1 Taustakysymykset: Kuntanumero ja kunta: 687 Rautavaara Maakunta: Pohjois-Savo Kunnan yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinumero): kunnanjohtaja Unto Murto unto.murto@rautavaara.fi, 040 860 8100 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1.OSIO: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntien lukumäärä ei ole julkisen sektorin ja kuntien kokonaiskustannuksia selittävä tekijä, joten koko lähtöasetelma on virheellinen, jos pyritään varautumaan väestön vanhenemiseen ja julkisen talouden kiristymiseen. Rautavaaran kunta toteutti PARAS-lainsäädännön velvoitteen 1.1.2012, jolloin aloitti toimintansa KYSTERI eli perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämisen liikelaitos Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin organisaatiossa. KYSTERI on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin neljästä palvelualueesta. Sen omia päätöksentekoelimiä ovat tilaajatoimikunta ja johtokunta. KYSTERIn perusterveydenhuollon liikelaitoksessa ovat mukana Leppävirran, Kaavin, Rautavaaran, Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kunnat ja Juankosken kaupunki. Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri otti vastuulleen näiden kuntien perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisen 1.1.2012 alkaen. Kotisairaanhoito jää edelleen kuntien järjestettäväksi. KYSTERIIn siirtyi kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilta yhteensä noin 450 työntekijää, laitospaikkoja Kysterissä on noin 250. Rautavaaran kunnasta siirtyy 11 työntekijää. Kuntarakennetta ei ole syytä muuttaa muuten kuin kuntien omilla vapaaehtoisilla päätöksillä ja ilman valtion puuttumista itsehallinnollisten kuntien päätöksentekoon. Palvelurakennetta on syytä uudistaa ja lähtökohtana on oltava julkisen talouden kantokyky ja sen mukaan mitoitettu velvoittava lainsäädäntö. Valtion tehtävä on säätää lakisääteiset palvelut ja niiden laadullinen/määrällinen minimitaso. Kuntien tehtävä on toimia paikalliset olosuhteet huomioiden käytettävissä olevilla resursseilla parhaalla mahdollisella tavalla ja tuotettava palvelut joko omana tuotantona, yhteistyössä tai ostopalveluita käyttäen niin, että vähintään lain minimi täyttyy. Paikallisten olosuhteiden huomioiminen onnistuu parhaiten lähidemokratiasta ja riittävän kompakteista kunnista käsin, mikä ei mahdollistu suurkunnissa. Uudistuksen tilastolliset perustelut ovat oikeat. Suomen väestö ikääntyy, terveys- ja hoivamenot kasvavat ja huoltosuhde heikkenee. Nämä tosiasiat pysyvät kuitenkin samoina kuntarajoista riippumatta. Kaikki asiantuntijat tietävät, että erityyppisissä palveluissa ihanteellinen väestöpohja vaihtelee suuresti. Kuntarajojen pakkovallankumous ei siten tuo ratkaisua ongelmiin. Päinvastoin se hävittäisi yhden keskeisen menestystekijän eli nykyisten toimijoiden sosiaalisen pääoman.
Ennen kuntaliitosprosesseja tulee olla selvillä kuntien ja valtion tehtävät, niiden suhde ja rahoitus. Kuntien tehtävien vähentämisen yhteydessä on tarkasteltava kokonaisuudessaan yhteiskunnan tuottamaa palvelurepertuaaria. On tiettyjä tehtäviä ja subjektiivisia oikeuksia, joista on kyettävä luopumaan ja korostettava ihmisten omaa vastuun kantoa. 2 2. OSIO: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakenne-tarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? * Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestönkehitysarvio vastaa tilastokeskuksen ennusteita. Väestörakenteen osalta koko Pohjois- Savon väestö vanhenee eikä kuntien yhdistäminen muuta yhteenlaskettua väestörakennetta maakunnassa. Näkökulma on mekaaninen kun sen pitäisi olla siinä, miten väestön vanhetessa selvitään pienimmällä mahdollisella kustannusten nousulla. Rautavaaran kunnan (kuten koko Suomen) väestörakenteen ikääntyminen on tosiasia. Se ei ole peruste kuntajaotuksen muutokselle. * Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouden ennustaminen on vaikeaa pitkällä aikavälillä, kuten se on jo lyhyelläkin aikavälillä. Monet aiemmat trendilaskelmat ovat menneet olennaisesti pieleen. Kysymys on siitä, mitä toimenpiteitä tehdään ja sopeutetaanko taloutta ja tehdäänkö tuottavuutta nostavia toimintatapojen muutoksia. Valtionosuusriski on terminä harhaanjohtava, koska valtionosuus maksetaan väestörakenteen perusteella. Kunnassa, jossa on puolet enemmän ikääntyneitä ei ole puolet suurempaa riskiä, koska valtio ei voi jättää valtionosuutta maksamatta yksittäisiltä kunnilta. Valtionosuus on korvaus valtion lailla säätämien tehtävien hoitamisesta. Ei ole olemassa valtionosuusvetoisia kuntia. Valtionosuusvetoiset kunnat ja listaukset niistä - Kuntaliitonkin toimesta - ovat kuntia aliarvioivia, vääriä mielikuvia ylläpitäviä ja vastakkain asettelua luovia. Kuvaus valtionosuusvetoinen kunta, luo ja sillä luodaan kuvaa johtamistaidoiltaan heikommasta