma 12.6. Toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen Tavoitteena käyttäjälähtöiset ja energiatehokkaat toimitilat 1. Parhaat käytännöt / hyvät esimerkit energiatehokkuuden edistämisestä Toimitilasalkun energiatehokkuuden parantaminen Ympäristöstrategia, energiatehokkuustavoitteet, portfolioanalyysi, tehostamissuunnitelma ja budjetointi Mittareiden valinta, tavoitteiden asettaminen eri mittareille ja seuranta Tunnusluvut kulutukselle: m²/ työpiste / pohjateho Reaaliaikainen seuranta, kulutustiedon varmentaminen, tilaseuranta Johtamismallit (esim. ISO 50001) Toteutus - ympäristö/energiajohtaminen, energiatehokkuuden jatkuva parantaminen, katselmukset, energiatehokkuutta parantavat investoinnit, raportointi, käyttäjäyhteistyö Kulutustietojen aktiivinen seuranta ja raportointi o Kiinteistöjen reaaliaikaisen kulutusseurannan ja etäluennan laajentaminen o Kulutustietojen säännöllinen raportointi ja seuranta, poikkeamiin puuttuminen o Raportoinnin ja mittaroinnin jatkuva kehittäminen sekä toimenpiteiden aikataulutus Kohteiden benchmarking - kiinteistökohtainen analyysi - kiinteistökohtainen energiansäästötavoite (Hyvät/kehittävät/myytävät) o Kokonaistarkastelu, taloudellisen toiminnan ja käyttäjien tarpeet o Energiankäyttöön liittyvät tekniset järjestelmät, tilatehokkuus o Erojen/poikkeamien analysointi selittävien tekijöiden tai säästökohteiden löytäminen o Samantyyppisten kiinteistöjen ryhmittely, kohteiden keskinäinen vertailu Helpot ja kannattavat toimenpiteet: säädöt kuntoon, vuorovaikutus ylläpidon ja käyttäjien kanssa o Talotekniikka, erilliset energiakorjaukset, yhteistyö ja vuorovaikutus kiinteistönhoidon ylläpidon ja käyttäjien kanssa, käyttäjäinformaatio, vuokraustoiminta o Strategiset kumppanuudet palveluntarjoajien kanssa, ylläpito ja huolto o Käyttäjien aktivointi ja motivointi, kiinteistön käytön ja energiatehokkuuden opastaminen o Suurin potentiaali, kustannustehokkuus, saavutetut säästöt pidettävä jatkuvalla paneutumisella Hyvien käytäntöjen monistaminen strategia o Tyyppiongelmat/ratkaisut, monistettavuus, ryhmäkohtaiset parhaat käytännöt o Katselmukset ja täsmäinvestoinnit Tilatehokkuuden parantaminen o Lähtökohtana käyttäjän ydinliiketoiminnan tukeminen o Tehostamista tehdään muutenkin kuin hankkeiden yhteydessä o Kustannustehokkuus
Energiatehokkuutta parantavien muutostöiden toteuttaminen taloudellisesti ja käyttäjien tarpeisiin o Nopeasti toteutettavat työt ja 0-investoinnit o Pienet korjaukset ja muutostyöt o Investointeja vaativat korjaushankkeet Uudisrakentaminen - uudet kiinteistöt rakennetaan energia- ja tilatehokkaiksi o Tuloksien saavuttaminen vaatii taitoa - kumppanuusverkosto - suunnittelun ohjaus o Merkitys vähäinen pienen volyymin takia, kiristyvät energiamääräykset Korjausrakentaminen, energiatehokkuutta parantavat investoinnit, tekniikan uusiminen o Investoinneissa huomioitava elinkaarinäkökulma (investointikustannukset vs. käyttökustannukset) ja tilatehokkuus o Käyttöajat, toiminnan vyöhykkeisyys, automatiikka, liiketunnistimet jne. o Mittaroinnin lisääminen, automaattinen etäluenta, valvomot o Eteneminen osaamisen puitteissa, yhteistyö ja vuorovaikutus palveluntarjoajien ja käyttäjien kanssa, kiristyvät energiamääräykset vähentävät potentiaalia Mustat Pekat myyntiin/purkuun Toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen palveluilla Energiatehokkuus palvelusopimuksissa o Energiatehokkuustavoitteet kiinteistönhoidon, huollon ja ylläpidon palvelusopimuksiin Toiminnan mittarointi, energia / kulutusmanagerointi o Kulutusseurannan ulkoistaminen, mittarointi, etäluenta/valvomo, automaatio, jonka lisäisi henkilökohtaista