Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi

2 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma Kaupungin hallintokunnan Pelastuslaitoksen energiankulutus Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Käyttäjä Hallintokunta / muut käyttäjähallintokunnat Ylläpito (Käyttöyksikkö) Yhteistyömuodoista sopiminen Korjaukset (pelastuslaitos, tilayksikkö) Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen ( pelastuslaitos, HKR-Rakennuttaja) Tietolähteet Seuranta (kulutukset ja tavoitteiden toteutuminen) Energiansäästötyön jatkosta sopiminen

3 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma Helsingin kaupungin Strategiaohjelmaan vuosille , päivätty on kirjattu, että kaupunki laatii tavoitteet energiasäästön lisäämiseksi energiasäästöneuvottelukunnan suositusten pohjalta. Energiasäästöneuvottelukunnassa hyväksytyissä Energiasäästön lisäämiseksi todetaan, että hallintokuntakohtainen energiasäästötavoite on suuruusluokaltaan 2 % vuosittain vuoteen 2020 asti. Vuoden 2014 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiasäästötavoitteeksi asetettiin 6 % vuoden 2010 kokonaisenergiakulutuksesta. Energiansäästöneuvottelukunta esittää vuoden 2015 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiasäästötavoitteeksi 8 % vuoden 2010 kokonaisenergiakulutuksesta.. Tämä energiansäästösuunnitelma (vuoden 2015 talousarvion liitteeksi) on laadittu Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitokselle. Suunnitelman ovat laatinut käyttöinsinööri Harri Koskimäki. Energiansäästösuunnitelma on jatkoa myös Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alusta alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (energia- ja ilmastosopimukset). Helsingin kaupungin hallintokunnalle pelastuslaitoksen on viimeksi päivitetty energiansäästöä koskevaa suunnitelmaa vuonna 2011 silloin Pelastuslaitoksen hallinnassa olleiden kiinteistöjen osalta. 1.1 Kaupungin hallintokunnan Pelastuslaitoksen energiankulutus Hallintokunnan energiankulutus kohdistuu lähinnä Väestönsuojien sekä pelastusasemien lämmitys-, veden ja sähkönkulutuksena, Hälytysajoneuvojen että merialusten osalta polttoainekulutuksena. Seuraavassa taulukoissa ilmenee laitoksen absoluuttinen ominaisenergiakulutus. Taulukoista ilmenee, että trendi on laskeva viiden vuoden periodissa. 3

4 Pelastuslaitoksen rakennusten ominaiskulutustiedot Pelastusasemat kaukolämpö kwh/m 3 /v 41,1 41,0 45,4 48,7 49,5 -sähkö kwh/m 3 /v 26,9 27,4 32,8 35,2 35,6 -vesi l/m 3 /v 78,0 70,7 92,5 104,7 100,5 Kallioväestönsuojat -kaukolämpö kwh/m 3 /v 16,9 17,9 18,1 19,2 20,3 -sähkö kwh/m 3 /v 11,0 11,8 11,8 11,7 11,1 -vesi l/m 3 /v 16,6 14,1 22,1 20,8 22,0 - käyttökohteiden vuosienergiakulutukset 2013 (sähkö, lämpö, jäähdytys): Sähkö= 12,4 GWh 11,56 GWh - Lämpö= MWh 17657,25 MWh - Vesi= m ,61 m 3 Sähkönkulutus on laskenut noin 6,8 %. Lämmönkulutus on laskenut noin 13,3 %. Vedenkulutus on laskenut 17,7 % neljän vuoden aikana. 4

5 muu energiankulutus (Hälytysajoneuvot, merialukset, varavoimakoneet) diesel: litraa Bensiini: 7271 litraa litraa 2851 litraa - Polttoöljy: litraa litraa Polttoaineissa on kulutus laskenut diesel 7,4 %, Bensiini noin 60 %, alusten polttoöljy noin 22 %. Helsingin kaupungin Pelastuslaitoksen toiminnan kuvaus muodostuu yleisesti ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpidolla. Tämä vaatii energiankulutuksen suhteen tavanomaista energiakulutusta suurempaa ominaiskulutusta verrattuna kiinteistöjen normaaliin ominaiskulutuskulutustasoon. 1.2 Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi Pelastuslaitoksen kokonaisenergiankulutus vähenee vuonna 2014 yhteensä vähintään 6 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta sähkön ja kaukolämmön päämittareilta luettuna. Laitos pyrkii vuonna % energiasäästötavoitteeseen. Tavoitteeseen pääseminen voi olla haasteellinen koska viime vuosina on energiasäästöä tullut paljon. On jo vaikea nipistää lisää kulutuksesta ilman suurempia energiasäästöhankkeita. Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, kaupungin rakennuksissa tyypillisesti vaikuttavien käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö rakennusten oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi on erittäin tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. 5

