Terveysteknologian toimialaraportti 2007

Terveen teknologian tekijät Terveysteknologian toimialaraportti 2007

Terveen teknologian tekijät Toimialaraportti 2007 Terveysteknologian Liitto ry - FIHTA

Tämän teoksen osittainenkin kopioiminen ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teoksen osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Eteläranta 10 00130 Helsinki puh. 09 192 31 www.fihta.fi ISBN 978-951-817-962-0 (painettu) ISBN 978-951-817-963-7 (pdf) Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Ulkoasu: Incognito Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2007 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Sisältö Saatteeksi... 5 OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta...7 1.1 Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka... 7 1.2 Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky... 9 OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala... 11 2.1 Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut... 11 2.2 Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet... 21 2.3 Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet... 23 2.4 Lääkintäkalusteet... 27 2.5 Kirurgiset Instrumentit, hammashoidon välineet ja mekanoterapeuttiset välineet... 29 2.6 Lääkinnälliset apuvälineet... 32 2.7 In vitro -diagnostiikkaan liittyvät laitteet, järjestelmät, tutkimusvälineet, ja reagenssit... 35 2.8 ehealth terveydenhuollon ICT-järjestelmät... 38 2.9 Urheiluvälineet... 41 OSA 3 Tulevaisuuden kehityspolkuja ja innovaatiohaasteita... 43 3.1 Terveysteknologian tutkimus- ja kehitystyö... 43 3.2 Terveydenhoitojärjestelmän innovaatiot ja niiden merkitys... 45 3.3 Terveysteknologian ennakointeja... 47 OSA 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö... 49 4.1 Kansalliset tutkimus- ja teknologiaohjelmat... 49 4.2 Teollisuuden yhteistyön alustoja EU:ssa... 52 4.3 Kasvu ja hyvinvointi EU:n strategisena tavoitteena... 54 4.4 Terveysteknologian aihekokonaisuus ehealth... 56 4.5 Tutkimushankkeiden toteuttamisen puitteet... 58 4.6 Biotieteiden ja informaatioteknologian yhdistyvät alueet... 62 LIITE 1. Suomen lääkintätekniikan ja terveysteknologian tuotteiden luokittelu... 65

TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Saatteeksi Terveysteknologia Suomessa on vahvasti kehittyvä ja muuntuva sirpaleinen useamman liiketoimintasektorin muodostama toimiala. Tämä monipuolisuus on toisaalta mahdollistanut koko toimialan hyvin tasaisena jatkuvan kasvun. Jonkin sektorin taantuessa toiset sektorit ovat lähteneet nousuun. Toimialan vuotuinen keskimääräinen kasvu Suomessa on ollut 10 %:n luokkaa tarkasteluaikavälillä 1995 2006. Terveysteknologia toimiala kattaa yritykset, joiden liiketoimintaan kuuluvat mm.: sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet röntgen ja radiologiset laitteet lääkintäkalusteet kirurgiset instrumentit, hammashoidon ja mekanoterapeuttiset välineet ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet in vitro diagnostiikan laitteet, välineet ja reagenssit bioteknologia ja bioit tietotekniikka ja tietoliikenne yrityksille tarjottavia palveluja. Perinteiset potilasvalvonta-, diagnosointi- ja hoitolaitteet sekä järjestelmät edustavat edelleen vahvaa suomalaista osaamista ja valtaosaa alan markkinoista, ja niitä kehitetään aina vain tarkemmiksi, luotettavammiksi ja älykkäämmiksi hoitohenkilökunnan päätöksentekoa tukeviksi järjestelmiksi. Kehittyneiden teollisuusmaiden markkinat ovat pitkälti saturoituneet, mutta uusia kasvun mahdollisuuksia on avautumassa kehittyvillä suurilla markkinoilla, kuten Kiina ja Intia. Merkittävimmin kasvaneita tuotesektoreita ovat olleet anestesiahoidon laitteet ja tarvikkeet, in-vitro diagnostiikan tuotteet sekä röntgen- ja radiologiset laitteet. Näiden sektoreiden vuotuinen keskimääräinen viennin kasvu 2000-luvulla on ollut 14 %. Terveydenhuoltosektorin tehostamisen ja hoidon laadunvarmistamisen tarpeista on syntynyt markkinat terveydenhuollon tietojärjestelmille. Näiden tavoitteena on integroida olemassa oleva sekä hoidon aikana syntyvä tieto hoitoa ja prosesseja paremmin palvelevaksi informaatioksi. Markkinoiden kasvua hidastavat sairaaloiden laitteiden ja järjestelmien moninaisuudesta johtuvat integraatiohaasteet sekä vakiintumattomille uusille järjestelmille tyypilliset käytettävyys- ja epäluotettavuusongelmat. IT-investointeja hidastavat myös useissa maissa terveydenhuoltojärjestelmän hajanaisuus, jolloin päätöksenteko on vaikeaa, sekä päättäjien epävarmuus ja kokemattomuus järjestelmähankinnoissa. Verkostoituminen ja yhteistyö suurten IT talojen kanssa on pienten suomalaisten yritysten mahdollisuus kansainvälistyä ja kasvaa globaalisti. Lääkekehityksen rinnalla on Suomeen kehittynyt monipuolinen kirjo lupaavia bioalan yrityksiä. Tällä hetkellä yrityksiä on kaiken kaikkiaan noin 150, joista noin 100 on biotekniikkaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä. Noin neljäsosa bioyrityksistä on lääkekehitysyrityksiä tai niiden piirissä toimivia palveluyrityksiä. Vastaava määrä yrityksiä on diagnostiikkasektorilla. Biomateriaalisektori (esim. bioteknologiaa hyödyntävät implantit) edustaa noin 10 % bioyrityksistä. Lähestulkoon kaikki yritykset tällä tutkimusintensiivisellä alalla ovat pieniä liikevaihdoltaan alle 10 M euron liiketoimia.