palvelua, esim. huoltomiesten koulutus o Katselmoinnit, energiatehokkuuden tieto- ja hallintajärjestelmät, benchmarking, huolto ja ylläpito, koulutus Tilaus/osto-osaaminen, sopimuskäytännöt o Ratkaisujen käyttöönotto, toimittajat mukana jo suunnittelussa -> viimeisin tieto, koulutus järjestelmien käyttöön -> käyttäjille Vaatimustasot riittävän ylös, seurattavuus, yhteistyö, PTS Jatkuva seuranta ja johtaminen, tulosten ja hyödyn jakaminen o Tavoitteet osaksi palvelutuotannon tavoitteita o Kumppanuusajattelu, laajana kokonaisuudet ja pitkät sopimukset palvelutuottajien kanssa Kokonaispalvelu + takuu, sanktio/bonus, ESCO/Gsavings Osaamisen keskittyminen vastuu ja valta myös potentiaalinen riski? o Palkkiot sidottu tuloksiin / palkkio-sanktiomalli Palveluiden tulosten (mittarit) sitominen palvelumaksuihin osittain (tai kokonaan), säästöistä WIN/WIN liiketoimintaa Sitoutuneisuus/valistuneisuus, mihin eri osapuolet voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan o Käyttäjä, huoltomies, manageri, omistaja o Yksilöllinen säädeltävyys, vyöhykkeet, käytön kerrokset, maksimointi, joutokäynnin optimointi o Miten tehdään helpoksi ja käyttäjää kiinnostavaksi Sosiaalitilat esim. pyöräilijöille, hyvä jätehuolto, toimiva joukkoliikenne
Mittarointi ja mittaustiedon hyödyntäminen Missä ja mihin energiaa kuluu, miten eri tahot voivat siihen toiminnallaan vaikuttaa, miten vertailutietoa voidaan hyödyntää Mittarointitason ja mittareiden valinta Selkeät ja yksinkertaiset mittarit/tunnusluvut, vertailukelpoisuus muiden toimijoiden kanssa o Esim. pohjateho/kulutus Mittaroinnin laajentaminen mahdollisimman pieniksi paloiksi, päämittaus ja alamittarointi o Reaaliaikainen, jatkuva seuranta + analysointi, tuntikulutustiedon hyödyntäminen o Alamittaukset käyttäjäkohtaisesti, raportointi + tehostus o Miten mittarointialueet saisi joustavasti seuraamaan muuttuvia huoneistorajoja? Tiedon jalostaminen, itsediagnostiikka/automaatio, reagointi poikkeamiin Manuaaliseurannasta automaattiseurantaan ja automaatioon o Automaattiset hälytykset ja poikkeamiin puuttuminen, virheiden ja virhetiedon nopea eliminointi o Tiedon vertailu ja analysointi miksi kulutus on suurta / kasvaa Etäluettavat mittarit ja automaattinen raportointi keskeisiä, lukemavirheiden yleisyys haittaa huomattavasti tiedon hyödyntämistä Viestintä ja vuorovaikutus Raportoidaan oleelliset asiat, tiedon oikeellisuus, vastattava tilojen käyttöä, tarpeita ja vastuita Energiankäytön visualisointi, ymmärryksen lisääminen, missä energiaa kuluu, miten käyttäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kulutukseen Reaaliaikaisen kulutustiedon välittäminen eri tahoille (käyttäjä, huoltomies, manageri, omistaja), pyrkimyksenä lisätä tietoisuutta oman toiminnan vaikutuksesta ja tehostamismahdollisuuksista o Tiedon havainnollisuus ja käyttäjälähtöisyys o Tiedon kattavuus ja eheys - löydetään potentiaaliset kohteet - puuttuminen poikkeamiin nopeasti o Toimenpiteiden vaikutuksen havainnollistaminen o Palaute, vuorovaikutus o Intressi sopimuksiin -> edellyttää uusia sopimusrakenteita
Käyttäjälähtöisyys käyttäjät voimavarana Mittarointi ja raportointi Käyttäjälähtöinen mittarointi ja seuranta o Pohjakuorma, käyttäjäsähkön eriytys, tarpeenmukainen lämmitys, valaistus, IV, ym. Mittaroinnista tuki toimenpiteiden tulosten raportoinnissa käyttäjille (infonäytöt, koulutus, kampanjat, yhteistoiminta ym.) Informointi, vuorovaikutus ja yhteistyö Käyttäjille perustietoa oman toiminnan vaikutuksista kulutukseen, jätteisiin, saastumiseen ym. - motivoi käyttäjää muuttamaan toimintatapojaan o Informointi, tietoiskut, yhteistoiminta ja