Vuosikertomus Svensk resumé 2013
SISÄLLYSLUETTELO Energiateollisuuden vuosikertomus 2013 Toimitusjohtajan katsaus...2 Hallituksen kertomus...4 Tilinpäätös...17 Tilinpäätöksen allekirjoitus...30 Tilintarkastuskertomus...32 Hallitus...33 Valiokunnat...34 Varsinaiset jäsenet...38 Yhteistoimintajäsenet...40 Svensk resumé...41
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pitkän talouskriisin jälkeen maailman ja Euroopankin taloudessa näkyi vuonna 2013 lieviä parantumisen merkkejä. Euroopan talouskehitys on kuitenkin vielä varsin epävarmalla ja vaikeasti ennustettavalla pohjalla. Talouden heikko tilanne on heikentänyt sähkön kysyntää ja samalla hinta on pysynyt varsin maltillisena. Suomessa sähkön kokonaiskäyttö laski vuonna 2013 hieman, eli lämpötilakorjattuna 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden sähkön käytössä oli jo nähtävissä lieviä elpymisen merkkejä ja teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi prosentin. Sähkön tuonti pysyi vuonna 2013 korkealla tasolla ja oli 18,7 prosenttia sähkön käytöstä. Sähkön vuotuisen kulutushuipun aikana tammikuussa katettiin tarpeesta noin 18 prosenttia tuonnilla. Hiilineutraalin tuotannon osuus Suomessa tuotetusta sähköstä oli 69 prosenttia ja kaukolämmöstä 31 prosenttia. Lämpimämmistä säistä johtuen kaukolämmön myynti laski yli 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Puu nousi vuonna 2013 kaukolämmön tärkeimmäksi energialähteeksi. Puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi 29 prosenttiin. Investoinnit jatkuivat korkeina, mutta toimintaympäristö on varsin haasteellinen. Energiatoimiala on jo vuosikausia ollut selvästi suurin investoija kaikista maamme teollisuuden eri toimialoista. Vuonna 2013 energiainvestointien arvioidaan pysyneen edellisvuoden tasolla eli noin 1,8 miljardissa eurossa. Koko teollisuutemme investoinneista energiainvestointien osuus oli vuonna 2013 noin 35 %. Kuluvalle vuodelle 2014 ennakoidaan energiainvestoinneissa jonkin verran kasvua ja niiden arvioidaan nousevan hieman yli 2 miljardiin euroon. Energiainvestoinnit vuonna 2014 olisivat noin 39 % koko teollisuutemme investoinneista. Toimintaympäristömme on kuitenkin varsin haasteellinen. Heikon taloudellisen tilanteen ja energia- ja ilmastopolitiikassa käytettyjen päällekkäisten ja keskenään ristiriitaistenkin ohjauskeinojen vaikutuksesta energiayhtiöiden kannattavuus ja mahdollisuudet markkinaehtoisiin investointeihin ovat merkittävästi heikentyneet. Samalla energiatoimialaan kohdistuvaa poliittista riskiä pidetään varsin suurena, selvästikin suurimpana kaikista eri teollisuuden toimialoista. Myös tästä aiheutuva epävarmuus voi vaikeuttaa investointeja ja niiden rahoittamista. Tarvitsemme edelleen merkittäviä investointeja sekä siirto- ja jakeluverkkoihin että energiantuotantoomme. Ellemme pysty toteuttamaan jo suunniteltuja investointeja ja tämän lisäksi myös jatkamaan investointeja, ajautuisimme helposti jo lähivuosikymmeninä tilanteeseen, jossa tuotantokapasiteettimme mahdollisuudet vastata sähkön kysyntään heikkenisivät nykyisestäänkin. Euroopan unionin nykyinen vuoteen 2020 ulottuva energia- ja ilmastopoliittinen ohjausjärjestelmä on osoittautunut kohtuuttoman kalliiksi ratkaisuksi. Kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet ja ohjauskeinot ovat hajauttaneet markkinoita. Samalla uusiutuvan energian tukeminen on vähentänyt päästöoikeuksien kysyntää sekä heikentänyt päästökaupan ohjausvaikutusta ja uskottavuutta. Uudet energiainvestoinnit Euroopassa ovat perustuneet pääosin poliittisesti päätettyihin tukijärjestelmiin, eivätkä markkinasignaaleihin. Liuskekaasun hyödyntäminen on laskenut maakaasun ja sähkön hintaa Yhdysvalloissa ja tuo Yhdysvalloille merkittävää kilpailuetua Eurooppaan nähden. Maailman suurimmat liuskekaasuesiintymät sijaitsevat Kiinassa ja tulevaisuudessa myös Kiina voi saada uuden kilpailuedun liuskekaasusta ja edullisesta energian hinnasta. EU:n pitkään jatkunut taloustaantuma ja liuskekaasun käyttöönotto heikentävät Euroopan suhteellista kilpailukykyä. Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2014 koko Euroopan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeän linjausehdotuksen ilmastoja energiapolitiikan puitteiksi vuoteen 2030. On tärkeätä, että komission ehdotuksessa Euroopan kilpailukyvyn parantaminen on nostettu keskeiseksi lähtökohdaksi ilmastomuutoksen hillinnän sekä energiaturvallisuuden ja -omavaraisuuden rinnalle. Komission ehdotukset vahvistaisivat päästökaupan asemaa keskeisenä ilmastopoliittisena ohjauskeinona. Komission esittämä kasvihuonekaasujen 40 prosentin sitova vähennystavoite on kunnianhimoinen, mutta kuitenkin hyvin linjassa 2050 päästövähennystavoitteen kanssa. Ehdotettu EU-tason 27 prosentin sitova uusiutuvan energian tavoite on tasapainossa päästövähennystavoitteen kanssa, joskin sinänsä tarpeeton, koska päästötavoite jo sinällään johtaa uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön. Ehdotuksen mukainen automaattinen päästöoikeuksien tarjonnanhallinta vahvistaa päästökauppaa, vakauttaa päästöoikeuden hintavaihteluita ja lisää hinnan ennustettavuutta sekä vähentää riskiä jatkuvaan poliittiseen puuttumiseen. Olisi myös tärkeätä, että tukien painopistettä voitaisiin siirtää nykyisenkaltaisista tuotantotuista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, joilla pystyttäisiin nykyistä kustannustehokkaammin vauhdittamaan teknologiakehitystä ja uuden teknologian käyttöönottoa. Juha Naukkarinen Toimitusjohtaja 2 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 3
HALLITUKSEN KERTOMUS 2013 Toimintaympäristö vuonna 2013 Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n yhdeksäs toimintavuosi. Kulunut 5-vuotisjakso on ollut poikkeuksellinen, koska vuoden 2008 loppupuolelta Euroopan talous on ollut jatkuvassa kriisissä. Vuonna 2013 EU-maiden bruttokansantuote laski ja euromaiden BKT aleni vielä enemmän kuin koko EU:n. Myös maailmantalouden kasvu oli poikkeuksellisen alhaisella tasolla, ja saattaa jäädä jopa alle 3 prosenttiin. Suomen talouskehitys oli EU:n keskiarvoa huonompi, ja BKT painui noin -1 prosenttiin. Positiivista kuitenkin on, että toimintavuoden aikana sekä Euroopassa että Suomessa tapahtui käänne parempaan suuntaan ja vuodelle 2014 ennustetaan jo selkeää kasvua. Myös Yhdysvaltojen talouskasvu on päässyt hyvään vauhtiin. Euroopassa primäärienergian ja sähkön kulutuksen toistaiseksi korkein taso saavutettiin vuonna 2008. Sen jälkeen taloustaantuma on alentanut merkittävästi energian kysyntää. Energian tuotantorakenne on muuttunut, kun erityisesti kaasun kysyntä on viime vuosina laskenut halvan hiilen ja lisääntyneen uusiutuvan energian vuoksi. Sähkön tukkuhinta aleni Euroopassa, mikä yhdessä poliittisten epävarmuustekijöiden kanssa on heikentänyt edellytyksiä toteuttaa markkinaehtoisia tuotantoinvestointeja. Kehitys on johtanut siihen, että myös sähköjärjestelmän vakaus on ollut erityisesti Keski-Euroopassa koetuksella. Marraskuussa pidetyssä Varsovan ilmastokokouksessa ei päästy sopuun päästövähennystavoitteiden pikaisesta asettamisesta päinvastoin: teollisuus- ja kehitysmaiden vastakkainasettelu jopa syveni. Sitovien päästövähennyksien pikaista asettamista ei vaadita vastoin EU:n tavoitteita. Näyttääkin hyvin epätodennäköiseltä, että Pariisin kokouksessa 2015 päästäisiin laajaan kansainväliseen sopimukseen. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2013 Vihreän kirjan, joka on keskustelunavaus ja julkisen konsultaation perusta tulevasta EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta vuoteen 2030. Eurooppa-neuvosto käsitteli energia-asioita toukokuun teemakokouksessaan. Energiasta tehdyt päätelmät ovat merkittävät, koska ensimmäisen kerran Euroopan kilpailukyky ja energian hintaan liittyvät kysymykset nostettiin selkeästi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien asioiden rinnalle. Lisäksi korostettiin tehtyjen päätösten toimeenpanoa energiasisämarkkinoilla, investointien tärkeyttä ja energian hankintalähteiden monipuolistamista. Päästöoikeuksien osalta markkinoilla on ollut rakenteelliseksi muodostunutta ylitarjontaa, joka piti päästöoikeuksien hintatason alhaisena. Hintatason alhaisuuteen ovat vaikuttaneet kolme keskeistä syytä: pitkäaikainen taloustaantuma, päästökaupan kanssa päällekkäiset uusiutuvan energian tuet ja suuri määrä Kioton joustomekanismeista hankittuja päästöoikeuksia. Kaikkiaan päästöoikeuksien ylitarjonta oli vuoden 2013 lopussa karkeasti 2000 miljoonaa kappaletta. EU päätyikin päästöoikeuksien huutokauppa-aikataulun muuttamiseen vuosina 2014 2020 siten, että yhteensä 900 miljoonaa päästöoikeutta siirretään kauden alkupuolelta kauden loppuun, ns. backloadingmenetelmällä. Käytännössä toimenpiteen merkitys on kuitenkin vähäinen, ja päästöoikeuden hinnan ei uskota merkittävästi muuttuvan lähivuosina. Suomessa hallituksen energia- ja ilmastostrategia valmistui ja se käsiteltiin eduskunnassa vuoden 2013 aikana. Strategia oli päivitysluontoinen eikä sisältänyt merkittäviä uusia avauksia. Tärkeimmät lisäykset olivat vuodelle 2025 asetetut energiatavoitteet, joihin sisältyi erityisesti kivihiilen merkittävä vähentäminen sähköntuotannossa ja tuulivoimantuotannon tavoitetaso 9 TWh. Turpeen käyttöä pyritään vähentämään siten, että se ei korvaudu hiilellä ja lisäksi sähkön pientuotannon edellytyksiä halutaan parantaa. Strategian jatkoksi käynnistettiin kansallisen energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelutyö. Työ valmistuu vuoden 2014 aikana. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehitys jatkui kahdensuuntaisena: kansallisten ja alueellisten markkinoiden yhteen kytkentä eteni, mutta odotettua hitaammin. Toisaalta erot investointiedellytyksissä eri maiden välillä ennemminkin kasvoivat kuin vähenivät erilaisten tukimekanismien takia. Yhä useammat maat selvittävät ja ottavat käyttöön erilaisia sähköntuotantokapasiteetin tukimekanismeja. Komissio antoi marraskuussa ohjeen valtion interventioista sähkömarkkinoilla. Lähtökohtana ohjeelle ovat epäonnistuneet tukijärjestelmät uusiutuvalle energialle ja etenkin tukijärjestelmien korjaaminen. Ohje tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävällä tavalla tukijärjestelmiin yhdessä valtion ympäristöja energiatukien ohjeen kanssa. Suomen sähkönmittaus uudistettiin toimintavuoden loppuun mennessä ensimmäisenä maana maailmassa niin, että valtaosa asiakkaista sähkönkäyttö mitataan etäluettavin mittarein päivittäin tuntitasolla. Toimijoiden välinen taseselvitys tehdään näitä tuntitietoja hyväksikäyttäen. Kotitalousasiakkaatkin voivat jo valita tuntitason kulutukseen perustuvia tuotteita. Muutos tuntitason luettavuuteen avaa uusia mahdollisuuksia sähkönmyyjien tuotekehitykselle, kysyntäjoustolle, energiatehokkuuden parantamiselle ja sähköverkon kehittämiselle. Vuonna 2013 sähkömarkkinoille oli leimallista Suomen aluehinnan korkea keskiarvo, joka ylitti pohjoismaisen systeeminhinnan keskiarvon yli 3 eurolla/mwh. Suomessa spot-hinnan keskiarvo oli 41 /MWh eli noin 12 % korkeampi kuin vuonna 2012. Sähkön tuonti Venäjältä on muuttunut tuontia rasittavan kapasiteettimaksun seurauksena ja tämä on vahvistanut hintaeroja. Tuonti Venäjältä säilyi alhaisella, noin 5 TWh:n, tasolla. Edullista pohjoismaista vesisähköä siirtyi Suomen kautta Baltiaan nettomääräisesti 0,6 TWh. EstLink2-kaapelin käyttöönotto toimintavuoden lopulla oli iso askel Baltian integroinnissa pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Keväällä 2011 tsunamin aiheuttama Fukushiman turma johti ydinvoiman uudelleenarviointiin useassa maassa. Nyt näyttää siltä, että tilanne on rauhoittumassa. Jopa Japanissa on vahvoja kannanottoja ydinvoiman puolesta. Siellä yli 10 yksikölle on haettu lupaa käynnistää reaktori uudelleen. Länsimaissa tilanne on kehittynyt ydinvoimalle myönteisempään suuntaan. Vuonna 2013 käynnistyi maailmassa 10 ydinvoiman rakennushanketta, joista 4 Yhdysvalloissa. Uuden ydinvoimalan rakentaminen on uusien turvallisuusvaatimusten ja muidenkin syiden vuoksi kallistunut merkittävästi, mikä eittämättä vaikeuttaa investointipäätöksiä ja rahoituksen saamista. Toisaalta useissa energia-alan tulevaisuuden arvioissa ydinvoiman osuus on nousussa pitkällä aikavälillä. Uusiutuvan energian osalta komissio siirsi esityksen antamista kiinteiden biomassojen kestävyyskriteereistä ainakin vuoden 2014 lopulle. Tämä toisaalta antaa pienen hengähdystauon, mutta toisaalta jatkaa epävarmuutta biomassan käyttöedellytyksistä jatkossa. Suomen sähkönkulutus laski vuonna 2013 1,5 prosentilla, ja oli yhteensä 83,9 TWh. Kulutuksesta katettiin kotimaisella tuotannolla 81 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 prosenttia 4 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 5
sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,9 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta sähköntuotannosta oli 36 % ja hiilidioksidivapaan tuotannon 69 %. Kaukolämmön myynti laski noin 7 prosenttia lämpimistä säistä johtuen. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 31,6 TWh. Hiilineutraalin tuotannon osuus nousi jo 31 prosenttiin. Kaukolämmön keskimääräinen CO2-päästö laski tasolle 175 g/kwh. Kaukolämmön keskihinta nousi 8,7 %. Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi lähes 30 %, koska jäähdytystarve nousi edellistä kesää aurinkoisemman ja lämpimämmän sään vuoksi. Vuonna 2013 Energiateollisuuden toiminnan painopistealueita olivat: Päästökauppajärjestelmä ja sen tulevaisuus Markkinaehtoisen kehityksen turvaaminen muuttuvilla sähkömarkkinoilla Energiaomavaraisuus ja sen edellytysten parantaminen Investointiedellytysten turvaaminen Energia-alan yhteiskunnallisen merkityksen kirkastaminen Päästökauppajärjestelmä ja sen tulevaisuus Vuonna 2013 alkoi EU:n päästökauppajärjestelmän kolmas kausi. Päästöoikeusmarkkinoilla on jo pitkään vallinnut ylitarjontatilanne, ja päästöoikeuden hintataso oli suurimman osan vuodesta 3-5 euron tasolla. Päästökaupan roolista energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinona käytiin paljon keskustelua. EU:n komission nk. backloading-esitys eli huutokaupattavien päästöoikeuksien siirto tuli lopulta hyväksytyksi monivaiheisen prosessin päätteeksi. Energiateollisuus teki oman ehdotuksensa päästökaupan aseman vahvistamisesta ja osallistui aktiivisesti keskusteluun niin EU:ssa kuin Suomessakin eri sidosryhmien kanssa. Päästökaupan kehittäminen liittyy koko markkinaehtoisen kehityksen turvaamiseen sähkömarkkinoilla. Energiateollisuus teetti selvityksen päästöoikeuksien ylitarjontaan johtaneista syistä. Selvitys osoitti päällekkäisen ohjauksen olevan merkittävä tekijä päästökaupan aseman heikentymisessä. Energiateollisuuden esittämät keskeiset toimenpiteet markkinaehtoisen kehityksen palauttamiseksi ja päästökaupan aseman vahvistamiseksi ovat kunnianhimoinen päästötavoite vuodelle 2030, päällekkäisen ohjauksen vähentäminen ja uusiutuvan energian maakohtaisista tavoitteista pidättäytyminen 2020-luvulla, uusiutuvan energian tukien kehittäminen markkinaehtoisiksi ja niistä asteittainen luopuminen sekä päästökaupan tarjonnanhallintaan perustuva vakausmekanismi. Nämä kaikki ovat keskeisessä roolissa komission 22.1.2014 julkistamassa esityksessä. Lisäksi Energiateollisuus on korostanut hiilivuodon estämistä ja ajanut päästökaupan aiheuttaman kilpailuhaitan kompensoimista energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes ilmastopoliittinen kilpailuasema tasapainottuu muiden talouksien kanssa, sekä päästökaupan laajentamista koskemaan koko lämmityssektoria. Nämä tavoitteet eivät ole vielä realisoituneet konkreettisina esityksinä. Toiminnassaan Energiateollisuus on pyrkinyt mahdollisimman laajaan yhteisymmärrykseen keskeisten sidosryhmien kanssa ja hakenut linjauksilleen kumppaneita. Markkinaehtoisen kehityksen turvaaminen muuttuvilla sähkömarkkinoilla Energiateollisuus osallistui keskusteluun eurooppalaisten sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta tukeutuen mm. 2013 aikana valmistuneeseen, osin rahoittamaamme Pöyryn Future Market Design -raporttiin. Energiateollisuuden tavoitteena ovat markkinaehtoiset investoinnit, rinnakkaisten ohjausjärjestelmien purkaminen ja päästökauppa pitkän aikavälin ratkaisuna. Teetimme Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla myös sidosryhmien näkemyksiä hyödyntävän selvityksen Polkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen. Selvitystä käytetään yhtenä pohjana valmisteltaessa Energiateollisuuden kantoja pitkän aikavälin energiaratkaisuihin. Valtaosa Euroopan sähköntuotantoinvestoinneista perustuu kansallisiin tukijärjestelmiin. Tämä kehitys vain voimistui vuonna 2013. Tukien myötä moniin maihin on kehittynyt tuotantorakenne, joka vaarantaa sähkön toimitusvarmuuden ja aiheuttaa huomattavia vaikutuksia naapurimaiden sähköjärjestelmiin. Keskustelu kapasiteettimekanismien tarpeesta kiihtyi EU:ssa. Energiateollisuus on edunvalvonnassaan tukenut energy-only -markkinamallia ja puolustanut muutenkin markkinoiden yhdentymiskehitystä, jota kansalliset kapasiteettimekanismit uhkaavat hajottaa. Energiateollisuus on ajanut uusiutuvan energian tukien markkinaehtoistamista ja niistä luopumista 2020-luvulle mentäessä, sekä korostanut tukirahojen suuntaamista uusien tekniikoiden kehittämiseen, kaupallistamiseen ja demonstroimiseen sen sijaan, että niitä suunnataan tuotantotukiin. Ymmärrys uusiutuvan energian voimakkaiden tukien vaikutuksesta energian hintaan sekä koko järjestelmän toimivuuteen ja kustannuksiin on selvästi lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden käytännön toimintaa ohjaavien verkkosääntöjen valmistelu eteni vuoden 2013 loppupuolella. Energiateollisuus vaikutti sääntöihin lähinnä Eurelectricin kautta. Pääosin valmistelu on tuottanut suomalaisittain hyviä ratkaisuja. Ongelmakohtien osalta Energiateollisuus pyrki mm. välttämään tuntia lyhyempää taseselvitystä sekä nykyistä pohjoismaista hintasuojausmallia uhkaavia finanssisiirtooikeuksia. Näissä asioissa tilanne vaihteli vuoden mittaan, mutta hyviin ratkaisuihin on edelleen täydet mahdollisuudet. Kiristynyt finanssisääntely vaikuttaa enenevässä määrin sähkömarkkinatoimijoihin. Päällekkäisyyksiä energia-alalle räätälöidyn sääntelyn kanssa on pyritty torjumaan. Alan sisäinen keskustelu tulevasta vähittäismarkkinamallista ja varsinkin laskutustavasta, eli siitä, laskuttaako verkkoyhtiö suoraan asiakastaan vai asiakkaan sähkönmyyjää, jatkui. Kyseisiä asioita käsittelevät valiokunnat päättivät teettää selvityksen asiasta vuoden 2014 aikana. Energiateollisuus edisti myös sähkön pientuotannon markkinaehtoista käsittelyä. Sähköinen liikenne on saanut kasvavassa määrin huomiota. Suomessa sähköautojen merkitys on vielä hyvin pieni, mutta esim. Norjassa ne ovat ajoittain olleet myydyimpien merkkien joukossa. Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehitys jatkui. Energiateollisuus on osallistunut aktiivisesti NordREG:in vetämään harmonisoitujen liiketoimintaprosessien ja niihin pohjautuvan sanomaliikenteen määrittelyyn sekä kantaverkkoyhtiövetoiseen pohjoismaisen taseselvityksen (NBS) valmisteluun. Uuden sähkömarkkinalain myötä Fingrid sai sähkön vähittäismarkkinoilla tarvittavan tiedonvaihdon kehitystehtävän sekä esitteli suunnitelman tiedonvaihtoon liittyvien tehtävien haltuunotosta, sekä keskitetyn sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden välisen tiedonvaihdon eli ns. data hubin selvittämisestä vuoden 2014 aikana. Useissa maissa data hubiin perustuvaan tiedonvaihtotapaan on siirrytty tai ollaan siirtymässä. Energiateollisuus kannatti muutoksia ja valmistautui osallistumaan selvitystyöhön. Tiedonvaihdon tulevaisuudesta järjestettiin myös jäsentilaisuus. Selvityksessä varaudutaan sekä yhden että kahden laskuttajan toimintamalleihin. Laki sähkön alkuperän varmentamisesta astui Energiateollisuuden kiirehtimänä voimaan 1.7.2013. Laki estää uusiutuvien kaksoislaskennan ja on siten linjassa muun Euroopan sääntelyn kanssa. Energiateollisuus auttoi perustamaan Suomeen uuden RECS-ryhmän tiedonkulun ja menetelmien 6 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 7
kehittämisen helpottamiseksi. Nämä toimet luovat aiempaa paremman pohjan alkuperämerkityn sähkön kaupalle. Energiateollisuuden johdolla Geodessa laadittiin raportti jakeluverkkojen siirtotariffien kehitystarpeista ja siirtymisestä energiapohjaisesta hinnoittelusta kohti niin sanottua kaistahinnoittelua. Raportti sai myönteistä vastakaikua EU:n energiaviranomaisten taholta. Energiaomavaraisuus ja sen parantaminen Energiateollisuus osallistui metsäenergiamarkkinoiden kehittämiseen mm. kansallisessa metsäneuvostossa ja sen metsätalous ja energia -työryhmässä sekä työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisessa ohjelmassa. Energiateollisuus oli myös mukana valmistelemassa metsäpoliittista selontekoa. Metsäalan EU-kysymyksiin otettiin kantaa kansallisessa EU-metsäjaostossa. Energiateollisuus jatkoi vaikuttamistaan lainsäädännön valmisteluun komissiossa, maa- ja metsätalousministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä siten, että biomassan kestävyyskriteerit eivät muodostaisi rajoitteita biomassan energiakäytölle talousmetsistä. Uhkana on toisaalta bioenergian tarjontapohjan supistuminen ja toisaalta monimutkaiset seuranta- ja valvontakäytännöt. Kestävyyskriteerien antaminen lykkääntyi kevään 2014 europarlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Turpeen energiakäytön poliittinen vastustus oli toimintavuonna vielä vahvaa, mutta suhtautumisessa turpeeseen on ehkä nähtävissä jonkinlainen käänne. Kotimaisten polttoaineiden merkitys maamme kauppataseen kannalta on saanut lisää ymmärrystä. Energiateollisuus puolusti energiaturpeen asemaa nostamalla esiin turpeen käytön hyviä puolia sekä todellisia ympäristövaikutuksia. Energiateollisuus osallistui turvealan pitkäjänteiseen ja laajapohjaiseen yhteistyöhankkeeseen turpeen maineen parantamiseksi, eli ns. turvetalkoisiin. Energiateollisuus vaikutti voimakkaasti ympäristönsuojelulakiehdotukseen sisältyneen turvetuotannon kannalta kriittisen turvemaita koskevan luontoarvopykälän valmisteluun. Edunvalvonnan seurauksena pykälän perusteluihin saatiin lisäys, jolla soveltamisalasta rajataan pois luonnonarvoiltaan vähämerkitykselliset suot (luokat 0-2). Energiatehokkuusdirektiiviin perustuva energiatehokkuuslainsäädäntö tulee saattaa voimaan kesään 2014 mennessä. Toimeenpano on organisoitu kahdeksaan jaostoon, joiden työtä ohjaa TEM:n nimeämä työryhmä. Ylätyöryhmän lisäksi Energiateollisuus on osallistunut lähes kaikkien jaostojen toimintaan. Perinteiset energiatehokkuussopimukset ovat keskeisin yksittäinen politiikkatoimi. Osana direktiivin toimeenpanoa Energiateollisuus ja TEM ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen jatkamisesta vuosina 2017 2020. Investointi- ja liiketoimintaedellytysten turvaaminen Sähkön tuotantoinvestointien taloudellisten edellytysten turvaaminen on liittynyt pääasiassa sähkömarkkinoiden markkinaehtoisen kehityksen turvaamiseen ja päästökaupan aseman vahvistamiseen. Keskeinen investointiedellytys on johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka, mukaan lukien verotus ja tuet. Alkuvuonna selontekona eduskunnalle luovutettu hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka oli tässä suhteessa onnistunut. Se ei tuonut muutoksia nykyiseen toimintaympäristöön, vaan vahvisti aiemmat toimet. Hallitus myös käynnisti vuoteen 2050 ulottuvan tiekarttatyön energia- ja ilmastopolitiikasta. Työ tehdään parlamentaarisen komitean työnä, tavoitteena yli vaalikausien kestävä politiikka. Energiateollisuus laati vaikuttamissuunnitelman tiekarttatyöhön ja vuonna 2015 käytävien eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Tämän lisäksi Energiateollisuus on pyrkinyt edistämään investointien kaavoitus- ja luvitusedellytyksiä. Valitettavasti hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet eivät ole hallituksessa edenneet toivotulla tavalla. Ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä ei saatu helpottavia kirjauksia, joskin tältä osin työ vielä jatkuu. Myöskään suurempia muita uudistuksia ei ole pantu vireille investointien luvituksen helpottamiseksi hallinnon puolella. Energiateollisuus on yhdessä EK:n kanssa käynnistänyt lupasujuvoittamishankkeen, jolla pyritään vaikuttamaan osin jo nykyisen hallituksen toimiin, mutta ennen kaikkea seuraavaan hallitusohjelmaan. Tuulivoiman edistämistyöryhmässä on saatu parannuksia joiltain osin, mutta esille on noussut myös uusia haasteita erityisesti ympäristömeluun liittyvissä asioissa. Energiateollisuus on edistänyt eri tuotantomuotojen hyväksyttävyyttä mm. korostamalla vesivoiman merkitystä säätövoimana, jakamalla ydinvoimainformaatiota ja osallistumalla Bioenergia ry:n turvetalkoisiin. Eri tuotantomuotojen hyväksyttävyyttä on kartoitettu niin kansalaismielipidettä kuin päättäjämielipidettä mittaavilla tutkimuksilla. Syyskuun alussa voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa tiukat vaatimukset sähkönjakelun toimitusvarmuudelle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sähköverkkoinvestointien merkittävää lisäämistä. Kesällä 2013 Energiateollisuus kartoitti sähköverkkoyhtiöiden investointimääriä aikavälillä 2010-2019. Tulosten perusteella havaittiin, että investointi- ja työmäärät tulevat vuosikymmenen loppua kohden kasvamaan merkittävästi nykyiseen verrattuna. Selvityksen tarkoituksena oli kehittää verkonhaltijoiden, urakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien välistä yhteistyötä ja kasvattaa toimijoiden välistä luottamusta. Kyselyn tuloksia on esitelty syksyn aikana alan tilaisuuksissa ja sähköverkkoalan miljardi-investoinnit ovat olleet esillä myös mediassa moneen kertaan. Suuret investoinnit ovat saaneet pääosin positiivista huomiota, vaikka sähkölaskun tiedetäänkin kasvavan. Investoinnit eivät kuitenkaan ole mahdollisia ilman, että verkkotoiminnan valvontamenetelmiä kehitetään ja sähkölaitteistojen sijoittamista helpotetaan. Valitettavasti sähkölaitteistojen sijoittamiseen liittyvät lupaprosessit hankaloituvat vuosi vuodelta. Siksi onkin erityisen positiivista, että pitkään jatkuneet neuvottelut Liikenneviraston kanssa ovat viimein johtamassa tulokseen. Energiateollisuuden kokoama neuvotteluryhmä on käynyt vuoden aikana neuvotteluja sekä Liikenneviraston että liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, jotta sähkökaapeleita saataisiin kohtuullisin ehdoin ja kustannuksin asennettua maanteiden varsille. Neuvottelujen tuloksena vaadittavia esiselvityksiä ja suojausvaatimuksia on kevennetty. Lisäksi Liikennevirasto on luopunut ehdottamastaan sopimussanktiomenettelystä. Ohje edellyttää vielä hiomista ja neuvottelut Liikenneviraston kanssa jatkuvat ensi vuonna. Ohje on tarkoitus saada valmiiksi mahdollisimman pian. Syksyllä sähköverkkovaliokunta käynnisti laajan edunvalvontahankkeen, jonka tavoitteena on sähkölaitteistojen sijoittamisen helpottaminen. Tavoitteena on vaikuttaa lupia myöntäviin viranomaisiin ja muihin tahoihin, jotta lupaprosessit saadaan nykyistä sujuvammiksi. Lisäksi sijoittamista koskevat ehdot on saatava nykyistä kohtuullisemmiksi. Hankkeen tuloksena esitetään muutoksia ainakin maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä yksityistielakiin. Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma on laskenut korkoja, minkä seurauksena verkkotoiminnalle sallittu tuotto on vajonnut ennätyksellisen alas. Nykyisellään tuottotaso ei riitä turvaamaan lain edellyttämiä investointeja. Asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota nyt, kun seuraavan valvontajakson valvontamenetelmiä aletaan kehittää. Voimaantulleen sähkömarkkinalain muutoksen edellyttämien investointien toteuttaminen ei onnistu ilman toimivia energia-alan palvelumarkkinoita ja verkonrakennusyhtiöitten tehokasta panosta. Energiateollisuudella on yhteisenä edunvalvontaorganisaationa keskeinen rooli toimialojen välisen 8 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 9