kuntapäättäjien ja virkamiesten joukosta reppanasakkia, toisten elätettäviä, pärjättäisiin paremmin, jos noita ei olisi asenneilmastoa. Valtionosuus on tuloerä hyvinvoinnin ylläpitoon niihin peruspalvelukustannuksiin yhtäläiset perusoikeudet ja tasapuolisuus Suomen kansalaisia, kuntalaisia kohtaan takaavat ja edellyttävät julkiselta vallalta valtiolta ja kunnilta toimijoina. Erilaisen kustannusrakenteen aiheuttaa ja ovat aiheuttaneet useat tekijät maamme kehityksessä aina 1960-luvulta tarkasteltuna; maasta-, ja maassamuutto, kaupungistuminen, väestörakenteen muutokset, ikääntyminen, alueelliset merkittävät sairastavuuserot, syntyvyyden alueelliset erot, työpaikkakehitys kansallisena ja globaalina muutoksena, tehty ja tekemätön aluepolitiikka.. jne monet muut tekijät. * Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Tarkastelu on oikeanlainen eikä anna aihetta kuntajaotuksen muuttamiseen Rautavaaran osalta. * Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työpaikkaomavaraisuuden mittaaminen on vaikeaa, koska työpiste saatetaan kirjata yrityksen tai yhteistoiminta-alueen päätoimipaikan mukaan eikä sen mukaan missä työtä tosiasiallisesti tehdään. Rautavaaran kunnan todellinen työpaikkaomavaraisuus on todennäköisesti tilastoja korkeampi, mutta tätä on vaikea todentaa ilman täyden aineiston saamista kunnan käyttöön. Pohtiessaan kuntalaisen asiointia ja työssäkäyntialuetta työryhmä onnistui arviossaan. Rautavaaran laajakaistakunnasta ei juurikaan pendelöidä ja se on erittäin pientä kaikkiin suuntiin.
3 Eniten pendelöintiä on Kuopioon (5,6%), sitten Nilsiään (4,7 %), Nurmekseen (3,7%) ja Iisalmeen (2,6%). Erikoiskaupan asiointi Nilsiään (24 %) ja Kuopioon (21%). Jatkosuunnittelu tarvitsee tuekseen vahvaa paikallista näkemystä. Täten työssäkäyntisuunta ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta, koska suurimmalle osalle rautavaaralaisille päivittäisen asioinnin suunta on oma kuntakeskus. Erikoistavarakaupoissa asioiminen ei ole päivittäiseen elämänpiiriin kuuluva asia. Mm. oma koti, ulkoilualueet, lähikaupat, päiväkodit, koulut ja lähin terveyspalveluja tarjoava piste ovat todellisia päivittäiseen elämänpiiriin kuuluvia toimintoja. * Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Rautavaaran kunnan 1.848 vakituista asukasta on riittävä väestöpohja kaikkien muiden kunnallisten peruspalvelujen järjestämiseen lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja ammatillista koulutusta sekä pelastustointa. Kunnan talous on tasapainossa. Rautavaara tuottaa palvelut olennaisesti koko maan keskiarvoa edullisemmin erityisesti niissä toiminnoissa, joissa päätösvalta palvelun järjestämisestä on kunnalla itsellään. Niissä palveluissa, jotka valtio on pakottanut lainsäädännöllä järjestämään toisin tai laajemmalla väestöpohjalla, ovat kustannukset kasvaneet verrattuna kunnan itse järjestämään aiempaan toimintamalliin. * Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Rautavaara kuten koko pohjoisen Pohjois-Savon elinkeinorakenne poikkeaa olennaisesti Kuopiosta ja maakunnan eteläosasta. Elinkeinojen kehittämisessä paikallistuntemus on tärkeää. Rautavaara paikallisyhteisönä pystyy kehittämään elinkeinoja parhaiten paikallisesti omien luontaisten vahvuuksien kautta. Erityisasiantuntemus ja yritysrahoitus erilaisiin kehittämishankkeisiin on saatavissa valtion erilaisten kehittämisorganisaatioiden kautta. Kunta hankkii elinkeinopalveluita Koillis-Savon Kehitys Oy:ltä ja Ylä-Savon Kehitys Oy:ltä sekä Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ltä. * Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? On korjattava selvä virhe osan II selvityksen sivulta 186 kohta Erityisolosuhteet, josta puuttuu Rautavaaran kunnan erityisolosuhteet eli kunta on pitkien etäisyyksien ja harvaan asuttu kunta. (Puitelaki 5). Selvityksessä mainitaan vain saaristo-osakuntina Pohjois-Savossa Kuopio ja Tervo. Rautavaaran kunta on ainoa kunta Pohjois-Savossa, jolla on tämä status. Lähtökohtainen olettama, että suurkunta olisi ratkaisu, on väärä. Näin suuri kunta ei muodosta toiminnallista kokonaisuutta vaan mammuttiorganisaation, joka ei kykene tunnistamaan paikallisia erityispiirteitä. Mikäli pakkokuntaliitoksia tulee, olisi luontevampaa, että niitä tapahtuu keskinäisillä pienemmillä liitoksilla, jolloin paikallistuntemus ei katoa ja kunnan kehittäminen pohjautuu paikallisiin olosuhteisiin ja niiden huomioimiseen itse päätetyillä painotuksilla resurssit kohdentaen. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? * Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Kyllä. * Taloustarkastelunäkökulmien osalta? - Kyllä. * Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? - Kyllä. * Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Kyllä. * Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? - Ei.
* Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? - Ei. 4 * Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Ei. 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? 2 osion 1 kohdassa on vastattu näihin kohtiin. Omalla toiminnalla kunta pystyy vaikuttamaan tulevaisuuteen. Työryhmän työ sisältää tulkintoja ja johtopäätöksiä, joista Rautavaaran kunta on eri mieltä. Pienkunnan rooli liittyy kunnan elinvoimaisuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen. On selvää, että ilman kuntaa olisi jäänyt moni yritys syntymättä, Metsäkartanon matkailualue rakentamatta, lähiruoka ostamatta ja mökkitontti kaavoittamatta. Kunta voi omana yhteisönä olla aktiivinen, eloisa ja elinvoimainen vaikka tilastojen perustella sen pitäisi olla kaikkea muuta. Rautavaaran kunnassa ihminen ja ympäristö ovat löytäneet toisensa: Luontaisia kunnan elinkeinopolitiikan painopisteitä ovat mm. luontomatkailu ja ohjelmapalvelut; Tiilikkajärven kansallispuisto, Metsäkartano, ulkoilureitit ja moottorikelkkailureitit, hyvinvointipalvelut, metsien talous- ja virkistyskäyttö. Kunta panostaa vanhojen yritysten kehittämiseen ja uusien yritysten perustamiseen sekä varautuu lähialueen kaivoshankkeisiin. Vesistöjen hyödyntämiseen Jokisuunniemi ja Paljakan energiakaava. Lisäksi kuntalaiset ovat tutkimustenkin mukaan olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä sekä kunnan että Koillis-Savon Kehitys Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palveluihin. Työryhmän taustamateriaaleja ei ole toimitettu Rautavaaran kunnalle muun raportin yhteydessä, joten sen tarkistaminen mihin mikäkin raportin toteamus liittyy, on mahdotonta jo puhtaasti aikataulullisista syistä. Vastausaikaa olisi tullut antaa ainakin kesäkuuhun saakka, jotta olisi ollut mahdollista käyttää asiantuntija-apua, käydä neuvotteluja muiden kuntien kanssa, pitää tilaisuuksia päättäjien kanssa sekä tutustua huolel-lisesti kaikkiin raportin yksityiskohtiin taustalaskelmineen. Lisäksi yli 60 % kuntien budjeteista on SOTE -palveluja, joiden järjestämisestä jatkossa ei ole selvyyttä tämän vastauksen antohetkellä. Käytännössä kunnat eivät lausuntohetkellä tiedä, mihin kantaa ottavat. SoTe-järjestämistyöryhmän esityksistä ei ole tietoa. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ei mitään, koska kuntaliitoksia tulee tehdä vain kuntien omilla päätöksillä vapaaehtoisuuteen liittyen. Rautavaaran kunnan osalta ei ole tarvetta kuntajaotuksen muutokseen, eivätkä edellä mainituissa tekijöissä tapahtuvat muutokset vaikuta tähän asetelmaan. Rautavaaran kunta on valmis neuvottelemaan vapaaehtoisuuteen pohjautuvista kuntaliitoksista maantieteellisesti järkevällä alueella, joka muodostuisi Rautavaaran osalta luontevasti Kuopion seutukuntaan. Kuntarakenneuudistusta tulee tarkastella myös palvelujen saavutettavuutta (lähipalvelut) ja laatua asiakkaiden eli kuntalaisten näkökulmasta. On suuri yllätys, että hallitus ei halua esimerkiksi kehittää PARAS-hankkeen seurauksena syntyneitä alueita, vaan se haluaa jopa hajottaa niitä. Tämä antaa toisaalta mahdollisuuden miettiä koko PARAShanketta kriittisesti siten, että kunnassa voisi aivan hyvin olla vaikka alle 2.000 asukasta, jos tehtävänjakoja mietittäisiin kunta-maakunta-valtiotasolla uudestaan. Rautavaaran kunnan lähipalvelut turvattava. Rautavaaran kunta kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon (Puitelaki 5). Valtion tulee turvata kattavien ja laadukkaiden palveluiden saatavuus yhdenmukaisesti koko maassa edistämällä kuntien taloudellista asemaa tämän toteutumiseksi. Verotulojen tasausjärjestelmällä on jatkettava palvelujen tuottamiskustannusten paikallisten erojen tasaamista.
