Kuntatalouden sopeuttaminen ja kunnan elinvoima HT Eero Laesterä Vantaa, Heureka 16.1.2015
Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vosleikkauksia palauteta. Paineita? 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Minimi 16,50 16,50 16,50 16,50 16,50 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,25 Keskiarvo 19,67 19,74 19,89 20,13 20,48 21,37 22,28 23,11 23,83 24,60 25,37 Maksimi 21,00 21,50 21,75 22,00 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 28,50 Painelaskelmat 2012, verotasapaino, sopeutus 22,70 23,00 23,30 23,60 23,90 31,00 29,00 27,00 Veroprosentin kehitys - painottamaton keskiarvo Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon yläpää ei riitä. 25,00 23,00 21,00 19,00 17,00 15,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Minimi Keskiarvo Maksimi 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 2
Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta Paineita? 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Nettolaina mrd euroa 5,95 7,20 8,87 9,46 10,30 12,24 15,03 18,49 22,40 27,12 32,72 Nettolaina eur/as 1 142 1 376 1 690 1 795 1 944 2 298 2 812 3 441 4 150 5 002 6 004 Nettolainan kehitys mrd euroa Nettolainan kehitys euroa/asukas 39,00 7 004 34,00 6 004 29,00 5 004 24,00 4 004 19,00 3 004 14,00 9,00 2 004 Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon 1 004 yläpää ei riitä. 4,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 3
Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta. Paineita? 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vuot. ali/ylijäämä mrd euroa 1,84 0,47-0,28 0,39-0,72-1,81-2,67-3,32-3,77-4,58-5,45 Vuot. Ali/ylijäämä eur/as 353 89-54 75-135 -339-499 -617-699 -845-1 000 Vuotuinen ali/ylijäämä mrd euroa Vuotuinen ali/ylijäämä eur/as 3,00 500 2,00 300 1,00 100 0,00-100 -1,00-2,00-3,00-300 -500 Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon alapää ei riitä. -4,00-700 -5,00-900 -6,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-1 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 4
Kansallisen huoltosuhteen kehitys Vuodesta 1987 lähtien väestöllinen huoltosuhde on pysytellyt hieman yli 50:ssä. Vuonna 1987 lapsia ja vanhuksia oli 50/100 työikäistä kohden, Vuoteen 2011 mennessä huoltosuhde oli noussut 53:een. Tämä merkitsee sitä, että lapsia ja vanhuksia on noin 1/3 koko väestöstä. Erityisesti vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa. Vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 62,8 ja vuonna 2030 hieman yli 70. = työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee nykyisestä noin 65 % alle 60 % Kuva: Väestöllinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1987 2012 ja ennuste vuoteen 2040 Lähde: Tilastokeskus 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 5
Valtionosuusuudistus todellinen vaikutus Hyvinvointi ja sen kasvu perustuvat historialliseen kasvun valtionosuuskäyrälle. Valtionosuusuudistus ja tulopohjan yleinen romahdus johtavat alemmille käyrille. VOS-leikkaukset 257 eur/as 0,72 2,68 veroprosenttiyksikköä (vpy) keskiarvo 1,90 vpy VOS-muutokset eur/as -592 eur/as 340 eur/as, mediaani -42 eur/as -4,7 vpy -0,38 vpy, med -0,30 vpy Tarvitseeko SOTEn jälkeen miettiä valtionosuuden alenemia? 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 6