Oman ryhmänsä muodostavat monet urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät terveysvaikutteiset tuotteet, kuten harjoituksen tehokkuuden, kunnon kehityksen ja yleisen aktiivisuuden monitorointiin käytettävät rannetietokoneet, juoksumatot, soutulaitteet, kuntopyörät jne., joita käyttävät etupäässä terveet kunnostaan ja terveydestään välittävät ihmiset. Aktiviteetin mittausta aletaan enenevässä määrin soveltaa myös kotona asuvien vanhusten turvaksi kehitettävissä mittalaitteissa. Urheiluvälineiden tuotanto Suomessa vuonna 2005 oli 177 milj. euroa, josta vientiin meni 63 %. Urheiluväline-liiketoiminnan vuotuinen keskimääräinen kasvuvauhti on ollut noin 6 %. Terveydenhuollon painopiste on siirtymässä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen. Ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämiseksi tavoitteena on tukea ihmisen omatoimisuutta terveydestään ja sairauksistaan huolehtimisessa. Erilaisilla etähoito-, apuväline- ja Internet-teknologioilla on tämän mahdollistamisessa suuri merkitys. Seuraavan vuosikymmenen suurimmat läpimurrot sairauksien hoidossa tapahtuvat todennäköisesti biolääketieteessä, kuvantamisessa, aivotutkimuksessa sekä mahdollisesti nanoteknologiassa ja kantasolututkimuksessa. Tämä Terveen teknologian tekijät toimialaselvitys antaa kattavan kokonaiskuvan kasvavan huipputeknologiaa edustavan toimialan yleistilanteesta ja kehitysnäkymistä. Selvityksen on tuottanut Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA. Raportin osassa 1 luodaan yleissilmäys terveysteknologian merkitykseen ihmisen hyvinvoinnin, ympäristön, yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn näkökulmista. Osassa 2 tarkastellaan terveysteknologiaa markkinoiden ja eri sektoreita kuvaavien tunnuslukujen valossa. Osa 3 luotaa tulevaisuuden polkuja ja innovaatiohaasteita. Osa 4 antaa hyvin kattavan kuvan tämänhetken tutkimusta ja tuotekehitystä tukevista kansallisista ja eurooppalaisista hanke- ja ohjelmalinjauksista. Raportin sisällöstä ja toimituksesta ovat vastanneet FiHTAn toimialapäällikkö Terhi Kajaste ja pääsihteeri Leo Laaksonen ja kieliasun tarkastamisesta Teknologiateollisuuden Marja Hamilo. Raportin sisältöön ovat ratkaisevasti vaikuttaneet myös tutkija Harri Luukkanen Eco-Intelli Oy:stä (osat 1-3) ja professori Pekka Karp Euroopan komissiosta (kappale 4.6). Osan 4 sisältöön vaikuttivat Tuula Hyörinen Euroopan komissiosta, Tekesin Pekka Kahri ja Soili Helminen sekä FinnWell-ohjelman koordinaattori Kalevi Virta. Suuret kiitokset kaikille asiantuntemuksesta ja avusta. Helsinki 5.11.2007 Hannu Ahjopalo Puheenjohtaja, Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta 1.1 Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka Kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan muodostama kolmio ja terveysteknologia sen keskellä osoittaa, miten terveysteknologia asemoituu nykyaikana (kuva 1.1). Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. Kuluttaja hyödyntää teknologiaa oman terveytensä edistämisessä ja ylläpitämisessä. Teknologian avulla voidaan monitoroida riskejä ja vähentää ympäristön haittoja. Yhteiskunta tarvitsee teknologiaa terveyspalveluiden aikaansaamiseen, ja tätä kautta yhteiskunta paljolti määrää millaista teknologiaa valmistetaan ja myydään institutionaalisille ostajille. Kun terveysteknologia kehittyy, tulee laajemmin käyttöön tai kun sen suhteellinen hinta laskee, kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan hyöty kasvaa. Kuva 1.1. Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. 1 1 Eric Jantsch, Technology forecasting in perspective, OECD 1969 1 Toimintaympäristö

Kuluttaja ja terveysteknologia Ihmisen suurimpia huolia on tutkimusten mukaan oman ja lähimmäisten terveyden vaaliminen. Tämä näkyy Internetin hauissa, joissa terveysaiheet sisältyvät kymmenen yleisimmän hakukohteen listaan. Suuri osa ihmisen päätöksistä tapahtuu niin kotona, matkalla, työpaikalla kuin lomallakin oletettujen tai potentiaalisten terveys- ja turvallisuusriskien ennaltaehkäisemisen perusteella. Terveysteknologiset laitteet ja välineet ovat keskeisiä, kun hyvinvointia ja terveyttä yksilötasolla edistetään. Puolet kaikista Suomessa myytävistä terveysteknologisista laitteista ja välineistä (ml. silmälasit, verenpaine- ja kuumemittarit, raaja- ja hammasproteesit, liikunnan apuvälineet) myydään kuluttajalle suoramyyntinä tai vähittäismyyntiliikkeiden kautta. Lisänä kaupassa ovat monet terveysvaikutteiset kulutustavarat kuten sykemittarit, kuntopyörät, juoksumatot ja soutulaitteet, veden- ja ilmanpuhdistimet, joihin käytetään paljon rahaa. Kuluttajan tarpeesta huolehtia terveydestään johtuu, että ihminen on halukas omilla valinnoillaan vaikuttamaan terveyteensä ja terveeseen ympäristöön. Viime kädessä kansalaisilla on odotuksia yhteiskuntaa kohtaan mm. terveyspalveluiden tarjonnan ja niiden hinnan suhteen. Kuntien menoista noin puolet kuluu terveyspalveluiden tuottamiseen ja kansalaiset ovat Suomessa halukkaita maksamaan julkisten palveluiden saatavuudesta veromarkkoina. Varsin laajasti myös tiedetään, että tulevaisuudessa terveyspalveluiden tuottaminen maksaa paljon nykyistä enemmän, kun vanhusväestön määrä lisääntyy. Terveysteknologia ja ympäristö Ympäristö laajassa merkityksessä on ihmisen merkittävin terveyden lähde ja uhka. Monet ympäristön vaarat ja haitat voidaan torjua tai poistaa tietyllä oikeaksi todennetulla teknologialla ja ennalta ehkäisevällä käytöksellä työpaikoilla, kotona ja liikenteessä. Osa ympäristön paranemisesta perustuu tekniikkaan, riskien arviointiin ja mittauksiin, ja teknologian tuomiin uusiin ratkaisuihin. Suurimmalla osalla ympäristötekniikkaa on suoria tai epäsuoria terveysvaikutuksia, kunhan tekniikkaa otetaan käyttöön. Terveysteknologia ja yhteiskunta Yhteiskunnalla, sen poliittisilla päätöksentekijöillä ja sektoriviranomaisilla on halu, tarve ja mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten terveyteen monella tavalla suoraan ja epäsuoraan. Yhteiskunnan tehtävä terveydenhoidon järjestämisen päävastuullisena toteutuu luomalla kuntien terveydenhoito-organisaatioita ja rakentamalla infrastruktuuria kuten terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka tarjoavat näitä palveluja. Keskeisen osan terveyspalveluista tuottavat ammattilaiset lääkärit ja sairaanhoitajat. Nämä puolestaan nojautuvat nykyaikaisessa koululääketieteessä lääkkeisiin ja terveysteknologiaa hyödyntäen toteutettuihin lääkintälaitteisiin ja järjestelmiin. Yhteiskunnan edun mukaista on taata mahdollisimman hyvä terveydenhoidon teknologian saatavuus niin rauhallisten olojen kuin kriisienkin aikana. TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

1.2 Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky Kuva 1.2. Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Suomen kilpailukyvyn perusedellytys on, että Suomi on tietoon ja osaamiseen perustuva talous ja yhteiskunta, joka tuottaa tasaisesti kasvavan ja tasaisesti jakautuvan elintason ja hyvinvoinnin kansalaisille. 1 Huolimatta siitä, että terveydenhuollon kustannukset kasvavat koko ajan, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan on terveydenhuollon BKT-osuus määrätietoisin toimin rajattavissa alle 10 prosenttiin vuoteen 2015 saakka kansanterveyttä parantaen (Suomen BKT-osuus v. 2006 oli 8 %, Ruotsin 9 %, USA:n 14 %). Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Terveydenhuolto on järjestettävä niin, että se teknologisia mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäen tukee kansalaisten omaa vastuuta terveydestään. Terveyden ylläpito ei ole vain alan ammattilaisten asia. Se on kaikkien asia. 2 Nämä linjaukset ovat kansallisia, mutta kansalaisten terveydenedistäminen ja tehokas terveydenhuolto ovat käytännöllisesti katsoen yksi jokaisen maan tärkeimmistä tavoitteista. Näin ollen kansainvälinen kysyntä on varmaa terveysteknologialle, jonka voidaan osoittaa olevan vaikuttavaa terveyden, terveydenhuollon tehokkuuden sekä hoidon laadun edistämisessä. Menestys edellyttää luonnollisesti vahvaa panostusta kansainväliseen verkostoitumiseen ja markkinointiin. 1 Toimialaklusterien innovaatiotoiminta -työpajan 3.10..10. keskustelun yhteenveto 6.10.2007, 6.10.200, KTM 2 Terveydenhuollon tulevaisuus, Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 7.4.2006 1 Toimintaympäristö