keskustelun ja kehittämisen käynnistämisessä. Energiateollisuus kartoitti tammikuussa palvelumarkkinoiden kipupisteitä ja kehittämismahdollisuuksia jäsenyhtiöille ja myös ulkopuolisille palveluyhtiöille kohdistetulla kyselyllä. Esille tulleita kehittämismahdollisuuksia käsiteltiin yhdessä verkkoyhtiöitten ja palveluyhtiöitten edustajien kanssa palvelumarkkinatoimikunnassa ja verkko-omaisuustoimikunnassa sekä verkko- ja palveluntuotantovaliokunnissa. Energiateollisuuden palveluntuotantotoimiala pohti työpajassaan verkkotoiminnan valvontamallin vaikutuksia verkostourakointimarkkinoiden toimintaedellytyksiin yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston edustajien kanssa. Nykyinen malli pohjautuu liikaa yksittäisten verkkokomponenttien hintaan, eikä ota huomioon järjestelmien ja toimintamallien kokonaisvaltaista kehittämispotentiaalia. Palveluntuotantovaliokunta kävi keskusteluja mallin kehittämisvaihtoehdoista myös Energiamarkkinaviraston (nykyinen Energiavirasto) edustajien kanssa. Erityisesti esille nousi todellisten reaaliarvoisten verkkoinvestointien huomioon ottaminen verkon arvon muutoksissa uudella, tehokkuuteen kannustavalla tavalla. Energiateollisuuden haasteena on löytää sellaiset ratkaisut, jotka osaltaan varmistavat riittävät investoinnit ja riittävän tuoton verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle sekä samalla luovat edellytykset tehokkaalle ja kannattavalle verkonrakennusliiketoiminnalle. Sähkömarkkinalain tiukentuneet vaatimukset sähkönjakelun luotettavuudelle ja huoltovarmuudelle edellyttävät entistäkin nopeampaa vikojen korjausta myös ilmastollisten suurhäiriöiden yhteydessä. Energiateollisuus kävi keskusteluja suurhäiriövalmiuksista ja varautumisesta myös Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Energiateollisuus on todennut, että riittävää osaamista ja valmiutta ilmajohtojen korjaamiseen tarvitaan edelleen vuosien ajan. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä verkko- ja palveluyhtiöiden kesken, koska uudisrakentaminen painottuu lähivuosina taajamien kaapelointiin. Pöyry Finland Oy selvitti Energiateollisuuden toimeksiannosta, kuinka uusien pientalovaltaisten alueiden kaukolämmitys olisi kustannustehokkainta toteuttaa matalan energiankulutuksen olosuhteissa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2014. Kaukolämpötoimiala on osallistunut vuoden 2013 aikana alan kilpailukykyä ja teknologista kehitystä edistävään tutkimukseen. Vuoden aikana selvitettiin aurinkolämmön liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja oltiin osarahoittajana tulevaisuuden kaukolämpöalueen energiaratkaisuja tutkivassa TEKES hankkeessa. Lisäksi tutkittiin eri verkkoteknologioiden tehokkuutta ja kustannuksia sekä tehtiin hinnoittelua ja paikallisia liiketoimintamalleja koskevat selvitykset. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on ollut kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä teknologiaa ja liiketoimintamalleja älykkäitä kaukolämpöjärjestelmiä varten. Toimintavuonna valmistui kaukolämpöalan uusi strategia. Strategian valmistelua ohjasi kaukolämpövaliokunta ja se pohjautuu sidosryhmähaastatteluihin, jäsenkyselyyn ja -tilaisuuksiin, asiakastyytyväisyyttä selvittäneisiin tutkimuksiin sekä alan toimintaympäristöä koskeviin viimeaikaisiin analyyseihin. Alan strategia avaa kaukolämpöliiketoiminnan tulevaisuuden toimintaympäristöä, luotaa menestyksen kulmakiviä tuleville vuosille sekä herättelee yrityksiä pohtimaan liiketoimintansa luonnetta tulevaisuudessa. Strategian ydin muodostuu kolmen strategisen tavoitteen ja vision ympärille: 1) lisätään joustavuutta ja integraatiota, 2) kehitetään uutta liiketoimintaa palveluista ja kumppanuuksista ja 3) sitoudutaan hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Strategiaan sisältyy alan visio: Monipuoliset kaukolämpöön ja -jäähdytykseen perustuvat energiaratkaisut ja palvelut ovat asiakkaiden eniten haluamia. Ne mahdollistavat tien hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Strategian toteuttaminen ja vision saavuttaminen edellyttää alalta johdonmukaista, asiantuntevaa ja yhtenäistä edunvalvontaa. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta ja tahtoa kehittää uutta energialiiketoimintaa, muuttaa vanhoja asenteita ja luoda uudenlaista toimintakulttuuria. Strategian pohjalta toteutetaan kymmenen hankekokonaisuutta seuraavan kahden vuoden aikana. Ympäristöministeriö valmistelee lämmityksen energiamääräysten uusimista sekä suomalaista lähes nollaenergiarakennuksen määrittelyä. Energiateollisuus osallistui sidosryhmäkeskusteluihin sekä järjesti kahdenvälisiä tapaamisia ympäristöministeriön virkamiesten kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin mm. mahdollista vaatimusta uusiutuvan energian vähimmäisosuudesta. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan erillistä rakennuskohtaista uusiutuvan vähimmäisvaatimusta ei tarvita, jos rakennus on liitetty kaukolämpöön tai siinä on sähkölämmitys. Energiateollisuus on ollut mukana Omakotiliiton kansalaisaloitteessa energiatodistuslainsäädännön muuttamiseksi. Laki pyritään avaamaan kokonaisuudessaan eduskunnan käsittelyyn. Energia-alan yhteiskunnallisen merkityksen kirkastaminen Energiateollisuus laati toimintavuonna viestintäsuunnitelman energia-alan yhteiskunnallisen painoarvon kirkastamiseksi. Viestintäsuunnitelmaa valmisteltiin yhdessä jäsenyritysten kanssa muun muassa työstämällä sisältöä viestinnän ohjausryhmässä. Suunnitelmassa määriteltyjen viestintätoimien tavoitteena on osoittaa energia-alan tärkeys Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisessa sekä suurten yhteisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kilpailukyvyn luomisessa. Viestinnän vaikuttavuutta mitataan vuotuisella eri toimialojen yhteiskuntavastuukyselyllä, joka toteutettiin toisen kerran toimintavuoden lopussa. Kysely osoitti, että kansalaisten näkemys energia-alan yhteiskuntavastuusta on muihin toimialoihin verrattuna varsin korkealla tasolla, ja viimeisen vuoden aikana entisestään vahvistunut. Viestintäsuunnitelma pitää sisällään lukuisia konkreettisia eri kohderyhmille suunnattuja viestintätoimia, tapahtumia ja keskustelufoorumeita, joilla alan yhteiskunnallista merkittävyyttä pyritään avaamaan. Merkittävyyttä käsiteltiin muun muassa yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatussa Energia-akatemiassa, joka järjestettiin huhti-toukokuussa ensimmäistä kertaa sekä Energiateollisuuden SuomiAreena -tilaisuudessa, joka järjestettiin heinäkuussa toista kertaa. Alan yhteiskunnallisesta roolista keskusteltiin myös Naiset ja energia -hankkeen tiimoilta järjestetyissä tilaisuuksissa, joita järjestettiin energia-alan naisten lisäksi myös naisopiskelijoille, -poliitikoille, -toimittajille sekä -yrittäjille. Energiateollisuus viesti hankkeistaan ja kannoistaan runsaan 40 tiedotteen avulla. Keskeisten tiedotusvälineiden toimituksia tavattiin taustoittavissa tapaamisissa, minkä lisäksi medialle järjestettiin teematilaisuudet älymittauksesta ja Energiateollisuuden tavoitteista vuodelle 2030. Energiavuositiedotustilaisuus pidettiin tammikuussa. Energiateollisuus järjesti maakunnalliset energiatapaamiset jäsenyrityksille tammikuussa Kouvolassa, lokakuussa Mikkelissä ja joulukuussa Lappeenrannassa. Lisäksi Kouvolan ja Mikkelin tilaisuuksien yhteydessä pidettiin paikallismedioille infot ja Lappeenrannan tilaisuuden yhteydessä tavattiin Etelä-Saimaan toimituksen johtoa. Syyskausi käynnistikin keskeisten maakuntalehtien toimitustapaamiset. Etelä-Saimaan lisäksi tavattiin Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan toimitukset. Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä järjestettiin seminaarit ja pidettiin tiedotustilaisuudet medialle. Oulussa järjestettyyn kevätseminaariin osallistui noin 220 henkeä ja Helsingissä järjestettyyn syysseminaariin noin 200 henkeä. Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä olivat toimialojen jäsentiedotteet ja jäsenekstranet. Kolmen viikoin välein Energiateollisuuden julkisilla verkkosivuilla ilmestynyt Energiasanomat-tiedotuslehti toimitti myös osittain 10 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 11