3 OSIO: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 5 Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Ei. Rautavaaran kunta on valmis neuvottelemaan vain osapuolten vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? - Ei. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Ei. 4. OSIO: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: Ei ole tarvetta selvityksen käynnistämiselle. Ainoastaan kuntien omasta vapaasta tahdosta tapahtuva kuntaliitosselvitys on perusteltua. Tällöin kaikki mukana olevat kunnat ovat aidosti sitoutuneet ja motivoituneet prosessiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys: Ei ole tarvetta selvityksen käynnistämiselle. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys on ylhäältä tapahtuvaa sanelua ja vastarinta syntyy jo lähtöasetelmasta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi olisi epäoikeudenmukaista. Valtionosuusjärjestelmän olisi oltava kuntakoko- ja kuntarajaneutraali pohjautuen todelliseen väestörakenteeseen, sairastavuuteen ja etäisyystekijöihin. Kunnan on pystyttävä tuottamaan lasääteiset palvelut oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikille väestöryhmille. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi: Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) on yhtä lailla epäoikeudenmukaista. Kuntien rahoitusjärjestelmän olisi oltava kuntakoko- ja kuntarajaneutraali. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella on kunnallisen itsehallinnon heikentämistä. Kunkin kunnan on saatava järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla ja haluamiinsa toimintoihin resursoimalla. Kriteerit johtavat jäykkiin palvelurakenteisiin, mikä lisää veronmaksajien kokonaiskuormaa.
6 Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä: Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä on ehdottomasti suljettava pois kunnallisen itsehallinnon periaatteita loukkaavana. Sitoutuminen ja hyvä lopputulos voi syntyä vain vapaaehtoisuuden ja oman tahdon kautta. Pakkoliitokset eivät tuo tehokkuutta palvelujen järjestämiseen. Lähipalvelut katoavat isommissa kuntayksiköissä, jolloin negatiivinen vaikutus kohdistuu heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Muu, mikä? Rautavaaran kunta uudistaa 13.2.2012 tekemänsä esityksensä valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle, että kaikille maamme puitelain 5 :n kunnille eli pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille tulee laatia ERILLISOHJELMA, jolla turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien olosuhteissa, jossa tulee päästä käytännössä kokeilemaan uudenlaisia toimintamalleja palvelujen ja elinvoiman turvaamiseksi myös pitkien etäisyyksien olosuhteissa. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Rautavaaran laajakaistakunta aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana eikä kunta aio ryhtyä lakkauttamaan itseään omilla päätöksillään. Vapaaehtoisista kuntaliitoksista ilman valtion puuttumista voidaan neuvotella rajanaapureiden kanssa, mikäli yhteinen tahtotilaa löytyy. 3. Perustelunne aikataululle Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmilla, kuten väestön ikääntymisellä ja kestävyysvajeella ei ole mitään tekemistä kuntien lukumäärän kanssa. Ainoa rakentava tapa edetä on kuntien vapaaehtoisuus. 5. OSIO: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntaliitoksia ei tule toteuttaa muuten, kuin kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta. Liitosten keinotekoinen kannustaminen lisää kustannuksia eikä ratkaise Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmia. Ainoa poikkeustapaus, jossa muutostukea voisi perustella, on tilanne, jossa jokin kunta on taloudellisesti niin huonossa kunnossa, että kukaan muu kunta ei huoli sitä kuntaliitoskumppaniksi ennen kuin valtio on kuitannut liittyvän kunnan alijäämät. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensovittaminen liittyy kiinteästi nyt menossa olevaan kuntauudistukseen: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, koulutus, alueellinen kehittämis- edunvalvontatyö ja valtionosuuslainsäädäntö. Valtiovarainministeriössä toimii 1.11.2011 alkaen Julkisen hallinnon ICT-toiminto (JulkICT). JulkICT-toiminnossa työskentelee 30 henkilöä. Toiminnon päätehtäviin kuuluvat tietohallintolain toimeenpano, julkisen hallinnon ICT-strategian suunnittelu ja toteuttaminen sekä valtion ja kuntien ratkaisujen ja palvelujen ohjaus. Lisäksi toiminto vastaa mm. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADE-ohjelma) johtamisesta sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) ja Valtion tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI) toiminnasta. Tavoitteet tulevat pitkälti hallitusohjelmasta, johon tavoitteeksi on kirjattu yhteentoimivuus, sähköiset asiointipalvelut, avoin data, julkisen hallinnon ICT:n säästöt ja valtion ICTpalvelukeskusten toimialariippumattomien tehtävien keskittäminen. Uuteen tietohallintolakiin on kirjattu velvoitteita, joiden avulla kuntia ohjataan yhteensopiviin järjestelmiin. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on jokaisen julkisen organisaation eli jokaisen kunnan tehtävä. Rautavaaran kunta haluaa olla mukana tässä hankkeessa ja saada puitelain :n 5 mukaisesti yhteisen ICT-arkkitehtuurin.