Suomi on toistaiseksi ollut globaalistumisen nettohyötyjä: menestyksemme perustuu kansainväliseen kauppaan sekä tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön. Ilman vientiteollisuutta emme olisi pystyneet ylläpitämään nykyisessä muodossaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen rakenteita, kuten julkista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, Globaalistuminen ei tuhoa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen, henkinen ja fyysinen pääoma yhdistettynä järjestelmän muutoskykyyn ovat tärkeitä kilpailutekijöitä integroituvassa maailmassa. Globalisaatio on mahdollisuus, mutta myös haaste. Muutosta ohjaavaa tavoitetilaa on hahmoteltu jo jonkin aikaa ja tästä ovat todisteena mm. Finn- Sight 2015, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan sekä STM:n tulevaisuuskatsaukset ja äskettäin käynnistynyt KTM-vetoinen Kansallinen Innovaatiostrategia -hanke (www.innovaatiostrategia.fi). FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin loppuraportti 10 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala 2.1 Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia Suomen talous ja varsinkin teollisuus ovat osa globaalia taloutta. Yritykset toteuttavat kansainvälistä työnjakoa erikoistumalla ja korvaavat pienet kotimarkkinat vahvalla viennillä. Tyypillisesti korkean teknologian aloilla harjoitetaan ristikkäiskauppaa, jossa omaa harvoihin tuotteisiin keskittynyttä tuotantoa täydennetään vastaavien valmiiden tuotteiden ja niiden osien ja komponenttien tuonnilla. Myös omistus kansainvälistyy; eri maissa olevat yritykset ketjuuntuvat ja samalla syntyy suurempia ja vahvempia kansainvälisiä toimijoita. Entä miten terveysteknologian globaalit markkinat ovat muuttuneet? Teollisuus on konsolidoitunut ja isot ovat kasvaneet yritysostoin entistä isom- 2 Toimialan kuva 11

miksi. Toisaalta isot yritykset ovat tulleet varsin konservatiivisiksi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan. Varsinainen innovaatiotoiminta jää yhä suuremmassa määrin pienyritysten varaan. Uutta tekniikkaa edustavien tuotteiden ja järjestelmien lääketieteellisen näytön vaatimukset ovat koventuneet ja niiden täyttäminen kokonaan uusien mullistavien innovaatioiden osalta vaatii valtavia panostuksia. Itse tuotekehityksessä pienen kasvuyrityksen tulorahoitus riittää harvoin tarvittaviin lanseeraus- ja markkinointi-investointeihin. Muutosvastarinta terveydenhoidossa on usein edelleen kovempaa kuin monilla muilla aloilla. Lääkärien ammattikunta on vanha ja hoitomenetelmät perustuvat paitsi tutkimukseen myös suurelta osin perinteeseen, minkä seurauksena terveydenhuolto on yksi maailman muutosresistenteimmistä toimialoista. EU:n komission tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan maailmanlaajuiset lääkintälaitteiden markkinat olivat vuonna 2003 yhteensä 184 mrd. euroa. Markkinat ovat sittemmin olleet reippaassa kasvussa ja vuonna 2006 markkinoiden koko lienee noussut 200 mrd. euroon. 4 USA on lääkintälaitteiden osalta suurin markkina-alue. Arvioijasta riippuen markkinan koko on noin 38 43 % maailmanmarkkinoista. Koska USA: n lääkintälaitteiden viennin ja tuonnin tase on likimain tasapainossa, maan osuus maailman tuotannosta on sama kuin sen markkinoiden osuus. USA:n suuret markkinat ja niiden kasvu ovat innostaneet sikäläisiä yrityksiä kasvamaan paitsi kotimaassaan, myös globaaleiksi toimijoiksi. Yleiseksi kansainvälistyvän yrityksen kasvutavaksi on muodostunut kasvavien tutkimusintensiivisten yritysten ostaminen muissa maissa, kuten myös Suomessa. Euroopan markkinoiden osuus globaaleista markkinoista on 30 34 %, josta Saksan ja Ranskan yhteinen osuus on edelleen noin puolet. Euroopan osuus maailman lääkintätekniikan markkinoista on ollut laskussa pitkällä aikavälillä, koska markkinat kasvavat muualla maailmassa nopeammin. Euroopassa yritetään myös hillitä terveydenhoidon menojen jatkuvaa kasvua. Japanin osuus lääkintätekniikan kansainvälisistä markkinoista on myös suuri, noin 14 15 %. Se on toiseksi suurin maailmassa USA:n jälkeen. Kehittyvien maiden terveydenhoito edistyy nopeasti ja siellä ovat tulevaisuuden suurimmat markkinat. Amerikkalaisen Advanced Medical Technology Association in (AdvaMed) mukaan noin 1 300 miljoonan asukkaan Kiina on maailman väestörikkain maa, mutta sen osuus terveysteknologian markkinoista on toistaiseksi vain noin 2 % maailmanmarkkinoista. Vastaavasti lääkintätekniikan kysynnän kasvu on Kiinassa tällä hetkellä ehkä nopeinta maailmassa. Nykyaikaisten terveyspalveluiden tuottamisessa keskeisten lääkintälaitteiden hankintaan ja ylläpitoon menee paljon julkista ja yksityistä rahaa. CERMin (Center for the Economic Analysis of Competitiveness, Markets, Regulation) mukaan Euroopassa kului vuonna 2002 keskimäärin 6,2 % terveydenhoidon kokonaismenoista lääkintälaitteisiin. Uusissa EU:n jäsenmaissa tämä osuus on suurempi (7,6 %) kuin keskimäärin EU-15 maissa (5,4 %). Lääkintälaitteiden osuus terveysmenoista USA:ssa ja Japanissa (noin 5,1 %) on matalampi kuin Eurooppassa. 4 Pammolli Fabio et al, Medical devices competitiveness and impact on public health expenditure. CERM, Rome/ University of Florence, 2005. http://cermlab.it/_documents/md_report.pdf 12 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Lääkintätekniikan kansainvälisten markkinoiden suuruus, noin 200 mrd. euroa, avaa monissa tuoteryhmissä ja monille suomalaisille yrityksille mahdollisuudet vientiin. Mahdollisia vientikelpoisia innovaatioita on useita ja samalla niiden kohtaamat haasteet vaihtelevat 5 : 1. Uudet diagnostiset ja hoitomenetelmät ja -tuotteet. Näiden kehittäminen on erittäin haasteellista, mutta periaatteessa ne ovat helposti globaalisti sovellettavissa paikallisen kysynnän tarpeisiin. 2. Itsenäisen selviytymisen apuvälineet. Näissä on haasteena apuvälineosaamisen ja tuotteiden soveltaminen toimintamalleihin, joilla terveyden- ja vanhustenhoito huolehtii paikallisesta väestöstä. 3. Tietojärjestelmätuotteet, joista koostuvat monet ehealth-järjestelmät sekä mm. potilasvalvontaan liittyvät järjestelmät. Yhdessä maassa terveydenhoidon käyttöön kehitetyt tietojärjestelmät toimivat harvoin suoraan toisessa maassa, vaan vaativat paikallisen systeemi-integraattorin sekä ns. lokalisoinnin. 4. Hoitoprosessi-innovaatiot ja hoidon johtamisinnovaatiot. Yhdessä maassa kehitetty konsepti ei välttämättä sinällään toimi toisessa maassa ongelmitta ja siksi prosessi- ja hoitokäytäntöihin suuntautuvat innovaatiot vaativat erittäin vahvaa paikallista osaamista kustakin kohdemaasta. Lääkintätekniikan markkinoiden tarkastelu tilastojen valossa luokituksia ja ongelmia Terveydenhoidon yhteydessä käytetään usein rinnan tai vaihtoehtoisina kahta käsitettä, medical technologies ja medical devices, joiden sisältö on hyvä tuntea. Lähinnä amerikkalaisten vaikutuksesta esiintyy kirjallisuudessa laajempi käsite medical technologies (lääketieteellinen teknologia), joka sisältää kaikki terveydenhoidossa käytettävät lääkintälaitteet (medical devices) ja tarvikkeet, farmakologiset, biologiset ja muut diagnostiset tai terapeuttiset menetelmät, joilla pyritään pidentämään ihmisen elinaikaa tai parantamaan elämisen laatua. Kun taas puhutaan tai kirjoitetaan käsitteestä medical devices (lääkintälaitteista) ja niiden markkinoista, tarkoitetaan yleensä kaikkia laitteita, järjestelmiä ja tarvikkeita, joita käytetään terveyden- ja sairaudenhoidossa. Näitä lääkintälaitteita (medical device) ovat terveyden- ja sairaanhoidon diagnoosissa, ehkäisyssä, monitoroinnissa, hoidossa, vajaatoimintojen tai vammojen korvaamisessa tai valvonnassa käytettävät tuotteet. Suomalaisessa kielikäytännössä terveysteknologia (vrt. Terveysteknologian Liitto ry tai health technology) sisältää käsitteenä lääkintälaitteiden lisäksi myös terveysteknologian alan tietojärjestelmät, ohjelmistot sekä muita terveysvaikutteisia laitteita, tarvikkeita tai välineitä, joita käytetään urheilussa ja vapaa-aikana (kuntopyörä, sykemittari yms.) ja joilla ei ole suoraan terveydenhoidon lääketieteellistä funktiota. EU:n ja muiden arvioiden mukaan lääkintälaitteet (medical devices) kattavat laajan joukon teollisesti valmistettuja terveydenhoidon tuotteita. On esitetty arvioita, että lääkintälaitteet sisältävät 10 000 erilaista tuoteperhettä, jotka eroavat toisistaan joidenkin ominaisuuksien suhteen. Samoin arvioidaan, että globaalisti markkinoilla on jopa 400 000 erilaista lääkintälaitetta. Tästä lääkintälaitteiden moninaisuudesta johtuu, että näitä laitteita täytyy markkina- ja tuotantotilastoissa käsitellä suurempina ryhminä. 5 Ahjopalo Hannu, Terveysteknologinen innovaatio mistä rahat markkinoille vientiin?, To Be or Well Be? -seminaariesitelmä,17.10.2006 2 Toimialan kuva 13