jäsenviestintätehtävää, vaikka oli luonteeltaan enemmän yleinen viestintäkanava. Energiasanomat lopetettiin kertomusvuoden syksyllä, kun perustettiin ennen kaikkea päättäjille suunnattu sähköinen Uutiskirje ja päätettiin käynnistää vuoden 2014 alusta Energiauutisten sähköinen versio eli nettilehti. Painettu Energiauutiset ilmestyi kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa. Muu energia- ja ympäristöpolitiikka Energiateollisuuden ja monen muun sidosryhmän huomattavista ponnisteluista huolimatta hallitus valmisteli esityksensä windfall-veroksi. Voimalaitosveroksi nimetty esitys heikentää merkittävästi toimintaympäristöä ja on ristiriidassa muun energia- ja ilmastopolitiikan kanssa. Eduskunta hyväksyi lain joulukuussa, mutta EU:n komissio ei ole vielä tehnyt omaa päätöstään siitä, onko esitys valtiontukisääntöjen mukainen. Energiateollisuuden vaikuttaminen jatkuu edelleen veron torjumiseksi. Veron tasoa pudotettiin merkittävästi hallitusohjelmassa linjatusta 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon vuodessa. Turpeen verokorotus alensi metsähakkeen tuotantotukea sähköntuotannossa, mikä heikensi metsähakkeen kannattavuutta erityisesti erillisessä sähköntuotannossa. Energiateollisuus on ajanut turpeen verokorotuksen poistamista. EU:n komissio antoi joulukuussa esityksensä nk. ilmanlaatupaketista. Se sisältää kaksi direktiiviehdotusta, jotka molemmat ovat merkittäviä energia-alan kannalta. Päästökattodirektiivillä määritetään kansalliset päästökiintiöt vuosille 2020 ja 2030 koskien kuutta päästökomponenttia. Keskisuurten polttolaitosten direktiivi antaa puolestaan raja-arvot 1-50 MW kokoisille polttolaitoksille. Erityisesti biomassan pienhiukkaspäästöjen osalta esitys on erittäin hankala ja teknistaloudellisesti ehkä jopa mahdoton toteuttaa ainakin alle 10 MW:n kattiloissa. Edunvalvonta näiden osalta jatkuu. Sähköverkkotoiminta Vuonna 2013 edunvalvonta painottui sähkömarkkinalain eduskuntakäsittelyyn. Energiateollisuus onnistui yhdessä jäsenyritysten kanssa saamaan hallituksen esitykseen merkittäviä muutoksia, minkä seurauksena laki lopullisessa muodossaan mahdollistaa jakeluverkkojen hallitun kehittämisen niin, että se vähentää paineita kohtuuttomiin hinnankorotuksiin. Alueellisesti erot ovat kuitenkin suuria, ja paikoin hinnankorotustarve on merkittävä. Korotukset edellyttävät kuitenkin muutoksia valvontamenetelmiin. Energiaviraston valmistelemat menetelmämuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Muutokset perustuvat toimialan omiin ehdotuksiin, joten niitä voidaan pitää oikeansuuntaisina. Valitettavasti menetelmämuutokset eivät riitä turvaamaan investointien rahoitusta. Tähän on kiinnitettävä huomiota nyt, kun aletaan valmistella tulevien jaksojen valvontamenetelmiä. Eduskuntakäsittelyn aikana onnistuimme myös poistamaan tasaerämaksatusta koskevan vaatimuksen. On erittäin harvinaista, että eduskunta tekee enemmistöhallituksen esitykseen näin merkittäviä muutoksia. Onnistuminen perustui koko alan määrätietoiseen ja yhdenmukaiseen vaikuttamiseen. Verkkoyhtiön roolista vähittäismarkkinoilla keskusteltiin laajasti niin kansallisesti, pohjoismaisesti kuin Euroopan tasolla. Kansallisesti vuoden 2013 aikana sähköverkko- ja sähkökauppavaliokuntien yhteinen työryhmä pohti verkonhaltijan ja myyjän välistä työnjakoa energiatehokkuuspalvelujen tarjoamisessa. Työ tämän aiheen ympärillä jatkuu myös vuonna 2014, samoin kuin työ verkonhaltijan roolin määrittämiseksi kysyntäjoustossa. Eurooppalaisten edunvalvontajärjestöissä GEODE:ssa ja Eurelectricissa Energiateollisuus on korostanut verkonhaltijan roolia asiakaspalvelijana erityisesti mittaukseen ja sähkön laatuun liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2013 aikana Energiateollisuus on tukenut verkkoyhtiöitä ja myyjiä tuntimittauksen käyttöönotossa valmistelemalla ja tarkentamalla ohjeistuksia ja menettelyohjeita. Mm. sähkömarkkinoiden ja sanomaliikenteen käytännön menettelyohjeita, tasevirheiden korjausraporttia ja tuntimittaussuositusta on tarkennettu jäsenten toiveiden pohjalta ja uusien menettelytapojen myötä. Energiateollisuus on selvittänyt tuntimittauksen etenemistilannetta kahdesti vuoden 2013 aikana. Viimeisin, erittäin kattava kysely tehtiin loka-marraskuussa ja sen tulosten perusteella jopa 96,5 % kaikista Suomen käyttöpaikoista on tuntimittauksessa 1.1.2014. Mikrotuotannon verkkoonliittämistä on helpotettu erilaisin ohjein ja suosituksin. Keväällä ET:n mikrotuotannon liittämistä koskevia ohjeita päivitettiin ja tässä yhteydessä suositeltiin uuden saksalaisen vaatimusdokumentin mukaisten laitteiden hyväksymistä. Tämä suositus sai runsaasti positiivista palautetta mikrotuotantotoimijoilta ja on helpottanut myös verkkoyhtiöiden toimintaa. Lisäksi Energiateollisuus laati yhteisen mikrotuotannon yleistietolomakkeen verkonhaltijoiden käyttöön. Mikrotuotannosta on myös järjestetty koulutuksia. Erityisen suosittu oli marraskuussa järjestetty sähköurakoitsijoiden ja verkkoyhtiöiden yhteinen koulutuspäivä. Energiateollisuuden keskeytystilastoinnin kehitystyöryhmä on saamassa työnsä päätökseen. Uusi keskeytystilastointiohje lähetettiin loka-marraskuussa tutustuttavaksi verkkoyhtiöille sekä järjestelmätoimittajille. Työryhmä viimeistelee ohjeen vielä ennen vuodenvaihdetta. Keskeytystilastot kerätään uuden tilastointitavan mukaisesti ensimmäisen kerran vuonna 2015. Työmarkkinat Energiateollisuuden voimassa olevien työehtosopimusten oli tarkoitus alun perin päättyä syyskuussa 2014, jota edeltävinä kuukausina alan työehtosopimusneuvottelutkin olisi käyty, mutta jo vuodelle 2013 laaditussa toimintasuunnitelmassa Energiateollisuus varautui siihen, että taloudellisesta tilanteesta johtuen syksyllä tullaan neuvottelemaan jälleen keskitetystä ratkaisusta vastoin EK:n hallituksen linjauksia. Energiateollisuus aloittikin jo toimintavuoden alussa valmistautumisen syksyn mahdollisiin neuvotteluihin hiomalla neuvottelukoneiston kuntoon. TES-neuvottelukunnan kokoonpano tarkistettiin ja asiantuntijaverkosto päivitettiin sekä valmennettiin tulevia neuvotteluja silmälläpitäen. Työehtosopimuksien kehittämistarpeet kartoitettiin ja muutosesitysten vaikutuksia arvioitiin. Keskusjärjestöt saavuttivat keskitetystä tuloratkaisusta neuvottelutuloksen 30.8. ja syyskuun alussa Energiateollisuus käynnisti työehtosopimusneuvottelut kaikkien sopijaosapuolten kanssa. Neuvotteluissa päästiin ratkaisuun lokakuun jälkipuoliskolla ja ratkaisun palkantarkistukset ovat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset. Energiateollisuuden osalta sopimuskauden ensimmäinen jakso on pituudeltaan 22 kuukautta ja se alkaa 1.10.2014. Toinen jakso on mitaltaan kuusi kuukautta edellyttäen, että keskusjärjestöt pääsevät sopimukseen toisen jakson korotuksista. Ensimmäinen jakso sisältää kaksi palkankorotusta, jotka toteutetaan helmikuussa 2015 (20 /kk tai 12 snt/t) ja helmikuussa 2016 (0,4 %:n yleiskorotus). Edellä mainitut korotukset nostavat ansioita alalla yhteensä runsaalla prosentilla. Energiateollisuuden solmimissa työehtosopimuksissa pyritään kehittämään tuottavuutta, työaikajärjestelyjä ja työhyvinvointia sekä työurien pituutta, ammatillista osaamista ja työvoiman saannin varmistamista sopimuskauden aikana lukuisissa työryhmissä jatkuvan neuvottelun periaatetta soveltaen. 12 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 13