Kuntakohtainen muutos Kunta VOS tp2002 VOS tp2012 VOS ta2015 VOS uusi järj 2020 VOS Trendin muk 2020 Kasvu2002 2012 Kasvu2012 2020 Vuodessa VPY A. Opetus+ Päivähoito 1000 eur B. SOTEmuutos 1000 eur B/A: Sote/O+PH Askola 4 174 000 6 823 000 6 507 742 7 007 759 9 978 329 6 % 1 % -594 114-0,8 8 713-403 -5 % Espoo -78 940 000 47 526 000 4 069 877 4 711 408 10 645 371-16 % -13 % -1 186 793 0,0 621 121-32 367-5 % Forssa 15 081 000 36 469 000 39 159 108 44 236 529 88 052 780 14 % 2 % -8 763 250-3,4 28 055-3 233-12 % Hartola 4 693 000 8 297 000 8 574 344 9 135 472 14 074 353 8 % 0 % -987 776-2,8 4 155 819 20 % Hausjärvi 7 628 000 13 563 000 12 134 136 12 993 203 20 580 285 8 % 0 % -1 517 416-1,1 15 180 15 0 % Heinola 10 821 000 34 860 000 36 646 750 44 116 532 128 255 690 22 % 3 % -16 827 832-5,6 29 445-5 142-17 % Helsinki -118 588 000 297 258 000 242 454 521 265 316 005 18 708 706-35 % -1 % 49 321 460 0,4 1 230 619 145 710 12 % Hollola 11 345 000 26 312 000 27 374 979 34 520 487 56 526 909 13 % 4 % -4 401 284-1,2 42 084-5 816-14 % Hyvinkää 31 529 000 50 359 000 44 752 595 50 971 775 67 836 980 6 % 0 % -3 373 041-0,4 83 117-1 025-1 % Hämeenlinna 51 409 000 97 214 000 83 334 383 92 195 507 152 385 795 9 % 0 % -12 038 058-1,1 108 559 1 020 1 % Janakkala 11 850 000 24 088 000 22 618 738 26 640 773 42 448 413 10 % 1 % -3 161 528-1,1 28 901-1 974-7 % Järvenpää 13 330 000 26 072 000 21 468 066 25 137 831 41 849 133 10 % 0 % -3 342 261-0,4 80 340-2 982-4 % Kangasala 17 656 000 33 844 000 34 524 330 42 786 076 58 518 030 9 % 3 % -3 146 391-0,6 59 440-8 428-14 % Karkkila 7 773 000 14 764 000 16 222 632 18 030 733 26 461 971 9 % 3 % -1 686 248-1,2 15 492 602 4 % Kerava 7 456 000 18 656 000 19 310 852 26 971 637 43 678 421 15 % 7 % -3 341 357-0,5 60 983-10 313-17 % Keuruu 12 754 000 26 061 000 26 760 044 29 638 817 50 222 967 10 % 1 % -4 116 830-2,9 19 031-813 -4 % Kirkkonummi 6 257 000 23 702 000 18 364 163 21 729 396 93 886 922 28 % -1 % -14 431 505-1,8 82 162-4 604-6 % Kärkölä 4 549 000 8 691 000 8 150 694 8 797 393 14 150 829 9 % 0 % -1 070 687-1,6 8 264 1 428 17 % Lahti 58 780 000 149 883 000 153 608 188 180 796 603 353 540 880 15 % 3 % -34 548 855-2,1 186 679-20 744-11 % Lohja 29 158 000 64 365 000 60 040 847 71 574 930 124 202 739 12 % 2 % -10 525 562-1,3 92 786 3 084 3 % Loppi 9 091 000 15 660 000 14 921 986 17 423 685 24 299 167 7 % 1 % -1 375 096-1,2 14 013-2 104-15 % Toteutunut-toteutuva VOS 1000 eur Verotulon tasaus 2002-2012 voi heikentää arviota. Uusi järjestelmä ja 1,5%:n inflaatio VOS 1000 eur 2002-2012 trendin muk 2020 VOS 1000 eur 2002-2012 toteutunut kasvu %/v 2002-2012laskettu kasvu %/v Lisäys / vähennys eur/v Lis / väh. veroprosenteiksi muutettuna 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 7
Toteutunut-toteutuva VOS 1000 eur Verotulon tasaus 2002-2012 voi heikentää arviota. Kuntakohtainen muutos VOS uusi järj 2020 Uusi järjestelmä ja 1,5%:n inflaatio VOS 1000 eur VOS Trendin muk 2020 2002-2012 trendin muk 2020 VOS 1000 eur Kasvu2002 2012 2002-2012 toteutunut kasvu %/v Kasvu2012 2020 Vuodessa VPY 2002-2012laskettu kasvu %/v Lisäys / vähennys eur/v Lis / väh. veroprosenteiksi muutettuna A. Opetus+ Päivähoito 1000 eur 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 8 B. SOTEmuutos 1000 eur B/A: Sote/O+PH Kunta