Jäljempänä tämän julkaisun osassa 2 tarkastellaan Suomen lääkintätekniikan markkinoita kuudessa suuremmassa pääryhmässä, joiden lisäksi yhdeksi uudeksi pääryhmäksi on otettu terveydenhoidon tietotekniikka (ICT tai ehealth). Näistä seitsemästä pääryhmästä koostuu terveydenhoidon lääkintälaitteiden ja tietotekniikan markkinat: Lääkintätekniikan pääryhmät: 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 3 Lääkintäkalusteet 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 6 In vitro -diagnostiikan tutkimusvälineet (ml. laboratorioinstrumentit ja reagenssit) 1-6 Lääkintälaitteet yhteensä 7 Terveydenhoidon tietotekniikka 1-7 Lääkintälaitteet ja tietotekniikka yhteensä Terveydenhoidon tietotekniikasta ei ole vertailukelpoisia aikasarjoja ja tietoja, joten tätä pääryhmää ja siihen sisältyviä terveydenhoidon ICT-järjestelmiä tarkastellaan erikseen luvussa 2.8. Pääryhmistä 1 6 esitetyt tiedot tuotannosta perustuvat PRODCOM-teollisuustilaston lukuihin (myyty tuotanto) vuosilta 1995 2006. Vastaavilta vuosilta esitetään viennin ja tuonnin luvut, jotka perustuvat tullihallituksen CNluokitukseen ja ulkomaankaupan tietoihin. Omassa kappaleessa 2.9 on lyhyesti luotu myös katsaus urheiluvälinetoimialaan, sillä tämän alan katsotaan myös kuuluvan terveysteknologian piiriin. Lääkintälaitteiden kulutuksen tiedot perustuvat tuotannon ja ulkomaankaupan tietojen yhdistämiseen, jolloin laskenta on edennyt seuraavasti: Laskennallinen kulutus ml. varastojen muutos = tuotanto + tuonti vienti Näin saadut luvut laskennallisesta kulutuksesta eivät ole täysin kattavia, koska lääkintätekniikan valmistus käyttää mm. maahantuotuja elekroniikan komponentteja ja tietotekniikkaa, ohjelmistoja yms. Elektroniikkaa ei tilastoida maahantuotaessa lääkintätekniikan tuotteiksi, joten esitetty laskennallinen kulutus on hieman todellista pienempi. Tästä huolimatta aikasarjojen trendi on hyvin selvä. Seuraavissa luvuissa esiintyvät lääkintätekniikan markkinoiden numerotiedot on esitetty euroissa kunkin vuoden käyvin hinnoin. Jos haluaa muuttaa vuoden 1995 luvut vuoden 2005 rahaksi, vuoden 1995 eurot voi kertoa luvulla 1,31. Lääkintätekniikan tilasto-avain, jota on pääryhmissä 1 6 käytetty aikasarjojen laskemiseen, on esitetty tämän julkaisun liitteessä 1. Jäljempänä tarkastellaan tarkemmin vientiä, joka on pienen Suomen kotimaisen tuotannon moottori. Seuraavana tarkastelussa on kotimainen kysyntä eli lääkintälaitteiden kauppa Suomessa. Tämä kotimaankauppa on monille pienille yrityksille ja tietojärjestelmien toimittajalle tärkeä joillekin tärkein markkina. Suomalaisessa terveydenhoidon järjestelmässä kysyntää tu- 14 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