6. OSIO: Lisänäkemyksiä 7 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Vapaaehtoisuus on ainoa rakentava tapa edetä. Kuntaliitosuudistuksen sijaan olisi parannettava tuottavuutta laki- ja normiohjausta purkamalla, lisäämällä yksilön vastuuta ja kannusteita sekä asettamalla kuntien tehtäväkuorma vastaamaan julkisen talouden kestokykyä. Mikäli valtiolla ei ole varaa maksaa nykyisentasoisia valtionosuuksia, on valtion kevennettävä lainsäädännön velvoittavuutta ja kuntien lakisääteisiä tehtäviä, jotta kunnat selviävät aiempaa alemmilla valtionosuuksilla. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. OSIO: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Yleinen ajantasaistaminen. Turvataan luottamushenkilöiden saanti yhteisten asioiden hoitoon. Tilinpäätöksen hallituskäsittelyyn muutos: tp-käsittely huhtikuun loppuun uusien konsernitilinpäätösvelvoitteiden takia. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Pitää olla päätettävää. Muuten ei löydy motivaatiota. Paikallisen itsehallinnon ja oman päätösvallan vahvistaminen on paras keino lisätä kansalaisten mielenkiintoa yhteisiin asioihin. Silloin voi ja kannattaa vaikuttaa. Siirtymällä 70 kunnan Suomeen hävitettäisiin lähidemokratia. Lupaukset uuden lähidemokratian luomisesta eivät vakuuta. Vuosikymmenten puheet suurten kuntien lähidemokratiasta, kaupunginosavaltuustoista eivät ole johtaneet mihinkään toimivaan käytäntöön, eivät missään suurkunnassa. Miksi hävittää jo olemassa oleva, erikokoisiin kuntiin perustuva toimintatapa, kun muusta lähidemokratian mallista ei ole tietoa? Suurissa kunnissa on nykyiselläänkin ongelmia läheisyysperiaatteen toteutumisessa. Pienen kunnan etuna voidaan lähtökohtaisesti pitää päätöksenteon läpinäkyvyyttä, demokraattisuutta ja läheisyysperiaatteen toteutumista. 2. OSIO: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuus- ja verotulontasausjärjestelmän on oltava yksinkertainen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Valtionosuusjärjestelmään riittää väestörakenteen, todellisen sairastavuuden sekä etäisyystekijöiden huomioiminen. Verotulontasaukseen voisi lisätä progression, koska voimakas eriytyminen lisää kuntien välisiä tuloeroja. Valtion ei tule kohdistaa tuloverokevennyksiä kunnille. Valtionosuusjärjestelmän tulee olla sellainen, että kunnat pystyvät selviytymään lakisääteisistä tehtävistään. Metsävero (pääomaverotus) tuloutettava kunnille. Valtionosuuksien tasausjärjestelmä on säilytettävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal-listen käyttökustannusten valtionosuutta määriteltäessä tulee ottaa jatkossakin huomioon kustannuksia lisäävät seikat kuten pitkät välimatkat ja harva-asutus, ikärakenne, sairastavuuskerroin, alhainen tulotaso, työttömyysaste, kunnan huoltosuhde (Rautavaaran huoltosuhde v. 2010 72,9%, huoltosuhde on mittari, joka ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja
työtöntä on yhtä työllistä kohti ja peruspalveluja tarvitsevien määrä, mm. päihdeongelmista, lastensuojelusta sekä maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset). 8 Kuntien valtionosuusjärjestelmää on korjattava nykyistä paremmin ottamaan huomioon kuntien erilainen verotulojen kehittyminen ja siitä seuraava huomattava kansalaisten erilainen verokohtelu. Kuntien välistä verotulotasausta tulee kehittää täyteen (100 %) tasaukseen. 3. OSIO: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: * Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen: Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen. Tehtävien siirto kunnilta maakunnalle, valtiolle tai yhteistoiminta-alueelle ei vähennä julkisen sektorin yhteenlaskettuja vastuita. On pyrittävä todelliseen kuntien kustannusten alentamiseen, ei menojen siirtämiseen toiselle toimijalle. Käytännössä tarvitaan puuttumista subjektiivisiin oikeuksiin, laki- ja normiohjauksen keventämistä sekä kuntien itsehallinnon vahvistamista tuottavuuden olennaisen parantamisen