VOS tp2002 VOS tp2012 VOS ta2015 Loviisa 13 078 000 25 765 000 24 130 812 25 522 488 43 180 085 10 % 0 % -3 531 519-1,4 29 306-383 -1 % Multia 3 122 000 6 367 000 6 422 060 6 630 006 12 378 660 10 % -1 % -1 149 731-6,2 2 900 569 20 % Mäntsälä 15 818 000 26 376 000 25 510 903 29 746 756 36 570 314 7 % 2 % -1 364 712-0,4 42 273-4 212-10 % Mänttä-Vilppula 11 923 000 23 215 000 24 615 508 27 358 718 42 959 341 9 % 1 % -3 120 124-1,8 16 373 2 724 17 % Mäntyharju 8 225 000 16 807 000 17 796 992 19 818 367 32 597 058 10 % 1 % -2 555 738-3,2 9 880-156 -2 % Nurmijärvi 11 055 000 28 851 000 22 961 272 25 673 945 62 936 308 16 % -1 % -7 452 473-0,9 89 062-4 858-5 % Orimattila 16 757 000 33 385 000 30 854 407 34 902 184 57 191 503 10 % 1 % -4 457 864-1,9 29 231-1 144-4 % Pertunmaa 3 621 000 5 979 000 5 913 848 6 361 993 9 075 561 7 % 1 % -542 714-2,8 3 106-203 -7 % Pornainen 4 597 000 6 124 000 5 276 336 6 072 926 6 845 150 3 % 0 % -154 445-0,2 11 234-1 883-17 % Pukkila 1 885 000 3 748 000 3 608 938 3 574 976 6 721 054 10 % 0 % -629 216-2,1 3 638-570 -16 % Pyhtää 4 815 000 8 932 000 8 175 943 8 519 893 14 151 660 9 % -1 % -1 126 353-1,3 8 487-410 -5 % Pälkäne 8 565 000 16 091 000 15 949 593 17 596 682 27 252 161 9 % 1 % -1 931 096-2,1 11 301 626 6 % Raasepori 30 128 000 52 929 000 50 866 152 57 815 074 81 281 618 8 % 1 % -4 693 309-1,0 52 025 8 988 17 % Riihimäki 18 938 000 37 404 000 33 557 475 37 263 534 64 658 465 10 % 0 % -5 478 986-1,1 53 372 5 320 10 % Rääkkylä 6 117 000 9 310 000 9 148 596 9 394 558 12 531 706 5 % 1 % -627 430-2,6 3 159 772 24 % Sipoo 9 860 000 18 393 000 13 631 567 14 469 685 25 353 497 9 % -2 % -2 176 762-0,6 45 611-2 888-6 % Siuntio 860 000 5 244 000 3 994 845 4 489 072 55 700 845 51 % -2 % -10 242 355-8,5 13 801 211 2 % Tammela 6 831 000 12 385 000 12 555 954 12 379 563 21 083 132 8 % -1 % -1 740 714-1,9 10 790-2 617-24 % Tampere 111 585 000 239 700 000 291 644 209 332 340 943 578 338 564 11 % 1 % -49 199 524-1,3 445 346 46 830 11 % Tuusula 11 765 000 23 562 000 16 525 169 18 465 357 36 124 084 10 % -3 % -3 531 745-0,4 80 525-4 346-5 % Vantaa 25 153 000 148 170 000 137 795 002 180 450 218 1 509 467 104 49 % 3 % -265 803 377-6,4 404 366-8 979-2 % Vihti 10 745 000 24 303 000 22 066 708 24 391 375 48 717 711 13 % 0 % -4 865 267-0,9 60 062-1 702-3 % Ylöjärvi 16 761 000 37 021 000 37 526 757 44 231 377 74 858 398 12 % 3 % -6 125 404-1,2 63 883-6 690-10 %
Sopeuttaminen elvyttäminen -kokonaisuus Kunta järjestää palvelut, ei välttämättä edes tuota niitä. Kunta ei yritä eikä kilpaile yritysten kanssa Kunta ei kilpaile - keskenäänkään - Tiebout Kunta ei työllistä periaatteessa vrt työpajat jne Kunnan ja valtion ero: Valtio käyttää finanssipolitikan keinoja ja voi elvyttää, kunta pitää talouden tasapainossa. Kunta pitää talouden tasapainossa vrt. uusi kuntalaki, on laadittava strategia jonka on perustuttava kuitenkin talouden pitkäaikaisen alijäämän kieltävään tasapainoon. 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 9