lee sekä institutionaalisten ostajien (sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkäriasemien) puolelta että yksityisestä kulutuksesta. Osassa 2 tarkastellaan myös kotimaista tuotantoa ja sen vahvoja kasvualueita. Lopuksi esitellään tuonnin kehitys pääryhmittäin. Tuonti täydentää pienillä kotimarkkinoilla kotimaista tuotantoa ja suuri osa kotimaisesta kulutuksesta katetaan juuri tuonnilla. Myöhemmissä luvuissa 2.2 2.9 syvennetään tilastoihin perustuvaa lähestymistä lääkintätekniikan ja urheiluvälineiden pääryhmien osalta, jolloin lukija saa tietoja myös yksittäisten tuoteryhmien tuotannosta ja markkinoista. Lääkintätekniikan yhteenveto ja tunnusluvut Allaolevassa kuvassa näkyy tiivistetysti lääkintälaitteiden tuotannon, viennin, tuonnin ja kotimarkkinoiden kehitys Suomessa vuosina 1995 2006. Kuvan vasemmassa laidassa on esitetty arvo miljoonina euroina, kunkin vuoden käyvin hinnoin. Ala-akselilla on kalenterivuosi, jonka mukaan tilastotiedot on kirjattu. Kuvasta 2.1 näkyy, että lääkintälaitteiden kotimainen tuotanto nousi vuonna 2006 arvoltaan yhteensä miljardiin euroon. Vienti ulkomaille oli tuotantoa suurempaa. Samana vuonna vietiin Suomesta lääkintälaitteita 1 071 miljoonan euron arvosta. Laskennallinen kotimainen kulutus vuonna 2006 oli puolestaan 610 milj. euroa ja tuonti 680 milj. euroa. 1 200 1 000 800 Meuro 600 400 200 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi Tuotanto (VK 10 %) Tuonti (VK 10 %) Vienti (VK 11 %) Kulutus (VK 9 %) Kuva 2.1. Yhteenveto: Suomen lääkintätekniikan tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus yhteensä vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 2 Toimialan kuva 15

Yhteenvetona voidaan terveydenhoidossa käytettävästä lääkintätekniikasta todeta: Vienti on ollut kotimaisen tuotannon veturi, ja suurin osa tuotannosta menee vientiin. Suomen omat kotimarkkinat ovat hyvin kehittyneet ja käytetty lääkintätekniikka on korkeatasoista, mutta markkinat ovat saturoituneet ja kasvavat hitaasti. Tuonti täydentää ja korvaa kapeille aloille keskittynyttä lääkintätekniikan valmistusta, ja tuonti on seurannut kotimaisen kysynnän kehitystä. Tuotanto on hyvin innovatiivista ja menestyneet tuotteet perustuvat kotimaiseen kehitystoimintaan. Lääkintätekniikan tunnuslukuja: Terveysteknologiaa edustavan suurimman toimialan 331 toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2005 oli 540. Vuonna 1995 lukumäärä oli 490. Lääkintätekniikan valmistuksen työllistävä vaikutus on FiHTAn arvion mukaan vuonna 2006 ollut suoraan noin 5 500 henkeä, ja epäsuoraan (alihankkijoiden kautta) hieman suurempi. Terveydenhoidon tietotekniikkaa hankittiin vuonna 2005 Suomessa arvioilta noin 215 miljoonalla eurolla. Tämän ohjelmistotyön työllistävä vaikutus lienee ollut noin 1 000 henkeä. Euroopan lääkintälaitteiden valmistuksesta Suomen tuotannon osuus on noin 2 %, ja maailman kokonaistuotannosta noin ½ prosenttia. Vienti on kotimaisen tuotannon moottori Suomen vienti terveysteknologiasektorilla koostuu tänäpäivänä pääosin Hannu Ahjopalon kuvaaman 1. kategorian kovan teknologian tuotteista (ks. kappale Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia). Jos perinteisellä tuotannolla ja nykyisellä vahvalla osaamisella on odotusarvoa tulevaisuuden suhteen, varmin ja tutuin tie markkinoille kulkee diagnostiikan ja hoitomenetelmiin liittyvien tuotteiden kautta. Tällä reseptillä Suomen vienti onkin kasvanut kuudessa pääryhmässä ilmiömäisesti vuodesta 1995 ja nousi vuonna 2006 yhteensä 1 071 miljoonaan euroon. Vain yhtenä vuonna (2004) viennin arvo on ollut edellisvuotta pienempi (kuva 2.2). Nopeimmin kasvanut lääkintätekniikan viennin pääryhmä on ollut kirurgiset instrumentit ja hammashoitolaitteet, joiden osuus koko viennistä on kolmannes. Muita nopeasti kasvaneita viennin pääryhmiä ovat olleet in vitro -diagnostiikan (IVD) tutkimusvälineet ja reagenssit sekä röntgenlaitteet ja radiologiset laitteet. Vanhan perinteisen ja suuren pääryhmän, sähköisten diagnostisten ja valvontalaitteiden viennin määrä on pysynyt 2000-luvun alun paikallaan. Lääkintäkalusteiden ja apuvälineiden vienti on ollut suhteellisen vähäistä, jopa vähentynyt kymmenen vuoden aikana (kuva 2.2). Suomen terveysteknologian vahvuudet perustuvat pohjoismaiseen hyvinvointikäsitykseen. Sen mukaan on luotu ja rakennettu hyvin kattava terveydenhoidon järjestelmä, joka poikkeaa monien muiden maiden tavasta tarjota terveyspalveluja ainakin kolmella tavalla. Yksi tekijöistä on julkisen, veroilla katetun terveydenhoidon merkitsevä osuus. Toinen on suomalaisten kansainvälisesti korkea tulotaso, joka antaa sekä mahdollisuuden ylläpitää korkeatasoista julkista terveydenhoitoa että kuluttaa omista varoista rahaa terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Kolmas tekijä on kansalaisten tasa-arvo, jonka mukaan kaikki varal- 16 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

400 350 300 250 Meuro 200 150 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi 1 Sähkö LL (VK 8 %) 2 Röntgen (VK 12 %) 3 Kalusteet (VK 5 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 17 %) 5 Apuväline (VK 14 %) 6 IVD (VK 10 %) Kuva 2.2. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien vienti Suomesta vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) lisuuteen katsomatta saavat terveyspalveluja. Kun hyvinvointi ja siihen liittyen kansanterveys ja terveydenhoito on yhteiskunnan prioriteettina asetettu korkealle, se on mm. siivittänyt lääketieteen ja terveysteknologian tutkimusta. Suomessa on ainutlaatuinen kolmikantainen yhteistyö tutkimuksen, terveydenhoidon ja yritysten kesken, ja tähän yhteistyöhön perustuvat useimmat terveysteknologian innovaatiot, tuotteet ja järjestelmät. Ainutlaatuiset innovatiiviset pioneerituotteet sekä Suomen pienet kotimarkinnat ovat motivoineet kasvuhakuisia yrityksiä suuntautumaan kansainvälisille markkinoille. Kotimarkkinoilla kasvu on ollut epäyhtenäistä Kotimarkkinoilla lääkintätekniikan tuotteet voidaan jakaa kolmeen osaan: lääkintätekniikan laitteisiin, suurempiin järjestelmiin ja tarvikkeisiin. Markkinat voidaan puolestaan jakaa kahtia toisaalta kuluttajamarkkinoihin, ja toisaalta terveydenhoitoa antavien ammatti-instituutioiden (sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat) käyttämään lääkintätekniikkaan. Vaikka lääkintätekniikan kotimainen kulutus on kasvanut tasaisesti v. 1995 2006, terveydenhoidon menojen tahdissa, taloudellisen laman jälkeinen myynnin vaihtelu eri tuoteryhmissä on vuosittain ollut suurta. Ehkä merkittävin piirre tämän kymmenvuotiskauden aikana on ollut, että kirurgisten instrumenttien, hammashoidon välineiden ja mekanoterapeuttisten välineiden -ryhmän tuotteiden kulutus on noussut aivan uudelle tasolle, kaksinkertaiseksi 90-luvun loppuun verrattuna. Toinen merkittävä piirre on ollut in vitro -diagnostiikan tutkimuksen kasvu terveydenhoidossa. Kolmas, ehkä yllättävin muutos on ollut apuvälineiden käytön voimakas lisääntyminen. Luultavasti seuraava suuri megatrendi on apuvälineiden kysynnän voimakas kasvu, kun vanhusväestö lisääntyy ja itsenäiseen suoriutumiseen tarvitaan uusia välineitä. 2 Toimialan kuva 17