mahdollistamiseksi. * Valtion ja kuntien tehtävänjako: Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen. Rahan siirto taskusta toiseen ei vähennä julkisen sektorin yhteenlaskettua tehtäväkuormaa eikä kustannuksia. Valtion paikallishallinto olisi luontevaa yhdistää maakuntiin, jotta niiden toiminta saadaan demokraattisen kontrollin piiriin ja maahan toimiva maakunnallinen itsehallinto. Valtion tulee ottaa huomioon tehdessään omia säästötoimenpiteitä niiden vaikutukset kuntien kustannusten kasvuun. Esimerkkinä kotihoidon tuen leikkaaminen, jossa kuntien päidähoidon kustannukset kasvaisivat. * Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä: Kunnille ei tule määrätä uusia tehtäviä ellei niitä kompensoida 100 % kunnille. Aiemmin valtio on määrännyt kunnille uusia tehtäviä ns. kustannusneutraalisti vaikka todellisuudessa kuntien kustannukset ovat nousseet. Samoin osassa kustannuksia lisänneestä uudesta lainsäädännöstä valtio on korvannut vain osan todellisesta kustannusten noususta. Tämä on synnyttänyt väärän harhan rahojen riittävyydestä ja luonut epäluottamusta kuntien ja valtion välille. Kuntien vastuita olisi ennemmin karsittava kuin laajennettava. Palvelutuotannon joustoja on lisättävä lainsäädännön pakkopaitaa purkamalla, jotta tuottavuuden parantaminen olisi mahdollista. 4. OSIO: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valittu etenemistie synnyttää epäluottamusta kuntien kesken, heikentää yhteistyön edellytyksiä ja estää tuottavuuden parantamisen ja todellisiin ongelmiin puuttumisen, koska energia kuluu
hallintorajoista kinasteluun. Pakolla ei synny hyvää riippumatta siitä käytetäänkö juridista tai taloudellista pakkoa tai ohjauskeinoja. 9 Kunnat pystyvät sopeuttamaan menonsa, jos valtio lainsäädännöllä sen mahdollistaa. Hyvänä esimerkkinä on 1990-luvun vapaakuntakokeilu laman aikana. Kuntaliitoksia syntyy vapaaehtoisesti ilman valtion pakkoa. Tällöin sitoutuminen on hyvä ja ilmapiiri säilyy myönteisenä. Nykyinen ilmapiiri on vahingollinen Suomelle eikä tilanne rauhoitu ennen kuin nykymuotoinen kuntaliitosuudistus on korvattu kuntauudistukselle, jonka tähtäin on lähidemokratian ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen sekä olennainen tuottavuuden parantaminen osana hyvinvointiyhteiskunnan menojen sopeuttamista vastaamaan käytettävissä olevia tuloja. Rautavaaran laajakaistakunnan perustelut edellä esitetylle ERILLISOHJELMALLE: 1) Suomen ensimmäinen Laajakaistakunta (peitto yli 80%) on valmis panostamaan asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon, jossa mahdollistetaan laajakaistan (valokuitu) myötä informaatioteknologian (ICT) laaja hyödyntäminen kuntalaisille ja yrittäjille julkistenpalvelujen tuottamiseen yhteistyömallilla. Kesällä 2011 rakennetuilla kahdella hankealueella osuuskuntaan liittyneiden kiinteistöjen määrä on noussut 80 % käytössä olevista kiinteistöistä, joten alueiden rakentamiskustannukset ovat huomattavasti ennakoitua suuremmat. Osuuskunta tuntee yhteiskunnallisen vastuunsa ja kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi osuuskunta on rakentanut valokuituverkon myös Rautavaaran taajamaan, joka on markkinaehtoista tukematonta aluetta. Taajamassa on liittyjiä 153 kpl. Osuuskunta on rakentanut verkkoyhteyden Varpaisjärveltä Rautavaaran verkkoon, keskitinpaikat Korpijärvelle ja Varpaisjärven taajamaan, verkkoyhteys on mahdollistanut palvelujen tuottamisen KaisaNetin verkosta. Tuettujen hankealueiden runkoverkon ulkopuolisten kiinteistöliittymien ja taajaman verkottaminen on tukematonta omarahoitteista rakentamista. Hankealueet / toteutusvuosi: yhteensä 313.698,40 1. Nokkamäki-Metsäkartano / 2010-2011: enintään 31.772,00, alv 0 % 2. Kangaslahti-Suojärvi / 2010-2011: enintään 87.776,00 ja alv 0 % 3. Hankamäki-Rannankylä / 2012: enintään 58.572,80 ja alv 0 % 4. Ylä- ja Ala-Luosta / 2013: enintään 77.209,60 ja alv 0% 5. Issakka-Hiirikylä / 2014: enintään 58.368,00 ja alv 0% 6. Kirkonkylä / 2011 (ei tukikelpoista) Jäseniä osuuskunnassa yhteensä n. 850 kpl. Hanke on erittäin tärkeä pitkien etäisyyksien kunnan palvelujen kehittämisessä (Puitelain 5). Rautavaaran kunnan maksuosuus on 8 % hankkeesta. Kunta myöntänyt takausta 1,5 milj. euroa + 800.000 euroa eli 2,3 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit yhteensä 4.775.207 euroa. Valtio+EU 58 %: 2.06084 euroa. Osuuskunta 34%. Piskuinen Rautavaara on tehnyt monin tavoin valokuituhistoriaa: talkoovoimin ja edullisin hinnoin uusien tietoliikenneyhteyksien ääreen on saatettu myös sellaiset käyttäjäryhmät, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tietotekniikan käytöstä. Kuntamme haluaa profiloitua laajakaistakuntana, joka pystyy tarjoamaan asukkailleen, yrittäjilleen ja vapaa-ajanasukkailleen nykyaikaisen asumisen perusinfraan kuuluvan luotettavan tietoliikenneyhteyden koko kunnan alueelle. Laajakaista kaikille-hanke lisää sekä syrjäseudulla asuvien ihmisten tasa-arvoa palvelujen saavutettavuuteen nähden sekä myös ihmisten keskinäistä yhteisöllisyyttä. Vanhusten palvelutarpeet ovat tärkeät, jota valokuidulla voimme tukea. 2) PARAS-puitelain keskeisin tavoite on turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Puitelaissa on määritelty 5 :ssä säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunniksi 28 kuntaa, joista kolme (3) kuntaa on myös saaristokuntia.
10 Sellaisiksi kunniksi lasketaan kunnat, joissa välimatka toisen kunnan keskukseen ylittää 40 kilometriä yleisiä teitä pitkin. Pitkien etäisyyksien kunnilla on erityisolosuhteiden vuoksi ollut mahdollisuus poiketa laissa määritellystä 20.000 asukkaan väestöpohjavaatimuksesta. Puitelain tarkoitus on, että myös nämä kunnat täyttävät lain tavoitteet ja vaatimukset palvelujen turvaamiseksi. 3) Rautavaaran kunta on AINOA KUNTA Pohjois-Savossa, joka kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon. Kunta korostaa pitkien etäisyyksien huomioon ottamista kunnan palvelujen järjestämisessä, koska PARAS-hankkeen yhteydessä tähän ei olla lainkaan kiinnitetty riittävästi huomiota. 4) Hallitusohjelman mukaisesti käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen oma jatkotyö, jossa selvitetään palvelurakenne muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että pääsääntöisesti palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla. Työ valmistuu toukokuun 2012 loppuun mennessä. 5) Syrjäseutuvähennys tulisi välttämättä toteuttaa yhtenä keinona syrjäisten muuttotappiokuntien elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Tämä on konkreettinen, suoraan yksittäiseen ihmiseen vaikuttava aluepolitiikan keino. Tämän kaltaiset ehdotukset ovat ainoita, joilla syrjäiset, muuttotappiokunnat voidaan säilyttää asuttuna. Muuttoliikkeen tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden on kohdistuttava suoraan ihmiseen. Se on ainoa keino saada väki pysymään pienissä, syrjäisissä kunnissa. Lisäksi on oltava kuntien talouteen vaikuttavia valtionosuuksiin ja verotulojen jakaantumiseen vaikuttavia keinoja. Näihin suuren muuttotappion omaaviin kuntiin sijoittuville yrityksille tulisi kohdistaa tiettyjä tukitoimenpiteitä, esim. alennuksia työnantajan sotumaksuissa ja kuljetustuki, jotta työpaikat ja työntekijät molemmat olisivat tukitoimenpiteiden piirissä. 6) Kuntien tulopohjaa vahvistettava - Osa jäteveron- ja pääomaveron tuotosta tulee tulouttaa kunnille - Yhteisöveron jako-osuus tulee jatkossakin säilyttää 32 %:n tasolla ja metsävero-osuus tulee säilyttää osana yhteisöveron jakoa - Kuntien talouden tasapainottamiseksi ja kuntien työllisyystilanteen erityisesti nuorisotyöttömyyden parantamiseksi valtion tulee suunnata aikaisempaa enemmän investointirahoitusta Pohjois-Savoon. 