Viitoittava hallitusohjelma vs. muuttuva maailma ja uusi kuntastrategia Taas lobataan asioita hallitusohjelmaan Muuttuuko yksityiskohtaiset ohjelmajulistukset suppeimmiksi - maksimissaan 3-5 kärkihanketta hallitusohjelmaan nostaviksi Uusi hallitus neuvottelisi sitten tarkemmin toimintasuunnitelmasta, millä tavoin näitä kysymyksiä ratkotaan Tällöin hallitusohjelma ja muuttuva maailma kulkisivat paremmin yhdessä realistisempi tapa hoitaa asioita eikä etukäteen lukitut poliittiset kannat estä päätöksentekoa muuttuvissa tilanteissa (Iso kuva makrotalous) Jos hallitusohjelma ja siitä seuraava toimintaohjelma saadaan valtakunnantasolla lähemmäksi käytettävissä olevia todellisia talouden resursseja, pitää sama käsitys toteutua myös kunnissa. Kuntien strategiat ovat usein laajoja julistuksia, jotka ovat irrallaan taloudellisesta tilanteesta. Uudistus talouden tasapainon säilyttävästä strategiasta on hyvä uudistus. 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 10
Tasapainoprosessin vaikeus Media Demokratian toteuttajat - luottamushenkilöpäätöksenteko Asian valmistelijat esittelijät viranhaltijapäätöksenteko (virkavastuu, johtoryhmän rooli) Media 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 11
Sopeuttamisen uudet hankaluudet Motivaation puute - juostaan paikallaan On sopeutettu kymmenen vuotta osa ei enää löydä sopeuttavaa. On tehty miljoonan euron paketti, on laitettu kaikki pikkukoulut kiinni jne, on poltettu poliitikkojen ja kuntalaisten kesken välit -ja saadaan kuulla ensivasteen puolen miljoonan euron lisämaksusta Oma päätöksenteko: Asiat ovat liian työläitä ja vaikeita päätettäviksi. Helpompi tehdä kuten ennenkin Valtion lisätehtävät leikkaukset ja tulojen alennus (verotulot, valtionosuudet) YT-alueiden saneeraus Soten myötä kaikilta poistuu mahdollisuus ohjata 50-60 %:n sopeuttamista (vai onko tarvettakaan, jos tehtävät menot ja niihin kohdistuvat tulot poistuvat?) YT-alueet ovat toisella sopeutuskierroksella. YT-alueet ovat alkaneet toimia, ja nyt niitä uhkaa lakkauttaminen. 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 12
Ennen sopeutusta On arvioitava sopeutuksen tarve ja sovittava se toivotaan toivotaan suunnitelmat painelaskenta seuraavan vuoden alijäämän poistaminen ei riitä. Murroskohta arvion tekeminen on hyvin vaikeaa toimintoja on pääsääntöisesti sopeutettu muita kuin perusturvaa jo kauan. Pyritäänkö leikkaamaan vai hidastamaan toimintakatteen kasvua; ei sopeuteta, tehdään mieluummin strategia ja kehitetään. On sopeutettava-leikattava aluksi, myöhemmin päästään pienemmällä toimintakatteen nousulla Aiemmin on saatu kiinni uskottavasti sopeutussummalla ja menneillä kasvuilla, nyt ei enää nyt tehdään arvioitu sopeutus ja lasketaan toimintakate, jolla ei enää ala tuottaa alijäämää. Usko on oltava sotessa. Kasvukunnan saneeraus on eri asia kuin taantuvan kunnan. Kasvukunnassa hidastetaan tekemistä, tehdään mieluummin myöhässä kuin liian aikaisin Taantuvaa kuntaa voidaan saneerata tarpeen alentuessa Mitä keinoja rajataan pois - lomautus - vs pysyvät henkilöstöratkaisu. 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 13
Tuska kuntien päätöksenteon valmistelussa.. Kun kunnissa sopeutetaan, ollaan useimmiten riidanalaisessa tilanteessa Yhteisiä säästämisen kohteita ei helposti löydy Laskelmat riitautetaan, arvostetutkin kuntalaiset muuttuvat luolamiehen tasolle, kun esimerkiksi oman kylän kouluun ollaan puuttumassa tai joku muu lähin palvelu olisi siirtymässä hivenen kauemmas omalta kotioveltaan Olisi jaksettava muistuttaa, että viranhaltijan on lainkin perusteella koetettava löytää edullisin tapa järjestää palvelut. Valmistelussa ja esittelyssä viranhaltija toimii sillä virkavastuulla, johon hän on viran vastaanottaessaan sitoutunut. On lupa odottaa rohkeitakin esityksiä. Mutta suuri kysymys onkin.onko kunnissa rohkeutta tehdä päätöksiä? 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 14