250 200 150 Meuro 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi 1 Sähkö LL (VK -14 %) 2 Röntgen (VK 20 %) 3 Kalusteet (VK 21 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 9 %) 5 Apuväline (VK 13 %) 6 IVD (VK 8 %) Kuva 2.3. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien kulutus Suomessa vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Vuonna 2006 Suomen lääkintätekniikan laitteiden kokonaismarkkinat kuudessa pääryhmässä kohosivat 610 miljoonaan euroon (kuva 2.3). Tämän lisäksi kotimaista kulutusta kasvatti terveydenhoidon tietotekniikka (ICT), jonka kustannukset kohosivat vuonna 2005 STAKESin arvion mukaan 215 miljoonaan euroon. Yhteensä lääkintätekniikan ja terveydenhoidon ICT:n kulut nousivat vuonna 2006 Suomessa arviolta noin 830 miljoonaan euroon. Kuten kuvasta 2.3 näkyy, kotimarkkinoilla suurin myynti kertyy kirurgisista instrumenteista, hammashoidon välineistä, mekanoterapeuttisista välineistä ja IVD- tutkimuksen välineistä. Ortopedisten ja liikunnallisten apuvälineiden markkinoiden kasvu on ollut dramaattinen, vuonna 2006 niitä myytiin noin 120 miljoonalla eurolla ja kasvu ilmeisesti jatkuu. Kirurgisia instrumentteja ml. hammashoidon välineet myytiin Suomessa vuonna 2006 noin 208 miljoonalla eurolla. IVD-tutkimuksen analysaattoreita ja reagensseja myytiin vastaavasti 175 milj. euron arvosta. IVD-tutkimuksen välineiden kysynnän kasvu jatkuu yhä, mikä kuvastaa diagnostiikan voimakasta kehittymistä ja sen yhä suurempaa merkitystä terveydenhoidossa. Myös röntgenlaitteita ja radiologisia laitteita myytiin vilkkaasti noin 72 milj. eurolla vuonna 2006. Kuvasta 2.3 näkyy, että vuotuiset vaihtelut röntgenlaitteiden kotimaankaupassa ovat olleet suuria, mutta trendikäyrä usemman vuoden ylitse on nouseva. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden kauppa sekä lääkintäkalusteiden myynti kotimaan markkinoilla on ollut vähäisempää. Terveydenhoidon palvelutarjonnan siirtyminen enenevässä määrin yksityiselle sektorille voi pitkällä aikavälillä positiivisesti vaikuttaa paitsi palveluiden tarjontaan myös lääkintätekniikan tuotteiden markkinoihin ja kysyntään. 18 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Tuotanto ja sen kasvuryhmät Järjestelmäkaupat ovat paljolti sidoksissa kansallisiin terveydenhoitokäytäntöihin ja prosesseihin. Ne vaativat paikallisiin oloihin sovittamista, jolloin niiden myyminen vientimarkkinoille on vaikeampaa kuin yksittäisten laitteiden. Monesti se onnistuu vain hyvin suurilta kansainvälisiltä toimijoilta, koska ne pystyvät usein toimittamaan ison kokonaisuuden samalla kertaa. Näin ne saavat asiakkaan helpommin omaksumaan uusia käytäntöjä ja prosesseja. Kotimaiset terveysteknologian yritykset ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä, joten siksi Suomen lääkintälaitteiden vientikauppa on pääsääntöisesti toistaiseksi ollut tarkkaan tietylle kapealle sektorille fokusoitunutta laitekauppaa. Kotimarkkinoiden ja yritysten pieni koko ei ole estänyt innovatiivisia tuotteita tarjoavia yrityksiä kasvamasta nopeasti, ja veturina kasvussa onkin ollut vienti. Jokaisessa lääkintätekniikan pääryhmässä apuvälineita ja lääkintäkalusteita lukuunottamatta vientiin menee lähes koko tuotanto, joka vuonna 2006 nousi arviolta miljardiin euroon. Itse asiassa kokonaisvienti on Suomen lääkintätekniikan kokonaistuotantoa suurempi, mikä tarkoittaa jälleenvientiin menevän myös tuontitavaraa, jota Suomessa ei valmisteta (kuva 2.4). 350 300 250 Meuro 200 150 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi 1 Sähkö LL (VK 7 %) 2 Röntgen (VK 15 %) 3 Kalusteet (VK 9 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 14 %) 5 Apuväline (VK 23 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.4. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuotanto Suomessa vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Kuvassa 2.4 näkyvät lääkintätekniikan tuotannon pääryhmät ja niiden kehitys vuodesta 1995. Kuvasta voidaan havaita, että nopeimmin on kasvanut pääryhmä kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, jonka tuotannon arvo kohosi vuonna 2006 yhteensä 312 milj. euroon. Toiseksi suurim- 2 Toimialan kuva 19