Erimielisyysasioiden alistaminen liittojen käsittelyyn pysyi toimintavuonna määrällisesti korkeana. Osa erimielisyysasioista eteni työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Energiateollisuuden työmarkkinatoimialan omat lakimiehet hoitivat nämä tuomioistuinasiat. Energiateollisuus järjesti toimintavuonna työehtosopimuksiin, työlainsäädäntöön, palkkausjärjestelmiin sekä työhyvinvointiin liittyvää koulutusta sekä pelkästään työnantajien edustajille kohdennettuna että yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa. Lisäksi syksyllä järjestettiin työmarkkinaseminaari ja työturvallisuuspäivä. Alan nuorisoviestinnän pohjana oli alkuvuodesta teetetty vetovoimatutkimus, jonka tulosten suuntaisesti oppilaitosyhteistyön tueksi tuotettiin uutta tukimateriaalia (mm. kevennetty energiavisa, nuoret ja työelämä -infopaketti). Aiempien vuosien tapaan energia-alan ammatteja, ammattilaisia ja koulutusväyliä esiteltiin laajasti valtakunnallisissa tapahtumissa (mm. NextStep, Studia, Opinto-ohjaajapäivät, Taitaja-kilpailut, Energiapäivä, Luma-päivät) sekä ammatinvalintaikäisten Duuni-lehdissä. Alan nuorisosivusto (www.energiamaailma.fi) uudistettiin. Koulutuspoliittinen edunvalvonta painottui erityisesti muuttuneiden ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden käyttöönottoon, AMK-lainsäädännön uudistamiseen sekä työnjohtokoulutuksen kehittämiseen. Edunvalvontatyötä toteutettiin yhteistyössä EK:n, Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön energia-alan koulutustoimikunnan kanssa. Toimintavuonna alan työturvallisuuden tunnusluvut paranivat jälleen. Työturvallisuuden tavoitteena oli aiempien vuosien tapaan 0 tapaturmaa. Jäsenyhtiöiden käyttöön koostettiin muun muassa esimerkkejä yleisimmistä, läheltä piti -tilanteista ja tukimateriaalia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työturvallisuuteen liittyvinä isompina edunvalvonnallisina hankkeina olivat kuorma-auton kuljettajatutkinnot sekä harmaan talouden torjuntaan liittyvät ilmoitusvelvollisuudet. Tutkimustoiminta Tutkimusedunvalvontaa on toteutettu erityisesti EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta. Ohjelma sisältää Energiateollisuuden toiminta-alueelle tärkeitä teemoja. Energiateollisuus on osallistunut energia ja ympäristö -alueen strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:n tutkimusneuvostoon ja työryhmiin. Ympäristötutkimuspoolille vuosi oli edellisen sopimuskauden viimeinen ja vuoden aikana allekirjoitettiin uusi viisivuotinen sopimus energia-alan ympäristökysymyksiin liittyvän tutkimuksen rahoittamisesta. Rahoitettavia projekteja on ollut kattavasti eri osa-alueilta. Kaukolämmön tutkimusmaksuilla ja muista lähteistä saaduilla noin 280 000 eurolla rahoitettiin lisäksi 13 kaukolämpöalan tutkimus- ja kehityshanketta. Muut asiat Brysselin toimistossa jatkui asiantuntijavaihto keväällä, ja kesällä kesäharjoittelija teki selvityksen Euroopan ydinvoimatilanteesta. Toimintavuonna Brysselissä vierailivat Energiateollisuuden hallintoyksikkö, sähkökauppavaliokunta, Suur-Savon Energiasäätiö, Rauman Energian hallitus ja Atomiteknillisen Seuran ryhmä. Toimintavuonna Energiateollisuus oli jäsenenä Brysselissä toimivissa energia-alan etujärjestöissä varsin kattavasti. Toimintaa kehitettiin erityisesti Eurelectricin, Euroheat & Powerin, Foratomin ja GEODEn kanssa. Energiateollisuudella on lähetetty työntekijä Eurelectricissä. Lisäksi Energiateollisuus on jäsenenä EWEA:ssa (European Wind Energy Association) ja EEF:ssä (European Energy Forum) sekä eräissä muissa yleisemmällä tasolla EU-asioissa toimivissa järjestöissä. Verkostoitumista ja yhteistyötä on Brysselin instituutioiden lisäksi pyritty kehittämään Elinkeinoelämän keskusliiton ja sitä kautta BusinessEuropen ja muiden valmistavan teollisuuden järjestöjen suuntaan. Hallinto ja talous Hallitus Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokoukseen 14.11.2013 saakka Matti Rintanen (pj) Timo Karttinen (varapj) Pentti Kellokumpu (varapj) Antti Jukarainen Jukka Järvenpää Minna Korkeaoja Juha Lindholm Tapani Liuhala Pekka Manninen Ari-Matti Mattila Perttu Rinta Jukka Ruusunen Risto Vaittinen Antti Vilkuna Pori Energia Oy Fortum Oyj Inergia Oy HeadPower Oy Kokemäen Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vatajankosken Sähkö Oy Elenia Verkko Oy Helsingin Energia Laihian Nuuka Lämpö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Turku Energia Oy Kanteleen Voima Oy Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokouksen 14.11.2013 jälkeen Matti Rintanen (pj) Timo Karttinen (varapj) Antti Vilkuna (varapj) Sami Huusko Tapio Jalonen Jukka Järvenpää Minna Korkeaoja Hannu Kostiainen Esa Lindholm Juha Lindholm Pekka Manninen Ari-Matti Mattila Perttu Rinta Jukka Ruusunen Pori Energia Oy Fortum Oyj Kanteleen Voima Oy Voimatel Oy Rovakaira Oy Kokemäen Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vattenfall Oy Kuopion Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy Helsingin Energia Kauhavan Kaukolämpö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Kevätkokous 23.5.2013 vahvisti tilikauden 2012 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kokouksen yhteydessä järjestettiin energiatulevaisuus-seminaari. Syyskokouksessa 14.11.2013 mm. hyväksyttiin vuoden 2014 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsenmaksuista, valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallituksella oli tilikauden aikana 13 kokousta. Liiton toimitusjohtajana on joulukuusta 2004 lähtien toiminut Juha Naukkarinen. Vuoden 2013 lopussa varsinaisia jäseniä oli 257 ja yhteistoimintajäseniä 59. Liiton jäsenmäärä oli liittoa perustettaessa 149. Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 2007 alkaen omistanut 100 %. Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli. 14 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 15
Taloutta kuvaavia tunnuslukuja ENERGIATEOLLISUUS RY TEUR Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni 2012 Energiateollisuus 2012 Konserni 2011 Energiateollisuus 2011 Vars. toiminnan tuotot 6 403 2 274 6 140 2 589 5 529 1 821 TILINPÄÄTÖS 1.1.2013-31.12.2013 Vars. toiminnan kulut 10 712 6 843 10 668 7 525 11 090 7 680 Konsernituloslaskelma Jäsenmaksutuotot 4 156 4 156 3 989 3 989 5 591 5 591 Tilikauden tulos -23 18-524 -520 203 189 Euroa 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 Poolien osuus tuloksesta 0 0 0 0-247 -247 VARSINAINEN TOIMINTA Taseen loppusumma 4 693 3 745 4 715 4 148 5 348 4 615 Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Konserni 2013 Energiateollisuus 2013 Konserni 2012 Energiateollisuus 2012 Konserni 2011 Energiateollisuus 2011 Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Kaukolämpötutkimusmaksut Poolit ja tutkimustoiminta Informaatio- ja neuvontamaksut Muut tuotot Tuotot yhteensä 4 710 473,03 441 043,99 5 000,03 1 239 924,95 6 100,00 6 402 542,00 3 952 908,29 376 314,47 628 799,04 1 149 614,91 32 600,00 6 140 236,71 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 60 43 59 43 55 41 Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden 6 3 4 2 4 2 Palkat ja palkkiot (TEUR) 3 723 2 810 3 592 2 770 3 411 2 625 Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 27/33 19/24 28/30 20/22 25/28 19/19 Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 44,0 42,7 43,9 42,4 45,5 42,8 Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä -4 560 112,71-59 088,72-6 093 211,77-10 712 413,20-4 309 871,20-4 309 871,20-4 415 726,38-59 165,33-6 306 391,00-10 781 282,71-4 641 046,00-4 641 046,00 Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista. VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot 4 156 415,94 3 989 400,88 Varainhankinta yhteensä 4 156 415,94 3 989 400,88 Kulujäämä -153 455,26-651 645,12 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut 11 668,30 17 096,41 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 11 668,30 17 096,41 Kulujäämä -141 786,96-634 548,71 SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä 118 516,53 110 528,94 Tilikauden ylijäämä -23 270,43-524 019,77 16 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 17
Konsernitase Konsernitase Euroa 31.12.2013 31.12.2012 Euroa 31.12.2013 31.12.2012 V a s t a a v a a V a s t a t t a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä 6 090,00 6 090,00 144 102,60 9 883,04 153 985,64 2 159 805,76 2 159 805,76 12 180,00 12 180,00 186 162,81 9 883,04 196 045,85 395 528,18 395 528,18 Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA 650 000,00 184 685,36 54 905,64 2 100 021,03-23 270,43 2 966 341,60 650 000,00 187 501,39 170 606,14 2 624 040,80-524 019,77 3 108 128,56 Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 2 319 881,40 92 111,52 23 153,23 115 264,75 593 331,54 98 904,03 86 918,20 779 153,77 603 754,03 26 010,89 29 425,91 55 436,80 649 362,15 92 922,49 64 050,44 806 335,08 Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 451 316,54 240 450,25 1 035 165,65 1 726 932,44 1 726 932,44 4 693 274,04 309 205,74 218 229,67 1 079 136,83 1 606 572,24 1 606 572,24 4 714 700,80 Rahoitusarvopaperit Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Rahoitusarvopaperit yhteensä 0,00 0,00 0,00 183 598,20 155 343,00 338 941,20 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 1 478 974,12 2 910 233,69 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 373 392,64 4 110 946,77 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 4 693 274,04 4 714 700,80 18 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 19