6 2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi 2.1 Käyttäjä Käyttäjät pelastuslaitoksen henkilökunta ja vuokralaiset: - muutokset toimintatavoissa kuten valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien kiinni laittaminen, veden kulutuksen vähentäminen, mahdollisuuksien mukaan varaustilassa olevien laitteiden sammuttaminen, kopiointi, laitteiden oikea käyttö - tilakohtaiset ohjeistukset käyttäjille - yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energiansäästämiseksi - sisäilman lämmössä ja muissa energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa viivytyksetön yhteydenotto käyttöyksikköön - energiatehokkaat ratkaisut kiinteiden koneiden, laitteiden sekä järjestelmien hankinnassa (esim. tietokoneet), hankintaohjeiden noudattaminen energiatehokkuuden osalta, oikean käytön varmistaminen 2.2 Hallintokunta / muut käyttäjähallintokunnat Helsingin kaupungin hallintokunta pelastuslaitos: - muutokset toimintatavoissa kuten valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen, veden kulutuksen vähentäminen, mahdollisuuksien mukaan varaustilassa olevien laitteiden sammuttaminen, kopiointi, laitteiden oikea käyttö - sisäilman lämmössä ja muissa energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa viivytyksetön yhteydenotto käyttöyksikköön. - ohjeiden ja tilojen käyttöehtojen laatiminen virka-ajan ulkopuolisille käyttäjille energiansäästön aikaansaamiseksi? - mahdollisuudet varmistaa sopimusteitse tuki- ja iltavalvojapalveluja tuottavien yhteisöjen kanssa, että tilojen ovet ja ikkunat on lukittu ja tarpeettomat valot sammutettu - yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energiansäästämiseksi - energiansäästötoimista sopiminen kaupungin ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa - ohjaus energiatehokkaiden hankintojen tekemiseksi - tilojen hankinnassa otetaan uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet 2.3 Ylläpito (Käyttöyksikkö) Käyttöyksikkö: 6

7 - huolehtii osaltaan kulutustietojen syöttämisestä ja seuranta omaan exceltietokantaan. - iv -koneiden ja -laitteiden säädöt - tilojen lämpötilan säätö - valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen - vesihanojen vuodot - veden kulutuksen vähentäminen - koneiden ja laitteiden huoltojen järjestäminen - kiinteistön kunnossapito tarpeettoman energiankulutuksen vähentämiseksi - seuraa ja raportoi energiankulutuksista hallintokunnalle - yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energian säästämiseksi - uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet 2.4 Yhteistyömuodoista sopiminen - Pelastuslaitoksen yhteyshenkilöt: - Käyttöpäällikkö Kari Siren p Käyttöinsinööri Harri Koskimäki p Pelastuslaitos itsenäisenä käyttäjänä sekä ylläpitäjänä pitää kontrollia yllä energiakulutuksen suhteen. Pelastuslaitoksen kiinteistöhoito tarkistaa ja kirjaa kerran kuukaudessa energiakulutuksen lukemat omaan seurantajärjestelmään. 3. Korjaukset (pelastuslaitos, tilayksikkö) Tärkeimmät vuodelle 2015 ajoittuvat rakennuttamishankkeet ovat: - Haagan pelastusaseman peruskorjauksen käynnistäminen ja väistötilaratkaisut - Keskuspelastusaseman keskusvaraston salaojakorjaus - Uuden Tilannekeskuksen rakentaminen - Käpylän aseman vesikaton uusiminen - Niemenmäen väestönsuojan paineoven uusiminen 4. Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen ( pelastuslaitos, HKR- Rakennuttaja) 7

8 Suunnittelujaksolle ajoittuvia rakennuttamishankkeita ovat: - Haagan pelastusaseman peruskorjauksen toteuttaminen - Malmin uuden pelastusaseman hanke- ja toteutussuunnittelu - Niemenmäen väestönsuojan peruskorjaus - Karstulantien väestönsuojan peruskorjaus 5. Tietolähteet Laitoksella on oma kulutusseuranta EXCEL -tietokannassa. 6. Seuranta (kulutukset ja tavoitteiden toteutuminen) Energiasäästötyötä seurataan laitoksen omasta tietokannasta, johon lisätään joka kuukausi energialukemat ja pystytään vertaamaan suoraan edellisen vuoden kulutuslukemiin. Seurannan suorittaa laitoksen kiinteistöhoitohenkilöstö. Jos kulutustavoite ei näytä toteutuvan niin laitoksen henkilökunta pystyy rakennusautomaation avulla vähentämään ilmastoinnin käyntiaikoja ja lämpötilojen asetusarvoja. Täytyy myös huomioida talven ankaruus, jos talvi on kovin kylmä verrattuna normaaliin keskiarvotalveen verrattuna niin absoluuttista energiaa huomattavasti enemmän sekä kesällä hellekelit tuovat kosteuden muodossa väestönsuojille omat vaikeudet ilmastoinnin käyntiaikojen ja lämpötilojen suhteen. Ja tämä tekee säästämiset haasteellisemmaksi. Seuraavissa neljässä taulukossa ilmenee miten lämmön ja sähkön ominaiskulutus käyttäytyy kuukausitasolla ja milloin on säästöä syntynyt. Kahdessa viimeisessä taulukossa on sääkerroin huomioitu. 8

9 9

10 10

11 7. Energiansäästötyön jatkosta sopiminen Pelastuslaitos tarkentaa energiansäästötavoitetta vuosittain ja päivittää suunnitelman tarpeellisilta osin. 11