7) Kuntien normiohjausta on purettava - Kuntien opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille ovat ao ministeriöt antaneet suosituksia mm. henkilöstömääristä eri palveluissa joista myöhemmin käytännössä on muodostunut toimintaa ohjaavia normeja. Tiukat normit hidastavat osaltaan tuottavuuden parantamista kunnissa. Säädöksin ohjattujen palvelujen mitoitusten ja muiden normien kustannusvaikutukset tulee sisällyttää valtionosuuksien laskennallisiin kustannuksiin. 8) Kunnille osoitettujen uusien tehtävien rahoituksen tulee olla varmistettu kunnille Lähtökohtaisesti valtion tulee pidättäytyä uusien velvoitteiden osoittamisesta kunnille valtion osoittaessa uusia tehtäviä kunnille, tulee niiden rahoitus selvittää kuntien osalta peruspalvelubudjetin valmistelussa. Erillisohjelmassa selkeät perusteet esim. mikä on kohtuullinen matka km. 9) Valtion tulee varata yhteispalvelupisteisiin perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha, jotta kuntien eri tarvitsisi neuvotella tarpeettomasti jokaisen viranomaisen kanssa erikseen niiden osallistumisesta palvelupisteen perustamiseen ja toimintaan. Määrärahasta myönnettäisiin kunnalle palvelupisteessä mukana olevien viranomaisten osuutta vastaava avustus. 10) Rautavaaran kunnan mielestä samanaikaisesti tulee kehittää PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON RAHOITUSJÄRJESTELMIÄ vastaamaan kuntarakenteita ja edistämään sairaanhoidon edelleen nousevien kustannusten hallintaa ja vakautta. On laskettava kuntakohtainen ilmaantuvuus seuraaville sairausryhmille: akuutti aivohalvaus, lonkan nivelrikko ja vakava masennustila. Rahoitusmallissa valtio vastaa näistä sairausryhmistä.
11 11) LAAJAKAISTA KAIKILLE-hanke/RTVO=Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta/takaus Valtio varannut 66 milj. euroa/vuosi vv. 2010-2015 maksettavaan valtiontukeen, jota voi hakea Viestintävirastolta ja ELY-keskukselta. Määräraha on todettu olevan aivan riittämätön. Valtion rahoitusta on Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla lisättävä siten, että rahoitus riittää hankkeen täysimittaiseen toteuttamiseen. Kunta esittää, että Laajakaista-kaikille-hankkeessa luodaan oma valtion takausjärjestelmä. Nyt takauksen myöntävät peruskunnat. Rahaliikenne etupainotteiseksi: rahaliikenne kuntoon. 12) Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevien valtion omistamien suojelualueiden saattaminen kiinteistöverotuksen piiriin Rautavaaran kunnan kiinteistöveron tuotot vv. 2009-2012: - vuonna 2009/TP 234.121 euroa - vuonna 2010/TP 224.374 euroa - vuonna 2011/TA 240.000 euroa - vuonna 2012/TA 240.000 euroa. Maan nykyisen hallituksen suunnitelmissa on, että tällä hetkellä voimassa oleva kuntien verotulojen tasausjärjestelmää muutetaan siten, että kiinteistöverotuotto jätetään tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Käytännössä tämä johtaa Rautavaaran kunnan osalta verotulojen merkittävään pienenemiseen. Samalla valtiovalta on korostanut kiinteistöveron noston ja veropohjan laajentamisen merkitystä. Valtion omistamien suojelualueiden saattamisesta kiinteistöverotuksen piiriin on puhuttu julkisuudessa jo pitemmän ajan. Rautavaaran kunnan alueella suojelualueiden pinta-ala on n.14.000 ha, jolloin suojeluprosentti kunnan kokonaispinta-alasta on 11,2 %. Näin ollen tämän suojelualueen saattaminen yleisen kiinteistöveron piiriin on Rautavaaran kunnalle verotuloihin merkittävä vaikutus ottaen huomioon, että julkisuudessa näitä suojelualueita pidetään "mittaamattoman" arvokkaina alueina. Rautavaaran kunta tulkinta: voimassa olevaa kiinteistöverolaki ei se aseta estettä kiinteistöveron määräämiseksi myös valtion omistamille suojelualueille. Rautavaaran kunta haluaa uuden lausuntokierroksen kunnille Suomen kuntaliiton tavoin. Tämä siksi, että mm. sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen suunnitelmat ovat täysin auki, samoin valtionosuusuudistus, kuntien tehtävät ja kuntalain kokonaisuudistus. Myös PARAS-lain yhteydessä tehty työ tulee huomioida jatkovalmistelussa. RAUTAVAARAN KUNTA Mikko Korhonen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Unto Murto kunnanjohtaja