osallistaminen, sosiaalisen vastuun korostaminen Tietoisuuden ja kiinnostuksen lisääminen o Teknisestä potentiaalista toteutuu n. 50 %, jos käyttäjiä ei oteta mukaan o Energia, energiankäyttö, energiatehokkuus pitää saada käyttäjiä kiinnostavaksi -> mielenkiintoinen kulutuspalautetieto (esitysmuoto, väline ja kanavat, esim. SOME käyttöön) o Koulutus, tukipalvelut, viestintä, kampanjat, kilpailut ym. porkkanat Yhteistyö eri toimijoiden välillä o Käyttö, ylläpito, palveluntarjoaja, omistaja kanssa o Tietoa koulutuksista / toiminnan vaikutuksista, opastus, hyöty käyttäjälle Palautteella ja vuorovaikutuksella säädetään paras toimintaympäristö Yhteiset intressit, hyödyn jakaminen, green lease Energiasäästö käyttäjän ja omistajan yhteinen intressi pitkällä aikajänteellä Käyttäjälähtöinen seuranta -> Toimipistekohtaiset säädöt mahdollisia Olosuhteiden takaaminen -> Tyytyväisyys, viihtyisyys, kumppanuusohjelmat, koulutus, valmennus, tiedostotoiminta Green Lease, aiheuttajaperusteinen laskutus/motivointi o Insentiivi energiansäästöön, jos käyttäjä ei itse maksa sähköä, lämpöä, vettä? o Käyttäjän toimet kiinteistön energiansäästämiseksi hyödyttämään pääosin käyttäjän kukkaroa o Keskeistä käyttäjän ydinliiketoiminnan tukeminen ja mahdollisten kilpailuetujen löytäminen (käyttäjäyrityksen imago, tunnettuus, loppuasiakkaan tarpeet, ym.) o Pienet vuokralaiset haaste! Isot ovat kiinnostuneempia. Kustannukset suurin motivaatio.
2. Yhteistä kehitettävää / TETS:iä tukevat kehityshankeaihiot Vertailutiedon keruu ja hyödyntäminen o Energiansäästörekisteri, toimenpidelistat o Toimitilojen kulutustiedon analysointi -> säästöpotentiaali, energiakatselmustietokannan hyödyntäminen, esim. top 10 säästöt o Energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuajat (keskiarvot ym.) Pilotointeja, esim. korjausrakentamisen konsepteja Ilmanvaihdon määrä ja luokitukset Lainsäädännön ja normien kehitys Energiatuki ja järjestelmät 3. Miten TETS-raportointia tulisi kehittää Raportointijärjestelmä o Yhteenvetoraportit liittyjän kiinteistösalkusta / yksittäisestä kohteesta (kulutus + toimenpiteet) toimivammiksi o Benchmarking tieto kaikista liittyjistä / kohteista o Jokaisen välilehden erillinen hyväksyntä on työlästä ja aikaavievää -> Yhden kattavan käyttö/täyttöohjeen tekeminen o Raportoija kerää tiedot reaaliaikaisesti koko raportointivuoden -> käyttäjäliittymä Voisiko tulevaisuudessa olla reaaliaikaisempaa (TETS kohteet päivittyisi kuukausittain) o Kaukokylmä? Onko selvät esim. mikä tilavuus, neliöiden määritelmä, ym. tunnusluvut että kaikki merkkaa samalla lailla Tulosraportti o Parempi ja nopeampi raportointi Nopeampi raportin ulostulo, eikä jotenkin karsittu raportti o Enemmän palautetietoa, vain olennainen kysytään o Tuloksista näkyvää tiedottamista: o Tulosraportoinnin näkyvämpää tiedottamista, nopeutta (esim. kvartaaleittain kulutusten osalta) Esim. 2012 investoitiin 9.1M, ja tällä on saavutettu (30 GWh) säästöt *Jokeri. Muut ideat, mahdollisuudet ja/tai tarpeet esim. uusiutuvan energian hyödyntäminen, lähes nollaenergiaratkaisut, sopimusmallit ym.? Toimenpiteiden takaisinmaksuajat verrattuna tuloksellisuuteen, riskit ja mahdollisuudet, tekniset sovellukset, rahoitusmallit Selvitys + opas energiatehokkaasta toimistoilmanvaihdosta Opas aurinkosähkön tuottoratkaisuista toimistorakennuksissa Poistoilmalämpöpumppuratkaisut, aurinkoenergian hyödyntäminen, etäkäyttö, ammattilaisten toimesta Sääolosuhteiden normeeraus, kaukokylmän normitus, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen energiankäytön osana Talotekniikan ylläpitokoulutus, onko Suomessa opinahjoa? Ammattikoulua tätä varten?