Kriisikuntakriteerit ARTTU-kunnissa
Kuntien kriisikuntakriteerit 1 2 3 4 5 6 3K 1. Vuosikate 2. Lainat /asukas, 3. Kertynyt alijäämä 4. Tuloveroprosentti 5. Omavaraisuusaste 6. Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja K-kirjain kriisikunnaksi joutumisen Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää yksinään kriisikunnaksi Ei mittausta 3K Kriisikriteerien lukumäärä ja kriisikunnaksi nimeäminen (=K) Lähde: (2015). Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU-kunnissa. ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2015
ARTTU-tutkimuskunnat talouden kriisikuntakriteereillä tarkasteltuna vuosina 2006-2014. Neliöiden selitykset: 1: Vuosikate, 2: Lainat /asukas, 3: Kertynyt alijäämä, 4: Tuloveroprosentti, 5: Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä Ei mittausta määrää kriisikunnaksi
ARTTU-tutkimuskuntien jaottelu kolmeen pääryhmään ja kuuteen alaryhmään täyttyneillä kriisikuntakriteereillä vuonna 2014. Pääryhmät Alaryhmät Kuntien lkm Parhaimman taloustilanteen kunnat vuonna 2014 (mikään kriteeri ei täyty) Kohtuullisen taloustilanteen kunnat vuonna 2014 (1-2 kriteeriä täyttyy) Koko tarkastelujakso ilman poikkeamia: Espoo, Hirvensalmi, Kurikka, Kuusamo, Oulu, Tampere ja Turku Tarkastelujakson aikana yksittäisiä poikkeamia: Hollola, Inari, Keitele, Kemiönsaari, Salo, Vaasa ja Vöyri Vuonna 2014 yksi kriisikuntakriteeri: Jyväskylä, Keuruu, Lempäälä, Mikkeli, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi ja Sipoo, Vuonna 2014 kaksi kriisikuntakriteeriä: Hattula, Hämeenlinna, Lappeenranta, Mustasaari, Raisio, Säkylä ja Tornio 7 7 8 7 14 15 Heikoimman taloustilanteen kunnat vuonna 2014 (3-6 kriteeriä täyttyy) Vuonna 2014 kolme kriisikuntakriteeriä: Kankaanpää, Kokkola, Liperi, Paltamo, Rautalampi ja Vantaa Vuonna 2014 neljä tai viisi kriisikuntakriteeriä: Askola, Kotka, Nivala, Raasepori ja Vimpeli 6 5 11 40 40
ARTTU-tutkimuskuntiin liittyneet kriisikunnat. Sulkuihin merkitty kriisikuntavuosi ei realisoitunut toteutetun kuntaliitoksen vuoksi Kriisikunta Kriisikuntavuodet Liitosvuosi Uusi kunta 1. Karjaa 2006 2009 Raasepori 2. Pohja 2007, 2008, (2009) 2009 Raasepori 3. Korpilahti 2007, 2008, (2009) 2009 Jyväskylä 4. Perniö 2008, (2009) 2009 Salo 5. Västanfjärd 2008 2009 Kemiönsaari 6. Lohtaja 2007 2009 Kokkola 7. Ylikiiminki 2008, (2009) 2009 Oulu 8. Ylämaa 2009, (2010) 2010 Lappeenranta 9. Yli-Ii (2013) 2013 Oulu 10. Jalasjärvi 2013, 2014 2016 Kurikka
ohjan, Karjaan ja Tammisaaren talous kriisikuntakriteereillä ennen ja jälkeen kuntaliitoksen Liitoskunta Pohja Karjaa Tammisaari RAASEPORI 2008 2009 2010 6K 5 2 (5) (5) (2) Kuntaliitos 2011 2012 0 4 4 Neliöiden selitykset: 1: Vuosikate, 2: Lainat /asukas, 3: Kertynyt alijäämä, 4: Tuloveroprosentti, 5: Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja K kriisikuntastatuksen. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää kriisikunnaksi Ei mittausta
Miten kriisikuntamenettelyä pitäisi kehittää? 5. Liitoksen valmistelun ja toteutuksen reaaliaikainen arvioiminen Pakottavassa kuntaliitoksessa olisi tarpeen reaaliaikainen arviointi valtion kustannuksella Kriisikuntamenettelyn kehittäminen 1. Kriteereiden tutkiminen ja muokkaaminen Kriteereitä olisi tutkittava ja tarkistettava aika ajoin 4. Kuntajakoselvityksen suuntaaminen 2. Kriisikuntamenettelyn jouduttaminen Selvityksessä tulisi paneutua kriisikunnan aiheuttaman rasituksen mittaamiseen 3. Yhdistymisavustuksen määrittäminen Pitkää menettelyä (yli 4 v.) olisi voitava lyhentää Kriisikunnille olisi määrättävä erilliset yhdistymisavustukset Lähde: Anni Antila, Jarmo Asikainen & (viimeistelyssä oleva raportti). Kriisikuntien kuntaliitokset ja ehdotukset niiden kehittämiseksi.