Kuntakohtaisia sopeutustarpeita Euroa/asukas Veroprosenttiyksikköä ItäUusimaa -424-2,32 Kuumat -687-3,75 PohjoisPohjanmaa -293-2,35 KuopionSeutu -640-4,02 Forssanseutu -565-3,88 MeriLappi -614-4,22 Jalasjärvi-Kurikka-Seinäjoki -3-4 Salpauskunnat -643-4,25 Kainuun seiska -865-6,18 Pietarsaarenseutu -858-6,01 Yleisesti (Ruovesi, Vesilahti, Hämeenlinna, Seinäjoki, Pukkila ) >-400 >-3-4 InariUtsjoki Ei ole Ei ole Oletus sopeutustarve kahtena kolmena vuonna, talous >0 2020 Ennen SOTEA 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 15
Sopeutus Menot Tulot Investoinnit (elinvoima) Omaisuuden myyminen Kuntarakenteet 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 16
Yleinen toimiala - erityinen toimiala / lakisääteinen-eilakisääteinen Komennetut palvelut Omat palvelut - vaikeampi sopeuttaa Tieavustukset Järjestelmä ja siihen vastavaikutus - kuntalisä, omaishoidon tuen korotukset Oma tuotanto -ostopalvelut Uudelleen neuvottelu, uudelleenhinnoittelu Ostopalvelut omiksi - lastensuojelu, päihdehuolto, mielenterveyspalvelut Varastot, apteekki Keskitys-hajautus Koulut Hallinnon yhdistäminen - aluekoulut Tiimit Omien yhtiöiden ja liikelaitosten hallintojen tiivistäminen Mitä tarkastellaan - jatkumot Toimintojen tehostaminen Prosessit Priorisoidaan Nopea kotiuttaminen Lääkäri-hoitaja -työparit Sähköiset palvelut, sähköiset kokoukset, videoneuvottelut, mobiilit - tekemisessä ja kuntalaisille. Prosessien asiallinen nopeuttaminen Sairauspoissaolojen ehkäiseminen Yksikköhintojen kehittyminen - kustannusseuranta Määräaikaisuudet, eläköitymiset Organisaation madaltaminen, erityisesti liitostilanteet ja YTaluetilanteet Palvelun kokonaisrakenne Ikääntyneet Ennaltaehkäisy, kuntoutus Päivähoito-palveluohjaus Palvelu - Itsepalvelu Mittaus Kirjastot Perusterveys Aito palvelu - tukipalvelu Keskittyvät Ulkoistuvat Keskittyminen ydintoimintoihin työssä - kotipalvelu Työ Koneet ja laitteet Varastot Kolmas sektori mukaan, ei tee ilmaiseksi Valmistus-Jakelu Kuljetukset KuntaPro, Taitoa, Tiera Palkat Laskut Rekry Tietotekniikka Hyvä laatu - huono laatu Isot tuntikehykset Pienet ryhmät Mitoitus, tason lasku, priorisointi Erityispalvelut, luxus Röntgen, laboratorio, oma välinehuolto jne Pienet koulut, pienet terveyskeskukset, leikkaavat ja synnyttävät pikkusairaalat, päivystys Rakenteet - rajat YT-alueet Alueellisten organisaatioiden tiivistäminen - yt-alueen iso hallinto ja kuntien hallinnot Palvelut yt-alueille, tekijät jäivät kuntin. Kuntaliitos oikea vaikutus Kuntayhtymät (pienten kuntien pelastajana) Monia kohtia - Ruokahuolto-useita keinoja, kylmäjakelu - keskittäminen, keskittyminen, jakelu, itsepalvelu Lomautukset, kannustepalkka Suljetuista palveluista avoimiin palveluihin - täysin julkinen - yksityinen - palvelusetelit Yli 300 keinoa - viimeaikaiset caset 200-500 euroa/as 2-3 vpy - toimintakate 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 17