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2013 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt Emoyhtiö Tytäryhtiö Omistusosuus Energiateollisuus ry Adato Energia Oy 100,00 % kotipaikka Helsinki Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs, 00100 HELSINKI Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoonsa noudattaen fifo-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto, tytäryhtiö 25 % menojäännöspoisto Konserniliikearvo sekä konsernireservi Tytäryhtiön osakkeet on hankittu neljässä vaiheessa. Ensimmäiset 35 % osakkeista yhdistys sai lahjoituksena helmikuun lopussa 2005. Lahjoituksen arvo oli 58 611,47 euroa. Tästä syntyi konsernireserviä 227 883,86 euroa. Toisessa vaiheessa 26.10.2005 yhdistys hankki 16 % tytäryhtiön osakkeista, mistä syntyi konserniaktiivaa 247 766,53 euroa. Kolmannessa vaiheessa 26.10.2006 osakkeita hankittiin 12,25 %. Kolmannen vaiheen hankinnasta syntyi konserniaktiivaa 165 587,46 euroa. Viimeisessä vaiheessa 16.4.2007 osakkeita hankittiin 11,75 %, mistä syntyi konserniaktiivaa 117 838,21 euroa. 7.5.2007 tytäryhtiö hankki itse 25 % omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Tämän toimenpiteen jälkeen yhdistys omistaa tytäryhtiön osakkeet 100 %:sesti. Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitut konsernireservi sekä -aktiivat on käsitelty yhtenä kokonaisuutena niin, että konsernireserviä ei ole esitetty omana eränään, vaan kaikkien hankintojen konsernireservi ja -aktiivat on laskettu yhteen. Tämän yhteenlaskun seurauksena on saatu konserniliikearvoksi 303 308,33 euroa, joka on poistettu kokonaan 5 vuoden tasapoistoina vuosina 2007-2011. Laskennassa on käytetty hankintamenomenetelmää. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut 1.1.2013-31.12.2013 3 722 808,63 686 058,56 151 245,52 1.1.2012-31.12.2012 3 592 397,45 676 691,41 146 637,52 Rahoitus- ja sijoitustuotot Rahoitus- ja sijoituskulut 1.1.2013-31.12.2013 49 210,11-37 541,81 1.1.2012-31.12.2012 21 880,51-4 784,10 Yhteensä 4 560 112,71 4 415 726,38 Yhteensä 11 668,30 17 096,41 Henkilökunnan keskim. lukumäärä 1.1.2013-31.12.2013 60 1.1.2012-31.12.2012 59 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista Koneista ja kalustosta 1.1.2013-31.12.2013 6 090,00 52 998,72 1.1.2012-31.12.2012 12 090,00 47 075,33 Yhteensä 59 088,72 59 165,33 20 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 21
KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2013-31.12.2013 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY 31.12.2013 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa 650 000,00 0,00 650 000,00 Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.2013 12 180,00-6 090,00 6 090,00 Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa 187 501,39-2 816,03 184 685,36 Aineettomat hyödykkeet yhteensä AINEELLISET HYÖDYKKEET 6 090,00 Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa 170 606,14-115 700,50 54 905,64 Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.2013 5 729,83 10 938,51-2 187,72 14 480,62 Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden ylijäämä 2 624 040,80-524 019,77 2 100 021,03-23 270,43 Moottoriajoneuvot ei alv Oma pääoma yhteensä 2 966 341,60 Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Koneet ja kalusto yhteensä 180 432,98-50 811,00 129 621,98 144 102,60 LEASINGVUOKRAVASTUUT Leasingvastuut yhteensä Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin erääntyvät 2013 98 770,51 45 991,33 52 779,18 Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 9 883,04 9 883,04 22 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 23
Energiateollisuus ry:n tuloslaskelma Energiateollisuus ry:n tase Euroa 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 Euroa V a s t a a v a a 31.12.2013 31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA PYSYVÄT VASTAAVAT TUOTOT Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Poolit ja tutkimustoiminta Neuvonta- ja informaatiomaksut Muut tuotot Tuotot yhteensä 491 302,05 441 043,99 5 000,03 1 239 924,95 96 638,71 2 273 909,73 322 136,37 376 314,47 628 799,04 1 149 614,91 119 231,58 2 596 096,37 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä 125 897,77 6 192,00 132 089,77 871 411,47 1 567 354,48 2 438 765,95 2 570 855,72 161 889,70 6 192,00 168 081,70 871 411,47 395 528,18 1 266 939,65 1 435 021,35 KULUT Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot -3 455 303,30-46 930,44-3 341 064,31-6 843 298,05-4 569 388,32-4 569 388,32 4 156 415,94-3 413 594,40-38 984,33-4 072 569,67-7 525 148,40-4 929 052,03-4 929 052,03 3 989 400,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 56 842,03 98 904,03 21 363,20 177 109,26 0,00 0,00 0,00 996 620,34 130 944,78 92 922,49 49 869,81 273 737,08 183 598,20 155 343,00 338 941,20 2 099 822,32 Varainhankinta yhteensä 4 156 415,94 3 989 400,88 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 173 729,60 2 712 500,60 Kulujäämä -412 972,38-939 651,15 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 3 744 585,32 4 147 521,95 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä 312 470,38 312 470,38-100 502,00 308 891,38 308 891,38-630 759,77 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto 650 000,00 184 685,36 54 905,64 1 861 576,44 18 014,53 650 000,00 187 501,39 170 606,14 2 381 807,27-520 230,83 SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Oma pääoma yhteensä 2 769 181,97 2 869 683,97 Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden ylijäämä 118 516,53 18 014,53 110 528,94-520 230,83 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä 188 631,94 99 205,98 687 565,43 975 403,35 278 326,93 84 540,83 914 970,24 1 277 838,00 Vieras pääoma yhteensä 975 403,35 1 277 838,00 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 3 744 585,32 4 147 521,97 24 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 25
Energiateollisuus ry:n tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2013 TOIMIALAKOHTAISET TULOKSET (EUROA) Tilikausi 1.1.2013-31.12.2013 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yhteensä Hallinto Sähköntuotanto Kaukolämpö Sähköverkot Sähkökauppa Palvelutuotanto Työmarkkina Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit poistetaan suunnitelman mukaan. Tuotot tilais. ja myynnistä Poolit ja tutkimustoiminta Inform.- ja neuvontapalv.maksut 491 302 446 044 1 239 925 129 092 140 519 0 133 133 90 668 441 044 254 323 47 094 5 000 143 012 17 159 64 674 26 192 66 770 618 591 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut 1.1.2013-31.12.2013 2 809 951,39 532 497,43 112 854,48 1.1.2012-31.12.2012 2 769 657,51 516 702,20 127 234,69 Vuokratuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä 90 539 6 100 2 273 910 90 539 219 630 273 652 786 035 195 106 81 833 26 192 6 100 691 461 Yhteensä 3 455 303,30 3 413 594,40 KULUT Henkilöstökulut -3 455 303-1 249 387-555 031-506 147-350 547-333 455-82 168-378 568 Henkilökunnan keskim. lukumäärä 1.1.2013-31.12.2013 43 1.1.2012-31.12.2012 43 Poistot Vuokrakulut tilat -46 930-479 195-18 472-306 863-6 282-52 435-8 947-32 992-5 573-25 762-23 631-4 927-7 656-32 584 Suunnitelman mukaiset poistot Koneista ja kalustosta 1.1.2013-31.12.2013 46 930,44 1.1.2012-31.12.2012 38 984,33 Vuokrakulut koneet Matkakulut Jäsenten matkakulut -40 239-276 959-45 606-21 256-81 516-2 712-5 405-51 281-10 332-4 030-48 143-3 084-3 185-43 009-9 469-2 807-36 466-20 010-561 -1 468-2 996-15 076 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Toimistokulut Kokoukset, jäs.til., edustus Viestintä Koulutus Projektit, tutkimustoimin.jm-r. -364 470-240 438-191 907-59 826-242 455-222 095-101 167-122 129-50 996-24 288-39 708-33 550-665 -893-26 319-33 710-33 132-21 401-5 807-23 004-17 445-1 756-327 -147 004-19 052-22 796-39 760-3 242-3 626-223 -5 084-23 659-28 722-45 957-1 580 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 Projektit, tutkimustoimin.er-r. Konsulttipalv., tilastopalv. -283 024-557 481-671 -135 168-121 508-282 354-79 773-145 303-63 514-11 758-456 Tuotot Tuotot osuuksista muissa yrityksissä Osingot tytäryrityksestä Korkotuotot Myyntivoitot Arvonalennusten palautukset Kulut Myyntitappiot Arvonalennukset Korkotappiot Korkokulut Muut kulut 9 906,77 300 000,00 4 056,55 27 733,14 3 586,48 345 282,94-4 118,86-19 909,41-3 905,24-4 879,05-32 812,56 3 041,62 300 000,00 10 196,31 268,89 0,00 313 506,82-145,29-3 586,48-456,36-359,71-67,60-4 615,44 Jäsenmaksut Muut kulut Kulut yhteensä VARSINAINEN TOIMINTA TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 1 Osuudet yht.kust. TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 2 VARAINHANKINTA -212 588-346 876-6 843 298-4 569 388-4 569 388-4 569 388-32 347-99 170-2 468 237-2 248 606-2 248 606 1 939 639-308 968-51 846-85 754-1 041 009-767 357-767 357-506 853-1 274 209-56 640-68 792-1 184 950-398 916-398 916-409 512-808 427-41 477-54 489-868 349-673 243-673 243-417 448-1 090 691-30 083-14 585-606 160-524 327-524 327-299 758-824 085-2 521-115 578-89 386-89 386-59 107-148 492-195 -21 564-559 016 132 445 132 445-246 961-114 516 Yhteensä 312 470,38 308 891,38 Jäsenmaksutuotot 4 156 416 1 436 350 805 222 1 167 893 607 364 70 083 69 504 Poolien vuosilaskelmat Ympäristöpooli ja sähkötutkimuspooli siirrettiin tytäryhtiön hoidettaviksi 31.12.2012. RAH.- JA SIJOITUSTOIMINTA TUOTOT KULUT 347 251-34 781 343 702-34 735-4 2 335-28 0-1 0 1 214-12 Projekti- ja tutkimuskulut Energiateollisuus ry:n projekti- ja tutkimustoiminnan kulut v. 2013 olivat 525 479 euroa (v. 2012 972 744 euroa). Projekti- ja tutkimustoiminnan rahoitus jakautui siten, että liiton jäsenmaksuilla rahoitettu osuus oli 242 455 euroa (143 399 euroa) ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 283 024 euroa (829 345 euroa). RAH.- JA SIJ.TOIMINTA YHT. SIIRROT RAHASTOIHIN TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 312 470 118 517 18 015 308 968 0-4 162 136 2 307 115 701 114 802 0 77 202-1 -216 722 0-78 409 1 201 2 816-40 995 26 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 27
KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2013-31.12.2013 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY 31.12.2013 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Henkilöautot ei alv Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Koneet ja kalusto yhteensä Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Kirjanpitoarvo 31.12.2013 0,00 10 938,51-2 187,72 8 750,79 161 889,70-44 742,72 117 146,98 125 897,77 6 192,00 0,00 0,00 6 192,00 Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden yli/alijäämä 650 000,00 0,00 650 000,00 187 501,39-2 816,03 184 685,36 170 606,14-115 700,50 54 905,64 2 381 807,27-520 230,83 1 861 576,44 18 014,53 OSAKKEET JA OSUUDET Adato Energia Oy Elisa Oyj Nordea Private Wealth Management Nordea säästö 25 Kasvu-yhdistelmärahasto Osakkeiden arvonalentumiset Rahastojen arvonalentumiset Joukkovelkakirjojen arvonalentumiset kpl 45 2166 Hankinta-arvo 871 411,47 5 466,18 1 401 797,71 180 000,00-13 177,91-2 487,18-4 244,32 2 438 765,95 Markkina-arvo 41 717,16 1 519 494,65 186 947,21 1 748 159,02 Oma pääoma yhteensä LEASINGVUOKRAVASTUUT Ge Capital Equipment Finance Ab - kopiokoneet Santander - sähköauto 2 769 181,97 2013 31 712,76 19 636,92 51 349,68 RAHASTOT Sidotut rahastot Stipendirahasto Pääoma 1.1.2013 Korkotuotot Pankkikulut Stipendit Pääoma 31.12.2013 187 501,39 1 213,77-29,80-4 000,00 184 685,36 Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin Yhteensä 34 222,98 17 126,70 51 349,68 Stipendirahaston tuotolla on tarkoitus kannustaa energia-alaa opiskelevia nuoria. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n työmarkkinavaliokunta. Skyn lahjoitusrahasto Pääoma 1.1.2013 Professuuri ja tutkimus Korkotuotot Pankkikulut Osinkotuotot Pääoma 31.12.2013 170 606,14-118 000,00 103,90-35,20 2 230,80 54 905,64 Skyn lahjoitusrahastolla on tarkoitus rahoittaa Aalto-yliopiston viisivuotinen yhdyskuntien energiatekniikan professuuri sekä käyttää ylijääneet varat kaukolämpöalan tutkimukseen ja kehittämiseen. Viisivuotinen professuuri päättyi 31.12.2013. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ Nimi Kotipaikka Omistusosuus Adato Energia Oy Helsinki 100,00 % 28 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 29
KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT 01.01.-31.12.2013 Päiväkirja, pääkirja, tuloslaskelma ja tase sähköisellä tallennusvälineellä Reskontrat sähköisellä tallennusvälineellä Palkkakirjanpito atk-tulosteena KÄYTETYT TOSITELAJIT 01.01.-31.12.2013 01 Jäsenmaksulaskut 02 Muu laskutus 03 EK:n jäsenmaksulaskutus 10 Myyntireskontra, maksut 20 Pankkitositteet 30 Ostolaskut 35 Ostoreskontra, maksut 40 Palkat 50 Sijoitukset 70 Käyttöomaisuuskirjanpito 80 Muistiotositteet 30 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 31
HALLITUS 11/2012-11/2013 11/2013-11/2014 Puheenjohtaja Puheenjohtaja Matti Rintanen, Pori Energia Oy Matti Rintanen, Pori Energia Oy Varapuheenjohtajat Varapuheenjohtajat Timo Karttinen, Fortum Oyj Pentti Kellokumpu, Inergia Oy Timo Karttinen, Fortum Oyj Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy Hallituksen muut jäsenet Hallituksen muut jäsenet Antti Jukarainen, HeadPower Oy Jukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö Oy Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima Oy Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy Tapani Liuhala, Elenia Oy Pekka Manninen, Helsingin Energia Ari-Matti Mattila, Kauhavan Kaukolämpö Oy Perttu Rinta, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Risto Vaittinen, Turku Energia Oy Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy Sami Huusko, Voimatel Oy Tapio Jalonen, Rovakaira Oy Jukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö Oy Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima Oy Hannu Kostiainen, Vattenfall Oy Esa Lindholm, Kuopion Energia Oy Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy Pekka Manninen, Helsingin Energia Ari-Matti Mattila, Kauhavan Kaukolämpö Oy Perttu Rinta, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj 32 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 33
VALIOKUNNAT 2013 Kaukolämpövaliokunta Sähköntuotantovaliokunta Ahl Marko Vantaan Energia Oy Andsten Risto *) Fortum Power and Heat Oy Gullsten Kristian **) Rovaniemen Energia Oy Holm Roger Alholmens Kraft Oy Ab Järvelä Juhani Oulun Energia Kosonen Mikko Teollisuuden Voima Oyj Mattila Ari-Matti ***) Kauhavan Kaukolämpö Oy Laine Ari Helsingin Energia Raunio Ari Porvoon Energia Oy Larnimaa Riitta Pohjolan Voima Oy Riipinen Marko *) Tirkkonen Heikki Veikkola Miikka Vihervuori Pekka Helsingin Energia Suur-Savon Sähkö Oy Fortum Power and Heat Oy Paimion Lämpökeskus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Lehto Jussi **) Renvall Anders Savelainen Janne Torvinen Timo Keravan Energia Oy Kymppivoima Oy Lahti Energia Oy Kemijoki Oy *) pj **) vpj Sähköverkkovaliokunta Työmarkkinavaliokunta Eklund Tony Nykarleby Kraftverk Laukkanen Pertti *) Vantaan Energia Oy Gylen Arto *) PKS Sähkönsiirto Oy Lehonmaa Taisto Suomen Energia-Urakointi Oy Harjanne Risto Helen Sähköverkko Oy Parvio Leena **) Tampereen Sähkölaitos Hirvisalo-Oja Riikka Fortum Sähkönsiirto Oy Puhtila Mikko Empower Oy Junttila Arto Koillis-Lapin Sähkö Oy Rinta Perttu ***) Suur-Savon Sähkö Oy Kuronen Pertti Lindholm Juha ***) Myllymäki Jorma Rintamäki Juha **) Fingrid Oyj Vatajankosken Sähkö Oy Elenia Verkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Salo-Oja Anne Tähtinen Matti Urkola Päivi Vaimala Soili Kemin Energia Oy Fingrid Oyj Fortum Oyj Teollisuuden Voima Oyj *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Sähkökauppavaliokunta Palveluntuotantovaliokunta Keski-Karhu Juha Savon Voima Oyj Huusko Sami Voimatel Oy Kuusela Akke Suomen Voima Oy Hyvönen Pekka Tampereen Vera Oy Laitinen Jussi Tampereen Sähkölaitos Oy Jukarainen Antti ***) HeadPower Oy Mäkilä Vesa Satapirkan Sähkö Oy Knaapila Ari-Jussi **) Empower Oy Niemi Jukka Helsingin Energia Kuusisto Mika Ravera Oy Reko Ilkka **) Roiha Jarmo Toivonen Jukka *) Virikko Timo Vantaan Energia Oy Vattenfall Sähkönmyynti Oy Fortum Power and Heat Oy Energiapolar Oy *) pj **) vpj Metsälä Lassi Pietilä Risto Pöntinen Jorma *) Vehkala Antero Mitox Oy Infratek Finland Oy Suur-Savon Sähkötyö Oy Pohjolan Werkonrakennus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen 34 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 35
VALIOKUNNAT 2014 Kaukolämpövaliokunta Sähköntuotantovaliokunta Ahl Marko Vantaan Energia Oy Holm Roger Alholmens Kraft Oy Ab Gullsten Kristian **) Rovaniemen Energia Oy Kantola Tuomo **) Jyväskylän Energia Oy Järvelä Juhani Oulun Energia Kosonen Mikko Teollisuuden Voima Oyj Mattila Ari-Matti ***) Kauhavan Kaukolämpö Oy Kuusela Akke Suomen Voima Oy Raunio Ari Porvoon Energia Oy Laine Ari Helsingin Energia Riipinen Marko *) Tirkkonen Heikki Veikkola Miikka Vihervuori Pekka Helsingin Energia Suur-Savon Sähkö Oy Fortum Power and Heat Oy Paimion Lämpökeskus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Larnimaa Riitta *) Penttinen Risto Renvall Anders Tykkyläinen Markus Pohjolan Voima Oy Fortum Oyj Kymppivoima Oy Rovaniemen Energia Oy *) pj **) vpj Sähköverkkovaliokunta Työmarkkinavaliokunta Gylen Arto *) PKS Sähkönsiirto Oy Laukkanen Pertti *) Vantaan Energia Oy Harjanne Risto Helen Sähköverkko Oy Lehonmaa Taisto Suomen Energia-Urakointi Oy Hirvisalo-Oja Riikka Fortum Sähkönsiirto Oy (Caruna Oy 25.3.2014 alkaen) Miettinen Tiina Fingrid Oyj Junttila Arto Koillis-Lapin Sähkö Oy Parvio Leena **) Tampereen Sähkölaitos Kurikka Jarmo Nurmijärven Sähkö Oy Perttu Rinta ***) Suur-Savon Sähkö Oy Kuronen Pertti Myllymäki Jorma Rintamäki Juha **) Tupeli Seppo Fingrid Oyj Elenia Oy Vaasan Sähköverkko Oy Herrfors Nät-Verkko Oy Ab *) pj **) vpj Salo-Oja Anne Urkola Päivi Vaimala Soili Varjoranta Tuomo Kemin Energia Oy Fortum Oyj Teollisuuden Voima Oyj JyNet Urakointi Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen Sähkökauppavaliokunta Palveluntuotantovaliokunta Keski-Karhu Juha Savon Voima Oyj Aho Tuure Kymenlaakson Sähkö Oy Kielinen Susanna Vattenfall Oy Ainasoja Esko Oulun Energia Urakointi Oy Laitinen Jussi Tampereen Sähkölaitos Oy Huusko Sami ***) Voimatel Oy Lehto Jussi Keravan Energia Oy Hyvönen Pekka *) Tampereen Vera Oy Niemi Jukka Helsingin Energia Käyhty Jari Lappeenrannan Verkonrakennus Oy Paajanen Petri Reko Ilkka **) Toivonen Jukka *) Virikko Timo Vatajankosken Sähkö Oy Vantaan Energia Oy Fortum Markets Oy Energiapolar Oy *) pj **) vpj Massinen Sami Metsälä Lassi Pietilä Risto Vehkala Antero **) Vertek Oy Mitox Oy Infratek Finland Oy Pohjolan Werkonrakennus Oy *) pj **) vpj ***) hallituksen jäsen 36 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2013 37