pana on IVD-tutkimuslaitteiden ml. reagenssit tuotanto, joka kohosi arviolta 236 milj. euroon. Kolmanneksi suurimmaksi on noussut kasvava röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto, joka oli samana vuonna arvoltaan noin 200 milj. euroa. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden valmistus oli suurta, arvoltaan 170 miljoonaa euroa, mutta tuotanto ei ole moneen vuoteen lisääntynyt tältä tasolta. Lääkintäkalusteiden tilastoitu tuotanto ei myöskään ole osoittanut kasvun merkkejä, ja apuvälineiden valmistus Suomessa on taantunut, päinvastoin kuin kotimainen kysyntä. Tuonti korvaa kotimaisen valmistuksen kapeutta Kannattava tuotanto edellyttää keskittymistä ydinosaamiseen ja siten suurta volyymia ja vientiä. Tästä johtuen Suomessa valmistetaan suhteellisen harvoja lääkintätekniikan laitteita ja tuonnilla katetaan useimmilla aloilla kotimainen kysyntä. Tämän kotimaisen kysynnän ja tuonnin yhdenmukaisen kehityksen vuosina 1995 2006 voi havaita kuvasta 2.1, jossa tuonnin ja kotimaisen kulutuksen arvon kehitys on piirretty samaan kuvioon. Lääkintätekniikan tuonti oli vuonna 2006 arvoltaan 680 milj. euroa, hieman vastaavaa kotimaista kulutusta suurempi. Viime vuosina monet suomalaiset terveysteknologian yritykset ovat siirtyneet ulkomaisten konsernien osaksi. Tämän seurauksena Suomessa oleva tuotanto on ketjuuntunut muissa maissa olevien valmistusyksiköiden kanssa, mikä on aiheuttanut sen, että tuonti on noussut jopa nopeammin kuin kotimainen kysyntä. Tämä merkitsee, että kotimaassa valmistettava tuotanto sisältää yhä enemmän ulkomaisia osia, komponentteja ja tarvikkeita. Tuonti sisältää paljolti myös elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, mikä ei sinällään näy tilastoissa lääkintätekniikan tuontina. 300 250 200 Meuro 150 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi 1 Sähkö LL (VK 11 %) 2 Röntgen (VK 13 %) 3 Kalusteet (VK 6 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 11 %) 5 Apuväline (VK 11 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.5. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuonti Suomeen vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) 20 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Kuten Suomen lääkintätekniikan kulutuksessa, tuonnissakin suurimman ja nopeimmin kasvavan pääryhmän muodostavat kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, joita tuotiin Suomeen vuonna 2006 yhteensä 250 milj. euron arvosta (kuva 2.5). Yli 200 milj. euron arvosta tuotiin myös IVD-tutkimusvälineitä, joita toisaalta myös Suomesta vientiin runsaasti. Hieman yllättäen ortopedisten ja liikunnan apuvälineiden kuluttajille suuntautuva kotimaankauppa on suurimmalta osalta tuonnin varassa ja näiden apuvälineiden tuonti Suomeen vuonna 2006 nousi yhteensä 108 milj. euroon. Röntgenlaitteiden sekä sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden tuonti on kehittynyt maltillisesti. Kumpaakin pääryhmää tuotiin Suomeen noin 50 milj. euron arvosta. Lääkintäkalusteiden tuonti kuten vientikin on melko vähäistä. 2.2 Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet Kuva 2.6. GE Healthcare Oy:n diagnosointi-, potilasvalvonta- sekä terapialaitteita tehohoitoympäristössä. Sähköisillä lääkinnällisillä laitteilla on pitkä kehityshistoria, joka juontaa juurensa 1960-luvun USA:sta ja silloin tapahtuneesta hyppäyksenomaisesta transistorien, avaruusohjelmien ja tietokoneiden kehityksestä. Tällöin kehittyi ensimmäinen sukupolvi sydäntahdistimia, kuulolaitteita, sydäntutkimuslaitteita ja sittemmin endoskooppeja tähystykseen. Myöhemmin tämän huipputeknologiaa edustavan teollisuudenalan tuoteryhmiä olivat mm. diagnostiikkaan liittyvät ultraäänilaitteet ja MRI-magneettikuvauslaitteet. Usean vuosikymmenen kuluessa näistä tuli vakiotuotteita läntisen maailman terveydenhoidossa. 6 Tässä raportissa pääryhmä sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet koostuu kolmesta alaryhmästä: rekisteröivistä sydäntutkimuslaitteista, potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteista sekä ultravioletti-ja infrapunalaitteista. Suomessa 6 Sähköisten lääkintälaitteiden varhainen kehitys vuoteen 2000: US Industry profile Electromedical and electrotherapeutic apparatus, http://www.answers.com/topic/ electromedical-and-electrotherapeutic-apparatus?cat=biz-fin 2 Toimialan kuva 21

ei valmisteta rekisteröiviä EKG sydäntutkimuslaitteita eikä terapeuttisia ultravioletti- ja infrapunalaitteita, joten tuotanto ja vienti koostuvat sähköisten potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteiden ryhmästä. Potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteisiin sisältyvät mm. ultraäänipyyhkäisylaitteet, MRI- eli magneettiresonanssikuvauslaitteet, sekä Suomessa pääasiallisesti potilasvalvontalaitteet. Tuotanto ja vienti koostuvat lähinnä potilasvalvontalaitteista ja MRI-laitteista, koska muita ryhmän laitteita ei Suomessa suuressa määrin valmisteta. Vuonna 2006 Suomesta vietiin potilasvalvontalaitteita 184 milj. euron arvosta ja MRI-laitteita vastaavasti 21 milj. eurolla (kuva 2.7). Kotimaahan MRI-laitteita ja potilasvalvontalaitteita ei juurikaan myydä, joten lähes koko tuotanto menee vientiin. Paras vientimaa on ollut pitkään USA, josta myös lääkintälaitteiden tuonti on ollut suurinta. Kuvan 2.7 tuontiin on kirjattu valmiit sähköiset diagnostiset laitteet ja valvontalaitteet, jotka pääasiassa jäävät Suomen markkinoille. Ultravioletti- ja infrapunalaitteiden sekä EKG- sydäntutkimuslaitteiden tuonti Suomeen oli vuonna 2006 kummassakin ryhmässä vain yhden miljoonan euron luokkaa. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden toimialalle kohdistetun tuonnin ulkopuolelle jää tämän raportin laskelmassa useamman kymmenen miljoonan euron epäsuora elektronisten osien, komponenttien ja tietotekniikan laitteiden tuonti. Tämä käytetään panoksina teollisessa valmistuksessa ja viennissä. Valmiiden laitteiden tuonti on pysynyt samalla tasolla vuosikymmenen ajan. Koko pääryhmän laitteiden kaupan tase on vahvasti positiivinen. Kuvan 2.7 taseessa vienti on noin neljä kertaa tuontia suurempi. Vientitoimitusten ajoittuminen on tehnyt laskennallisen kulutuksen vuonna 2001 negatiiviseksi. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden laskennallinen kotimainen kysyntä (kulutus) on melko pientä, noin 250 200 150 Meuro 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-50 Vuosi Tuotanto (VK 7 %) Tuonti (VK 11 %) Vienti (VK 8 %) Kulutus (VK -14 %) Kuva 2.7. Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 22 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

5 10 milj. euroa vuosittain (elektronisten osien ja komponenttien jäädessä laskelman ulkopuolelle). Instrumentarium Oy:n vaikutus sähköisten lääkinnällisten laitteiden kehitykseen ja tuotantoon Suomessa on ollut ratkaiseva. Yritys panosti anestesian ja tehohoidon potilasvalvontalaitteisiin ja MRI-laitteisiin. Se sai 1980- luvun lopulla aikaan nopean tuotannon ja viennin kasvun, joka jatkui 1990- luvulla USA:ssa tehtyjen yrityskauppojen myötä. Myöhemmin vuonna 2003 USA:n jättiyrityksen General Electricin Medical-ryhmä, joka on Yhdysvalloissa sähköisten lääkinnällisten laitteiden suurin valmistaja, osti Instrumentariumin tuotannon. Samalla siirtyi tytäryhtiöiden liikevaihto mukaan lukien noin miljardin euron lääkintätekniikan valmistus ulkomaiseen omistukseen. 8 Kaupan mukana siirtyivät mm. Datex-Ohmedan potilasvalvontalaitteet sekä anestesia- ja hengityskoneet, kuin myös Imaging-yksikön hammasröntgen-, mammografia- sekä MRI-laitteet. Potilasvalvontalaitteet lienevät myyntiarvoltaan Suomen suurin lääkintätekniikan laitteiden valmistuksen ja viennin tuoteryhmä. Sittemmin vuonna 2005 Imaging-yksikön hammasröntgenliiketoiminta eriytyi itsenäiseksi PaloDEx Group Oy:ksi. 2.3 Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet Kuva 2.8. PaloDEx Oy:n digitaalinen panoraamahammasröntgenlaite CRANEX Novus. Pääryhmä sisältää alaryhminä röntgenlaitteet, muut radiologiset laitteet, sekä röntgenputket ja generaattorit. Röngenlaitteisiin luetaan tietokonetomografit (CT=computed tomography), hammasröntgenlaitteet ja muut lääkinnälliset röntgenlaitteet. Kuvantamiseen käytettäviä tietokonetomografi- Luukkanen Harri (1988), Lääkintätekniikan markkinat Suomessa ja kehitysnäkymät 1990- luvulle. VTT Informaatiotekniikan tutkimusosasto, 228 s. 8 Salo Irmeli (2003), Hyvästi Instrumentarium TE-analyysi 26.3.2003. Lähde: www.talouselama.fi 2 Toimialan kuva 23