Kikat Pää pensaaseen Tonttimyynti pelastaa Oman omaisuuden myyminen Perustettavalle yhtiölle Kuntien kesken perustettavalle yhtiölle Kauppa yhtiön ottamalla, kunnan takaamalla velalla tai taseeseen kirjattavalla antolainasaamisella, mitä ei saada koskaan kotiutettua Taseen ylijäämät usein erittäin suuria. Peruspääoman alentaminen Kriisimittareilla pelaaminen Efektiivinen vero 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 18
Omaisuuden myyminen Palvelut pois vuokratiloista. Myydään kaikki, mitä ei tarvita omassa ydinpalveluiden tuotannossa. Tulosvaikutus Tulo ylittää tasearvon Usein iso vaikutus toimintakatteeseen sähkö, lämpö, teknisen sektorin työntekijät Rahoitusvaikutus Vaikutus voi olla hyvin suuri varsinkin taantuvilla paikkakunnilla. 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 19
Lakisääteisyys, tarkat ohjeet Tulojen lisäys Maksuttomat - maksulliset palvelut - liikkumavaraa on varsinkin ei-lakisääteisissä, ei-säännellyissä palveluissa. Laskuttaminen maksaa enemmän kuin mikä on tulo - uimahallit, museot, kuntosalit (pienet) Pakkasella olevia vesilaitoksia 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 20
Investoinnit elinvoiman kasvattajana Pitäisi muistaa palveluiden kori & elinvoiman kori (Elinvoima)investoinnit ja hankkeet tehdään liitoksen pelossa; paljon Tiebout ia Elinvoimahankkeet Kehityksen pyörän kääntäminen onnistuuko? Keneltä? Riskien hallintaa. Hankeautomaatit Riskinä hankkeiden jääminen rakenteisiin - saneerattavaksi Investoinnit Mikä investointi turvaa elinvoiman, mikä ei; mikä investointi tuo lisää kuntaan muuttajia; eikö käytöllä voi rahoittaa myös investointia Koulu, vanhusten palvelulaitos Liikuntahalli Jäähalli, kulttuuritalo, uimahalli Elinkeinopoliittinen investointi - kylpylä Vastuiden ottaminen Elinkeinopoliittinen hanke - asuntomessut tms Hissiyhtiöt - missä päin Suomea Kuinka investoinnit vaikuttavat käyttötalouteen? Vaikuttaako kunnallinen investointi ihmisten kuntaan muuttamiseen?? 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 21
Mitä haluan sanoa Parasta elinvoimaa ovat rahoituskyvyn mukaan mitoitetut palvelut Kunnan toimiala pitää olla tarkasti mielessä Ylellisyyspalvelut pois vain hyvin harvoilla on varaa, ja niistäkin pitäisi periä maksu Velkaa olisi vältettävä, sillä verot tulevat kuitenkin nousemaan Kriisimittarit menettävät suurelta merkityksensä, konserni tekee jo ison muutoksen Tiedolla ohjaaminen kun vain olisi tietoa: Päätöksentekemisen kynnys madaltuu, jos kehitys on ollut nähtävissä ja talouden realiteetit puhuvat puolestaan; tiedot tulevat hitaasti, ei aivan vertailukelpoista (sisäiset vuokrat, esimerkiksi); resurssien kehitystä on vaikea tehdä, kun henkilökuntaa ei tilastoida vertailtavasti; ihmetyttää myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon käyntimäärät ja perusterveydenhuollon käyntimäärät. Kuntalaisille olisi tiedotettava ja reilusti kerrottava tilanne toivotaan toivotaan budjetointi, dynaamiset vaikutukset olisiko paine reilumpaa näyttää veroissa kuin kätkeä se velkaan. Pidetään tiedossa yli lakisääteisen palvelut ja laatu Valmistelussa ja päätöksenteossa vaaditaan joka tapauksessa rohkeutta. Maailma ei pelastu huhtikuun vaalien jälkeen vaikka sellaistakin uskomusta on liikkeellä kunnissa. 14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 22
14.1.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 23