alaitteita ei Suomessa valmisteta. Myös röntgenputkien tuotanto puuttuu Suomesta. Tuotanto ja vienti koostuvat pääasiassa hammashoidon laitteista ja muista röntgenlaitteista sekä röntgengeneraattoreista. Tuonti korvaa paljolti sitä osaa laitteista, jota Suomessa ei valmisteta. Noin puolet tuotannosta on röntgenputkia ja -generaattoreita. Muu osa koostuu pääosin muista kuin hammashoidon röntgenlaitteista ja CT-laitteista. Kotimaiset markkinat (kulutus) ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä, ja samassa suhteessa tuonti on lisääntynyt. Röntgenlaitteiden ulkomaankaupassa tase on voimakkaasti ylijäämäinen, sillä vienti on noin kolminkertainen tuontiin nähden. Vuonna 2006 röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto kohosi yhteensä noin 200 milj. euroon ja valmistus meni lähes kokonaan vientiin (kuva 2.9). 250 200 M Euro 150 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi Tuotanto (VK 15 %) Tuonti (VK 13 %) Vienti (VK 12 %) Kulutus (VK 20 %) Kuva 2.9. Röntgen ja radiologiset laitteet yhteensä. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Röntgensäteiden käytöllä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja kuvantamisessa on pitkät perinteet; W. C. Röntgen löysi röntgensäteilyn vuonna 1895 ja keksinnän hyödyntäminen lääketieteessä aloitettiin lähes välittömästi. Röngenlaitteet ovat potilaiden tutkimuksessa terveysasemien ja sairaaloiden vakiintuneita välineitä, joiden käytössä pyritään suuriin volyymeihin. 1980-luvulla alkanut siirtyminen digitaaliseen kuvien tallentamiseen on tehnyt mahdolliseksi kuvien tehokkaan digitaalisen arkistoinnin ja jakelun (PACS, picture archiving and communication systems). Suomessa röntgenlaitteiden kotimainen valmistus käynnistyi laajemmassa mitassa vuonna 1973 Valmet Oy:n Instrumenttitehtaalla, kun yritys alkoi valmistaa mikroprosessitekniikkaan perustuvia röntgengeneraattoreita. Myöhemmin Medivalmet valmisti laajassa mitassa kotimaahan röntgenkuvauksen laitteita. Perinteinen röntgenlaitteiden valmistus on jatkunut eri muodoissa ja se on tänään lääkintätekniikan nopeimmin kasvavia tuoteryhmiä Suomessa. 24 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Kotimaiseen innovaatioon perustuva panoraamahammasröntgenlaite on ollut erittäin menestynyt vientituote, ja samaa innovaatiota osittain samojen keksijöiden toimesta on hyödynnetty kolmessa eri yrityksessä. Myös mammografiaan käytettyjä kuvantamislaitteita valmistetaan Suomessa. 200 180 160 140 M Euro 120 100 80 Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 2.10. Röntgen- ja CT-laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. Röntgen- ja CT-laitteiden markkinat vuosina 1995 2006 on esitetty kuvassa 2.10. CT-laitteita ei Suomessa valmisteta, joten niiden kysyntä katetaan tuonnilla. Suomen tuotanto ja vienti koostuu hammasröntgenlaitteista ja muista röngenlaitteista. Hammasröntgenlaitteita vietiin vuonna 2006 yhteensä 117 milj. euron ja muita röntgenlaitteita 27 milj. euron arvosta. Röntgenlaitteiden viennistä 2/3 suuntautui EU:n ulkopuolisiin maihin. Vienti on melkein kymmenkertainen tuontiin verrattuna. Viime vuosina myös muiden radiologisten laitteiden valmistus on lisääntynyt, kun sädehoidon menetelmät ovat kehittyneet. Näitä muita radiologisia laitteita ovat alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat laitteet, joita käytetään mm. syövän sädehoidossa ja varjoainekuvauksissa. Laitteita valmistetaan vain Suomen kotimarkkinoita varten. Merkittävää vientiä tai tuontia ei esiinny. Kotimarkkinoilla radiologisten laitteiden kysyntä on lisääntynyt, kun noin 20 sairaanhoitopiiriin on hankittu viime vuosina sädehoidon laitteet (kuva 2.11). Röntgenputkia ja -generaattoreita käytetään röntgenlaitteiden valmistuksessa sekä huollossa varaosina. Varjostimet ovat suojavarusteita, joilla voidaan välttää tai suunnata haitallista säteilyä. Suomessa on pienehköä röntgengeneraattorien valmistusta, mutta röntgenputket ovat pääosin tuontitavaraa. Suurin osa maahan tuoduista röntgenputkista ja generaattoreista suuntautuu jälleenvientiin röntgenlaitteiden oheistuotteina, kuten kuvasta 2.12 näkyy. Tarkastellessaan Euroopan kuvantamislaitteiden kokonaismarkkinoita ja näköaloja Frost & Sullivan -tutkimustoimisto näkee MRI-laitteiden kysynnän 2 Toimialan kuva 25

lupaavimpana. Laitevalmistajat pyrkivät innovatiivisillä rahoitusratkaisulla, mm. leasingsopimuksilla, rahoittamaan käyttäjien laitehankintoja, jotka ovat kokoluokaltaan varsin suuria. Ultraäänilaitteiden segmentti on kuvantamislaitteissa suurin, mutta sen kasvunäkymiä varjostavat kypsät ja saturoituneet markkinat. Tietokonetomografialaitteissa on saavutettu kasvun jälkeen tasaantuminen, ja kysyntä on etupäässä nykyisen laitekannan korvaamista, samalla kun vanhaa laitekantaa yritetään päivittää moderniksi. Röntgenlaitteiden osalta digitaaliset kuvauslaitteet korvaavat hitaasti vanhoja analogisia ja fluoroskopiaan perustuvia laitteita. Kokonaisuutena MRI-laitteiden segmentti osoittaa suurinta kasvupontentiaalia Euroopassa. 9 25 20 M Euro 15 10 Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi Kuva 2.11. Alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat radiologiset laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 50 40 30 M Euro 20 10 Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007-10 Vuosi Kuva 2.12. Röntgenputket, -varjostimet ja -generaattorit. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina 1995 2006, käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 9 Frost & Sullivan (2005), European markets for key medical imaging modalities. Market Engineering Research, 7.5.2005. Lähde: http://www.frost.com 26 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT